Arvoisa rouva puhemies! Tällä viikolla EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa käsiteltiin Saksan ja Ranskan esitystä, jossa vaaditaan EU:lle oikeutta puuttua jäsenmaiden budjetteihin ohi esimerkiksi Suomen eduskunnan. Tämän hyväksyminen merkitsisi sitä, että EU voisi vaatia esimerkiksi suomalaisten työttömyyskorvausten tai lapsilisien leikkaamista, kuten nyt Irlannissa on käynyt. Te, pääministeri Kiviniemi, olette julkisuudessa todennut, että Saksan ja Ranskan esitys on samansuuntainen kuin K-linjan, Kataisen ja Kiviniemen, vaatimukset.

Onko hallitus siis valmis hyväksymään, että Suomen budjetti alistetaan EU:n valtaan?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tällaista esitystä ei ole tehty. Mitä tulee siihen keskusteluun, jota on käyty kilpailukyvyn parantamisesta, niin olen nimenomaan antanut tukeni sen linjauksen mukaisesti, mikä eduskunnalla laajemminkin on, että kilpailukyvyn edistäminen on hyvä asia. Suomen kannattaa olla mukana sellaisissa Euroopan unionin hankkeissa, joissa koko unionin ja myöskin yksittäisten jäsenmaiden kilpailukykyä parannetaan.

Ne asiat, joista keskustelimme viimeksi Eurooppa-neuvostossa: Siellä ei ollut mitään yksityiskohtaisia esityksiä pöydällä, ei todellakaan sellaisia, joita julkisuudessa on läpikäyty, vaan keskustelu käytiin huomattavasti yleisemmällä tasolla. Tästä aiheesta on myöskin suurelle valiokunnalle toimitettu E-kirjelmä, jossa on käyty läpi Suomen kannat tähän asiaan, ja siinä mielessä kysymys oli hieman väärin asetettu.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Kiviniemi ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, onko Suomen hallitus valmis alistamaan budjetin EU-valtaan, mikä voi merkitä, että EU alkaa leikata meidän työttömyyskorvauksia tai eläkkeitä. (Ed. Manninen: Eihän se noin mene!) Saksan ja Ranskan esitys sisältää myös ajatuksen siitä, että eläkeiästä päätettäisiin Suomen rajojen ulkopuolella. Pahimmillaan se voisi merkitä sitä, että EU:n päätöksellä eläkeikä nostettaisiin 67 vuoteen.

Nämä ovat niin suuria asioita, että niistä pitää päättää eduskunnan suuressa salissa. Vasemmisto vaatii pääministeriltä tiedonantoa, jonka päätteeksi äänestetään Suomen kannoista. Pääministeri Katainen, oletteko te valmis ... (Naurua) Pääministeri Kiviniemi, oletteko te valmis tuomaan eduskunnalle tiedonannon, jonka päätteeksi äänestetään siitä, hyväksytäänkö se, että EU alkaa näpelöidä Suomen budjettia, ja se, että EU nostaa suomalaisten eläkeikää?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa sanoin, EU:ssa kukaan ei ole esittänyt sellaista, mitä tässä väitätte, ja Suomen kanta tähän on kielteinen.

Mitä tulee tähän kilpailukyvyn parantamiseen, niin olemme myöskin suurelle valiokunnalle E-kirjelmässä toimittaneet ne Suomen reunaehdot, mitä kilpailukyvyn parantamisessa on, kun tätä pakettia eteenpäin viedään. Ensinnäkin se, että toimivaltasuhteita ei muuteta. Komissiolla pitää jatkossakin olla vahva rooli. Pitää toimia nykyisen Lissabonin sopimuksen puitteissa. Toiseksi pitää muutenkin noudattaa niitä prosesseja, joihin on totuttu, kun näitä kilpailukykyasioita eteenpäin viedään.

Lisäksi, jos kilpailukyvystä halutaan keskustella laajemmin, niin totta kai hallitus on valmis eduskunnan suuressa salissa keskustelemaan, mutta siinä vaiheessa meillä pitää olla enemmän lihaa luiden ympärillä, niitä todellisia esityksiä, jotta tällaista yksityiskohtaisempaa keskustelua ylipäänsä voidaan käydä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on tämän talouskriisin myötä hamuamassa itselleen lisää valtaa selvästikin. Näin on käymässä, jos tämä linja nyt saa jatkua. Kyllä siellä on tekeillä monta isoa linjanvetoa, kuten esimerkiksi juuri se, että tulee yhteisvastuu veloista, ainakin siihen suuntaan mennään, siellä on tekeillä kilpailukykyratkaisuja, joissa lähdetään siitä, että EU:n kautta prässätään valtioita tähän tai tuohon linjaan, yleensä hyvin kovaan linjaan. Kyllä siellä on tekeillä myöskin semmoinen kovan luokan rakenneratkaisu, että Saksa ja Ranska ottavat nyt suvereenisti johtopaikan ja määräävät EU:n agendan. Ja te vaan nyökyttelette. Pääministeri tuntuu olevan jopa onnellinen, että meitäkin oli pikkusen kuultu, kun Saksa ja Ranska näitä isoja linjoja vetelevät.

Tässä mennään kohti liittovaltiota, ja te vaan hymyilette onnellisena. Miten se niin voi olla?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olisi hyvä, jos jokainen tutustuisi siihen julistukseen ja kannanottoon, joka otettiin tuon Eurooppa-neuvoston jälkeen, ja myöskin siihen E-kirjelmään, joka on lähetetty suurelle valiokunnalle. (Ed. Tennilä: Kyllä ne on luettu!) Siitä käy kaikki tämä ilmi. Mitään tällaista, mitä ed. Tennilä tässä väittää, ei suunnitella. (Ed. Tennilä: Älkää nyt!) Ei ole mitään salaista agendaa ja salaista valmistelua. (Ed. Tennilä: Se on julkinen!) Kaikesta valmistelusta olemme informoineet suurta valiokuntaa.

Mitä tulee sitten niihin ajatuksiin, jotka olivat Eurooppa-neuvostossa keskustelussa nimenomaan verokoordinaation osalta, niin verokoordinaatio on sellainen, jota Suomi on pitänyt vahvasti esillä, koska katsomme, että haitallinen verokilpailu heikentää Euroopan unionin kilpailukykyä.

Todellakin mitä tulee sitten täällä aikaisemmin esillä olleeseen koordinaatioon esimerkiksi eläkeratkaisujen osalta, niin se on selvää, että mitä tahansa kilpailukyvyn eteen Euroopan unionin tasolla tehdään, niin pitää noudattaa — ja tämäkin todetaan siinä Eurooppa-neuvostossa otetussa (Puhemies: Minuutti!) julkilausumassa — pitää kunnioittaa jokaisen maan omia päätöksentekotapoja eli Suomessa esimerkiksi eläkejärjestelmän osalta kolmikantaista päätöksentekotapaa.

Arvoisa puhemies! Tässä on isoista asioista kysymys. Suomen takaussitoumukset ovat jo yhteensä 10,5 miljardia euroa elikkä suurin piirtein maamme kestävyysvajeen verran sitoumuksia, mikä ei ole pikkujuttu ollenkaan.

Arvoisa pääministeri, nyt olisi erinomaisen hyvä eduskunnan tietää se, minkälaisella aikataululla ja erikoisesti minkälaisilla menettelytavoilla te tuotte nämä mahdolliset uudet päätökset, vakausrahaston 500 miljardin sitoumukset jnp. Suomen eduskunnan käsittelyyn. Minä olen saanut sen vaikutelman, että tällä eduskunnalla on valmius kokoontua koska tahansa tämän vaalitauon aikanakin, kun te vaan hyvissä ajoin ilmoitatte niin, että keritään paikalle.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Parhaillaan todellakin valmistellaan juuri niiden suuntaviivojen pohjalta, joista eduskuntaa on informoitu, sellaista kokonaisratkaisua, johon sisältyy myöskin tämä pysyvä kriisinhallintamekanismi, talouspolitiikan koordinaatio ja myös muita elementtejä, joiden tavoitteena on Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen. Tavoitteena on, että näistä yhteisymmärrykseen päästäisiin kohtuullisen nopeasti, mutta ehkä maaliskuun Eurooppa-neuvostossa 24.3. Jos näin on, niin silloin asiaan tietenkin pitää myöskin hallituksen kantaa ottaa ja suurta valiokuntaa tässä yhteydessä konsultoidaan, (Ed. Tennilä: Koko eduskuntaa!) ja jos koko eduskunnalla on halua käydä tästä keskustelua, niin hallitus on valmis käymään myös tästä keskustelua koko eduskunnan kanssa. Tässä ei ole minkäänlaista halua minkäänlaiseen salailuun. Tosin muistutan siitä, (Puhemies: Minuutti!) että osaltaan näillä yksityiskohdilla on vaikutusta myöskin Suomen neuvotteluasemaan, ja hallitus haluaa Suomen näkökulmasta parhaan mahdollisen ratkaisun.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä keskustelussa on jo käynyt ilmi, Euroopan talouspolitiikassa on tapahtumassa isoja muutoksia. Tämän kriisinhallintamekanismin osalta käydään koko ajan neuvotteluja, mutta myöskin Sarkozy ja Merkel ovat tehneet ihan merkittävän avauksen siitä, että Euroopan unionin osalta talouspolitiikkaa lähdettäisiin harmonisoimaan ja ottamaan askelia integraation tiellä. Tästä syystä pitäisinkin hyvin tärkeänä sitä, että koko eduskunta pääsisi keskustelemaan siitä, mikä on Suomen linja tähän talouspolitiikan kehittymiseen. On arvokasta se, että suuri valiokunta Suomessa pääsee käymään evästyskeskustelua valtioneuvoston jäsenten kanssa, mutta mielestäni näin ison asian edessä, kun puhutaan eläkepolitiikasta, palkkapolitiikasta, kilpailukykyasioista ja myös kriisinhallintamekanismeista, ei riitä se, että pelkästään suuri valiokunta käsittelee asiaa, vaan tärkeää on, että myöskin kansalaiset saavat tietää, mikä on Suomen linja, ja sitä kautta myöskin eduskunta pääsee asiasta keskustelemaan.

Toivon, että me emme ajaudu siihen tilanteeseen, mikä oli Kreikka-paketin yhteydessä, eli eduskunnalle tuotiin ota tai jätä -ehdotus, (Puhemies: Minuutti!) ja senkin takia on tärkeää, että ennen kuin mitään kantoja EU:ssa lyödään lukkoon, eduskunta pääsee valtioneuvostoa evästämään. Kysyn teiltä, pääministeri:

Oletteko valmis tuomaan vielä ennen maaliskuun huippukokousta eduskuntaan linjaesityksen esimerkiksi pääministerin ilmoituksena, josta käy ilmi, mikä on Suomen kanta EU:n talouspolitiikan kehittämiseen?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Edellisessä tai oliko sitä edellisessä puheenvuorossa jo totesin, että hallituksella on täysi valmius keskustella eduskunnan suuren salin kanssa tästä laajemmasta Eurooppa-neuvoston paketista. Ajankohtaa pitää tarkastella, ja olen valmis myöskin suuren valiokunnan kanssa keskustelemaan siitä, mikä on sellainen ajankohta, että hallituksella, pääministerillä, on myös käytännössä jotain ilmoitettavaa.

Mutta sen ikään kuin virheen nyt kuitenkin tässä korjaisin, että emme me ole Euroopan tasolla eläkkeistä päättämässä. Se ei ole mahdollista johtuen juuri siitä, että monessa maassa nämä asiat päätetään joskus kaksikantaisesti, joissakin maissa kolmikantaisesti. Ei Euroopan tasolla voi niiden yksityiskohdista päättää.

Arvoisa puhemies! Meillä on aika usein esillä suuressa valiokunnassa luottamuksellista tietoa. Mitä mieltä te olette, ministeri Katainen, siitä, että ed. Kimmo Kiljunen välittömästi viime perjantain suuren valiokunnan kokouksen jälkeen paljasti näitä luottamuksellisia tietoja nopeasti julkisuuteen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä on suuren valiokunnan kanssa ollut erittäin hyvä keskusteluyhteys, joka perustuu äärettömään luottamukseen. Miksi? Siksi, että minun pitää pystyä ennen euroryhmän kokoukseen menoa sparraamaan eduskunnan kanssa asioista, jotka mahdollisesti tulevat esiin, koska nyt meillä on ollut semmoisia tilanteita, että me emme tiedä, mistä me keskustelemme. Sen takia pitää vapaamuotoisesti voida pystyä luottamuksella keskustelemaan eduskunnan kanssa. Niissä keskusteluissa käydään myös Suomen neuvottelutavoitteita läpi, ja jos niitä vuodetaan julkisuuteen, niin minä olen sen pöydän ympärillä ainut, jolla ei ole vaatteita. Kaikki tietävät, mitkä suomalaiset neuvottelutavoitteet ovat. Millä lihaksilla minä väännän yhtään mitään, jos niitä vuodetaan julkisuuteen?

Minä olin pahoillani viime perjantaina siitä, että ensimmäistä kertaa tätä luottamusta koeteltiin. Minä toivon, että tämä luottamus jälleen voitaisiin palauttaa eli se avoimuuden kulttuuri, mikä suuressa valiokunnassa on ollut, voitaisiin palauttaa, jotta voimme puhua avoimesti etukäteen asioista ilman vaaraa, että joku eduskuntaryhmä vuotaa Suomen neuvottelutavoitteita julkisuuteen.

Arvoisa puhemies! Minä olin täysin yllättynyt ed. Asko-Seljavaaran huomautuksesta. Te ette ilmeisesti ole lukenut sitä tiedotetta. Siinä ei kerrottu lainkaan Suomen neuvottelutavoitteista, neuvottelujen sisällöstä, vaan menettelytavasta, siitä, että te, edustaja, marssitte kokouksesta ulos, koska te ette ollut sitä mieltä, mitä kokouksen enemmistö oli. Tästä oli kysymys. Minä laitoin tiedotteen siitä, että porvariryhmä marssii suuren valiokunnan kokouksesta ulos silloin, kun me käsittelemme näin herkkää ja isoa asiaa. Tämä oli ainoa, mikä oli tiedotteessa, eli meillä oli päätösvallaton kokous ja hallitus ei saanut sitä mandaattia eduskunnalta, jonka te tarvitsette silloin, kun te menette Brysseliin. Ensimmäisen kerran kävi näin, että me emme voineet päättää, koska puheenjohtajan läsnä ollessa ed. Asko-Seljavaaran ryhmä marssi ulos.

Arvoisa puhemies! Siinähän oli tilanne, jossa oppositio oli käyttämässä tilapäistä enemmistöä talon herrasmiessääntöjä vastoin. Mutta se täytyy todeta, että hallitus on kyllä informoinut suurta valiokuntaa aivan erinomaisella tavalla koko tämän finanssikriisin ajan, ja toivon, että tämä hyvä yhteistyö siellä voi jatkua. Varmasti mielellään on aika ajoin syytä käydä myös eduskunnan isossa salissa keskustelua tästä tilanteesta. Se on myös todettava, että Suomi on niitä harvoja maita, jotka ovat hoitaneet taloutensa niin hyvin, että muitten on syytä ottaa siitä mallia. Suomi kuuluu siihen kuuden maan joukkoon, joka on hoitanut hommansa hyvin, ja siitä kiitos myös hallitukselle. Kysyn:

Onko tämä kuuden maan joukko tekemässä esityksiä talouskriisin korjaamiseksi lähiaikoina? Ja toisekseen vielä haluaisin tietää, kun tämä eduskunta on lopettamassa maaliskuun puolenvälin paikkeilla näillä näkymin työnsä, onko nyt valmisteilla sen mittaluokan päätöksiä, esimerkiksi takausvastuiden kasvattamista, jotka edellyttävät eduskunnan täysistunnon koolle kutsumista huhtikuussa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Ne päätöksethän, niin kuin pääministeri tuossa totesi, jotka tullaan poliittisesti ratkaisemaan todennäköisesti maaliskuun lopun huippukokouksessa, vaativat lainsäädäntötyötä Suomessa, ja niiden lakien laatiminen kestää viikkoja, joten todennäköistä ei ole se, että tämä eduskunta pystyisi päättämään niistä, vaan se on seuraava eduskunta, joka konkreettisesti päättää ne lakiesitysten pohjalta. Hallitus ottaa totta kai kantaa omasta puolestaan ja ilmoittaa sitten mahdollisesti, että meillä on varauma tähän asiaan, koska emme voi olla varmoja siitä, mikä lopputulos on vaaleissa ja kuinka sitten tuleva hallitus ja eduskunta asioihin kantaa ottavat. Mutta niin kuin täällä on todettu, niin me informoimme etukäteen valiokuntia ja käymme avointa keskustelua eduskunnan kanssa vaikka suuressa salissa, jos siihen on tarvis, mutta meidän pitää vaan keksiä se, miten me emme kerro julkisuuteen meidän neuvottelutavoitteitamme. Käydään keskustelua, mutta ei ammuta omaan jalkaamme.

Arvoisa puhemies! Pidän koko eduskunnan kannalta tärkeänä, että luottamuksellinen yhteistyö suuren valiokunnan ja hallituksen välillä jatkuu, koska perustuslaki on tältä osin selvä: Suomessa hallitus ei voi viedä päätökseen EU:ssa budjettivaltaan tai lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita ilman sitä eduskunnan mielipidettä, joka ennakollisesti annetaan suuressa valiokunnassa. Sitten kun lait tulevat eduskuntaan, sitten niitä käsittelee koko eduskunta, ja siinäkin tapauksessa eduskunnalla on — jos ei ole kyse sellaisesta direktiivistä, joka vie meidät Euroopan tuomioistuimeen — täysi harkintavalta, ja kaikissa näissä vakaus- ja takuuasioissa tämä harkintavalta säilyy täällä.

Asian suuruuteen ja merkitykseen nähden noteerasin kyllä hyvin sen, että pääministeri on valmis siihen, että tästä käydään myös täysistunnossa keskustelu. Ja kun tämä asia on nyt juuri vireillä ja isoja linjoja tehdään, minä todella toivon, että aivan lähiviikkoina löytyy se aika, jolloin täällä täysistunnossa käydään mahdollisimman huolellisesti myöskin valiokuntavalmistelun perusteella (Puhemies: Minuutti!) tätä keskustelua näistä kysymyksistä.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Meillä todellakin on ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous euromaille 11. päivä maaliskuuta ja sitten varsinainen Eurooppa-neuvoston kokous 24.—25. päivä maaliskuuta, ja riippuen siitä, kuinka nämä konsultaatiot myöskin jäsenmaiden kanssa — joita tekevät siis Van Rompuy ja Barroso — koskien tätä laajempaa kilpailukykypakettia etenevät, vähän siltä pohjalta on sitten katsottava, mikä on se oikea aika keskustella suuressa salissa tästä asiasta, ottaen huomioon myöskin juuri sen, että pitää ajatella myös meidän neuvottelupositioitamme Eurooppa-neuvostossa.

Mitä tulee sitten tähän varsinaiseen päätöksentekoon, niin todellakin asia on niin, että jos Eurooppa-neuvostossa 24. päivä sovitaan tällaisesta laajemmasta ratkaisusta, niin hallitus — jos on sitä mieltä, että se on Suomelle hyvä ratkaisu kaikilta yksityiskohdiltaan, turvaa suomalaisen ihan tavallisen kaduntallaajan talouden kaikkein parhaiten — ilman muuta on siihen valmis sitoutumaan, mutta sillä ehdolla, (Puhemies: Minuutti!) että se on seuraava eduskuntavaalien jälkeen valittava eduskunta, joka sen lopullisen päätöksen tekee.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi! Te olette kolme kertaa kieltänyt sen, että niistä E-kirjelmistä löytyy eläkeikää koskeva juttu. Mielestäni siellä on. Katsokaa E 145/2010, plus miinus 1. Mutta siellä on monta muutakin mielenkiintoista asiaa. Niissä on useita asioita, jotka tulevat olemaan erittäin merkittäviä Suomen itsenäisyyden kannalta, sen kannalta, että täällä saadaan tehdä budjetit jatkossakin. Niistä todellakin pitää keskustella tässä salissa, ja varmasti kansakin on niistä kiinnostunut. Toivon todellakin, että tuotte ne tänne keskusteluun.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tiedän kyllä hyvin, mitä tässä E-kirjelmässä on. Tässä todetaan aivan selvästi, että näitä ajatuksia ei kuitenkaan ole esitetty muille EU:n jäsenmaille Saksan ehdotuksena, eli käytännössä ei tällaista yksityiskohtaista ehdotusta ole, eikä näissä yksityiskohdissa myöskään ole kyse siitä, että oltaisiin EU-budjettivaltaa siirtämässä jonnekin, vaan nimenomaan Eurooppa-neuvostossa tehtiin sellainen päätös, että ei tapahdu näitä kompetenssisiirtoja. Kilpailukykypaketin osana ei tapahdu niin sanottuja kompetenssisiirtoja eli valtaa ei olla viemässä ikään kuin uudella tavalla Suomen eduskunnalta Euroopan unionille, vaan kaikki tapahtuu nykyisten sopimusten puitteissa. Suomen kannalta on tärkeää, että jatkossakin komissiolla on vahva aloiteoikeus.

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että tässä keskustelussa nyt tahtoo hämärtyä se tosiasia, että nyt ollaan tekemässä Eurooppaan sellaisia pelisääntöjä, jotka olisivat saaneet kyllä olla voimassa jo aikaisemmin. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Silloin meillä ei olisi Kreikan eikä Irlannin tapauksia, vaan silloin olisi ollut riittävät pelisäännöt tarttua jo aikaisemmin näihin ongelmiin, jotka nyt vievät meidän euroaluetta vaikeuksiin. Sen vuoksi kysynkin ministereiltä: Ettekö varmista sitä, että tässä on kysymys itse asiassa kaikissa näissä yksityiskohdissa siitä, että tällä varmistetaan se, että ei tapahdu tällaisia kupruja, joita Kreikka ja Irlanti olivat?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin tasolla on tehty jo pitkään, heti finanssikriisin jälkeen, ikään kuin tehostetulla vauhdilla töitä sen eteen, että meillä on taloudessa parempaa koordinaatiota, myöskin parempaa valvontaa. Valvonnan osalta uudet valvojat aloittivat vuodenvaihteessa toimintansa ja nyt on vauhdilla eletty tämän talouspolitiikan koordinaation puolella.

Eli kyllä se niin on, että Euroopan laajuisesti tarvitaan sitä K-linjaa, kasvua, kuria ja koordinaatiota, niin että yksikään Euroopan unionin maa ei joutuisi tuolle Kreikan tielle tai edes Irlannin tielle. Se on Suomenkin etu, että koko unionin alueella kaikki maat hoitavat taloutensa kunnolla. Meillä pitää olla välineet puuttua niiden maiden tilanteeseen, jos siellä homma ei pysy hanskassa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi sanoi, että eläkkeistä tai eläkeiästä ei ole mahdollista päättää EU:n tasolla. Se on vähän samantasoinen lausunto kuin se, kun valtiovarainministeri Katainen sanoi, että pankkien stressitestejä ei ole syytä kyseenalaistaa tai epäillä: meni pari kuukautta, ja Irlannin pankit, jotka olivat nämä stressitestit läpäisseet, romahtivat.

Mutta, arvoisa pääministeri Kiviniemi, olen esittänyt teille selkeän kysymyksen, johon en ole saanut vastausta. Se kuuluu seuraavasti:

Onko hallitus siis valmis hyväksymään, että Suomen budjetti alistetaan EU:n valtaan? Toivoisin tähän kysymykseen vastausta.

Toinen kysymys, jonka olen esittänyt, johon en myöskään ole saanut vastausta, on se, että pelkkä pääministerin ilmoitus ei riitä, niitähän voidaan lukea lehdestäkin, eduskunnan pitää päästä myös päättämään. Kysyn: Oletteko te valmis tuomaan tiedonannon eduskunnalle, ja tiedonannon päätteeksi eduskunta pääsee päättämään asiasta? Jos tähän ette ole valmis, silloinhan meidän on pakko harkita vaikkapa välikysymystä, jotta me pääsemme todella päättämään näistä EU-asioista.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tuohon ensimmäiseen kysymykseen kyllä vastasin jo, ja vastaus oli ei.

Mitä tulee tähän toiseen kysymykseen, hallitus on valmis keskustelemaan tästä asiasta eduskunnan suuren salin kanssa, ja tässä se käyttökelpoisin ja paras väline on pääministerin ilmoitus samaan tapaan kuin joulukuussa keskustelimme Euroopan talouskoordinaatiosta viimeksi täällä salissa. Kyllä näitä suuren salin keskusteluita on käyty myöskin aikaisemmin, ihan muutama kuukausi sitten.