Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen tarkoituksena on tiukentaa rakennetarkastusten järjestämistä laajarakenteisille kiinteistöille. Tein vuonna 2013 aiheeseen liittyvän toimenpidealoitteen, kun Suomessa tapahtui pienen tytön kuolemaan johtanut maneesirakennuksen romahtaminen. Myös muita vastaavia romahduksia Suomessa on tapahtunut.

Vuosina 2010 ja 2013 tapahtuneet romahdukset johtuivat rakenteiden suunnittelussa tehdystä virheestä. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan Suomessa on satoja Laukaan ja myös Liedon, jossa tapahtui tämä yksi romahdus, kaltaisia rakennuksia. Nämä onnettomuudet osoittivat sen, että suunnitteluvirheet voivat olla yleisiä ja että laajarakenteisten kiinteistöjen kunnon valvonnassa on vakavia puutteita.

Pidän hyvänä tätä hallituksen esitystä ja tietysti ihmettelen sitä, minkä takia joskus aikoinaan tätä tarkastusvelvoitetta on jollakin tavalla heikennetty, koska meidän täytyy lakia siitä nyt olla säätämässä ja siten tällä säätelyllä parantaa rakennusten turvallisuutta.

Totta kai kannan huolta myös näistä kustannuksista, joita mahdollisesti tarkastukset aiheuttavat rakennusten omistajille. Mutta meidän täytyy kuitenkin pitää se realismi mielessä, että turvallisuudesta emme voi tinkiä, ja joka ikisen kuolemanloukun kohdalla, mitä nämäkin Laukaan ja Liedon rakennukset ovat olleet, meidän tulee tehdä kaikkemme, että vastaavat tapaukset eivät toteutuisi. Minä uskon siihen, että kunhan tämä asia tästä lähtee käyntiin, niin ehkäpä tällä ei kuitenkaan ruveta bisnestä tekemään, ja sitä myös toivoisin: kustannusten kohtuullistaminen on kyllä hyvin tärkeä asia pitää mielessä, ja on myös seurattava sitä, millaisia kustannuksia näistä tarkastuksista sitten omistajille aiheutuu.

Mutta kaiken kaikkiaan pidän tätä hyvänä — ja korostan sitä, että turvallisuus on ennen kaikkea tärkeää, kun siellä maneesin alla on harrastajia ja pieniä lapsia erityisestikin.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee lakia laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista. Niin kuin tuosta edellisestä puheenvuorosta voidaan päätellä, taustalla on hyvin inhimillisiä asioita, ja siltä osin hallituksen esitys on perusteltu.

Arviointi ehdotetaan kohdistettavaksi rakennuksiin, joissa niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä oleskelee suuria määriä ihmisiä. Sen lisäksi arviointivelvollisuus kohdistuisi maneeseihin — jotka tulivat tuossa edellisessä puheenvuorossa mainittua — ja laajarunkoisiin eläinsuojarakennuksiin.

Ympäristövaliokunta on jo mietinnössään todennut, että kustannukset arvioinnista voivat nousta huomattaviksi riippuen arvioitavasta kohteesta. Tästähän ensimmäisen käsittelyn yhteydessä käytiin keskustelua, ja siinä tuli esille kyllä sellainenkin näkökulma, että ne kustannukset eivät toivon mukaan sitten aivan niin korkeiksi nousisi, mitä valiokuntakin oli asiantuntijakuulemisen kautta saanut tietoonsa.

Mutta joka tapauksessa tämä kustannuskysymys erityisesti eläinsuojarakennusten osalta on tärkeä ja tulee ottaa huomioon. Tämän johdosta ensimmäisen käsittelyn yhteydessä ilmoitin, että tähän tullaan tässä toisessa käsittelyssä esittämään kahta lausumaehdotusta, jotka nyt sitten seuraavaksi luen.

1. lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet tuen myöntämiseen osana maatilatalouden perusparannusavustusjärjestelmää maatilatalouden suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon liittyvien laajarunkoisten rakennusten perusparannustoimien arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tilanteissa, joissa kustannus muodostuisi yksittäisen maaseutuelinkeinonharjoittajan toimeentulon kannalta kohtuuttomaksi."

2. lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa laista aiheutuvien arviointikustannusten kohtuullisuutta suhteessa maatalouden kannattavuuteen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi, mikäli kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi."

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellinen puhuja esitti lausumaa ja toi samalla julki, että mikäli todetaan, että tämä ei toimi, pitää lakia muuttaa. Vähän ihmettelen tämmöisiä lausumia, että hallituspuolueen edustaja ei ole sittenkään varma, toimiiko tämä, ja ehdottaa samalla, että valmistaudutaan lakia muuttamaan.

Haluan vähän kertoa, miten tämä valvonta on tässä vuosien mittaan kehittynyt. Maankäyttö- ja rakennuslakia kun muutettiin, viranomaisen tarkastukset ovat käytännössä loppuneet. Aikaisemminhan, me tiedämme sen, viranomainen kävi tarkistamassa raudoitukset työmaalla ennen valua, piti runkotarkastukset, totesi siinä, hyväksyi kattoristikot ja niin edelleen. Nythän tämä viranomaistarkastus on paljon vähäisempää.

Tämä lakimuutos tuli aikanaan Keski-Euroopasta. Tässä rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee pääsuunnittelijan ja pääsuunnittelija valitsee sitten, kuka toteuttaa alasuunnittelut, rakennesuunnittelun, lvis:n ja automaation, ja näin se lähtee. Tämä on varmasti mennyt hieman siihen tilanteeseen, että rakennushankkeeseen ryhtyvä, eli käytännössä rakennuttaja, on vastuussa kaikesta. Hänen tehtävänsä on sinänsä valvoa, että ne, jotka suunnittelevat, tietävät, mitä suunnittelevat. Tähän sisältyy myös se, että laissa ja asetuksissa on määräyksiä, joissa edellytetään tietynlaisia huoltotoimenpiteitä erilaisille rakennuksille, rakenteille vuosittain. Se, toteutetaanko ne, on sitten ihan eri asia. Monesti on niin, että sen vuoksi, että näitä huoltotoimenpiteitä ei vuosittain tehdä — se huoltokirja on kyllä siellä jossakin taloyhtiön komerossa, mutta sitä ei juurikaan ole avattu — ne ongelmat tahtovat kasaantua sitten asioihin. [Eduskuntatalon peruskorjaukseen liittyviä räjäytyksiä] — Olipa aika jytäkkä puhe. En minä nyt tarkoittanut, että tarttis jyristä, mutta paukkuja takana tulee.

Minun mielestäni tämän lain tarkoitusperät ovat varmasti ihan hyvät, mutta keveämmälläkin menettelyllä tästä varmasti olisi selvinnyt. Minä ihmettelen hieman, että tuolla ministeriössä virkamieskunnassa lähdettiin hakemaan tämmöistä erittäin raskasta mallia, joka maksaa kohtuuttoman paljon. Minusta on toisaalta ihan ymmärrettävää, että Sankelokin oli vähän huolissaan ennen kaikkea karjatilojen osalta, sillä jos nämä maksut ovat siinä hintaluokassa, mitä on nyt esitetty, niin onhan se aika arvokasta, kun tuo toimialan kannattavuus ei tänä päivänä kovin korkealla tasolla kaiken kaikkiaankaan ole.

Sen takia meidän ympäristövaliokuntaryhmä on päätynyt siihen, että parempi esittää, että lakiehdotus hylätään kuin että sitä tämmöisenään viedään eteenpäin ja sitten ruvetaan heti seuraavan hallituskauden alussa miettimään, mitenkä tämä korjataan. Minusta on parempi tehdä kokonaan uusi asento kuin lähteä korjaamaan. Esitän, että lakiehdotus hylätään.

Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä Reijosen puheenvuorossa tuli esille tärkeitä asioita. Kun itsekin olen ollut kolmena kesänä rakennuksella töissä, niin tiedän, mikä on vastaava mestari ja millä tavoin silloin valvottiin. Minusta moni asia oli silloin paljon paremmin kuin se on tällä hetkellä. Tämä pääurakoitsija ja sitten nämä myöhäisemmät valinnat eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen, puhumattakaan sitten siitä, että rakennustarvikkeet ovat edelleenkin — käsittämätöntä — on sitten kesä tai talvi, satoi tai paistoi, ulkosalla täysin avonaisesti, vaikka joku muukin ratkaisu voisi olla. Mutta varmaan nämä kustannukset ja muut liittyvät siihen asiaan, että tässä yhteistyössä pitäisi päästä eteenpäin. Nyt kun keskusta esittää tätä hylättäväksi, niin uskoisin, että teillä on eväät siihen, että seuraava hallitus tekee kaiken paremmaksi kuin tällä hetkellä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta edustaja Skinnari nosti hyvin esille tämän vastaavan mestarin roolin työmailla. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että teidän ollessanne hallituksessa — ja taisi olla niin, että oli opetusministeri — mestarikoulutus lakkautettiin ja vastaavat mestarit jäivät vähän niin kuin sivuun koko työmaista. Sinänsä hyvä, että olette olleet tukemassa tämän mestarikoulutuksen uudelleenkäynnistämistä.

On äärettömän tärkeää, että siellä työmailla, rakennettiinpa pientä tai isoa, on joku henkilö, jolla on kumikengät jalassa ja joka seuraa sitä varsinaista työn suorittamista eikä pelkästään tietokoneita näplää siellä työmaakopissa. On äärettömän tärkeää, että sitä keskijohtoa myös työmailla on paikalla. Kaikkihan me teemme — kukaan ei varmaan tahallisesti tee — virheitä. Aina sattuu, ja sen takia on tärkeätä, että on niitä mestareita ja insinöörejä, jotka katsovat sitä työvaihetta. Tällä keinoin päästään entistä parempaan lopputulokseen, jota kaikki tavoittelemme.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen on oikeassa tässä, että pitää olla joku vastuuhenkilö, joka vastaa. Se, että ei löydy sitä, joka vastaa, tai niitä on liian monta ja ei tiedetä oikeastaan, kuka vastaa, on se pahin tilanne. Vastaavat rakennusmestarit, joita aikoinaan oli, olivat kuuluisia persoonia esimerkiksi Lahdessa, ja talot syntyivät, ja paljon rakennettiin.

Mutta kuten sanottu, niin kun väitettiin, että jopa sosialidemokraatit olisivat tehneet virheitä: saattaa olla, että ovat tehneet, ja tämä saattaa olla sitten se yksi virhe, mikä on tapahtunut.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen tavoite on sinänsä hyvä, mutta tavoitteeseen eli rakennusten turvallisuuden varmistamiseen tulee päästä huomattavasti kohtuullisemmilla kustannuksilla ja kevyemmällä menettelyllä.

Kyllä rakennusten suunnittelijoiden ja rakentajien tulee vastata omalta osaltaan, että rakennukset on tehty vallitsevien normien ja säädösten mukaisesti, mutta myös rakentamisen valvontaan tulee panostaa enemmän. Rakennusten omistajat taas vastaavat rakennusten kunnossapidosta ja huollosta.

Maatilojen ja hevostalousyrittäjien kannattavuus on jo nyt tiukoilla. Nyt rakennuksen sortumavaaran määrittävän arvioinnin hinnaksi on arvioitu 6 000—12 000 euroa rakennusta kohden. Tällaisia lisämaksuja ei todellakaan kaivata enää maatalouteen tai maneesien pitäjille.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Reijosen tekemää lakiehdotuksen hylkäysesitystä.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi: edustaja Sankelo teki kaksi lausumaehdotusta, ja niitä tässä alussa kannatan.

Meillä oli ympäristövaliokunnassa tämä laajarunkoisten rakennusten turvallisuusasia käsittelyssä, ja turvallisuus on tietysti semmoinen asia, josta ei pidä tinkiä. Valitettavia tapauksia on Suomessa ollut useita, joissa rakenteet ovat pettäneet, ja on joitakin tapauksia, joissa on ollut isoja ryhmiä juuri saapumassa rakennukseen ja vain hyvän onnen ja tuurin kautta on mittavilta henkilövahingoilta vältytty. Eli tavoite on aivan oikea, ja turvallisuutta kannattaa valvoa ja parantaa.

Täällä on otettu nyt voimakkaasti kantaa tähän kustannuskysymykseen, ja tämä kustannuskysymys nousi myös meillä valiokunnassa esille. Itse ainakin kaksi puheenvuoroa siitä olen valiokunnassa käyttänyt. Meille kerrottiin, että on tehty pilottihankkeita ja niiden perusteella kustannukset on arvioitu 6 000—12 000 euroon, ja kieltämättä se kuulostaa erittäin korkealta, varsinkin kun muistetaan ja tiedetään, että samalla yrittäjällä voi olla tontillaan useita rakennuksia ja kustannukset vain sitä kautta sitten kumuloituvat.

Hämmästystä on herättänyt ja hieman epäselväksi ehkä jää nyt se, miten nämä kustannukset voivat olla niin korkeat. Vertaan tätä asiaa lakiin energiatodistuksesta. Siitähän tuli myös paljon kritiikkiä, vaikka sitten kokemus on osoittanut, että energiatodistuksen hinta on kilpailun kiristyessä ja toimijoiden lisääntyessä laskenut, ja nykyään taidetaan olla energiatodistuksen osalta jossain 300 euron keskihinnassa. Olettaisin, että tässäkin tapauksessa tuo 6 000—12 000 euroa on sellainen yläkanttiin arvioitu lähtötaso, josta tullaan sitten alaspäin.

Mutta nämä lausumaesitykset ovat nyt ihan oikeansuuntaisia, ja nyt tässä vaiheessa viimeistään kannattaa paikata, mitä on paikattavissa. Sen takia niitä on mukava ja helppo kannattaa.

Itseäni hieman mietityttää se, miten on mahdollista, että suunnittelussa ja toteutuksessa on niin paljon tapahtunut virheitä, miten ylläpidossa omistajat suhtautuvat omaisuuteensa — ainakin osittain jotkut — välinpitämättömästi. Ja kolmas kysymys on rakennusvalvonnan rooli. Aivan aiheellisesti on myös kentältä tulleessa palautteessa kysytty ja ihmetelty sitä, mikä on näiden eri toimijoiden, rakentajien ja esimerkiksi rakennusvalvonnan ja -suunnittelun, vastuu, kun tällaisia ylimääräisiä kuluja tässä vaiheessa tulee.

Tässä nyt varmasti tärkeimmät. Jatketaan keskustelua. — Kiitos.

Raimo  Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta käsitteli tätä asiaa, ja turvallisuushan tässä nousi hyvin pitkälle keskeiseksi asiaksi, ja siltä pohjalta tämä mietintökin on sitten tehty. Tietenkin, kun tätä jäljestäpäin miettii, olisi voinut myös ympäristövaliokunta ottaa tähän ehkä toisenlaisen kannan, kun ajatellaan kuitenkin sitä, että kun rakennuksia suunnitellaan, siinä on kumminkin suunnittelijan vastuu, sitten on rakentajan vastuu ja, mikä täälläkin on tullut esille, rakennusvalvonnan vastuu.

Tällä hetkellähän, kun rakennetaan, täytyy olla rakennuksella vastaava mestari, se on jo aikaisemmin todettu, ja edustaja Reijonen totesi tuossa, että ei enää semmoisia mestareita ole, jotka aikoinaan oli koulutettu ja olivat käytännön kautta oppineet. Eikä tässä varmaan ole siitä kysymys, vaan ennen kaikkea siitä, että tarkastetaanko kaikki rakenteet. Kun tässä itse muutama vuosi sitten rakensin, ainakin minun vastaava mestarini sanoi, että mitään ei saa panna piiloon ennen kuin hän on käynyt katsomassa. Elikkä sehän on hyvin paljon siitä vastaavasta mestarista kiinni, että millä tavalla tukirakenteet tarkastetaan. Mutta kun sitten mennään taaksepäin vuosikymmeniä, mennään joku 30—40 vuotta taaksepäin: rakennuksia on rakennettu, miten on silloin valvottu ja kuka on rakentanut, onko rakentaja enää hengissä ja niin poispäin? Ja kun näitä turmia on nyt sattunut, niin sen johdosta tietenkin on tätä lainsäädäntöä sitten lähdetty viilaamaan, mutta tässä tämä kaatuu nyt omistajan harteille, varsinkin näissä, joissa ei pystytä osoittamaan, onko suunnitteluvirhe vai onko rakennusvirhe ja mikä milloinkin.

Tässä edustaja Sankelon tekemässä lausumaehdotuksessa puhutaan maatalousrakennuksista, ja kumminkin mietinnössä on hyvin laajasti otettu esille erilaisia maneeseja, liike- ja tavarataloja ja muita myymälärakennuksia, navettoja, sikaloita, kanaloita — näitähän on vaikka kuinka paljon. Sen takia olisi ollut ehkä hyvä mainita nuo muutkin, mutta tämä nyt kohdistuu yhteen toimialaan, ja minä kannatan tässä samalla tätä edustaja Sankelon tekemää esitystä, elikkä tämä on hallituspuolueitten kesken sovittu asia.

Kaikista suurimman keskustelunhan tässä ovat aiheuttaneet nämä kustannukset, elikkä on arvioitu näitten pilottien kautta, että tämä hinta vaihtelisi 6 000:sta 12 000 euroon. Kyllähän 12 000 euroa jostakin tarkastuksesta on aivan käsittämättömän suuri hinta, ja sen takia sitä on hyvä seurata ja myös kohtuullistaa, ja jos keskusta on seuraavassa hallituksessa, niin muuttakoon tätä sitten taas, ja saadaan lakiesityksiä taas eduskuntaan. — Kiitos.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt on esillä lakiesitys laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista. Tässä nyt lähdettiin liikkeelle tuosta toimenpidealoitteesta, josta perussuomalaisten edustaja Arja Juvonen puhui, että näitä maneesionnettomuuksia on sattunut. Ihmetyttää, kun saman rakennuttajan rakentama maneesi sortui ensin toisaalla ja sitten oli melkein kolmatta vuotta väliä, kunnes toisaalla sortui, että miksei tarkastettu siinä vaiheessa sitä jälkimmäistä ja todettu, että sen käyttö olisi pitänyt lopettaa. Tosin vakavampi onnettomuus taisi sattua siinä ensimmäisessä, mutta siinä olisi pitänyt herätä.

Tässä nyky-yhteiskunnassa on se vika, että vaikka on paljon kaikenlaisia kortistoja ja tietokantoja, niin ilmeisesti näistä rakennuksistakaan ei ole semmoista yhtenäistä tietokantaa, mistä selviäisi, kuka on suunnitellut ja rakennuttanut ja minne on rakennuttanut, että pystyttäisiin rakennustyypin perusteella etsimään mahdolliset ongelmarakennukset ja tarkastamaan ne edullisesti sitten, ovatko samat virheet havaittavissa, pitääkö korjata tai muuttaa käyttötarkoitus tai poistaa sitten käytöstä ennen kuin virheitä sattuu. Siinä mielessä tämä tuntuu nyt polkevan, eikä tämäkään lakiesitys tunnu tuovan tähän ratkaisua, kun kiistellään siitä, minkälaisia kuluja tulisi tästä tarkastamisesta ja kuka maksaa. Ihmishengillä, joita menetetään, jos alle jää sortuessa, ei näytä olevan merkitystä.

No, miksi tämmöisiin ongelmiin on tultu, niin tämmöisiä laajarunkoisia rakennuksia ja tasakattoisia kauppahalleja ja muita, joissa on esiintynyt vaikeuksia, on ruvettu suunnittelemaan nyt vasta tämän viimeisen 20 vuoden aikana, jolloin myöskin tämä tietokoneavusteinen rakennusten suunnittelu on tullut voimakkaasti mukaan. Tuossa viitisentoista vuotta sitten kiinnitettiin tuolla fysiikanopettajien keskuudessa huomiota siihen, että nämä insinööriopiskelijat, jotka innokkaasti rupesivat suunnittelemaan tietokoneilla näitä rakennusten tukirakenteita ja muita, eivät osanneet laittaa sinne oikeita parametreja, mutta eivät myöskään osanneet arvioida niitä rakenteita, mitä saivat laskemalla, että kestävätkö ne jonkun lumikuorman vai eivätkö kestä. Ohjelma antoi tulokset, ja niitten mukaan on rakennettu kauppojen myymälähalleja, laajoja tasakattoisia, mitä silloin tällöin aina ropsahtaa sitten, kun ei lunta huomata sieltä katolta luoda pois ajoissa. Vastaavasti ovat nämä maneesirakennukset ja muut.

Meillä on tässä yhteiskunnassa, tässä suunnittelussa koulutuksellinen ongelma: niillä, jotka laskevat, ei ole käsitystä, he eivät pysty niin kuin hatusta arvioimaan, ovatko ne tulokset oikeat vai väärät. Sen takia on tämä, mitä on puhuttu tästä rakennusvalvonnasta, vastaavista mestareista rakennustyömailla: he olisivat hyvin tarpeellisia tarkkailemaan sitä laatua, mitä tehdään, ja ottamaan sitä vastuuta. Ei kai se ole kohtuullista, että jos joku haluaa rakennuttaa itselleen maatilarakennuksen taikka sitten jonkun yrityksen käytössä olevan rakennuksen tai muun, niin hänen itse pitäisi tietää, mitkä ovat vahvuudet ja mitä pitää tehdä, jos hän kerran luulee palkkaavansa rakentamaan yrityksen ja yrittäjän, joka osaa?

Olisiko yhteiskunnan aika tarkistaa normejaan sikäli, että yhteiskunta valvoo, että tämmöistä toimintaa eivät saa tehdä sellaiset, joilla ei ole siihen pätevyyttä, ja että niitä yhteiskunnan puolesta tarkastettaisiin? Se olisi kansalaisten näkemys ja kuluttajansuojaoikeuden kannalta ihan tarpeellista, että tämä valvonta tehtäisiin vähän niin kuin kollektiivisesti ja rakennettaisiin tietokantoja näiden yritysten seurantaan ja muuhun, että saataisiin sitten ongelmatilanteet aika nopeasti esille. Jos jossain ilmenee ongelma, niin voitaisiin heti tarkastaa, missä muualla Suomessa on mahdollisesti saman ongelman sisältäviä rakenteita tehty. Että tässä on paljon tuommoista vastuunottoa. Ja kun vanhoista hyvistä käytännöistä on luovuttu muka rahapulassa, niin kyllä se rahapula tulee vastaan sitten toisaalla, kun on liikaa säästetty.

Janne  Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Piirainen kannatti tekemiäni lausumaehdotuksia, kiitos siitä. Hän totesi kuitenkin sen, että tässä lausumaehdotuksessa puhutaan lähinnä maaseutuelinkeinonharjoittajista, ja luetteli sitten näitä muita kohteita, joissa nämä tarkastukset saattavat myös aiheuttaa kustannuksia. Mutta kuitenkin tässä hallituksen esityksessä todetaan, että "arviointi ehdotetaan kohdistettavaksi rakennuksiin, joissa niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä tyypillisesti oleskelee suuri määrä ihmisiä". Eli tämä tarkastusten näkökulma on ollut se, että nämä rakennukset ovat ihmisturvallisuuden kannalta riittävässä kunnossa. Tämän johdosta, kun sitten arvioimme tätä tilannetta, että näitä kustannuksia saattaa kohdistua myös melkoisella tavalla — toivottavasti ei kohdistu — viljelijöitten osalta on syytä tehdä tämmöisiä varmentavia lausumaehdotuksia. Eli voisi ajatella, että lupatarkastuksen osalta tila, jossa on eläimiä ja sitten mahdollisesti isäntä tai emäntä, on turvallisuuden näkökulmasta vähän toisenlaisessa tilanteessa kuin sellainen tila, jossa on paljon ihmisiä. Toki isännän ja emännänkin turvallisuus on kovasti tärkeää, mutta sitten pysyisi kohtuus kuitenkin näitten tarkastusten osalta.