Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa puhemies! "Hallitus huolehtii siitä, että valtio maanomistajana tukee asuntopolitiikan yleisiä tavoitteita niin, että valtionmaat ovat käytettävissä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. - - Lisäksi selvitetään, miten rakennuskustannusten muuta maata nopeampaa nousua voitaisiin hillitä Helsingin seudulla."
Nämä olivat suoria lainauksia hallituksen ohjelmasta. Mutta miten tämä sopii yhteen hallituksen maapolitiikan kanssa? Valtio on myynyt Vantaalle raakamaata 60 eurolla neliöltä, yli kymmenkertaiseen hintaan muihin kauppoihin verrattuna. Se niistä kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista! Valtion maistaan kiskoma hinta on jo heijastunut Helsingin seudun muuhun maakauppaan. Esimerkiksi Tuusulan kaupungin neuvottelemat maakaupat peruuntuivat, koska myyjä halusi maistaan käyvän hinnan, monta kertaa enemmän kuin oli sovittu. Kysynkin:
Miten muuten kuin pääministerin blogissa hallitus huolehtii ohjelmansa asuntopoliittisista tavoitteista Helsingin seudulla?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Vantaan maakaupoissa tietysti valtion puolelta valtiovarainministeriön alaiset yhtiöt ovat olleet toimijoina. Ymmärtääkseni se liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa valtio samalla investoi alueelle huomattavasti. Eli tässä on tietty kokonaisuus, jonka ymmärtääkseni Vantaan kaupunki hyväksyi täysin. Ympäristöministerin kanssa on ollut puhetta, että ensi viikolla tulee Järvenpäätä koskeva asia valtioneuvoston päätettäväksi ja silloin tietysti saadaan yksi tärkeä päätös tehtyä.
Arvoisa puhemies! Kaikissa Suomen kasvukeskuksissa on runsaasti tyhjiä rakentamattomia tontteja. Näille tonteille ei kannata rakentaa, koska niiden hinta nousee 7—18 prosenttia vuodessa. Mikään sijoitus ei tuota Suomessa yhtä hyvin, ei mikään. On paljon kannattavampaa investoida rahansa rakentamattomaan tonttimaahan kuin rakentaa asuntoja jo omistamilleen tonteille. Tyhjistä rakennuskelpoisista tonteista kunta voi toki periä korkeampaa kiinteistöveroa, mutta läheskään kaikki kasvukunnat eivät ole halunneet niin tehdä. Sitä paitsi korkeinkaan mahdollinen kiinteistövero ei ole lähelläkään sitä tuottoa, jonka rakentamattomien tonttien päällä istumisesta saa.
Miksi hallitus ja kasvukunnat ovat halunneet palvella tonttikeinottelijoiden etua, en tiedä, mutta kysyn silti: Miten hallitus aikoo saada kasvukeskusten tyhjät rakentamattomat tontit keinottelijoilta rakennuskäyttöön?
Arvoisa puhemies! Näissä kysymyksissä toimivalta on kunnilla, ja siitä on tietysti pidetty aika paljon kiinni, että kunnilla on kaavoitusmonopoli, kunnilla on maapolitiikan välineet olemassa. Se on myös kuntien poliittisesta tahdosta kiinni, missä määrin niitä käytetään. Mutta kyllä hallituksen puolelta korostetaan myös sitä, että ylipäätään pitää saada tonttitarjontaa runsaasti lisää, koska se ei nykyisellään vastaa kysyntää. Eli on aika luonnollinen asia minusta se, että on olemassa rakentamattomia tontteja. Ei niin kädestä suuhun voida elää kaavoituspolitiikassa, etteikö olisi rakentamattomia tontteja. Niiden varanto on aika suuri, muttei riittävän suuri, jotta se vastaisi kunnolla kysyntää. Tarjonnan ja kysynnän suhteeseen vaikuttamalla — ja se on kuntien maapolitiikasta kiinni ja kaavoituspolitiikasta kiinni — voidaan vaikuttaa siihen, että tonttien hintataso tervehtyy.
Puhemies:
Kysymys on loppuun käsitelty.