Jörn Donner /r:
Arvoisa puhemies! Tämä kysymys liittyy kulttuuriin,
mikäli joku hallituksessa on kiinnostunut.
Tietooni on saatettu, että opetusministeriö myöntäessään
tuotantotukivaroja Suomen elokuvasäätiölle
asettaa niin sanottuja ennakkoehtoja: Kotimaisen elokuvan katsojaosuuden
teattereissa on oltava luokkaa 10—15 prosenttia ja vähintään
miljoona katsojaa vuodessa. Yleensä nämä tavoitteet
ovat toteutuneet viime vuosina.
Mutta onko ministeri sitä mieltä, että tässä, kuten
muussakin taiteessa, on pyrittävä jonkinlaiseen
yleisömäärän maksimointiin,
mikä voisi johtaa siihen, että teatterit täyttyvät
ja kirjallisuus kukoistaa tuottamalla ja kirjoittamalla yhtä suurta
suomalaista, Matti Nykästä, käsitteleviä teoksia?
Onko tämä ministerin mielestä oikeaa kulttuuripolitiikkaa?
Samalla kysyisin: Millä tavalla ministeriö aikoo
puuttua siihen epäkohtaan, että televisiokanavat
maamme suurimpina elokuvien kuluttajina (Puhemies koputtaa) väistävät
vastuutaan kotimaisen elokuvan suhteen? (Puhemies koputtaa)
Lopuksi sanoisin, että ohjaaja Aki Kaurismäki,
joka on menestynein suomalainen ohjaaja, ei ole menestynyt opetusministeriön
tilauksen ja ohjeiston tuloksena. (Eduskunnasta: Aivan!)
Kulttuuriministeri Tanja Saarela
Arvoisa herra puhemies! Elokuvasäätiö,
joka todellakin tukee suomalaista, kotimaista, elokuvatuotantoa,
on lisäresursseja tämän vaalikauden aikana
saanut yli 5 miljoonaa euroa.
Kysymys, johon ed. Donner viittaa, liittyy jälkikäteistukeen,
joka tarkoittaa sitä, että kun elokuva saavuttaa
tietyn katsojamäärän, niin tällöin tätä tukea
vielä tulee hieman enemmän. Väite siitä,
että jollakin tavalla Elokuvasäätiön
autonomiaan puututtaisiin sen enempää, että opetusministeriö määrittelisi,
kenelle tuki jaetaan, ei pidä paikkaansa. Elokuvasäätiö itsenäisesti
päättää ja tekee päätökset,
minkälaisilla perusteilla elokuville jaetaan tuota tukea.
Tuo könttäsumma, joka budjetissa Elokuvasäätiölle
annetaan, ei pidä sisällään
tällaisia määräyksiä.
Painopisteitä toki on. Eräs painopistealue, joka
opetusministeriössä on ollut, on ollut lasten
ja nuorten kulttuuri, ja on ollut ilahduttavaa huomata, että Elokuvasäätiö on
tämän painopisteen kyllä huomioinut tukea
jaettaessa.
Jörn Donner /r:
Arvoisa puhemies! Minä en oikein tiedä, mitä minä sanoisin,
koska siteerasin äskettäin opetusministeriön
ohjeistoa, joka ei koske pelkästään jälkikäteistukea
vaan myöskin ennakkotukea, ja sillä pyritään
siihen, että tehdään kaupallisesti menestyviä suomalaisia
roskaelokuvia epäsuoraan valtion tuella.
En voi kysyä ministeriltä mitään,
koska minä ymmärrän, että tämä on
kuurojen dialogia.
Kulttuuriministeri Tanja Saarela
Arvoisa herra puhemies! Ed. Donnerille voin kuitenkin ilosanomana
kertoa, että tämä tuki ja tämän tuen
korotus ei ole osunut turhaan, sillä tällä hetkellä joka
viides elokuvissa kävijä valitsee kotimaisen elokuvan.
Eli katsojamäärät ovat selvästi nousseet.
Uskon, että elokuvat kuitenkin loppujen
lopuksi tehdään katsojille, ja se että katsojat ovat
löytäneet kotimaisen elokuvan, ei puhu sellaista
kieltä, että ne olisivat roskaelokuvia. Päinvastoin
väitän, että katsojat äänestävät
omalla tavallaan katsomalla ja valitsemalla kotimaisia elokuvia.
Tässä tavoitteessaan hallitus ja Elokuvasäätiö hyvällä toiminnallaan
ovat onnistuneet.