Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tarpeellisuus tuli ajankohtaiseksi, kun Raahen ja Pattijoen kunnissa järjestettiin niin sanottu neuvoa-antava kansanäänestys kyseisten kuntien yhdistämisestä. Nimittäin neuvoa-antava äänestys ei antanutkaan neuvoa kuntapäättäjille. Kumpikaan puoli ei saanut taakseen tarvittavaa 50 prosentin enemmistöä. Tämän johdosta nyt Pattijoen kunnassa on jouduttu ottamaan aikalisä asian ratkaisemiseksi. Nimenomaan Pattijoen kunnassa tapahtui tämä tilanne, etteivät kuntaliitoksen kannattajat eivätkä vastustajat saaneet kumpikaan yli 50 prosentin osuutta äänistä.

Koska Suomessa on nyt vireillä kymmeniä kuntaliitoshankkeita, toivoisi, että tällainen epäselvä äänestyskäytäntö, joka nykyinen on, saataisiin korjatuksi. Lakialoitteessani ehdotan neuvoa-antavista kunnallisista kansanäänestyksistä annettua lakia muutettavaksi niin, että kuntaliitosasioissa toimeenpantavissa kansanäänestyksissä äänestäjät ottavat kantaa vain joko kuntaliitoksen puolesta tai sitä vastaan. Ehdotuksella pyritään selkeyttämään neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Nykyisessä laissa on olemassa myös kolmas vaihtoehto: en ota kantaa.

Nykyisen lain mukaan neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä, vaikka kyllä-ääniä olisikin enemmän kuin ei-ääniä, tulos voidaan tulkita kuntaliitoshankkeelle kielteiseksi, koska en ota kantaa -vastaukset ihan tosiasiallisesti kuitenkin tulkitaan ei-ääniksi. Tämä johtuu tietenkin siitä, että kyllä-äänten tulee saavuttaa yli 50 prosenttia kaikista annetuista äänistä mukaan lukien myös ne äänet, joissa on äänestetty tyhjää. Tämä on vastoin kansalaisen oikeustajua, ja niin kuin Pattijoella on käynyt, se asettaa myös kuntien valtuustot kiusalliseen asemaan, koska äänestyksen tulos ei tuo yksiselitteistä vastausta.

Vaatimus, että äänestäjällä tulee aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista, ei ole kuntaliitosasioissa perusteltu, sillä äänestäjällähän on aina mahdollisuus halutessaan olla osallistumatta kokonaankin vaaleihin. Mainitsen esimerkkinä myöskin kansanäänestyksen, joka järjestettiin, kun äänestettiin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Silloinkin oli vain kaksi selkeää vaihtoehtoa, joko puolesta tai vastaan. Näin tulisi mielestäni olla myös silloin, kun ratkaistaan kuntaliitosasioita.

Arvoisa puhemies! Toivon, että asianomainen valiokunta ottaa aloitteen pikaisesti käsittelyynsä. Asian etenemisen kannalta tietysti olisi parasta, jos ministeriö alkaisi oma-aloitteisesti valmistella pikaisesti tähän lakimuutosta. Ei varmaan kovin paljon tekniikkaa vaadi lain tältä osin muuttaminen. Asialla on sikäli kiire, että kuntaliitosäänestyksiä on tulossa koko ajan lisää ja tällaisia tasapelitilanteita saattaa jatkossa tulla lisääkin.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Valpas on tehnyt lakialoitteen kunnallisen kansanäänestyksen muodon muuttamisesta. Itselläni on samanlainen aloite vuoden parin takaa, ja minulla oli semmoinen vaihtoehto siinä kyseessä, että kansanäänestyksestä olisi tehty sitova eikä — kuten tällä hetkellä on — neuvoa-antava.

Ed. Valpas esittää, että pitää jättää pois vaihtoehto, että en ota kantaa mihinkään taikka en kannata mitään esitettyjä vaihtoehtoja. Mielestäni tämä asia tässä pitää olla, jos kerran tämmöisiä kansanäänestyksiä halutaan järjestää, koska monet ihmiset ovat tottuneet käymään äänestämässä. Sitä pidetään velvollisuutena, ja kun äänioikeus on kerran saatu, sitä halutaan käyttää, ja täytyy olla jokin vaihtoehto, mitä voi käyttää, jos päättäjät ovat tehneet tyhmiä ratkaisuja, joita äänestäjän mielestä ei voi kumpaakaan kannattaa. Onhan oltava jokin keino, millä osoittaa, että esitykset ovat huonoja ja yhtään hyvää vaihtoehtoa ei ole olemassa.

Itse asiassa täytyy sanoa, kuten ed. Valpas sanoi, että Pattijoen ja Raahen kansanäänestyksessä eivät päättäjät saaneet mitään tietoa kansalta. Ovatko sillä suunnalla päättäjät niin heikossa asemassa, että he eivät osaa päättää ilman kansalta kysymistä? Sitä täytyy ihmetellä. Mielestäni nämä kunnalliset kansanäänestykset, kun ne ovat neuvoa-antavia, ovat lähinnä huuhaata. Ei niissä pystytä tunnetasoa pitemmälle asioissa menemään, ja kuntien yhdistäminen ja siihen liittyvät asiat ovat jotain muuta kuin puhtaasti tunteilla tehtyjä asioita ja puhtaasti tunteella tapahtuvaa äänestämistä. Niihin pitää paneutua todella syvästi ja kovasti, ja kaikkein omin tieto on siellä kunnanvaltuutetuilla.

Mielestäni, jos tämmöisiä äänestyksiä halutaan järjestää, niistä on tehtävä sitovia, ettei niitä valtuusto kävele nurin, kuten Kuorevedellä kävi. Pitää edelleen olla vaihtoehto, että päättäjät ovat kehnoja, eli tyhjää äänestäminen voi olla mahdollista. Voisihan olla niin, että Pattijoen ihmisetkin olisivat halunneet liittyä vaikka Ouluun tai mikä siinä nyt lähitienoilla olisi semmoinen vähän vireämpi kaupunki kuin Raahe.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite, minkä ed. Unto Valpas on tehnyt, minusta on sinällään hyvä, koska minusta pitää olla selkeät vaihtoehdot olemassa, kyllä tai ei ja sillä sipuli. Jos on näkökanta, jotta ei ota kantaa, ilmeisesti silloin ihmiset eivät mene äänestämään tai pudottavat tyhjän lipun. Kunnallisvaaleissa ja eduskuntavaaleissakin kyllä kai kaiken näköisiä hämähäkinkuvia jotkut ovat piirrelleet lippuihin, jotta se ilmeisesti on kannanotto sinällään. Ne äänet hylätään, mutta niillä ei pitäisi olla vaikutusta äänestyksen lopputulokseen. Sen takia olen ed. Valppaan aloitteen kannalla, siellä on kyllä tai ei, ja enemmistö, joka niistä äänistä tulee, on sitova. Niin kuin ed. Rönni totesi, turha on ihmisiä huijata ja narrata äänestämään, jos sitten kuitenkin on tarkoitus valtuustolla toisenlainen päätös tehdä. Se korostaisi tämän äänestyksen merkitystä ja antaisi uskottavuutta enemmän yleensä vaaleille. Kun jotain valitaan, sen mukaan pitäisi käyttäytyä. Tässä tapauksessa, kun on pelkästään äänestyksestä kyse, ehdottomasti sitoviksi äänestykset!

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Tero Rönnille. Mielestäni neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat tärkeitä ja niitä jatkossakin tarvitaan. Tämähän on juuri sitä suoraa vaikuttamista, jota kansalaisetkin toivovat, mutta selkeys täytyy olla vaihtoehdoissa, jos päättäjät haluavat saada neuvoa. Sen takia tässä ei tarvita tätä kolmatta vaihtoehtoa. Kun vaihtoehdot ovat selkeitä, kyllä tai ei, voidaan sanoa, että myöskin kansanäänestyksen tuloksesta tulee aika tavalla sitova myös päättäjille. Sen jälkeen sitä on noudatettava, olipa se laissa määritelty tai ei.

Äänestämässä käyminen on todella mahdollista kahden vaihtoehdon tapauksessakin. Käy jättämässä vaikka tyhjän lapun tai laittaa joitakin muita terveisiä, jos jollakulla vielä sellaisia haluja on, esimerkiksi jos haluaa olla liittymässä vaikka Ouluun, niin kuin ed. Rönni oli sitä mieltä. Ei oikein löytynyt hyviä perusteluja ed. Rönnin esitykselle.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt niitä hyviä perusteita tulee. Mielestäni olen nähnyt kylliksi ihmisiä. Sanotaan, että noin kymmenet vaalit olen suunnilleen ollut vaalitoimikunnassa jäsenenä ja seurannut vallankin vanhempia ihmisiä, jotka tulevat äänestämään. He ovat aikanaan saaneet äänioikeuden, ja heille on tullut siitä vakaumus, ja se on todella tärkeä asiallinen peruste, millä he tulevat äänestämään. He kunnioittavat äänestysoikeutta ja äänestystapahtumaa. Heidän ajatusmaailmaansa ei kuulu sellainen, että piirreltäisiin sinne jotakin tai jätettäisiin tyhjä lippu.

Se on vakava asia, demokratiaa pitää kunnioittaa, ja minun mielestäni ihmisillä pitää olla jotakin, millä he merkitsevät oman kantansa. Tässä ollaan ihan perimmäisissä asioissa liikkeellä. Minun mielestäni ihmisellä pitää olla sivistynyt vaihtoehto, mikä sinne merkitään, ei mitään Aku Ankan kuvia tai piirrellä muitakaan kuvia sinne, vaan täytyy olla paikka, mihin rasti vedetään ruutuun ja merkitään, että minulle sopivia vaihtoehtoja tästä äänestyksestä ei löytynyt.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin jonkin sanan kansanäänestysproblematiikasta sanoa siinä mielessä, että jäin miettimään lakialoitetta siltä pohjalta, että entä jos tulos olisi ollut tasan siitä huolimatta, että on kaksi vaihtoehtoa. Kysymys olisi silloin ollut siitä, olisiko kansa antanut mitään neuvoa siinä tapauksessa valtuustolle ja oliko tyhjää äänestäneiden tarkoitus se, että he jättäisivät päätöksenteon mieluummin niille valtuutetuille, jotka tietävät kaiken keskeisen sisällön sopimuksesta, onko se viisas vai ei pitkällä tähtäimellä Raahen seutukunnassa. Minun ymmärtääkseni Pattijoen valtuustolla, jos he käyttävät viisauttaan ja järkeään, on huolimatta kansanäänestyksestä kaikki mahdollisuudet tehdä ratkaisu, jossa he liittävät kunnan naapurikuntaansa vaaleista huolimatta, kun katsovat, ettei se tilanne ollut niin merkittävä, että esimerkiksi aivan selkeä enemmistö alueen väestöstä olisi sitä mieltä, että tämä ei ole viisas ratkaisu.

Varsinkin tasaäänestys minun mielestäni korostaa nimenomaan valtuutettujen valtaa, niiden joilla on parhaimmat tiedot siitä, miten kannattaa menetellä. Jos päättäjät niin kunnissa kuin valtion tasollakin alkavat aina vaikeissa asioissa lähteä knoppologiaan ja miettimään sitä, onko yhdeksän ääntä ratkaiseva vai, niin emme saa mitään järkeviä päätöksiä aikaiseksi tässä maassa.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Valppaan tekemä aloite on erinomaisen hyvä, mutta toisaalta on niin, että tämän hyvyys perustuu nimenomaan siihen, että pitää saada selvä kanta ja sitä päätöstä pitää kunnioittaa.

Nyt valitettavasti kansanäänestyskysymys on saatettu vähän markkinaehtoisen toiminnan pariin. Esimerkin kerron omasta kunnastani: Ennen viime kunnallisvaaleja lähinnä sosiaalidemokraattien kunnallisvaalityön kampanjaan liittyen päätettiin, että järjestetään kansanäänestys siitä, pitääkö Haminan ja Vehkalahden yhdistyä vai ei. Kansa lähti äänestämään tyhjän päälle. Kuuleman mukaan äänesti väärin, teki kielteisen päätöksen ainakin Vehkalahdella. Nyt jostakin syystä uusi valtuusto on nähnyt tosiasiat ja lähtenyt käymään voimakkaita liitosneuvotteluja ja on annettu ymmärtää, että kansa äänesti väärin. Nyt pitää ottaa valta oikeisiin käsiin.

Mielestäni kansanäänestystä ei pitäisi käyttää kevyin perustein, mutta toisaalta, haluaisin sitä erityisesti korostaa, kansalta pitäisi enemmän kysellä mielipiteitä ja päästä vaikuttamaan normaalien vaalien yhteydessä, niin että mielipiteitä julki annettaisiin, mutta kansaa ei pidä kansanäänestyksissä väsyttää, ettei niistä tule gallupien luonteisia, niin kuin meille edustajille esitetään kevytmielisiä kysymyksiä lehdistön ja muitten taholta ja saatetaan meidät osittain lähes pellen asemaan. Siinä mielessä uskottavuus myöskin kansalaisten osalta menee tässä asiassa, että ei saateta välttämättä antaa edes kovin jemptejä ja loppuun saakka ajateltuja vastauksia.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. S. Lahtela käytti hyvän puheenvuoron. Nimenomaan kansanäänestyksissä pitäisi vaihtoehtojen olla sellaisia, etteivät tulosta eri tahot tulkitsisi eri tavalla. Siihen pyritään tällä lakialoitteella. Jos muistetaan EU-kansanäänestystä, siinähän oli kaksi vaihtoehtoa, eikä siitä ole ollut mitään isompaa haittaa, että oli vain kaksi vaihtoehtoa, ei ollut kolmatta kantaa. Jos siinä olisi ollut kolmas kanta, ehkä sen tulkinnan suhteen voisi olla taas monenlaisia käsityksiä. Kyllä tähän selkeyttä tarvitaan.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan oikein ed. Valppaan ajattelu kulkee tässä, ja aloite on hyvä.

Ed. Seppo Lahtelalle haluaisin todeta, että Vehkalahti—Hamina-tilanne on sikäli ongelmallinen, että siellä politikoitiin kuntaliitoksella, eikä sitä nyt oikein voi käyttää malliesimerkkinä tässä asiassa, vaan lainsäädäntö pitäisi saada kuntoon.

Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Olen allekirjoittanut lakialoitteen ja pidän sitä tarkoituksenmukaisena. Se selvästi selkeyttää kansanäänestyksen tuloksen tulkintamahdollisuuksia, tekee tuloksen yksiselitteiseksi.

Ed. Rönni aikaisemmassa puheenvuorossaan arvioi, että jos ei ole tätä kantaaottamatonta vaihtoehtoa, niin ne henkilöt joutuvat pulaan, jotka ovat aikanaan äänioikeuden saaneet. Ymmärsin hänen viittaavan iäkkäämpiin henkilöihin, jotka ovat periaatteellisia, vakaumuksellisia äänestäjiä. Luulen, että jos tällaisista henkilöistä on kysymys, jotka ovat periaattellisia, vakaumuksellisia, heillä on myös mielipide liitoksen puolesta tai sitä vastaan. Uskon, että kolmatta vaihtoehtoa ei heitä varten tarvita.

Seppo Lahtela /kesk:

Herra puhemies! Toteaisin ed. Tiusasen puheenvuorosta, että puheenvuoro oli osittain oikea, vaikka se olikin johdatteleva. Nimenomaan tätä käytettiin Vehkalahti—Hamina-alueella kunnallispolitiikan ylläpitämiseen, tekemiseen. Mutta niin kuin aloitteessa todetaan, ed. Valpas on lähtenyt oikealla asialla liikkeelle, tosiasialla, kovilla asioilla. Tähän ei pidä sotkea kevytmielistä pientä kuntatason politikointia, mitä yleensä pyritään harrastamaan tuolla pienessä päätöksenteossa. Eikä se, herra puhemies, jos oikein ymmärrän, kovin kaukana ole täältä eduskunnastakaan.