Arvoisa puhemies! Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti (Ed. Tennilä: Vielä!) yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. (Eduskunnasta: Ei kauan!) Suomessa, kuten pienissä maissa on syytäkin, hallituksen puolesta esiinnytään ulkopoliittisissa asioissa yhdellä äänellä.

Nyt olemme kuitenkin saaneet tietoja, että hallituksen keskeiset ministerit käyvät yhden suurvallan lähetystössä lupaamassa ulkopolitiikkaan liittyviä asioita kuten Nato-jäsenyyttä, (Ed. Zyskowicz: So what!) lupauksia Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin tai lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin ennen kuin tasavallan presidentti, hallitus tai eduskunta ovat niistä päättäneet. Kysynkin teiltä, pääministeri:

Vaarantaako tällainen esiintyminen uskottavan kansallisen ulkopolitiikan toteuttamisen?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Edustaja ilmeisesti viittaa näihin laittomasti saatuihin asiakirjoihin, ja niiden sisältöä emme kommentoi. Mutta mitä muuten tulee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, siitä on keskusteltu eduskunnassa useaan otteeseen, muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon myötä, ja sen pohjalta myöskin hallitus on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa harjoittanut.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että hän ei kommentoi. Yleisradio kommentoi eilen, kertoi USA:n suurlähetystön raportista syyskuussa 2009, mistä todetaan seuraavaa, ja tämä on tiedotusvälineistä: "Stubbin puolue, jolla on ulko- ja puolustusministerin salkut, saattaa hyvinkin venyttää turvallisuus- ja ulkopolitiikan konsensusta, mikä - - johtaa meidän oman politiikkamme linjoille eli syvempään osallistumiseen Afganistanissa." Eli tässä raportissa kerrotaan, että Suomi lähestyy Yhdysvaltoja vahvassa osallistumisessa Afganistanissa ennen kuin päätöstä on edes tehty.

Viimeisimmät tiedot kertovat myös, että ulkoministeri Stubbin erityisavustaja Jori Arvonen on käynyt keskusteluja samassa lähetystössä ja antanut ymmärtää, että jos kokoomus johtaa hallitusta tämän kevään vaalien jälkeen, se vie maan Natoon. Ulkoministeri Stubb, oliko avustajallanne teidän lupanne tällaisen arvion tekemiseen? Ja toiseksi, mitä mieltä olette ylipäätään kaksilla kasvoilla toimimisesta ulkopolitiikassa?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa rouva puhemies! Kuten pääministeri tuossa totesi, me emme kommentoi yksittäisiä Wikileaks-vuotoja, (Ed. Laakso: Olette aika heikoilla siinä!) koska tämä materiaali on laittomasti saatu. Meidän hallituksen linja on ollut yksiselitteisen selkeä, ja sen me olemme rakentaneet yhdessä turvallisuuspoliittisessa selonteossa tasavallan presidentin kanssa. Meillä on Naton suhteen tällä hetkellä kolme mahdollisuutta: 1) hakea jäsenyyttä, 2) olla hakematta sitä, 3) pitää optiot auki. Hallituksessa ja yhdessä tasavallan presidentin kanssa olemme päätyneet tähän kolmanteen ratkaisuun. Meillä ei ole sitä kristallipalloa, joka tietää, mitä seuraavien vuosien aikana ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtuu, mutta tällä hetkellä me emme näe perusteita jäsenyydelle.

Arvoisa puhemies! Todellakin näistä Wikileaks-dokumenteista on jäänyt vähän hämmentynyt kuva siitä, mitä ulkopolitiikan toimijoiden keskuudessa huhutaan ja millaista viestiä Suomesta lähetetään. Vanha totuushan on se, että ulkopolitiikka on uskottava, jos keskeiset toimijat, jotka sitä harjoittavat, puhuvat samalla äänellä saman linjan puolesta. Nyt näistä dokumenteista jää siis semmoinen käsitys, että on hyvin aktiivisesti yhden suurvallan lähetystöön kerrottu, että pyrkimyksenä on muuttaa Suomen linjaa. Se liittyy sekä Nato-asioihin mutta myös esimerkiksi nopean toiminnan joukkoihin ja myös Afganistan-osallistumiseen. On kerrottu etukäteen, ennen kuin mitään päätöksiä on tehty, että nimenomaisesti kokoomuksella on tällaisia pyrkimyksiä toteuttaa, ja sitten niistä piirtyy sellainen kuva, että lähetystö kertoo, että presidentti ja pääministeri eivät ole hyväksyneet tätä. Kysynkin tässä tapauksessa ulkoministeri Stubbilta: Onko ongelma, jos näyttää Suomen ulkopolitiikassa siltä, että ulkoministeri ja puolustusministeri ajavat eri raiteilla kuin pääministeri ja presidentti?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa rouva puhemies! Jää ehkä sellainen kuva, että ed. Heinäluoma yrittää hiukkasen hämmentää Wikileaks-raportointia. (Eduskunnasta: Ehkä hieman!) — Hieman.

Itse asiassa olen vahvasti sitä mieltä, että Suomen ulkopolitiikasta piirtyy silloin hämärä kuva, jos joku suurvalloista ei pidä meitä niin sanotusti toimijana, jonka kanssa voi asioista keskustella. Tämä hallitus on tehnyt ulkopolitiikkaa täysin vailla minkään näköistä asennevammaa. Olemme solmineet Yhdysvaltoihin erittäin hyvät suhteet, jotka, voimme argumentoida, olivat rempallaan monta vuotta, ja meillä on myös erinomaiset suhteet Venäjään.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Stubbin kommentit ovat hämmentäviä ja aika paljon ristiriitaisia siihen nähden, kun muistan, että aika useinkin lehdistön palstoilla maksetuissa mainoksissa olette mainostanut puhuvanne avoimesti ulkopolitiikkaa. Olisi ihan kiva, jos sitä ulkopolitiikkaa voisi puhua avoimesti myös täällä eduskunnan täysistunnossa.

Afganistanista: Kuten varmaan tiedätte, niin vasemmistoliitto on jo monta vuotta esittänyt, että suomalaiset sotilaat tulisi vetää sieltä pois turvallisuustilanteen heikentymisen takia. Olemme myös esittäneet, että rahat pitäisi laittaa siviilikriisinhallintaan. Kysyisinkin nyt, mikä hallituksen painopiste on. Onko se se, mitä siellä Wikileaksissä on kirjoitettu, että USA haluaa ja Nato haluaa, että Suomi laittaa enemmän rahaa sotimiseen? Vai onko se se, että Suomen pitäisi siirtää sitä painopistettä siviilikriisinhallintaan?

Sotilaallinen kriisinhallinta on lisääntynyt viime vuodesta 8 miljoonaa tänä vuonna Afganistanissa. Ja mitä tapahtuu siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön lisäämiselle? Eipä paljon mitään. (Puhemies: Minuutti!) Eli missä se meidän painopisteemme on? Onko se sotilaallinen kriisinhallinta Naton sateenvarjon alla?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tavoitteena Afganistan-operaatiolla on siirtyä siviilipuolelle vuoteen 2014 mennessä. Olemme yhdessä tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan kanssa päättäneet siitä, että joukkovahvuutta nostetaan 195:een lähikuukausina. Sen jälkeen tarkastelemme uudestaan syksyllä, mikä tilanne on.

Meidän panoksemme siviilipuolella on itse asiassa erittäin vahva. Me olemme numero kaksi EU-poliisimissiossa. Meillä on yhteensä 37 siviiliasiantuntijaa tässä operaatiossa mukana. Kehitysyhteistyöpuolella olemme nostaneet summan 20 miljoonaan euroon vuodessa. Ja viimeisenä huomautuksena: Vuonna 2001 Afganistanissa ei ollut yhtään tyttöä koulussa. Tänä päivänä on 2,5 miljoonaa. Se on aika hyvä siviiliteko.

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb hämmästyttävällä tavalla, suorastaan törkeällä tavalla, antoi ymmärtää, että suhteet olivat jotenkin olleet retuperällä ennen tätä hallitusta. Nyt kysyn pääministeriltä, jonka kanssa olimme hyvässä yhteistyössä samassa ministeriössä edellisen hallituksen aikana: Havaitsitteko te jotain tällaisia ongelmia Suomen suhteissa? Ja oletteko te sitä mieltä, että suhteita mihinkä tahansa suurvaltaan pitää hoitaa sillä lailla, että riippumatta hallituksen kannoista mennään kertomaan, että me kyllä olemme teidän kannallanne ja toteutamme teidän toiveitanne?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että Suomen suhteet USA:han olivat erinomaisella tasolla myös aikaisemmalla vaalikaudella, (Ed. Saarinen: Siinä se oli!) ja kun itse toimin ulkoministeriössä ulkomaankauppaministerinä, en todellakaan huomannut, että siinä mitään ongelmaa olisi ollut.

Mitä tulee tähän ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaan, niin siitä on sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä paitsi eduskunnan kanssa myös tasavallan presidentin kanssa eikä tässä ole ollut mitään ristiriitoja. Myöskin tätä avointa keskustelua eduskunnan kanssa on käyty, enkä siinäkään keskustelussa ole nähnyt mitään erityisiä ristiriitoja.

Rouva puhemies! Pääministeri Kiviniemi ja ulkoministeri Stubb, te käytätte ilmaisua "laittomasti saatuja tietoja". Mitä te tällä tarkoitatte? Eikö lehdistö olisi saanut julkaista näitä tietoja? Vai onko Suomen lehdistö tehnyt jonkun laittomuuden julkaistessaan näitä Wikileaksin tietoja? Ei tietenkään!

Kun te puhutte tietovarkaudesta, niin täytyy sanoa, että tämä tuntuu teiltä, joka puhutte avoimuuden puolesta, aivan kummalliselta. Eikö lehdistöllä muka olisi oikeutta julkaista näitä? Ymmärrän kyllä syyn siihen, koska tämä aineisto Suomen osalta kertoo, mitä te ja teidän avustajanne olette yhdessä Yhdysvaltain lähetystön kanssa tehneet. (Ed. Petri Salo: Ja Lipponen!) Te olette toimineet Suomen ulkopoliittista linjaa vastaan Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden muuttamiseksi. Sehän teitä tässä rasittaa, ei se, miten nämä tiedot on saatu. Teidän housunne tutisevat, ministeri Stubb, siitä, mitä vielä saattaa tulla. (Ed. Zyskowicz: Voi kun saataisiin ne Tehtaankadun raportitkin, ed. Laakso!)

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa rouva puhemies! Itse asiassa, mitä tulee tähän laittomuuteen, mediallahan on täysi oikeus julkaista sitä materiaalia. (Ed. Laakso: Juuri näin!) En ole koskaan väittänyt, että ... (Ed. Laakson välihuuto) — Millä tavalla olen jossain vaiheessa torjunut, että media ei saisi julkaista? Se materiaali on otettu ja hankittu laittomalla tavalla. — Totta kai diplomatiassa on tietyt pelisäännöt. Ulkoministeri ei voi lähteä kommentoimaan klassifioitua materiaalia, joka on joltain toiselta valtiolta otettu. Tämä kuuluu kerta kaikkiaan hyviin diplomaattisiin pelisääntöihin. Tällä ei ole, ed. Laakso, mitään avoimuuden kanssa tekemistä. Itse asiassa, jos niitä raportteja lukee tarkemmin, en panisi ollenkaan pahitteeksi, että niitä julkaistaisiin vielä enemmän.

Arvoisa puhemies! Wikileaks-dokumentteihin liittyy tietysti se ongelma, että niissä tarkastellaan maailmanpolitiikkaa vain yhden toimijan näkökulmasta, ja kokonaiskuva ei välttämättä muodostu tätä kautta. Mutta olisin kysynyt ministeri Stubbilta: Kun varmasti Yhdysvaltojen edustajat ovat tavanneet myös monia toisinajattelijoita, dissidenttejä, ihmisoikeustaistelijoita, eri puolilla maailmaa — tiedän tämän varsin hyvin Afrikan sarven alueelta — oletteko huolissanne siitä, että yksittäiset ihmiset joutuvat kärsimään näiden vuotojen vuoksi? Onko tässä tavallaan riskiä siitä, että sellaiset henkilöt, jotka ovat luottaneet, että tieto on luottamuksellista, ja ovat ehkä kertoneet ajatuksiaan, joutuvat maailmalla pulaan nyt näiden vuotojen vuoksi?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni media on itse asiassa toiminut tässä erittäin vastuullisesti penkoessaan tätä materiaalia läpi. Se suuri pelko, joka minulla henkilökohtaisesti oli, oli juuri tuo, että joku ihminen saattaa menettää henkensä sen pohjalta, mitä näistä raporteista on löytynyt. Toistaiseksi se keskustelu, joka on käyty, ja se informaatio, joka on vuodettu, ei ainakaan minun tietojeni mukaan ole johtanut tällaiseen tilanteeseen. Eli tämä informaation jakaminen sen jälkeen, kun vuoto on tapahtunut, on minun mielestäni toistaiseksi ollut erittäin vastuullista.

Arvoisa rouva puhemies! On varmaan paikallaan jatkaa keskustelua tämän hetken tilanteesta Afganistanissa. Kysynkin: Onko hallituksen pöydällä nyt yhtään Naton tai Yhdysvaltain esittämää pyyntöä lisätä Suomen joukkoja, kysyä Suomelta rahaa lisää sinne tai lisätä esimerkiksi koulutusapua? Esittäisin kysymyksen puolustusministeri Häkämiehelle.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa rouva puhemies! Suomen eduskunta on hallituksen ja presidentin esityksestä tehnyt ne päätökset, joiden mukaan Suomi toimii, eli ihan lähiviikkoina meidän vahvuutemme tuolla alueella nousee 195 rauhanturvaajaan. Ensi syksynä tuon samaisen päätöksen mukaisesti hallitus tarkastelee tilannetta. Tiedossahan on, että tuohon mennessä aloitetaan tämä niin sanottu turvallisuusvastuun siirto eli vastuuta siirretään afgaaniarmeijalle ja afgaanipoliisille, ja sen päässä sitten on vastuun siirto. (Välihuuto vasemmistoliiton ryhmästä) — Jos saan vastata. — Tiedossa on, että siellä on krooninen iso kouluttajapula, mutta kaikilla kyselijöillä, kaikilla Natossa, on tiedossa, että Suomen päätökset ovat nämä ja näiden mukaan eletään, ja tämä on tilanne. (Ed. Laakso: Entä materiaalinen apu?)

Arvoisa puhemies! On täysin luonnollista, että tasavallan presidentti ja ministerit keskustelevat vieraiden valtojen edustajien kanssa ja myöskin diplomaattien kanssa ja välittävät hallituksen tietoa. Mutta myöskin puhemies on keskustellut näitten diplomaattien kanssa, ja hän on jopa ilmoittanut, että hän haluaa tavata Kiinan keisarin, ja Kiinassa ei ole tällä hetkellä keisaria. Se on tietyllä tavalla kehotus valtiojärjestelmän muuttamiseen Kiinassa. (Naurua)

Oletteko huolissanne siitä, että tämä lausunto vaarantaa Suomen Kiinan-politiikan? Ja mikä on puhemiehen rooli? Onko niin, että hän keskustelee, mitä hänen mieleensä tulee, mikä hänelle passaa? Mikä on hänen roolinsa näissä keskusteluissa Suomen ja ulkovaltojen välillä?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Nyt tarvitsisin pienen täsmennyksen: Oliko kysymys edellisestä puhemiehestä vai nykyisestä puhemiehestä? (Ed. Sasi: Edellisestä!) — Tässä tapauksessa en näe, että entisen puhemiehen puheet ja keskustelut vieraan valtion edustajien kanssa ovat millään tavalla vaarantaneet meidän suhteitamme Kiinaan.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt kaksi todistusta Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden tilasta edellisen vuosikymmenen alkupuolella. Itsekin olin yli kuusi vuotta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, ja minun käsitykseni vastaa hyvin sitä, mitä pääministeri Kiviniemi totesi. Mutta täällä ulkoministeri Stubb on kertonut, että suhteet olivat rempallaan. (Ed. Heinäluoma: Retuperällä!)

Kumpi on hallituksen kanta? Vai tarkoittiko ministeri Stubb ehkä samassa valossa kuin Justeeri aikoinaan slaagerissa, iskelmässä, että kaikki oli ihanasti rempallaan?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä asiassa nyt tulkinta, hallituksenkin kanta, on aivan selvä. USA:n ja Suomen suhteet ovat olleet hyvässä kunnossa, eikä niissä ole ollut mitään erityisiä ongelmia. Aina tietenkin saattaa olla niin, että ihmisten välillä kemiat eivät toimi, mutta Suomen ja USA:n välillä asiat ovat olleet kunnossa myöskin viime vaalikaudella. Pitää muistaa, että ministeri Stubb oli silloin europarlamentissa.

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin jatkaa tästä nimenomaisesta kysymyksestä vielä. Olin edellisen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäsen ja siinä ominaisuudessa, vaikka en tehtäväni mukaan hoitanutkaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkakysymyksiä, seurasin niitä tietysti jäsenenä tiiviisti ja otin osaa päätöksentekoon. Ei minulla ainakaan ollut minkäänlaista havaintoa siitä, että meidän suhteemme USA:han olisivat olleet retuperällä tai rempallaan. Minusta tämä on sellainen lausunto, joka istuvalta ulkoministeriltä (Ed. Rajamäki: Aika paha!) kyllä edellyttää täsmennystä.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Lähden ilman muuta siitä, että Suomella pitää olla hyvät suhteet kaikkiin pieniin ja suuriin valtioihin. Tämä tarkoittaa Venäjää, Kiinaa, Yhdysvaltoja. Jos luemme sitä analyysiä, mikä mediassa on ollut tästä yleisestä keskustelusta aivan samalla tavalla kuin tästä Nato-keskustelusta, niin on ehkä voinut jäädä sellainen kuva, että tietyillä henkilöillä silloisessa hallituksessa, kuten pääministeri totesi, eivät välttämättä henkilökemiat toimineet. Ylimalkaan en tietenkään voi väittää, että Suomella olisivat olleet suhteet retuperällä. (Ed. Rajamäki: Omituista! — Ed. Laakso: Nopea takinkääntö!)

Arvoisa puhemies! Minulla itselläni ei ole minkäänlaista kokemusta siitä, että olisi ollut pienimpiäkään ongelmia Yhdysvaltain ulkoministereiden tai muiden edustajien kanssa. Mutta, arvoisa ministeri Stubb, ongelmia oli Yhdysvalloilla kaikkien eurooppalaisten liittolaistensakin kanssa Irakin sodan vuosina ja niinä aikoina, jolloin jouduimme selvit-tämään esimerkiksi Guantanamon vankien käsittelyä, mahdollisia laittomia vankilentoja, vankileirejä ja tällaisia asioita, ihmisoikeuskysymyksiä, joista Suomen ulkoministeri EU-puheenjohtajakaudella joutui tuomaan esiin EU:n yhteisen näkemyksen tilanteessa, jossa se ei varmastikaan ollut toisen osapuolen mieleen. Mutta tätä myös on diplomatia, ministeri Stubb, että pystymme avoimesti puhumaan ja nostamaan esiin tärkeitä, koko kansainvälisen järjestelmän toimivuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia asioita.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Ilman muuta diplomatia on sitä, että käydään keskusteluja eri valtioiden kanssa, eri valtioiden välillä ja erittäin aktiivisesti ja myös vaikeista asioista, ja sillä linjalla tämä hallitus on myös viimeiset lähes neljä vuotta ollut.

Värderade talman! Konflikten i Afghanistan kommer inte att lösas förrän de civila problemen är lösta. Det handlar inte bara om terrorism och droghandel utan det handlar också om respekten för människorna, och just nu är kvinnornas situation särskilt svår.

Afganistanin hallitus on laatimassa uusia naisten turvataloja koskevia sääntöjä, joiden pelätään vaarantavan naisten oikeudet ja turvallisuuden. Hallitus pyrkii saamaan turvatalot määräysvaltansa alle, pois niitä ylläpitävien järjestöjen käsistä. Suunnitteilla on, että turvataloon pyrkivät naiset joutuisivat vastaisuudessa hallituksen arvioitaviksi.

Jag frågar därför av regeringen: Vad kan Finlands regering göra för att förhindra förtrycket av kvinnorna i Afghanistan?

Kysynkin hallitukselta: Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen afganistanilaisten naisten tilannetta?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Kaksi huomiota.

För det första jobbar vi mycket hårt med den så kallade 1325-resolutionen för att stärka kvinnornas ställning i Afghanistan.

Toiseksi on ilman muuta selvää, että yksi päätehtävistä ja syistä, minkä takia me tänä päivänä olemme Afganistanissa, on se, että me yritämme rakentaa afganistanilaista yhteiskuntaa, joka olisi tasa-arvoisempi, jossa naisilla olisi huomattavasti vahvempi, oikeudenmukaisempi rooli. Tässä suhteessa turvatalot on yksi kokonaisuus. Toinen on tietysti se, minkä aikaisemmin jo totesin, että olemme saaneet yhteiskunnan, jossa 2,5 miljoonaa tyttöä on tänä päivänä koulussa.

Arvoisa puhemies! Minusta oli arvokasta, että pääministeri oikaisi tämän kummallisen lausahduksen siitä, että Suomen ulkopolitiikka olisi ollut rempallaan viime hallituskaudella. Haluaisin jatkaa. Pääministeri, kysyn teiltä:

Onko teille kiusallista, että ulkovallan edustusto joutuu, kuten Yleisradio eilen kertoi, ilmaisemaan huolensa siitä, että kokoomuksen antamia lupauksia sekä lisäpanostuksista Afganistaniin että nopean toiminnan joukoista ei ole helppo toteuttaa. Miksi? Siksi, että hallituksen kokoomuslaiset näyttävät aliarvioivan hallituskumppaneiden eli keskustan ja myöskin tasa-vallan presidentin kannan näissä kysymyksissä. Onko tämä teistä kiusallista, että tällaista raportointia tapahtuu?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja myös suhteessa USA:han, samoin kuin suhtautumisessa Afganistan-operaatioon, on selkeä, yksiselitteinen, ja se on yhdessä tasavallan presidentin ja myöskin eduskunnan kanssa hyväksytty. Siitä, mitä lehdissä kirjoitetaan ja spekuloidaan, saa sitten jokainen vetää omia johtopäätöksiä.