Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Suomelle erittäin tärkeä asia on yritysten menestyminen. Viimeaikaiset uutiset Nokian toimintojen uudelleenjärjestelystä osoittavat, että yritykset punnitsevat jatkuvasti sitä, missä maassa ne tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä, mihin maahan investoivat ja luovat uusia työpaikkoja. Valtio maksaa työ- ja elinkeinoministeriön suppeimman arvion mukaan erilaisia yritystukia noin 2 miljardia euroa vuodessa. Tukien pyörittäminen työllistää yli 4 500 virkamiestä, ja erilaisia innovaatiotukia välittäviä organisaatioita on maassamme arviolta vähintään 300. Jopa elinkeinoelämä itse on kritisoinut tukijärjestelmää sekavaksi ja sirpaleiseksi.

Ministeri Pekkarinen, eikö nyt olisi korkea aika kehittää yritystukijärjestelmäämme siten, että se aidosti lisää kilpailukykyämme, uuden yrittäjyyden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt lukemat eivät olleet ihan kohdallaan. Alle 1 000 miljoonaa on se tuki, mikä yrityksille eri muodoissaan tällä hetkellä meiltä menee. Ylivoimaisesti suurin osa siitä käytetään nimenomaan Tekesin kautta yritysten innovaatiohankkeisiin, tutkimus-, teknologia-, kehittämishankkeisiin. Toinen tärkeä on nimenomaan viennin ja kansainvälistymisen tuki. Tätä järjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista.

Minunkin mielestäni siinä on kuitenkin korjaamisen varaa jonkun verran, ja aivan erityinen tarve on mielestäni parantaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Siinä tällainen innovaatiovähennys verotuksessa on oiva tapa osoittaa julkisen vallan vastaantulo, nimenomaan yritysten kilpailukykyyn liittyvissä asioissa, tavallisille pienille ja keskisuurille yrityksille.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Ne luvut ovat TEMin omista arvioista. Työ- ja elinkeinoministeriössä selvitettiin hiljattain tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattavien yritystukien vaikuttavuutta. Tutkimuksen arviointikohteisiin ei kuitenkaan ollut sisällytetty alueellisesti kohdentuvia tukia, jotka asiantuntija-arvioiden perusteella muodostavat t&k-järjestelmämme suurimmat ongelmakohdat. On havaittu alueella toimivien yritysten taholta, että monet alueellisin perustein kohdennetut tuet ovat päinvastoin hidastaneet alueen elinkeinoelämän uusiutumista ja kehittymistä ylläpitäen keinotekoisesti kannattamattomia rakenteita. Innovaatiotukien funktiona tulisi kuitenkin olla uuden kasvun ja hyvinvoinnin synnyttäminen myös alueille. Ministeri Pekkarinen: Milloin innovaatiotuista tehdään kattava selvitys, jossa huomioidaan kaikkien tukimuotojen tarpeellisuus ja vaikuttavuus?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei ole kauan aikaa, kun valmistui yksi tällainen selvitys, jossa oli myöskin kansainvälisiä arvioitsijoita mukana. Tällä hetkellä on meneillään toinen evaluaatio, joka liittyy erityisesti Tekesin rahoitukseen.

Innovaatiorahoitus, vielä kertaalleen: kun otetaan viisi suurinta kaupunkia Suomesta, niihin menee tällä hetkellä yli 80 prosenttia kaikesta Suomen tutkimus- ja teknologiakehittämisrahoituksesta, aivan ylivoimainen valtaosa.

Mitä tulee sitten erityisesti alueperusteisiin rahoihin ja aluepoliittiseen yritysrahoitukseen, minusta olisi aika erikoista, että emme käyttäisi rahaa, jonka me lähetämme Brysseliin, jonka sieltä periaatteessa saamme tänne Suomeen yritystoiminnan tarpeisiin, suomalaisten yritysten suorituskunnon parantamiseen nimenomaan kehitysalueilla. Niitä rahoja voidaan käyttää vain kehitysalueilla. Jos me emme käytä, kyllä monet muut, puolalaiset ja virolaiset ja monet muut, mieluusti ne käyttävät. Tämä parantaa nimenomaan vaikeimmilla alueilla olevien yritysten suoriutumiskykyä. Parempi mieluummin yritysten innovaatiohankkeisiin kuin siltarumpujen rakentamiseen, vai kuinka?