Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Lupasin silloin, kun kyselytunnilla kysyttiin, että tässä yhteydessä jonkun näköinen talouskatsaus tämän hetkiseen tilanteeseen tulee, ja nyt sitä sitten seuraa.

Suomen taloudellinen tilanne jatkuu vaikeana. Pientä valoa on kuitenkin jo tällä hetkellä näkyvissä. Tälle vuodelle ennakoidaan yleisesti hienoista kasvua.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Suomen bkt:n kasvavan tänä vuonna 0,9 prosenttia. Euroopan komissio kohensi Suomea koskevaa näkemystään uusimmassa helmikuun ennusteessaan. Sen mukaan bkt tulisi kasvamaan tänä vuonna 0,8 prosenttiyksikköä. Vielä marraskuussa komissio ennusti hitaampaa, 0,6 prosentin kasvua. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bkt kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia. Sekä komission että valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun jo viime vuoden puolella.

Samaan haarukkaan osuvat myös kotimaisten tutkimuslaitosten viimeisimmät ennusteet. Ne ennakoivat tämän vuoden kasvuksi 0,5—1 prosenttia. Ainoastaan Suomen Pankin ennuste poikkeaa tästä yleisestä linjasta. Sen arvion mukaan bkt alkaa kohentua tämän vuoden aikana, mutta vuositasolla tuotanto jää 0,1 prosenttia pienemmäksi kuin viime vuonna.

Nyt alkaa näkyä jo konkreettisia merkkejä tilanteen kääntymisestä. Esimerkiksi teollisuuden uudet tilaukset ovat olleet viime kuukaudet maltillisessa kasvussa. Silti kasvu jää ennusteiden mukaan lähivuosina paljon alhaisemmaksi kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet.

Viime vuonna Suomen vienti kasvoi hieman, kun taas kotimaiset investoinnit laskivat eikä kulutus kasvanut. Tänä vuonna kasvun ennakoidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi. Kasvua tukevat laskenut öljyn hinta, heikentynyt valuuttakurssi ja hitaasti koheneva vienti.

Yksityinen kulutus ja investoinnit tukevat kotimaista kysyntää tänä vuonna hienoisesti. Viennin kohenemisen odotetaan kääntävän kotimaiset investoinnit pieneen kasvuun. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat vaisut, mutta myös sen odotetaan kasvavan hieman.

Kasvu tulee lähivuosina perustumaan viennin kasvuun. Kansainvälisen talouden kehitykseen liittyy kuitenkin useita riskejä. Geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta ja varjostavat erityisesti teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Euroalueen tilanne on kohenemassa, mutta on edelleen olemassa useita riskitekijöitä, ja kasvun pohja pysyy hauraana.

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on tärkeä jatkaa kasvun tukemista. Siihen tässä lisäbudjetissa on useita toimenpiteitä.

Hallitus esittää 280 miljoonan panostuksia kotimaisen työllisyyden kasvun tukemiseen. Tämän aiheuttama lisämäärärahatarve on tänä vuonna 80 miljoonaa euroa.

Infrahankkeita laitetaan liikkeelle yli 25 miljoonalla eurolla. Nyt aloitetaan muun muassa Äänekosken biotehtaan ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiä liikenneinvestointeja. Hanko—Hyvinkää-radan parantaminen laitetaan vihdoin liikkeelle. (Matti Saarinen: Vain sähköt puuttuu!)

Investointeja tuetaan lisäbudjetissa useilla eri toimilla. Energiatukeen ehdotetaan 30 miljoonan euron myöntämisvaltuutta biotalouteen liittyviin investointitarpeisiin. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 20 miljoonan euron lisävaltuutta. Tämä lisäys käytetään taloudellista kasvua ja työpaikkoja luoviin hankkeisiin, etenkin äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Lisäksi laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään 20 miljoonan euron lisää.

Yritysrahoituksen vahvistamiseksi käynnistetään uusi pääomasijoitusohjelma Suomen Teollisuussijoituksessa. Tarkoituksena on laajentaa kasvuvaiheen yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Tätä varten Teollisuussijoitusta pääomitetaan 25 miljoonalla eurolla.

Finnvera Oyj:n varainhankintaan tarkoitettujen lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 200 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon. Lisäyksellä turvataan Finnveran varainhankinta silloin, kun yhtiö ei voi saada markkinoilta kohtuuhintaisesti varoja.

Elintarvikkeiden viennin edistämiseen ehdotetaan 1,6 miljoonan euron määrärahaa. Tämän avulla avaamme yrityksille uusia markkinoita varsinkin Kiinassa, ja näin autamme löytämään uusia markkinoita korvaamaan Venäjän viennin tyrehtymistä.

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa esitetään kaksi tärkeää korjausta tämän vuoden budjettiin.

Yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen palautetaan 6 miljoonaa euroa ja lisäksi turvakoteihin panostetaan yli 3 miljoonaa lisää. Sillä saadaan turvattua turvakotitoiminnan taso.

Lisäbudjetissa on mukana myös kertaluonteisia säästöjä siirtomäärärahoihin sitomattomiin siirtyviin eriin ja määrärahan tarpeen alentamisesta johtuviin tarkistuksiin alaspäin.

Arvoisa puhemies! Tässäkin lisäbudjetissa jatketaan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaa. Määrärahaa lisätään tähän tarkoitukseen 100 miljoonaa euroa. Valtio turvaa jatkossakin ne välttämättömät menot, joita ei voida kattaa konkurssipesässä olevilla tai siihen saatavilla varoilla. Nyt ehdotettavalla lisämäärärahalla arvioidaan turvattavan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistoimintaa vuoden 2015 syksyyn saakka. Lisäksi Finnvera Oy:n tappiokorvauksiin kaivostoimintaan liittyen esitetään 44 miljoonan euron määrärahaa.

Arvoisa puhemies! Osana kasvun, työn ja yrittämisen tukemista annettiin viime viikolla kaksi verolakia.

Arvonlisäveron alarajaa nostettiin nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon. Arvonlisäveron huojennuksen yläraja nostettiin samalla 30 000 euroon. Näiden muutosten tarkoituksena on helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä ja arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista sekä osaltaan edistää työllisyyttä ja estää harmaan talouden muodostumista.

Lisäksi hallitus esittää perintö- ja lahjaverolakien sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä muutettavaksi. Verolle myönnettävää maksuaikaa pidennettäisiin 5 vuodesta 7 vuoteen. Maksuajan pidentäminen helpottaisi sukupolvenvaihdoksesta aiheutuvien verokustannusten rahoittamista ja vähentäisi samalla vaaraa siihen, että yrityksestä jouduttaisiin veronmaksun rahoittamiseksi nostamaan yritystoiminnassa tarvittavia varoja.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitokset ministeri Rinteelle asiallisesta pohdinnasta tässä yhteydessä.

Vuoden 2015 ensimmäisen talousarvion mukaisesti valtion nettovelka kasvaa tässä vaiheessa 5,1 miljardiin euroon, koska lisäbudjetin menojen ja tulojen erotus katetaan 348 miljoonan euron suuruisella lisälainalla. Valtionvelka noussee tämän vuoden lopulla yli 100 miljardiin euroon, mikä on noin 48 prosenttia bkt:stä.

Keskisuomalaisen edustajan vinkkelistä katsottuna lisätalousarviossa on parasta se, että tulevan Äänekosken biotuotetehtaan vaatimien kuljetusten turvaamiseksi ehdotetaan 138 miljoonan euron valtuutusta sekä 13 miljoonan euron määrärahaa. Paikallista rata- ja tieverkkoa korjataan vastaamaan lisääntyvien kuljetusten määrää sekä alueen liikenneturvallisuutta. Tästä esityksestä peruskiitokset ministeri Risikolle ja hallitukselle.

Edellä kertomani investointi Keski-Suomeen on paikallaan, koska Äänekosken uusi sellutehdas lisää huomattavasti sekä maantie- että rautatiekuljetuksia. Tästä aiheutuu merkittäviä peruskorjaustarpeita rautatien sähköistyksen, siltojen ja Kangasvuoren lähes 3 kilometrin pituisen tunnelin korjausten muodossa. Toivottavaa on, arvoisa puhemies ja herra ministeri, että tuleva hallitus kykenee rahoittamaan puuttuvat 125 miljoonaa euroa jo vuoden 2016 talousarviossa.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin valtiovarainministeri Rinteen puhetta, niin tuli mieleen, että tällähän Suomi nousuun.

Oli ihan hyviä näitä myönteisiä juttuja, mutta meidän on todettava, että työttömyyden osalta meillä on paljon niitä kansalaisia, joidenka ostovoima on edelleen huono, ja on sitä köyhyyttä. Olisin kysynyt: kuinka paljon nyt nämä Venäjän pakotteet ovat aiheuttaneet meille vientitulojen menetyksiä? Myös on todettava, että kaikista tärkeintä on, että saadaan näitä työllistäjiä, saadaan uusia yrityksiä, ja pieniä hyviä askeleita ovat nämä Finnveran erilaiset mahdollisuudet sekä pienille että keskisuurille yrityksille.

Mutta paljon on tekemistä, ja yksi on tietysti se suuri asia, että pidettäisiin tämä koko maamme asuttuna ja maaseudulla olisi mahdollisuutta elää ja asua, että ei ole tätä keskittämispolitiikkaa, niin kuin tämän asuntotuotannon osalta on odotettavissa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myöhemmin käytän puheenvuoron, varsinaisen, ja tunnistan tässä ihan positiivista sanottavaa, mutta paljon sellaista, jossa ei ratkaisuja näy tässä lisätalousarviossa niihin ongelmiin, mitä meillä on.

Ministeri sanoo suurin piirtein sanatarkasti näin: nyt alkaa näyttää jo paremmalta. Arvoisa ministeri, me olemme kohta neljä vuotta kuulleet, aina puolen vuoden välein, kun on varsinainen talousarvioesitys annettu ja kun lisätalousarvio on myöhemmin annettu, nämä samat sanat. Ja joka kerta sitten aina vuoden tai puolen päästä, kun on katsottu taaksepäin, miten kävi, tiedätte vastauksen, vaikka en sitä ääneen sano. Mikä nyt on sellainen tekijä, erityinen syy, joka muuttaa tämän kuvan joksikin toiseksi? Mikä muuttaa sen työllisyys- tai työttömyyskehityksen? Meillä on 363 000 työtöntä ja 110 000 ihmistä erilaisten vastaavien toimenpiteitten kohteena, melkein puoli miljoonaa ihmistä vailla normaalia työhön sijoittumista. (Puhemies koputtaa) Mikä muuttaa tämän ansiosta menon?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pieniä myönteisiä liikahduksia ovat vaikkapa laivanrakennuksen innovaatiotuki, pienet infrapanostukset ja niin edelleen. Mutta surullisinta on, että tässäkään tilanteessa ei ole nähtävästi halua eikä mahdollisuutta vaihtaa talouspolitiikan peruslinjaa siihen suuntaan, mitä ovat vaatineet viime aikoina OECD, maailman valuuttarahasto, suomalaiset johtavat ekonomistit, kansainväliset talousviisaat. He ovat vaatineet, että koko euroalueella, kaikissa jäsenmaissa, olisi syytä vaihtaa tämä leikkaava, ylisäästävä, kuristava, kiristävä finanssipolitiikka enemmän elvyttävämpään suuntaan.

Me ymmärrämme nämä oman kehyksen rajoitteet, sitten myöskin nämä EU-tasolla olevat rajoitteet, mutta siitä huolimatta haluaisin kysyä: jos ei näitä rajoitteita olisi, niin mikä olisi arvoisan valtiovarainministerin kanta siinä tilanteessa? Olisiko syytä jo reivata tätä talouspolitiikan peruslinjaakin vähän uuteen uskoon? Muuten kyllä tämä kituuttaminen tulee jatkumaan.

Matti  Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hankoniemen heikko työllisyystilanne, elinkeinoelämän tarpeet ja Valtionrautateiden toiveet kaikki puoltavat sitä, että Hanko—Hyvinkää-rata sähköistettäisiin. Se on myöskin teollisuusrata, joka tukee nimenomaan vientiä ja työllisyyttä.

Arvoisa ministeri, eikö juuri nyt pitäisi aloittaa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen, koska se vastaa kaikkiin niihin hallituksen asettamiin tavoitteisiin, joita hallitus itse on itselleen ja toiminnalleen asettanut? Kun reilusti esititte kymmentä miljoonaa tälle hankkeelle, niin voisitteko vähän kertoa, mikä tässä mättää? On poikkeuksellista, että valtionvarainministeriön määrärahalisäykset eivät mene läpi vaan että muilta tahoilta karsitaan. Kiinnostaisi tämä, mistä se kiikastaa. Kysyn myös vielä: mikä on koko maan rautatieverkon toimivuuden kannalta tärkeän Pisara-ratahankkeen nykytilanne?

Eero  Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perintöveron maksuajan muutos 5:stä 7 vuoteen on hyvä asia, se säilyttää suomalaisia työpaikkoja ja suomalaista omistusta. Tämä arvonlisäveron alarajan nosto 8 500 eurosta 10 000:een on hyvä asia myös ja se liukuma siitä 22 500:sta 30 000:een.

Mutta olisin tiedustellut sitä, nyt kun tämä liukuma oli muotoiltu eri tavalla kuin aikaisemmin, että tarkoittaako se sitä, että siitä 30 000:sta ylöspäin vasta on sitten täysi vero ja sen alapuolella ei ole sitä 36 prosentin veroa, niin kuin tässä aikaisemmin oli välillä 10 000—30 000 euroa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tehokkaampia työllisyystoimia minäkin kaipaisin, työllisyys hipoo jo 9:ää prosenttia. Esimerkiksi toimet pienyrittäjien työllistämisen helpottamiseksi olisivat tehokkaita, kuten palkkaustuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen yksinyrittäjille. Hyviä asioita, pieniä asioita ovat toki sähkön pientuotannon edistäminen, pienpanimoiden tukeminen, turvakodeille 3 miljoonaa euroa, hyvä niin, mutta tuskin se vielä auttaa toteuttamaan Istanbulin velvoitteita.

Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys, josta edustaja Saarinen jo puhui, on todella tärkeä hanke Uudenmaan elinkeinoelämälle mutta myös ihmisten arjelle ja työmatkaliikenteelle. Kysyisin, mitä tällä 3 miljoonalla eurolla on ajateltu saatavan hankkeelle.

Mutta sitten vielä tämä kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus: On aivan käsittämätöntä, että hallitus leikkaa maailman kaikkein köyhimmiltä, pakolaisavusta, nälänhätää näkeviltä, lasten koulutuksesta. On tunnettu tosiasia, että esimerkiksi tyttöjen koulutus (Puhemies koputtaa) kehitysmaissa on tehokkain keino vähentää äärimmäistä köyhyyttä.

Valtiovarainministeri  Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipään kysymykseen näistä Venäjän pakotteista: Maksimissaan se tulee vaikuttamaan 0,7 prosenttia meidän arvioittemme mukaan bkt-suhteessa. Tällä hetkellä vienti erityisesti Venäjän vastapakotteiden johdosta on nyt elintarvikepuolella tipahtanut merkittävästi. Ihan tarkkaa prosenttimäärää en nyt muista, mikä se on ollut, mutta sillä on merkittävä vaikutus erityisesti maitotuotteiden puolella. Sianlihan osalta meillä oli jo vientikielto ennen tätä Ukrainan tilannetta, ja itse asiassa kaikista eniten tällä hetkellä Venäjän tilanteessa vaikuttaa joka tapauksessa se heikko talouskehitys, joka on ollut jo useamman vuoden, joka ei ole sinällään kiinnittynyt tähän Ukrainan kriisiin erityisellä tavalla, vaan kysymys on siitä, että Venäjän talous on vanhanaikainen ja sitä pitäisi pystyä uudistamaan.

Edustaja Pekkarisen kysymyksen osalta totean, että öljyn hinta ja heikentynyt valuuttakurssi, euron kurssi, ovat niitä tekijöitä, jotka auttavat vientiä tällä hetkellä hieman valoisampaan tulevaisuuteen. Mutta ei perusfundamenteissa ole tapahtunut mitään semmoista, joka tällä hetkellä erityisen positiivista kuvaa tulevaisuuteen meille esittäisi. Meillä tulee pitkään olemaan työllisyystilanne heikko, siis työttömyys korkealla, ja minun arvioni on se, että oikeita toimenpiteitä jatkamalla tästä eteenpäin päästään ehkä ensi vaalikauden lopussa tai seuraavan vaalikauden alussa tilanteeseen, jossa talouskasvu on riittävän vahvaa torjumaan työttömyyttä vahvemmin kuin mitä tällä hetkellä tekee. Täytyy todeta tietenkin, että ensimmäisen kerran, kun näitä lukuja, ennusteita on esitetty, myös edustaja Pekkarinen on ollut ministeriaitiossa kertomassa (Mauri Pekkarinen: Joo, näin oli!) näitä tulevaisuuden positiivisia uutisia, jotka eivät sitten olekaan toteutuneet.

Edustaja Uotilalle toteaisin tämän talouspolitiikan peruslinjasta: Minun mielestäni siinä on tapahtunut muutosta nyt tässä elokuun jälkeen. Me olemme enemmän satsanneet infrarakentamiseen, sen myötä saaneet hankkeita käyntiin, joissa on työllisyysvaikutuksia elikkä elvyttävä vaikutus tästä näkökulmasta konkreettisesti sinne, missä niitä työpaikkoja syntyy. Minä uskon, että meidän kansantalousosaston arviot pitävät paikkansa siitä, että näillä noin 2 miljardin hankkeilla, mitkä tästä eteenpäin olen pistänyt käyntiin, se 60 000 henkilötyövuotta saadaan lisää työpaikkoja.

Edustaja Suutarin osalta vastaus tuohon kysymykseen, jonka esititte, on, että lähtökohta on, että samoilla pelisäännöillä mennään nyt tämän uuden huojennuksen alapuolella oleviin kuin tähänkin asti. Mitään muutosta siihen ei ole tapahtumassa.

Edustaja Saarisen kysymykseen liittyen tähän Hanko-radan 10 miljoonaan: Tässä on tasapainoiltu nyt erilaisten tarpeitten näkökulmasta, kun tätä lisätalousarviota on laadittu, ja tämä oli se lopputulos, mihin tällä hetkellä päädyttiin neuvottelujen kautta. Jokainen meistä ministereistä olisi varmaan löytänyt erilaisia kohteita tässä lisätalousarvion yhteydessä, mutta tämä meidän taloudellinen pelivaramme on todella heikko, mitä osoittaa se, että vajaa 30 miljoonaa euroa on tällä hetkellä jakamattoman varauksen loppusumma.

Pisara-radan tilanteesta: se on vielä edelleen neuvottelussa.

Edustaja Karimäelle totean, että niistä päästökauppatuloista 19 miljoonaa euroa olisi tullut tänä vuonna ja sieltä leikattiin 15 miljoonaa euroa. Sinne talousarvion perusteluihin kirjattiin, että ministerillä on mahdollisuus muuttaa näitä keskinäisiä suhteita, ja tästä näkökulmasta, jos sen tulovirran arvioi sinne, niin se on 4 miljoonaa enemmän tuloja kuin se peruslähtökohta oli.

En ole millään tavalla eri mieltä siitä, että meidän näkökulmastamme ei ole hyvä, että joudutaan leikkaamaan kehitysapumenoista. Kysymys on siitä, että tämä valtiontalous on tällä hetkellä todella tiukka, ja kun näitä meidän yhteiskunnan kannalta tarpeellisia hankkeita on pakko viedä eteenpäin, niin joutuu tasapainoilemaan. Mutta niin kuin totesitte, 4 miljoonaa enemmän rahaa on kehitysapuun käytettävissä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä sanottiin, että olisi pitänyt panostaa enempi myös yrittäjyyden ja yrittämisen alun tukemiseen — näin on. Haluaisin tämmöisen positiivisen tämän päivän uutisen kertoa: olemme päätöksillämme tänään jakaneet 20 miljoonaa euroa alueille lisää työllisyysmäärärahoja, jotka on tarkoitus erityisesti kohdistaa nuorisotakuun toimivuuteen ja yrittäjien starttirahan käyttömahdollisuuksien parantamiseen. Tämä tietysti tulee tarpeeseen sen ohella, että sinne alueille hiljakkoin kaiken kaikkiaan, niin kuin tiedetään, on jaettu nyt vähän yli 500 miljoonaa euroa työllisyyden hoitoon, mutta tämä 20 miljoonaa lisärahoitusta, ja nimenomaan tähän yrittäjyyden tukemiseen ja nuorisotakuun varmistamiseen, on päätetty. (Mauri Pekkarinen: Mistä budjetista?) — Se on meidän jakamaton siirto. Tämän vuoden rahoista, jotka ovat vielä jakamattomia, ja 20 miljoonaa laitettiin niin, että Keski-Suomikin sai 1,4 miljoonaa euroa. (Mauri Pekkarinen: Erinomaista!) — Eikö ole hyvä asia!

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministerit ovat paikalla, olisin halunnut kysyä: pidän erinomaisen tärkeänä tätä sukupolvenvaihdoksiin yrityksille annettua joustoa, mutta kun Stubbin hallitusohjelmassa on selvitys myös maa- ja metsätilojen osalta sukupolvenvaihdoksen mahdollisesta helpotuksesta, niin mikä sen selvityksen tilanne on ja onko tämä nyt otettu tässä huomioon, vai koskeeko tämä muita yrityksiä? Nimittäin jokaisesta työpaikasta myös maaseudulla tulee pitää kiinni ja huolehtia, että työpaikat säilyvät.

Kiitos ministeri Ihalaiselle erinomaisesta tämänpäiväisestä uutisesta ja selvityksestä, mutta ministeri Ihalaiselta, kun hän on paikalla, olisin myös halunnut kysyä: kun on hiukan tihkunut huolta siitä, että kun palkkatukijärjestelmää korjattiin siltä osin, että se toimii nyt paremmin, niin toimiiko se tällä hetkellä riittävän hyvin myös nuorten ja nuorisotakuun osalta, kun vähän tihkuu kuulumisia, että se menisi nyt enemmänkin varsin aikuisille?

Kimmo   Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää ministeri Rinnettä siitä, että kuten sovimme valtiovarainvaliokunnassa budjettikäsittelyn yhteydessä, tuo 6 050 000 euroa perusopetukselle, joka silloin leikattiin, jotta pysyttiin kehysten sisällä, on nyt palautettu. Tosin tarkoitus oli silloin palauttaa se sillä tavalla, että tuota päivähoito-oikeutta rajoitetaan, ja siitä saadaan se säästö, joka budjettiesityksessä tuolloin oli. Tietysti olisi ollut parempi, että se leikkaus olisi tapahtunut alkuperäisesti suunnitellulla tavalla.

Kuitenkin sitten täytyy todeta, että leikkauksia on tehty muun muassa kansainväliseen kehitysyhteistyöhön, 15 miljoonaa, ja tietysti täytyy kysyä, onko tätä käytetty nyt juuri sitten tähän rahoittamiseen. Tosin ministeri Paaterolta voisi kysyä: kun te olitte hyvin huolissanne 3 miljoonan leikkauksesta, joka valiokunnassa tehtiin, niin oletteko itse suostunut tähän 15 miljoonaan ja eikö tämä nyt sitten keskeisellä tavalla horjuta koko kehitysapurakennelmaa, kun tällainen leikkaus kaiken kaikkiaan tehdään?

Lopuksi vielä kysyisin ministeri Rinteeltä: Kun te teitte aikanaan budjettiehdotuksen elokuussa, niin silloin velka oli 3,9 miljoonaa (Matti Saarinen: Miljardia!) — miljardia. Sitten hallituksen (Puhemies koputtaa) käsittelyn jälkeen se oli 4,7 miljardia...

...ja nyt 5,1. Oletteko huolestunut?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on moneen kertaan sekä viime syksynä että tästä alkuvuodesta vaadittu hallitukselta konkreettisia toimia työn ja kasvun eteen, ja nyt meillä on niitä käsittelyssä. Itse ajattelen niin, että valtio ei voi vain katsoa vierestä, kun työttömyys nousee, vaan on satsattava kasvuun ja työllisyyteen, ja silloin kun yksityinen sektori on jumissa, valtion pitää olla aktiivinen toimija. Nyt tässä tilanteessa oleellista on nimenomaan panostaa niihin hankkeisiin, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä: täällä löytyy panostusta Pyhäjoelle ydinvoimalainfran rakentamiseen, tieinfraan, löytyy Äänekoskelle.

Mutta, arvoisa puhemies, sen verran täytyy kysyä, kun tuo edustaja Pekkarinen puhui tästä kasvusta ja on moneen kertaan täällä kritisoinut niitä leikkauksia, joita hallitus on tehnyt, ja on annettu ymmärtää, että jos ihmiset äänestävät keskustaa, nämä leikkaukset loppuvat, ja nyt sitten kuitenkin tässä kuussa luin mediasta, että keskusta on valmistelemassa 2,3 miljardin leikkauslistaa: Mitä se lista sisältää, (Puhemies koputtaa) ja eikö näiden leikkausten pitänyt loppua? Ette kai te nyt ole vain juksaamassa suomalaisia?

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jonkin aikaa sitten parlamentaarinen ryhmä käsitteli liikenneinframme korjausvelkaa ja rahojen riittävyyttä. Tämä ryhmä totesi perusväylänpitorahojen olevan aivan liian pienet ja ne ovat itse asiassa olleet jo useiden hallituksien ajan. Nyt tässä lisätalousarviossa olisitte voineet korjata tämän kuopan, mikä Suomen tiestössä on. Miksi ette tehneet tätä korotusta nimenomaan tämän parlamentaarisen työryhmän raportin mukaan, joka on siis yksimielinen?

Toinen asia, mikä on hieman vanhempaa päätöstä, niin rikkipesurien tuki ei ylety nyt kaikkiin pesureihin. Ollaanko tätä raamia, mihin tämä tuki myönnetään, muuttamassa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa vähennetään maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta 33,9 miljoonaa euroa. Olisi ollut perusteltua, että ainakin osa tästä rahasta olisi käytetty Venäjän vastapakotteitten aiheuttamiin tulon menetyksiin maidontuottajille, lihantuottajille, perunantuottajille. Se olisi ollut sitä vastuunkantoa ja yhteisvastuuta, koska eivät viljelijät ole olleet tämä kriisin syntipukkeja vaan he ovat tämän maksajia.

Se olisi ollut myös perusteltua, että tämän Kiinaan suuntautuvan vesiklusterin toimintaedellytyksiä olisi parannettu. Maa- ja metsätalousministeriö esitti 2:ta miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriö nollasi sen. Täällä samanaikaisesti puhutaan viennin lisäämisestä ja kasvusta, niin tässä on kyllä erityisen suuri ristiriita.

Lopuksi haluaisin evästää tämän Pisara-radan osalta, että kun Liikennevirastokin esittää, että tämä hanke voitaisiin ihan hyvin siirtää vähintään kymmenen vuotta eteenpäin, niin ei kai valtiovarainministeri tällaista kannattamatonta hanketta aio tuoda lisäbudjetin täydennyksenä tänne eduskuntaan.

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Rinteelle tästä esittelystä. Kyllähän täällä myös tämmöisiä hyviä hankkeita listalla on: itsekin olen kiitollinen siitä, että valtatie 8 saa miljoonia tien parannukseen, vaikka ydinvoimasta eri mieltä olenkin. Kuitenkin kaikki, jokainen euro meidän perusväylän kuntoon saattamiseksi on tervetullut, ympäri Suomen. Niin kuin tässä edustaja Jalonen jo totesi, niin jos meillä on 2,4 miljardia euroa korjausvelkaa, niin ei sitä ihan ehkä tällä lisätalousarviolla korjata, ei varmaan kymmeniin vuosiin. Mutta toivottavasti se saadaan kuntoon, koska se on meidän kilpailuvalttimme ja etumme, että infra on kunnossa. Sitä kautta saadaan myös toivottavasti niitä investointeja Suomeen.

Mutta jäin kaipaamaan kyllä tähän home- ja kosteusvauriotilojen korjaamiseen, perusparannukseen valtion tukea. Olisin kysynyt ministeri Rinteeltä, eikö olisi syytä saada koulut ja päiväkodit kuntoon.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä muutama viikko sitten salissa edustaja Rantakangas esitteli, en nyt muista, mikä se niistä lukuisista kymmenistä keskustan tämmöisistä taustapapereista oli, en ole varma, onko se enää voimassa, mutta muistan, kun Rantakangas totesi, että tämä vastakkainasettelu näiden eri hankkeiden kanssa pitää lopettaa, että tänne pääkaupunkiseudullekin pitää saada niitä, niin nyt sitten täällä kuitenkin asetutaan tiukasti vastustamaan tätä Pisara-rataa.

Olenko ymmärtänyt oikein, valtiovarainministeri, että tähän on myös mahdollisuus saada merkittävää rahoitusta (Matti Saarinen: 200 miljoonaa!) Euroopan unionin näistä TEN-T-tierahoista? Muistanko oikein, että kyse on peräti 200 miljoonasta, ja jos näin on, kannattaako tämä toteuttaa? Se on varmasti totta, että siinä vaiheessa, kun tämä hanke laitetaan kuntoon, niin se vaatii myös Helsinki—Riihimäki-rataosuuden ja muutaman muun hankkeen, jotka parantavat välityskykyä. Mutta kun yhteydet saadaan kuntoon — yhteydet niin maakunnista tänne kuin täältä muualle — niin onko tämä, Rantakangas, vastakkainasettelu nyt näiden hankkeiden välillä loppunut vai ei.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta haluaa kehittää liikenneyhteyksiä koko Suomessa. Haluamme sitä, että myös maakuntien yhteyksiä parannetaan. Nyt, kun virkavastuulla toimiva Liikennevirasto on todennut, että tämä hyöty— kustannus-suhde on niin heikko, että tämä Pisara-rata ei ole lähivuosikymmenen hankkeitten kärkilistalla, niin on toki luonnollista, että mennään sillä tavalla taloudellisesti järkevämpien hankkeiden toteuttamiseen, ja tuolla maakunnissa on paljon hankkeita.

Esimerkiksi siitä 2,4 miljardin korjausvelasta voitaisiin tällä panoksella ottaa jo vähintään neljännes kiinni. Saataisiin paljon elinvoimaa aikaan, biotalouden toimintaedellytyksiä parannettua maakunnissa, kun saadaan puuta liikkeelle, turvevarat hyödynnettyä ja maa- ja metsätalouden edellytyksiä parannettua, kesämökkien liikennettä helpotettua ja kaikkea muuta. Elikkä tässä mielessä me emme halua vastakkainasettelua, vaan me haluamme koko Suomen näkökulmaa ja nojaamme päätöksemme ja linjamme tähän Liikenneviraston hyvin seikkaperäiseen, pitkälti käytössä olevien kriteerien perusteella tehtäviin määrittelyihin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin tämä hyöty—kustannus-indeksi jättää huomiotta 30 000 työpaikkaa tai 4 000 asuntoa, jotka tämän Pisara-radan yhteydessä ovat syntymässä. Se jättää huomiotta myös EU-tuet, noin 200 miljoonaa euroa. On totta, että Pisara-radan hyöty—kustannus-indeksi on noin 0,5. Yleensä raideinvestointeja ei saada hyöty—kustannus-indeksillä, sen nykyisellä laskentakaavalla, mitattuna juurikaan kannattaviksi, lukuun ottamatta Hanko—Hyvinkää-osuutta.

Mutta vakavasti ottaen, jos katsotaan minkälaisia ratainvestointeja on toteutettu viime aikoina Suomessa, sanon teille vaan: Savonlinna—Huutokoski, ei liikennettä lainkaan viime vuonna. Vaasa—Seinäjoki, hyöty—kustannus-indeksi 0,1. Kemijärvi—Rovaniemi, hyöty—kustannus-indeksi kaiketi 0,01. Tällaisia on toteutettu, mutta älkää nyt, tässä on kuitenkin erittäin hyvä hyöty—kustannus-indeksi ottaen huomioon, että se on rautatiehanke.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on omana asianaan kuullut ja kuunnellut Pisara-radan asiantuntijoita, ja mikään heidän esityksistään ei vakuuta siitä, että Pisara-radan rakentaminen olisi nyt ajankohtainen ja kannatettava asia. Tämä hyöty—kustannus-suhde on meillä tiedossa, se ei ole hyvä, mutta ratapihan ongelmat sen sijaan ovat todellisia. Ja niihin me haluamme puuttua ja laittaa myöskin lisätalousarviossa rahaa ja todeta sen, että ratapihan ongelma Helsingissä on koko maakunnan ongelma. Niin Tikkurilassa kuin Pasilassakin on pyritty parantamaan tätä tilannetta ja tähän pitää satsata, mutta Pisara-rata ei hyödynnä tätä tilannetta siinä kustannussuhteessa, mikä se on.

Sen sijaan jonkun Äänekosken radan ja tämän biotalouden ja biotehtaan tulevaisuutta kannatan lämpimästi, sitä, että näihin investointeihin valtio on lähtenyt.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hieman väärä tapa lähteä arvioimaan Pisara-rataa siitä näkökulmasta, että jos se ei toteudu, niin mitä muuta voi sitten toteuttaa. Enemmänkin pitäisi aina pohtia näissä liikennehankkeissa, millä tavalla me saamme nostettua bruttokansantuotetta ja millä tavalla me saamme edistettyä teollisuuden investointeja ja alennettua logistiikkakuluja Suomessa. Sen näkökulman pitäisi olla hieman erilainen.

On totta, että tämä hyöty—kustannus-indeksi on alhainen, niin kuin se monta kertaa on näissä rautatiehankkeissa. Se on 0,38—0,58, eli käytännössä tämä hanke on kannattamaton. Toki meidän pitää ottaa huomioon niitä muita kerrannaisvaikutuksia, mitä tämmöinen iso hanke tuo tullessaan, mutta siitä huolimatta minä toivoisin aika neutraalia käsittelyä, nimittäin Suomessa on nyt suuria biotalousinvestointeja eri puolilla maata. Me joudumme arvioimaan niitäkin samassa yhteydessä, ja ei ole ollenkaan selvää, että Pisara-hanke on juuri nyt se tärkein. Sitä pitää katsoa tietyllä aikataululla, ja se toteutuu sitten aikanaan, jos on tarve.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos rahaa on yllin kyllin, niin totta kai tämmöisiä pisaroita rakennettaisiin joka kaupunkiin ja kylään. Mutta kun sitä ei ole. Ei ole kahta pussia, mistä Suomen valtiosta otetaan rahaa, ja silloin tämä vastakkainasettelu on kyllä todellista. Rahan ollessa vähissä ei saa sokeutua siihen, että EU:sta tulee rahoitusta TEN-T-verkoissa oleviin rautateihin. Se on täysin fakta, kaikki tietävät sen. Mutta ei se poista sitä, että se on lähes miljardin hanke. Samaan aikaan meillä on nimenomaan siinä perusväylänpidossa isoin aukko, ja näitä rahoja voitaisiin käyttää paljon järkevämmin ja kustannustehokkaammin. Nimenomaan tämä Pisara ei ole kannatettava semmoisena hankkeena, mitä se tällä hetkellä on.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tiedämme siis, että perussuomalaiset haluavat vastakkainasettelua.

Palaan vielä tähän, kun keskusta totesi, että ei, ja nyt tähän hyöty—kustannus-laskelmaan vedotaan nimenomaan oleellisesti ilman näitä muita välityskykyä parantavia hankkeita, jotka on tietenkin liitettävä tähän sitten tulevaisuudessa ja jotka parantavat sitä merkittävästi.

Mutta kun edustaja Saarinen täällä luetteli lukuisia hankkeita, muun muassa monista maakunnista, joita keskusta on halunnut edistää, niin minä nyt kysyn: Kun te nostatte tämän hyöty—kustannus-suhteen näin merkitykselliseen asemaan, niin lähdettekö te nyt jatkossa siitä ja sitoudutteko te nyt jatkossa siihen, että myös kaikkien muidenkin maakuntien hankkeet laitetaan järjestykseen ja toteutukseen vain tämän hyöty—kustannus-suhteen perusteella? Onko tämä keskustan linja jatkossa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on Stubbin hallitukselta onneton yritys kalastella ääniä täällä väkirikkaalla alueella. Ja jos joskus on tehty vääriä päätöksiä ja virheitä, niin tekö tarkoitatte, että niitä päätöksiä pitää jatkaa? Onhan tämä aivan käsittämätöntä. Te haluatte, että jatketaan päätöksiä, ja jos ovat jotkut hankkeet olleet vähemmän kannattavia, nyt pitäisi tehdä, kun rahaa on entistä niukemmin. Eihän tämä näin voi olla, aivan oikeasti.

Nyt tämä liikennepolitiikan keskittäminen on Suomen historian mittakaavassa kaikista rajuinta ja voimakkainta. 90 prosenttia euroista pistetään käytännössä Kehä kolmoseen ja pikkasen Tampereen suuntaan, ja koko Suomi, muu maa, jossa on Suomen talouden tulevan kasvun kannalta kaikista merkittävimmät tulevaisuudennäkymät, on jäänyt aivan murusten varaan. Ette kai te, kollega Lindtman, voi aivan näin, sanotaanko, että sinipunahengessä ajatella tällä tavalla, vaan katsokaa nyt ihan oikeasti tätä koko maata.

Selittelyähän tämä tietysti on, mutta sanon vielä kerran, että Stubbin hallitukselta aivan onneton yritys kalastella ääniä. Faktat ovat toiset.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä tässä yritetään kalastella, on työpaikkoja, työpaikkoja koko Suomeen. Kun te juuri hetki sitten sanoitte, että ette halua vastakkainasettelua, ja nyt te sitten jälleen kerran otatte vastakkainasettelun pääkaupunkiseudun ja muun Suomen hankkeiden kesken, niin mikä on tämä linja, haluatteko te palata nyt tähän vanhaan vastakkainasettelun politiikkaan vai ette?

Haluan muistuttaa, että muun muassa tässä isossa hankkeessa, kuten esimerkiksi Finavian pääomittamisessa, on kyse nimenomaan siitä, että se tuo hyötyä koko Suomelle juurikin sen takia, että välityskyky paranee, junat tulevat paremmin aikataulussa. Sitä kautta pystytään vuorovälejä tihentämään ja välttämään myöhästymisiä ja ruuhkia. Tämä on se ydinasia, minkä takia tämä hanke pitää tehdä.

Ratapihaongelmat ovat todellisia. Jos vain lähdetään ikään kuin pilkillä laskemaan alle, se lämmittää hetkeksi. Mutta nyt pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

Mutta vielä kysymys: oletteko te nyt tämän vastakkainasettelun kannalla vai ette? Toinen kysymys: oletteko jatkossa valmis ottamaan vain tämän hyöty—kustannus-suhteen mittariksi, (Puhemies koputtaa) jolla arvioidaan hankkeita maakunnissa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kerran: keskusta haluaa kehittää koko Suomea, mutta kun meillä on rajallinen määrä resursseja, niin silloin kun selkeästi viranomaiset ovat todenneet, että tämä hanke ei ole seuraavan kymmenen vuoden aikana ajankohtainen, niin pitää katsoa vielä kiireellisempiä hankkeita, jotka tuovat dynamiikkaa ja talouden kasvun edellytyksiä koko maahan.

Tässä mielessä toivon, että SDP käyttäisi tuota edustaja Piiraista vaikka asiantuntijana. Hän tuntee raideliikenteen hyvin ja pystyy arvioimaan vähän etäämpänä kuin itse siinä edunsaaja (Mauri Pekkarinen: Kuunnellaan Piiraista!) vyöhykkeeltä, missä edustajakollega Lindtman on. Nyt pitää katsoa koko Suomea, ja katsokaa tekin. Teillä ryhmässä on monia asiantuntijoita, jotka voivat katsoa vähän puolueettomammin tätä tilannetta.

Tärkeää on, että me infran rakentamisella hyödynnämme koko Suomen kehittämisedellytyksiä, ei vastakkainasettelua. Mutta kuten sanoin, nyt on ollut niin voimakas resurssien keskittäminen tällä hallituskaudella. Te olette sitoneet miljarditolkulla rahaa, veronmaksajien rahaa, tuleville vuosille kiinni vain koko pääkaupunkiseutua hyödyttäviin hankkeisiin.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on hauska kuunnella tätä debattia, kun perussuomalaisia haukutaan ja syytetään vastakkainasettelusta.

Mutta jos katsotaan tätä hallituksen lisätalousarviota, niin kyllä tässä todellakin hallitus tekee jotain vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille. Myöskin, kun tähän Pisara-rataan pistetään hankkeita, maaseudulla saattaa mennä pari linja-autoa kaupunkiin päin aamulla ja kaksi tulee illalla takaisin. Täällä kyllä riittää metroa, bussia ja ratikkaa, millä pääsee ilman sitä Pisara-rataakin.

Nyt olisi syytä käyttää rahoja vähän laajemmin. Täällä on vähennetty maataloudesta ihan paljon ja myöskin bioenergiasta, millä tulevaisuuden puhdasta energiaa pitäisi saada aikaiseksi. Nämä hankkeet suuntautuvat siihen, että ei luoda työpaikkoja. Maaseudulle voi luoda työpaikkoja yhtä hyvin kuin tähän kaupunkiin. Täällä käy työssä lahden yli ulkomaalaisia. Se ei auta suomalaisten nuorten työllisyyttä (Puhemies koputtaa) eikä myöskään vanhempien, yli viisikymppisten työllisyyttä. Miten vastaatte tähän, ministeri?

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tiet ja radat pitää rakentaa tarpeen mukaan. Edustaja Saarinen otti hyviä esimerkkejä maakunnasta hankkeista, joitten hyöty—kustannus-suhde on huono. Mutta se hyöty—kustannus-suhde aika hyvin kuvaa sitä, mikä se tarve kaiken kaikkiaan on. Pääkaupunkiseudulla on tarpeita.

Mutta täytyy sanoa, että Pisara-radan hyöty—kustannus-suhde on varsin heikko. (Matti Saarinen: Varsin hyvä!) Oikeastaan meidän pitäisi katsoa tämä rakentamisjärjestys. Mitä me tarvitsemme ensin, on Pasilan ratapiha. Se pitää laittaa ensin kuntoon. Sitten on kolmosraide Riihimäelle. Sen jälkeen ehkä pitäisi rakentaa Itämetro ja ehkä myöskin kaupunkiraide Espooseen, jolloin me saamme tavallaan tämän raidejärjestelmän kokonaisuudessaan kuntoon. Sen jälkeen uskon, että on sitten Pisara-radan vuoro. Se tulee, mutta siihen menee 10—20 vuotta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua. Täällä ei ole esitystä Pisara-radasta laisinkaan.

Kiitos, kiitos! Nyt taas...

...kokemattomuus. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Niin, arvoisa puhemies, uudelleen oikeasta paikasta. — On mielenkiintoista seurata keskustelua, kun meillä ei ole Pisara-radasta edes esitystä täällä vielä tällä hetkellä. Se on valmistelussa. Katsotaan sitten, kun se esitys valmistuu, mitä tullaan esittämään.

Kannattaa kuitenkin muistaa siihen Pisara-rataan liittyen, että se on osa sitä pakettia, jolla saatiin pääkaupunkiseudun 14 kuntaa sitoutumaan 300 000 kerrosneliömetrin kaavoittamiseen asuntotuotantoon. Tämän alueen talouskasvun pullonkaula koko Suomen näkökulmasta on se, että täällä ei ole kohtuuhintaista asumista, ja on tärkeätä edistää sitä asumista. Niistä hyötylaskelmista tosissaan puuttuu tällä hetkellä se, paljonko se työllistävä vaikutus vaikuttaa siihen, plus se, paljonko asuntotuotantoa saadaan kaavoituksen kautta tämän ratahankkeen myötä toteutumaan, jos se tulee tänne eduskuntaan.

Minä haluaisin pikkuisen korjata sitä kuvaa, mitä tässä nyt pyritään luomaan siitä, miten tämä hallitus on satsannut. Meillä on tänään tässä lisätalousarvioesityksessä noin 140 miljoonaa euroa laitettu valtuuksia ja 13 miljoonaa euroa suoraa rahaa tälle vuodelle Äänekosken hankkeisiin. Tässä lisätalousarviossa on 140 miljoonaa euroa Talvivaaran ongelmien poistamiseen, sille alueelle sillä tavalla, että saadaan työpaikkoja ylläpidettyä, (Välihuutoja) ympäristönäkökulmat korjattua. Meillä on tulossa todennäköisesti, toivottavasti, Yaran kanssa neuvottelun jälkeen 140 miljoonaa euroa käytettäväksi Soklin hankkeisiin. Nämä ovat kaikki sinne ihan muualle kuin pääkaupunkiseudulle, ja minä toivon, että myöskin keskustassa otetaan huomioon, että tämä täällä on satsauksena, eikä levitettäisi väärää tietoa tästä asiasta. (Välihuutoja)

Sitten minä haluaisin todeta näistä kolmen M:n pääluokkaan liittyvistä leikkauksista, että 37 miljoonaa taitaa olla se leikkausten summa ja ne ovat pääsääntöisesti teknisiä muutoksia, jotka johtuvat siitä, että maksatusaikataulut ovat muuttuneet. Se ei ole siis mitään uutta eikä vanhaa rahaa, vaan maksatusaikataulujen muutoksien myötä tehtiin näitä tarkennuksia tähän budjettiin.

20 miljoonaa euroa on laitettu vientitukeen viime syksynä sen takia, että tämä Venäjän tilanne on se, mikä on. Ei voi siis sanoa, etteikö pyritty vaikuttamaan nimenomaan tähän Venäjän tilanteeseen. Tämä kokonaisuus on hyvässä yhteistyössä ministeri Orpon kanssa tehty.

Sitten edustaja Palmille toteaisin sen, että tämä kahden vuoden pidennys tässä sukupolvenvaihdostilanteessa koskee myöskin maa- ja metsätaloutta aivan samalla tavalla kuin muuhunkin yritystoimintaan liittyen. Se oli tässä selvityksessä ainoa esitys, mikä itse asiassa esitettiin, ja se toteutettiin nyt tässä yhteydessä.

Edustaja Sasille toteaisin sen, että joo, kyllä 5,1 miljoona euroa on nyt se (Matti Saarinen: Miljardia!) — miljardia, anteeksi — alijäämä. — Meillä on sama vika näköjään, nolla puuttuu. — (Matti Saarinen: Ja sama kuiskaaja!) — Joo. — Kyllä, olen huolissani siitä, että ei ole saatu tätä velkatasapainoa tämän parempaan kuntoon kuin mitä nyt tässä on esitetty. Mutta täytyy muistaa se, että vähän vajaat pari miljardia euroa vähemmän otetaan velkaa nyt tänä vuonna näitten budjetti- ja lisäbudjettiesityksien jälkeen kuin mitä viime vuonna otettiin.

Sitten kannattaa muistaa se, että jos ajattelee esimerkiksi Talvivaaraa, se on asia, joka on pakko vain hoitaa kuntoon. Se on 100 miljoonaa euroa pelkästään siihen. Sitten meillä on edelleen aiempia hankkeita, jotka on ollut pakko laittaa sen takia kuntoon, että ollaan menettämässä työpaikkoja, jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Esimerkiksi tänne laivarakennusteollisuuteen on mennyt valtuuksia ja myöskin käytännössä rahaa. Siis pitää pitää tiukkaa taloutta tästäkin eteenpäin tavalla, joka sitten mahdollistaa sen, että saadaan tämä julkinen talous tasapainoon tulevaisuudessa. Mutta eniten minä uskon siihen, että tätä voidaan hoitaa sillä tavalla, että saadaan talouskasvu ja sitä kautta työllisyystilanne paranemaan. Sitä kautta löydetään pysyvämpiä ratkaisuja tähän kokonaisuuteen.

Sitten minä totean, että tässäkin lisäbudjetissa on 25 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan karkeasti ottaen tiehankkeisiin. Se 2,4 miljardia, tai mikä se tarkka summa nyt sitten onkin, siitä korjausvelasta teitten osalta, taitaa olla vähän reilut 4 miljardia euroa kaiken kaikkiaan, koulurakennuksiin liittyen ja niin edelleen — tätä luetteloa voisi jatkaa. Meillä on korjausvelkaa joka puolella, ja sitä ei yhdellä lisätalousarviolla kyetä muuttamaan. Meidän täytyy jollakin tavalla rakentaa kansallinen korjausohjelma, jonka kautta näitä asioita pystytään tulevaisuudessa kuntoon laittamaan.

Tämän Pisara-radan osalta totean vielä tähän loppuun, että jotta sitä TEN-T-tukea voidaan hakea, se edellyttää sitä, että on eduskunnasta olemassa päätös siitä, että siihen hankkeeseen ovat suomalaiset sitoutuneet. Se tukisumma on muistaakseni 178 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan, jota voidaan suoraan saada sen Pisara-hankkeen toteuttamiseen. Minun mielestäni se olisi järkevää tässä tilanteessa. Sanon sen nyt suoraan, että tulen semmoista esitystä yrittämään, jossa se hanke pistetään liikkeelle sillä tavalla, että niitä varauksia tulee. (Mauri Pekkarinen: Sen saa johonkin muuhunkin kohteeseen Suomessa, ei se ole ainut kohde!)

Näin. — Kiitoksia.

Kehitysministeri Sirpa Paatero

Arvoisa herra puhemies! Tässä on huoli kehitysyhteistyörahoista, ja edustaja Sasi kysyi, olenko huolissani. Olen huolissani — siitä, että eduskunta leikkasi 3 miljoonaa ja nyt sitten 15 miljoonan euron leikkaus.

Kun katsotaan, mihin kaikkiin erilaisiin kohteisiin kehitysyhteistyörahoja menee, niin siellä on eri tavoin suunnattuja: osa menee järjestöjen kautta, osa menee kahdenväliseen yhteistyöhön, osa menee monenkeskiseen yhteistyöhön ja sitten meillä on humanitäärinen apu. Sitä keskinäistä siirtoa siellä joudutaan sitten tekemään, niin tänä vuonna kuin edellisinä vuosinakin, siitä syystä, että humanitäärinen apu muun muassa vuonna 2014 oli loppunut jo syyskuussa. Tästä syystä olen hyvin huolissani siitä, jos meillä ei ole sinne rahoitusta.

Tähän neuvotteluun: on ehkä huomioitava se, että tässä vähennyksessä meillä oli kuitenkin neuvottelu, samaa ei voi ehkä sanoa eduskunnan kanssa käydyssä keskustelussa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti valtiovarainministeri Rinne poistui juuri. (Mauri Pekkarinen: Niin kuin aina!) Minulla olisi ollut hänelle hyödyllinen esitys, mutta voin sen nyt tässä julki tuoda vaikka asianomainen ministeri ei ole paikalla.

Kuten kaikki tiedämme, meillä on haastava taloustilanne, suurtyöttömyys ja julkinen sektori on kovasti velkaantunut, ja näihin ongelmiin meidän pitäisi yhdessä löytää ratkaisuja. Minulla olisi sellainen esitys, joka ei maksa mitään, millä tavalla me pääsemme näihin ongelmiin käsiksi, ja se on nämä poliittiset virkanimitykset, jotka pitäisi lopettaa julkisella sektorilla. Erityisesti valtion virkanimityksiä koskien pitäisi lainsäädäntöä muuttaa siten, että valitusoikeus olisi oikeusasteisiin, jotka tutkivat sitten nämä nimitysprosessit. Meillä ei ole varaa siihen, että tehdään huonoja nimityksiä, jotka johtavat kakkosluokan tuloksiin ja huonoon työilmapiiriin. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeätä, että yhteisö kokee, että nimitykset, kaikki virkanimitykset, ovat oikeudenmukaisia ja paras mahdollinen henkilö on aina johdossa.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on monia myönteisiä kohteita, kuten muun muassa tuo Talvivaara ja useita tiehankkeita.

Mutta kieltämättä itsekin haluan puuttua tähän rautateitten ja tiestön korjausvelkaan. Maanteitten korjausvelka on noin miljardi, saman verran rautateitten korjausvelka. Jos katsoo esimerkiksi PTT:n arvioita, että mihin taantuman aikana kannattaisi panostaa, niin kyllä siellä nostetaan esille se, että kannattaisi panostaa nyt nimenomaan tähän infran korjausvelan hoitamiseen. Itsekin ajattelen sillä tavalla, että mieluummin nyt kannattaa todella panostaa tähän korjausvelkaan, ennemmin kuin lähteä satsaamaan muutamaan harvaan miljardiluokan liikennehankkeeseen. Ehkä tätä kautta pystyttäisiin myös hiukan vähentämään sitä pääkaupunkiseudun kiistatonta asuntopulaa, ja ennen kaikkea pystyttäisiin epäilemättä myös vahvistamaan koko Suomen tasapainoista aluekehitystä.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio tukee työllisyyttä ja talouskasvua ja on siten sosialidemokraattien pitkän linjan mukainen. Pitkäjänteistä työtä työllisyyden eteen tarvitaan näinä vaikeina aikoina, ja näitä tekoja edustaa tässä lisätalousarviossa muun muassa panostukset VTT:n toimintaedellytyksiin, Finnveran pääomittaminen ja Teollisuussijoituksen pääomittaminen. Toivottavasti näillä toimilla saadaan aikaan uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä, sillä periksi emme voi antaa.

Emme myöskään voi antaa hyvinvointiyhteiskunnan jäädä ikään kuin lepäämään laakereilleen, vaan täytyy hyvinvointipalveluita kehittää, ja tässä lisätalousarviossa erityisen kiitoksen ansaitsee panostukset turvakotitoimintaan. Valtio otti tämän vuoden alusta turvakotitoiminnan rahoituksen omalle kontolleen, ja nyt tässä lisätalousarviossa osoitetaan yli 3 miljoonaa euroa turvakotitoiminnan rahoittamiseen. Nämä ovat tärkeitä euroja suomalaisten turvallisuuden puolesta, suomalaisten perheitten ja naisten ja lasten, sekä myös miesten, hyvinvoinnin puolesta.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeä todeta, että kyllä myönteisyyttä on ollut, että valtiovarainministeri esitteli myös niitä asioita, joilla pystytään tähän huonoon työllisyystilanteeseen reagoimaan, ja on mahdollisuuksia, että työllisyys tätä kautta lisääntyy: laivanrakennus, infrahankkeet, Finnveran valtuuksia on korotettu, mikä on erityisen hyvä asia. Toisaalta sitten pk-sektorille suunnatut lisärahoitusosuudet ovat erittäin kevyitä, ja arvonlisävero, perintövero — pieniä hyviä signaaleja, mutta se todellinen startti puuttuu sieltä. Eli meidän cleantechiin kohdistuneissa satsauksissa nyt olisi pitänyt ehdottomasti ottaa isompia askeleita siihen suuntaan, että meillä cleantechia olisi mahdollistettu, referenssilaitoksia olisi syntynyt, ja se olisi edellyttänyt, että hankkija olisi saanut tuplapoistot.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan tämän lisätalousarvion kaikkien hyvien asioiden lisäksi tuoda yhden negatiivisenkin asian esille, ja tämä koskee hätäkeskustoimintaa. Vaikka ministeri joutui lähtemään tässä kokoukseen, kysyn: onko valtiovarainministeri tietoinen hätäkeskustoiminnan tämän vuoden budjettiin mahdollisesti syntyvästä alijäämästä?

Otan asian esiin, koska kyseisellä alijäämällä voi olla suoria ja välittömiä vaikutuksia kansalaisten turvallisuuteen. Hätäkeskustoiminnan edellytykset tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Asiantuntijoiden mukaan yhden minuutin myöhästyminen sairasautolla voi tarkoittaa merkittävää vahinkoa potilaan pelastamisessa vaikkapa sairaustapausten yhteydessä.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerit ehtivät jo lähteäkin, mutta totean nyt vielä, että vihreä eduskuntaryhmä on erittäin pettynyt siihen, että nyt tehtävän leikkauksen myötä Suomen kansainväliset sitoumukset suositusten mukaisesta kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta liukuvat yhä kauemmaksi, ja olemme jättäneet siitä lisätalousarvioaloitteen.

Toinen huomio: Sotilaallinen kriisinhallinta saa lisämäärärahoja tässä budjetissa noin 15 miljoonaa euroa. Olen kuitenkin huolissani siitä, että konfliktien ennaltaehkäisyyn ja varhaisempaan puuttumiseen tähtäävä siviilikriisinhallintamäärärahakehitys polkee aika lailla paikallaan. Siihen olisi ollut syytä laittaa lisää määrärahoja. — Kiitos.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän minun on kiitettävä siitä, että tässä vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin ministeri Rinteen johdolla on etsitty kohteita, joista voitaisiin saada kasvua. 280 miljoonaa euroa kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimiin — ei sitä voi moittia.

Ainakin Satakunnan alueella — ja itse tulen Rauman seudulta, joka on äkillisen rakennemuutoksen alue — tässä lisätalousarvioesityksessä on merkittäviä toimia. Yhtenä esimerkkinä 10 miljoonaa euroa laivanrakennuksen innovaatiotukiin. Nykyinen tukimääräraha on lähinnä Turun telakkaan sidottu, ja sen takia on merkittävää, että tällä lisärahalla muillakin laivanrakennusyhtiöillä on mahdollisuutta innovaatiotukeen. Äkillisen rakennemuutoksen alueiden määrärahalisäys on erittäin tärkeää.

Sitten siellä on korjaus Rauman sataman syväväylän syventämisestä 12 metriin. Tiedän, että tämä korjaus vain mahdollistaa tämän syventämisen, mutta olisin halunnut ministeri Rinteeltä kuulla vielä, että tämä kirjaus 12 metriin on myöskin poliittinen tahtotila, koska Rauman satama on yksi merkittävä Suomen konttisatama.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en ainakaan tästä lisätalousarviosta löytänyt semmoista kohtaa, jossa nimenomaan laitettaisiin kuokka maahan, että Pisara-rataa ruvettaisiin tekemään, mutta minä löydän semmoisen kohdan, jossa esimerkiksi laitetaan kuokka maahan Äänekoskelle ja Ääneseudulle. Täällä aika paljon syytetään keskittämispolitiikasta nykyistä hallitusta, mutta tässä voin sanoa, että noin viimeisen kuuden kuukauden aikana on infrapäätöksiä tehty muun muassa Keski-Suomeen 151 miljoonan edestä, että mielellään tämmöistä keskittämispolitiikka olisi myös jatkossakin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on arvosteltu sitä, että ministeri Rinne ei ole paikalla. On ehkä hyvä tietää, että pääministeri Stubb on kutsunut ministeri Rinteen ynnä muut sote-neuvotteluihin kuudeksi, joten hän on pakotettu poistumaan vielä tätäkin tilaisuutta tärkeämpään tilaisuuteen.

Täällä ei ole vastustettu Talvivaaran satoja miljoonia, ei ole vastustettu Jyväskylän seudun satoja miljoonia. Mutta mitä täällä on vastustettu aikojen mitassa? Täällä on vastustettu esimerkiksi Helsingin lentoaseman kolmannen kiitoradan rakentamista, ja siihenkään ei ollut kuin aluepoliittisia perusteluja. Milloin kohteena on Länsimetron jatkaminen, milloin Vuosaaren sataman toimintaedellytysten parantaminen.

Se on kumma juttu, että kun täällä eteläisessä Suomessa eletään negatiivisten valtionosuuksien maailmassa ja bkt syntyy pääosin, niin sitten tätä lypsävää lehmää halutaan kurjistaa, ja minä toivoisin ymmärtämystä myös edelleen tuolle Pisaralle. Laskekaa joskus euroa per asukas tai euroa per liikennesuorite, tulee mielenkiintoisia lukuja.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden alusta lähtien turvakotien rahoitus on siirtynyt kunnilta valtiolle. Valtiorahoitteiset turvakodit ovat hyvä edistysaskel toiminnan turvaamiseksi, mutta se ei poista ongelmia rahoituksen riittämättömyydestä. Kiitos kuitenkin siitä, että lisätalousarvioon saatiin 3,3 miljoonan euron rahoitus, jolla varmistetaan olemassa olevien turvakotipaikkojen säilyminen. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle myönnettiin 250 000 euroa turvakotien hallinnointiin.

Lisätalousarvion potti on hyvä asia, mutta se ei vielä ratkaise koko turvakotiongelmaa, sillä rahoitus ei vielä riitä Suomessa kipeästi tarvittaviin lisäpaikkoihin. Seuraavan eduskunnan tärkeä tehtävä onkin huolehtia siitä, että turvakotien rahoitusta saadaan oikealle tolalle. Sillä myös varmistetaan se, että Suomi pääsee lähemmäs tavoitetta täyttää naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen velvoitteet.

Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministeri Rinteen, hallitus jatkaa lisätalousarvion 280 miljoonan panostusten myötä sillä kotimaisen kasvun ja työllisyyden tukemisen linjalla, joka alkoi jo syksyn budjettiriihessä. 10 miljoonan euron lisäyksellä laivanrakennuksen innovaatiotukiin mahdollistetaan se, että entistä useammat toimijat voivat kokeilla ja testata innovaatioita, joista voi myöhemmin tulla hyviä kilpailuvaltteja globaaleilla markkinoilla. Se on oikea toimi työllisyyden ja teollisuuden lisäämiseksi.

Nykyinen, olemassa oleva tukimääräraha on riittänyt lähinnä Turun telakan hankkeisiin, mutta lisämäärärahan turvin innovaatiotuki mahdollistuu myös muille. Toivottavasti tämä luo mahdollisuuden uuteen työhön myös esimerkiksi STX:n telakalta työttömäksi jääneille ihmisille.

Olen myös tyytyväinen siihen, että liikenne- ja viestintäministeriö korjasi kirjaustaan liittyen Rauman meriväylän syventämiseen. Tähän saakka on ollut epätietoisuutta, riittääkö meriväylän syventämiseen arvioitu määräraha 12 metriin. Liikenne- ja viestintäministeriö korjasi kirjausta niin, että väylän syvyydeksi on mahdollista saada jatkossa myös 12 metriä. Tulkitsen kirjauksen nyt myös niin, että poliittisena tavoitteena on tämä 12 metrin syvyinen väylä. Töiden kilpailutus on edelleen käynnissä, ja kustannusarvio tarkentuu myöhemmin. 12 metriä on kuitenkin oltava kaikkien tahojen yhteinen tavoite, sillä se turvaa yhden Suomen merkittävimmän konttisataman kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset aluskokojen kasvaessakin. 12 metriä on lisäksi myös taloudellisesti järkevä syvyys ja täysin Liikenneviraston kannattavuuslaskelmienkin mukainen.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mitä ministereitten läsnä olemiseen tulee, varmaan on niin, että joillakin ministereillä on kokoontumisia tämmöiseen aikaan, mutta kyllä minun mielestäni hallituksen pitäisi huolehtia siitä, että silloin kun sen lisätalousarvion — josta se pitää muuten ihan paljon ääntä, niin kuin varmaan on perusteltuakin — käsittely täällä on, niin ministeri on silloin paikalla. Jos hän on sen aikaa paikalla, jolloin yksittäisellä edustajalla on minuutin puheenvuoro ja ministerillä useampaan kertaan kahden tai viiden minuutin puheenvuoroja, hän hallitsee totaalisesti suhteessa yksittäiseen kansanedustajaan sitä tilannetta. Mutta silloin, jos on tilanne, jossa ministeri on paikalla ja hänellä on suurin piirtein samanlaiset aikamäärät käyttää kuin kansanedustajalla täällä varsinaisessa puheenvuorossa, tilanne on paljon tasapainoisempi ihan sen aidon tämmöisen demokratian, debatin ja kansanvallan kannalta. (Matti Saarinen: Asiaa!) Hallituksessa on iso määrä ministereitä. — Saarinen ei ole vielä tällä hetkellä, mutta uskon, että jatkossa on, ja uskon, että hän toteuttaa tätä periaatetta, mitä tässä esille toin. (Matti Saarinen: Älä unta näe!)

Mitä muuten tulee pariin puheenvuoroon täällä, edustaja Salonen täällä kertoi, että elinkeinotoiminnan edistämisen kannalta täällä muun muassa VTT:hen satsataan, joo, niin satsataankin. Minä toivon, että kun annetaan todistus jostakin asiasta, niin katsotaan, mikä se raha on. Jos siellä VTT:n tämän yhtiömuodon muutoksesta seuraavat eläkevastuut kasvavat merkittävästi ja niitä pitää rahoittaa, niin ei se ole kyllä VTT:n toimintaedellytysten lisäämistä. Tai toinen esimerkki: ministeri Rinne täällä sanoi, kuinka yritystukeen tulee lisää rahaa. Se pitää muuten paikkansa, tulee 3,2 miljoonaa maksatukseen, mutta varsinaisessa budjetissa hallitus leikkaa lähes tasan 5 miljoonaa euroa. Näin siis edelliseen vuoteen verrattuna vielä nähdään, että ollaan edelleenkin miinusmerkillä, vuoteen 2014 verrattuna.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä, että se omalta osaltaan vastaa siihen yksityisen yrityksen investointihaasteeseen — niitä on useampiakin, mutta tässä tapauksessa Metsä Groupin — jonka Metsä Group suorittaa tuonne Äänekoskelle. Uskon, että investointi toteutuu. Se vaatii isoja liikeinvestointeja, jotta se hanke voi käytännössä toimia. Hallitus nyt omalta osaltaan ihan hyvin tuo sen oman pakettinsa, joilla näihin investointihaasteisiin vastataan: siinä on resursseja ratainvestointeja ja tieinvestointeja varten tuolla alueella, nimenomaan tuolla alueella, jossa puun ja muidenkin raaka-aineitten kuljetuksen kannalta resursseja tarvitaan. Se on sinne ihan hyvä ja oikea ratkaisu.

Varsinaista rahaa tälle vuodelle 2015 on vain 13 miljoonaa euroa. Hallitus tekee siis päätöksen seuraavan hallituksen piikkiin. 151 miljoonasta tehdyt päätökset ovat ratkaisuja seuraavan hallituksen piikkiin. (Matti Saarinen: Näin on tehty ennenkin!) — Näin pitää tehdäkin, näin pitää tehdäkin, ilman muuta. Näin on tehty ennenkin vastaavassa tilanteessa. Ainoa vain, minkä haluan tässä sanoa, on, että silloin kun kerrotaan, mitä tapahtuu, kannattaa aina muistaa ja ehkä muistuttaakin siitä, mikä se aikajänne on, mihin kohdistuvat ne investoinnit, joista periaatepäätöksiä on tehty. Hyvä, että on tehty; totuus siitä, milloin ne maksetaan ja milloin niihin pitää rahat löytää, on tuon näköinen kuin tuossa äsken kerroin.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota työllisyyteen — tai ensinnäkin tähän talouden kasvuun ja työllisyyteen. Täällä monta kertaa hallituksen ministerit aina kertovat, että vuodesta 2008 lähtien alkoi tilanne ja kausi, jolloin Suomen talous menee alaspäin kaiken aikaa. Ei pidä paikkaansa. Vuosina 2010 ja 2011 Suomen kansantuote kasvoi molempina vuosina, molempina vuosina, ja reilusti kasvoikin. Tai toisella mittarilla mitaten: katsotaan, kuinka paljon Suomen työpaikat kehittyivät taakse jääneitten vuosien aikaan. Sen verran taakse katson, koska ministeritkin nyt kertovat oman totuutensa siitä, mitä on tapahtunut.

Vuodesta 2003 vuoteen 2011, näiden kahdeksan vuoden aikaan — ja siinä välillä oli tämä Lehman Brothers ja kaikki se alastulo — Suomen työpaikkojen määrä kasvoi noin 245 000 työpaikalla. Tällä hetkellä työpaikkoja on noin runsaat 110 000 työpaikkaa vähemmän kuin oli tuolloin keväällä, kesäkuussa 2011 — noin 110 000 työpaikkaa vähemmän kuin oli kesällä 2011. Luvut 2 milj... no jaa, ehkä noita lukuja en käy tässä kertomaan.

Arvoisa puhemies! Mitä vielä tulee työllisyyden hoitoon ja työllisyyden resursseihin, on vakava asia, että niin suuri määrä Suomessa ihmisiä on vailla työtä. Meillä Keski-Suomessakin tilanne on se, että koko Suomen 24 kunnasta, joissa on yli 20 prosenttia työttömiä, Keski-Suomessa niistä on kuusi. Neljäsosa koko Suomen kaikista niistä kunnista, joissa on työttömyys yli 20 prosenttia, on Keski-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi vielä, mikä nyt kannattaa tässä jo huomauttaa — valitettavasti ministeri ei ole täällä paikalla — ainakin minun saamani selvityksen mukaan käy niin, että työllisyyden hoidon rahat loppuvat reilusti ennen tämän vuoden pääsyä tuonne syksyyn asti. Kesän aikaan jo loppuu. Ellei lisää rahaa tule, ne rahat, mitä varsinaisessa budjetissa on varattu, eivät niillä ohjelmoinneilla, jotka nyt on tehty, kerta kaikkiaan riitä kovin pitkälle tämän vuoden 2015 kulkuun.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut tämän lisätalousarvioesityksen tilanteessa, jossa Suomen talouden tila ei edelleenkään näytä toipumisen merkkejä. Julkinen talous on hallituksen omien arvioiden mukaan vuonna 2015 alijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

EU-komissio on myös antanut talven talousennusteensa. Suomen talous on ennusteen mukaan kehittymässä selvästi heikommin kuin EU:ssa keskimäärin, vaikka Suomen tilanne pysyy eurooppalaisittain edelleen kohtuullisena. Suomen bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna vain 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Vuonna 2015 Suomen julkisen talouden alijäämä olisi ennusteen mukaan 2,5 prosenttia bkt:sta ja työttömyysaste nousisi tänä vuonna 9 prosenttiin.

Tilanne on siis hankala, eikä sitä ole edesauttanut ainakaan se, että hallitus on epäonnistunut tai perääntynyt isoista vaalikauden aikana päätetyistä rakenneuudistuksista. Ei ihme, jos luottoluokittajat eivät kasvukykyymme enää usko.

Eilen kävimme täällä pitkän välikysymyskeskustelun siitä, että hallitus leikkaa myös koulutuksesta, jolla on erittäin merkittävä asema kilpailukyvyn ja kasvun turvaajana sekä uudistajana. Moni kansalainen kysyykin, ja ihan aiheellisesti, mihin suuntaan suomalainen hyvinvointivaltio on oikein menossa.

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa esitetään kiintiöpakolaisten määrän nostoa 300:lla. Määrä nostetaan 750 henkilöstä 1 050:een, minkä vuoksi valtion kotouttamiskorvauksiin kunnille ehdotetaan noin 1,5 miljoonan euron lisäystä ja kiintiöpakolaisten maahantulomatkojen järjestämiseen melkein 150 000 euroa.

Tämä ei nyt varsinaisesti vaikuta ratkaisulta Suomen talousongelmiin. Tuolle 2 miljoonalle löytyisi monia suomalaisten etuja ajavia käyttötarkoituksia. Se olisi tarvittu viime kaudella myös Heinolan reumasairaalan toiminnan jatkamisedellytyksiin.

Tämä hallitus haluaa päästää myös laittomasti maassa oleskelevat laajempien terveyspalveluiden piiriin ja leikkaa samaan aikaan lapsilisiä sekä eläkeläistemme indeksejä niin, että pienituloiset suomalaiset köyhtyvät entisestään. Arvoisa hallitus, ei näin suomalaisten etuja valvota.

Arvoisa puhemies! Monissa hallituksen esityksissä on tällä kaudella ollut hyvät tavoitteet. Miinuspuolena on kuitenkin lähes aina ollut se, että tarvittavaa rahoitusta tavoitteiden todelliseen toteuttamiseen ei kuitenkaan löydy.

Tämä ilmiö oli nähtävissä myös silloin, kun turvakotien rahoitus tämän vuoden budjettiin siirrettiin valtion vastuulle. Kävimme täällä salissa lukuisia keskusteluja ministeri Huovisen kanssa siitä, että varattu 8 miljoonaa euroa ei riitä turvaamaan edes nykyisten turvakotien toimintaa, saati lisäämään sitä, niin kuin kaikki toivoisimme voitavan tehdä.

Kiitosta pitää kuitenkin antaa silloin, kun siihen on aihetta. Valitettavasti tämän hallituksen toimissa on harvoin ollut kiitoksen aiheeksi. On nimittäin ilahduttavaa, että tässä lisätalousarviossa turvakodeille varattiin rahoitusta yli 3 miljoonaa euroa. Siihen, että turvakotipaikkoja saataisiin vielä nykyisestä lisättyä ja pääsisimme joskus Euroopan neuvoston antamiin suosituksiin, on vielä hurjasti matkaa, mutta tätä voi pitää hyvänä signaalina siitä, että aiheellinen huolemme on otettu tosissaan.

Odotan, että tilannetta edelleen seurataan ja tarvittava rahoitus myös tulevaisuudessa turvataan, kuten ministeri Rinne syksyn budjettikeskusteluissa lupasi. Kiitänkin siis ministeri Huovista sinnikkäästä toiminnasta turvakotien rahoituksen lisäämiseksi.

Arvoisa puhemies! Päijät-Hämeessä starttirahoihin ja palkkatukeen suunnatut varat ovat lopussa. Jätin tästä asiasta kirjallisen kysymyksen. Päijät-Hämeessä työttömyysluvut ovat synkkiä. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus on huimassa nousussa. Heinolassa se on jo yli 30 prosenttia, ja Nastolassakin luku lähentelee jo 30 prosenttia.

Kiitos ministeri Ihalaiselle nopeasta toiminnasta. Kerroitte tänään täällä, että 20 miljoonaa euroa on lisätty tähän toimintaan. Toivonkin, että saamme siitä mahdollisimman suuren osan Hämeen ely-keskuksen työllistämisvaroihin.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Totean ensinnäkin, että ei se hyvälle maistu, jos valtion velkamäärä kasvaa entisestään. Mutta kun kaikki on suhteellista, niin tämä 5,1 miljardia, joka nyt on arvioitu velkaantumisvauhti tänä vuonna, on kuitenkin puolta vähemmän kuin edellisen hallituksen 10 miljardin velkaantumisvauhti vuodessa. Tästä on hallitusta onnitteleminen. Tämä on se kaikkein suurin asia, että velkaantumisvauhtia on voitu hillitä ja hidastaa, ja urakkaa on siinä kyllä vielä tulevillekin hallituksille.

Hallitus yrittää elvyttää ja tukea kasvua. Rohkenen kuitenkin sanoa, että nämä miljoonat ovat lillukanvarsia tässä hädässä, mikä meillä on, että tällaisena nollakoron tai miinuskoron aikana pitäisi olla rohkeampi ja uskaltaa käyttää rahaa reilummin vaikuttaviin, elvyttäviin investointeihin. Tämä on tullut asiantuntijakuulemisen yhteydessä esiin, että he puhuvat mieluummin miljarditason elvytyksestä kuin miljoonista.

Hyvää on se, että Talvivaaran ongelmaa koetetaan hoitaa. (Sinuhe Wallinheimo: Hyvä!) Hyvää on se, että Äänekosken jätti-investoinnille tehdään, luodaan edellytyksiä, myönnetään valtuuksia parantaa liikenne-edellytyksiä. Se on yhteiskunnan tehtävä, luoda niitä edellytyksiä eri puolille Suomea. Tämä on erinomaisen positiivinen asia.

Sitten käsittelisin vähän tätä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyskysymystä — kolmen vuoden investointiaika, siis rakentamisaika, ja noin 50 miljoonan euron hanke, johon eduskunta on jo 2014 budjetissa eduskunnan päätöksellä myöntänyt 2,6 miljoonaa euroa. Nyt hallitus esittää 3 miljoonaa euroa lisää hankkeelle, joka johtaa siis vientisatamaan, joka näin laman aikanakin on kasvattanut lukujaan sen vuoksi, että rikkidirektiivi ohjaa liikennettä entistä enemmän Suomen parhaalle satamapaikalle Hankoniemeen. Siellä on syvä väylä, suora reitti maailman merille, nopein satamapaikka.

Hangon kaupunki on itse pikku pikkukaupunkina investoinut 10 miljoonaa juuri rakentaakseen kaksi laivapaikkaa Koverharin terästehtaan kupeelle ja ostanut sieltä 500 hehtaaria maata. 10 000 asukkaan kaupunki osti siis 10 miljoonalla konkurssipesältä näitä satamapaikkoja. Hangon 10 000 asukkaan populaatiossa tällainen Fnsteelin konkurssi merkitsi yli 300:aa työpaikkaa. Suhteutettuna tänne pääkaupunkiseudulle se olisi merkinnyt yli 30 000:ta työpaikkaa yhtenä yönä kadonneeksi. Hankoniemi tarvitsee tämän sähköistetyn radan.

Valtionrautatiet yhtiönä toivoo, että dieselvedosta, joka joudutaan vaihtamaan Riihimäellä, voitaisiin luopua. Dieselveturi on kolme kertaa kalliimpi kuin sähköveturi siinä rahdin vetämisessä. Se on hidas, ympäristön kannalta huono. Joko VR:llä on edessään uusien dieselvetureitten hankinta, jos ei radalle saada sähköä, tai sitten se säästää sen turhan investoinnin, jos ja kun sähköliikenne saadaan käyntiin.

Mutta viittaan siihen, että kun on kolmen vuoden investointiaika, niin hanke pitäisi saada nopeasti liikkeelle. Suunnitelmat ovat valmiit. Tämän hyöty—kustannus-indeksi, josta täällä on paljon puhuttu, on ollut 1. Se notkahti vähän, 0,7:ään, tämän Koverharin terästehtaan konkurssin yhteydessä mutta on jälleen nousemassa päälle 1:n, koska sinne tulee korvaavaa liikennettä radalle niin paljon. Muun muassa SSAB, siis Rautaruukki, on siirtänyt sinne paljon kuljetuksiaan. Se on myös Suomen kannattavimpia rataosuuksia.

Hangon hanke on ohitettu sekä oikealta että vasemmalta ja milloin miltäkin puolelta. Nyt on Hangon vuoro, ja annammeko vain Hangolle edellytykset kehittyä? Sen puolesta täällä voimakkaasti puhun.

Sitten tämä Hanko on siis ohitettu valitettavasti kannattamattomilla hankkeilla, ja oli erikoinen näytelmä, että valtiovarainministeri tarjosi 10:tä miljoonaa, raha ei kelvannut liikenneministeriölle. Nyt toivon, että eduskuntakäsittelyssä voitaisiin perusteluja muuttaa niin, että näitä euroja voitaisiin käyttää myöskin alustaviin sähköistystöihin.

Sitten, herra puhemies, aivan lopuksi lyhyt kommentti Pisara-radasta, että EU tarvitsee päätöksiä, uskottavia päätöksiä. Minulle noin 200 miljoonaa euroa, jotka ovat tarjolla, on iso raha, ja niitä rahoja ei ole saatavissa muuta kuin rautatieinvestointeihin ja niihinkin vain tietyntasoisiin ja tietyntapaisiin hankkeisiin, ja tämä on yksi niistä. Toinen on Turku—Helsinki, tunnin rata. Mutta hankkeita, jotka täyttävät EU:n ehdot, on vähän, ja sen vuoksi tämä Pisara-ratakin kannattaisi nyt tehdä. Kun se joskus tehdään kuitenkin, niin tässä olisi tällainen lähtölahja, lähes 200 miljoonaa euroa tarjolla.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen Keskusta tekee politiikkaa hajautetun yhdyskunnan ja Suomen puolesta. Meille koko Suomi on kehittämisen arvoinen Helsingistä tuonne Utsjoelle ja pohjoisimmillekin alueille asti. Me uskomme myös siihen, että 10 vuoden aikana me pystymme luomaan 200 000 uutta työpaikkaa, ja suurin osa näistä työpaikoista syntyy yrityksiin, jotka harjoittavat biotaloutta. En ole nähnyt täällä Mannerheimintiellä suuria metsiä tai maatiloja missään. Kyllä ne tuolla haja-asutusalueilla sijaitsevat. Siellä myöskin logistiikan, liikennejärjestelmien täytyy olla kunnossa. Tätä biotaloutta ei pystytä harjoittamaan, mikäli tiestö, radat ja muukin infra ei ole sellaisessa kunnossa, että se tukee sitä liiketoimintaa ja yritysten harjoittamaa toimintaa, jota me tarvitsemme. Koko Suomi pitää pitää asuttuna, ja se tarkoittaa silloin investointeja koko Suomeen.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt lisätalousarvioaloitteen, jossa haluamme lisätä 50 miljoonan määrärahan perusväylänpitoon. Vastikään eduskunnassa istui parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä, jonka lopputulemana saimme aikaan poliittisen yhteisen näkemyksen siitä, että seuraavien vuosien aikana on ehdottomasti otettava prioriteeteissa perusväylänpito uusien investointien edelle.

Meillä on korjausvelkaa ratojen, teiden ja satamien osalta noin 2,4 miljardia euroa. Tämän summan kurominen kiinni on valtava ponnistus, johon pitää lähteä välittömästi, koska sitä korjausvelkaa syntyy koko ajan lisää. Siksi toivomme ja haluamme nähdä, että myöskin tässä lisätalousarviossa perusväylänpitoon olisi laitettu enemmän kuin 7,8 miljoonaa euroa, koska poliittinen yhteinen näkemys tästä perusväylänpidon tasosta ja kunnosta tällä hetkellä on olemassa, ja tiedämme, että rahaa tarvitaan kipeästi ympäri Suomen.

Annan hallitukselle tunnustusta muutamista liikennehankkeista. Ne ovat tietysti nuo Äänekosken biotehtaan liikennejärjestelyihin laitettavat ensi vuoden 13 miljoonaa euroa ja Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamiseen liittyen vt 8:n korjaukseen annettavat 3 miljoonaa euroa. Nämä tulevat tarpeeseen: hyvin tärkeät elinkeinoelämän hankkeet pystyvät lähtemään käyntiin. Mutta sitä en pysty kyllä ymmärtämään, että vastakkainasettelua pistetään näitten tuiki tärkeiden jo tehtyjen elinkeinoelämän päätösten ja myöskin pääkaupunkiseudun investointien osalta.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemme saaneet paperin, jossa on käyty läpi nyt toteutusvaiheessa olevat hankkeet ja suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet, ja tämä listaus esimerkiksi kasvavien kaupunkiseutujen hankkeista on aika koruton. Kasvavien kaupunkiseutujen osalta on viisi hanketta, jotka ovat toteutusvaiheessa olevia hankkeita: Länsimetron valtionavustus 200 miljoonaa, Länsimetron jatke 240 miljoonaa, Länsimetron liityntäliikennejärjestelyt 13 miljoonaa, Kehä ykkösen parantaminen 31 miljoonaa ja Tampereen Rantaväylä 185 miljoonaa.

Kysymys kuuluu: eikö meillä muualla ole kasvavien kaupunkiseutujen hankkeita, joita pitäisi edistää? Nämä yhteensä ovat jo 700 miljoonaa euroa plus kaikki muut hankkeet, jotka muutenkin ovat täällä pääkaupunkiseudulla jo liikenteessä esimerkiksi tuon ratapihan ongelmien korjaamiseksi. (Matti Saarinen: Mikäs siellä on kunnan osuus?) Tämä lista on todella älytön. Kun esimerkiksi itse tulen Oulusta, niin me teemme kuntarahalla kaikki ne vt 4:n parantamishankkeet Oulun osalta, kun sinne uusia kaistoja pitää rakentaa, koska liikennemäärät ovat niin suuret ja turvallisuus huono.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä huomiota edustaja Saarisen nostamaan TEN-T-listaukseen. Totta kai me haluamme hyödyntää Euroopan unionin investointirahoja, mutta kuka tekee nämä listaukset? Sinne listauksiin olisi voinut päätyä joitakin muitakin hankkeita, joita nyt en valitettavasti tässä ajan puutteessa pysty kertomaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin nämä listat on tehnyt Suomen hallitus ja lähettänyt ne Euroopan unionille, ja siellä on nimenomaan sanottu, että maantiehankkeet eivät käy, pitää olla rautatiehankkeita. Että sanokaa sitten, hyvät kollegat, mitkä ovat tällaisia Eurooppa-tasoisia rautatiehankkeita, jotka mahtuvat TEN-T-ehtojen piiriin.

Ja sitten jotakin näistä, kun täällä nyt sorretaan eteläistä Suomea. Ensinnäkin toistan: täällä on hyvin monella kunnalla negatiivinen valtionosuus, eli täältä lähetetään rahaa maan muihin osiin. Ja toiseksi: Täällä kunnat osallistuvat. Esimerkiksi metrossa, Länsimetrossa, 30 prosenttia on valtion osuus ja kunnat maksavat loput. Tällainen ajattelu ei käy muualla maassa ollenkaan, että tarjottaisiin kunnille joitain osuuksia merkittävistä megaluokan investoinneista.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä, Oulussa me olemme toteuttaneet MAL- ja MALPE-hankkeita niin, että kaupunki on niissä mukana. Mutta nyt tämä hallitus on arvottanut niin, että näihin kaupunkien kärkihankkeisiin eivät meidän hankkeemme ole kuuluneet. Nämä ovat arvovalintoja, joita on tehty.

TEN-T-listaukseen olisi voinut esimerkiksi nostaa Perämerenkaaren, jossa Suomen ja Ruotsin välistä ratayhteyttä on yritetty, haluttu edistää, ja se olisi ollut loistava TEN-T-verkoston laajentaminen. Ja siihen olisimme varmasti, kun se vielä rajat ylittää, saaneet rahoitusta.

Tai mitäpä sanotte Jäämeri-yhteyden rakentamisesta? Sekin on jossakin vaiheessa ajankohtainen, mistä se puhkaistaan tuolta pohjoisesta sinne Jäämerelle. Tähänkin voidaan jo etukäteen lähteä hakemaan rahoitusta.

Nämä ovat arvovalintoja.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio oli äärimmäisen hienoa luettavaa näin keskisuomalaisena kansanedustajana. Ensimmäisessä lisätalousarviossa nimittäin kohdennetaan Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksien parantamiseen 138 miljoonan euron valtuus, josta aiheutuu 13 miljoonan euron määrärahatarve vuodelle 2015.

Hieman pidemmällä, noin 6 kuukauden perspektiivillä voidaan todeta, että pääministeri Stubbin hallitus on satsannut maakuntamme liikenne- ja infra-hankkeisiin yhteensä 151 miljoonaa euroa. Pottina se on huomattavasti suurempi, edustaja Vehkaperä, kuin vaikkapa edelliseltä, keskustajohtoiselta jakovarahallitukselta saatu rahoitus.

Yhtä lailla merkittävä saavutus hallitukselta on ollut Äänekosken miljardi-investoinnin vaatimien ympäristölupaprosessien maaliin saattaminen ennätysajassa. Tätä Äänekoskelle kehitettyä nopeutettua lupamenettelyn mallia kaavaillaan hyödynnettävän jatkossa vastaavanlaisten kansantaloudellisesti merkittävien hankkeiden kohdalla. Lopullinen investointipäätös Äänekosken biotuotetehtaan rakentamiseksi tehdään maalis—huhtikuun aikana, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, ettei myönteinen päätös jää nykyisen hallituksen toimettomuudesta kiinni. Kiitosta hallituksen ministereistä pitää antaa erityisesti liikenneministeri Paula Risikolle ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Hallituksen päätöksen mukaisesti Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksiin annettu valtuus jakautuu vuosille 2015—2018 seuraavasti: vuodelle 2015 hankkeisiin on käytettävissä 13 miljoonaa euroa, 61 miljoonaa vuodelle 2016, 49 miljoonaa vuodelle 2017 ja vielä 15 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Tämän vuoden 13 miljoonan potista 4 miljoonaa menee alemman tieverkon seututeiden kunnostamiseen ja 9 miljoonaa Äänekoski—Jyväskylä-radan parantamiseen. Ja en usko, että jos keskusta on seuraavassa hallituksessa, edustaja Vehkaperän johdolla keskusta näitä hankkeita tulee torppaamaan.

Toki, arvoisa puhemies, näistä nykyinen hallitus on varmistanut vasta kuluvan vuoden rahoituksen. Vuosien 2016—2018 rahoituksesta päättää siis huhtikuun vaalien jälkeen muodostettava hallitus. Huhtikuussa valittavien keskisuomalaisten kansanedustajien tärkeimpiä tehtäviä onkin pitää kiinni näistä rahoista talouden tiukoista ajoista huolimatta.

Arvoisa puhemies! Lisäksi lisätalousarviosta löytyy myös 30 miljoonaa biotalouden toimintaedellytysten parantamiseen. Uskon, että tällä rahalla saadaan myös Keski-Suomeen luotua tärkeää biotalousklusteria, jota tarvitaan siihen kunnianhimoiseen 2 500 uuden työpaikan tavoitteeseen, jonka uskomme Jyvässeudulla toteutuvan Äänekosken biotehtaan myötä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä lisätalousarvioehdotusta, niin on pakko kiinnittää huomiota siihen, että tulot alenevat, velka kasvaa ja työttömyyteen liittyvät menot kasvavat, nimenomaan työttömien toimeentuloon liittyvät menot. Sen vuoksi onkin tärkeää, että siinä on runsaasti investointeihin liittyviä menoja, joilla noita työpaikkoja synnytetään.

Kun on kuunnellut tämän salin keskustelua, niin tulee mieleen vain se ajatus, että onko suomalainen luonne niin peruskateellinen, että jos niille alueille, joissa on määrällisesti eniten työttömiä, tulee valtion rahaa, niin se on jotenkin keskittämispolitiikkaa tai se on pahasta. Sanon tämän siksi, että itse kuulun ja olen siltä alueelta, jotka eivät näitä isoja summia saa, ja minusta on aivan oikein, että niitä suunnataan Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle, koska siellä meillä pitkäaikaistyöttömyys ja muukin työttömyys on kaikkein pahinta määrällisesti ja usein myös laadullisesti, vaikka toki työpaikkojakin jonkun verran on tarjolla.

Se, miksi halusin tämän puheenvuoron käyttää, liittyy työttömyyden aktiiviseen hoitoon. Ongelmallista tällä hetkellä on se, että aiemmin me pystyimme paremmin käyttämään työmarkkinatukea ja sitä rahaa, joka maksetaan ikään kuin ihmisille toimeentulona, myös aktiiviseen työvoimapolitiikkaan — nyt näin ei ole. Meillä on selvästi käynnissä jo tässä vaiheessa vuodesta se tilanne, että monesta te-toimistosta ja monelta alueelta nuo aktiivisen työvoimapolitiikan rahat ovat hyvin vähissä. Niistä on itse asiassa sidottu jo viime vuonna tehtyjen ratkaisujen vuoksi iso osa. Ja sen takia on tärkeää, että tähän taloon seuraavan hallituskauden aikana tulee ihan ensi töikseen lisäbudjetti, joka turvaa sen, että työttömät voivat päästä koulutukseen, he voivat saada tukityötä ja starttirahoihin riittää rahaa. Tällä hetkellä me vielä pärjäämme sillä, että kaivetaan noita piilossa olevia rahoja, jotka ovat te-toimistoissa edellisen vuoden häntiä tai jakamattomia valtuuksia.

Kolmas asia, johon haluan puuttua, liittyy siihen, että tässä lisäbudjetissa tulee rahaa turvakotien rahoitukseen. Ilman tuota rahaa me joutuisimme poistamaan viimeisen kohdan tämän päivän esityslistalta, koska Istanbulin sopimusta ei kerta kaikkiaan voisi hyväksyä, jollei tuota lisärahoitusta tulisi, ja sen vuoksi on hyvä asia, että se tulee. Mutta kannattaa muistaa, että se on vasta alku, ei vielä tie tuon sopimuksen toteuttamiseen.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Maanteihin ja rautateihin kohdistetut hankkeet, joilla vähennetään korjausvelkaa, eivät ole kuluerä. Ne ovat investointi ja sijoitus tulevaisuuteen. Se täytyy kyllä meidän kaikkien muistaa.

Tässä lisätalousarviossa on esitetty hyviä hankkeita. Tietenkin näidenhän on tarkoitus sitten tukea elinkeinopolitiikkaa ja tehtaita, ja ennen kaikkea Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet ja niitten kehittäminen, rautateiden sähköistäminen ja akselipainon korottaminen 22,5 tonniin on tervetullut uudistus. Saadaan raaka-ainetta tehtaille tuotua myös rautateitä pitkin.

Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnitkin ovat tärkeitä. Siinä on vt 8:lla välillä Himanka—Liminka tehtävä ohituskaistoja ja parannettava, siellä on raskasta liikennettä, ja Raahen kohdalle tulee tasoliittymien parantaminen sekä valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen. Sitten Sepänkylän ohikulkutie liittyy myös tähän Pyhäjärven hankkeeseen.

Sitten on tämä Pisara, hyvin paljon puhuttu Pisara, ja tämä jakaa mielipiteitä nyt sitten liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja varmaan täällä eduskunnassakin. Me olemme kuulleet tässä Liikenneviraston virkamiestä, (Matti Saarinen: Jaoston asia!) — niin, tämä on jaostoasia, joo, rahakysymys ihan sillä tavalla, tämä on vain niin kuin toiminnan näkökulmasta, mutta on kumminkin näitä summiakin sitten tarkasteltu ja sitä, miten siihen EU-rahaa saadaan — ja täällähän muistaakseni ministeri sanoi, että 178 miljoonaa on mahdollista saada EU-rahaa tähän. Se on aika paljon, kun ajatellaan, että me vuositasolla olemme saaneet semmoisen 10—15 miljoonaa, että siinä suhteessa tämähän on kymmenkertainen. No, se jää nähtäväksi. Tämä 40 miljoonaahan ei ole lisärahaa, vaan se on jo myönnetty raha. Sitä vain kohdistetaan eri tavalla, elikkä pyritään saamaan tämä maksimihyöty irti nyt tästä hankkeesta tämän suunnittelun kautta ja ettei lisäkustannuksia sitten syntyisi.

Meillä kaikilla on tietenkin hyviä hankkeita omasta mielestämme ja omassa maakunnassamme. Tänä päivänä saimme Liikennevirastolta vielä hyöty—kustannus-suhteen tästä vt 22:sta, ja se on 2,8. Tämä on todella surullista, että liikennepoliittisessa selonteossa pudotettiin sitä määrärahaa. Se on nyt 15 miljoonaa, ja siihen tarvittaisiin lisärahaa. Muistaakseni nyt menneellä viikolla tapahtui liikenneturma tällä vt 22:lla tuolla Muhoksen päässä, ja se on liikenneturvallisuuskysymys myös tällä välillä. Ajan sitä aika paljon ja olen tullut huomaamaan sen, että sinne tarvittaisiin.

No, meillä on paljon hyviä hankkeita. Torniossakin olisi 20 kilometriä radan sähköistystä. Sillä olisi Outokummulle erittäin merkittävä hyöty. Samaten sitten Nelostien Oulu—Kemi-väli ja Oulun satama. Tapasimme juuri Oulun kaupungin edustajia tässä viikko takaperin, ja siinä tuli hyvin esille, että heillä on uusi suunnitelma Oulun satamaan, ja se saattaa olla vielä edullisempi. Nämä kannattaisi kyllä hyödyntää, koska Perämeren kuljetukset ehkä kaivannaisteollisuuden kehittymisen kautta lisääntyvät.

Arvoisa puhemies! Sitten tähän Talvivaaraan: Tietenkin tämä raha on tervetullut, 100 miljoonaa sinne, että pystytään näitä vesiä hallitsemaan ja tätä liotusprosessia pitämään yllä. Mutta ennen kaikkea: millä tavalla näitä vesiä hallitaan täällä? Nyt on tämä purkuputki noussut hyvin vahvasti esille. Sitä Kainuun ely-keskus vie eteenpäin ja konkurssipesäkin sitä tukee, ja nyt nähtäväksi jää, mitenkä aluehallintovirasto tämän luvan myöntää. Tässä on kansalaisilla erittäin suuri epäusko siihen, meneekö tänne niin sanottuja puhdistettuja vesiä ja mikä on sen veden mineraaliarvo ja sitten myös natriumsulfaattiarvo. Tämmöinen putki jos sinne rakennetaan, sen täytyy kyllä olla sitten valvottu sillä tavalla, että jos veden sähköpitoisuus alkaa nousta, se automaattisesti sulkeutuu. Käänteisosmoosilaitteethan sinne ovat nyt tulossa, ja he vakuuttivat, että niillä pystytään vettä puhdistamaan ja nämä vedet saadaan puhdistettua sitten riittävällä tarkkuudella.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 lisätalousarvioksi sisältää paljon mielenkiintoisia lukuja, vähennyksiä ja lisäyksiä, joilla hoidetaan tämmöistä politiikan ohjausta, ja tasapaino ja valtionvelka vähän muuttuu tai oikeastaan aika paljonkin. Nyt varsinaisten tulojen 36 miljoonan euron vähennys ja määrärahojen 312 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen 2015 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 348 miljoonaa euroa, mikä ilmenee tästä lisätalousarviosta, ja valtion nettolainanotoksi vuonna 2015 arvioidaan 5,1 miljardia euroa.

Tietysti valtiontalouden tilanne on hankala, mutta edellisen hallituksen ja tämän hallituksen tai eduskuntakauden aikaiset toiminnat eivät ole oikein pitäneet tätä maata elinkelpoisena. Velalla mennään eikä välttämättä nytkään sijoiteta semmoisiin kohteisiin, mistä saataisiin jollakin aikavälillä tuottoa ja lisää tuloa tuonne valtion budjettiin ja verokertymään. Valtion velan määrän vuoden 2015 lopussa arvioidaan olevan noin 100 miljardia euroa, mikä on noin 48 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallitus on hakenut kasvua ja työllisyyttä tukevia toimenpiteitä ja valtuus- ja määrärahalisäyksiä ehdottaa kaikkiaan noin 280 miljoonaa euroa, josta määrärahavaikutus vuodelle 2015 on noin 80 miljoonaa euroa. Sitä en tiedä, miksei tässä nyt ole käytetty enempää sitten alussa, että oltaisiin saatu vähän tuota kasvavaa työttömyyttä edes hidastettua.

On hyvä, että elintarvikkeiden uusien vientimahdollisuuksien edistämiseen ehdotetaan 0,8 miljoonan euron määrärahaa ja pyritään luomaan sähköinen järjestelmä vientitodistusten välittämiseksi Suomen ja Kiinan välillä. Siihen tämä 0,8 miljoonan euron lisämääräraha aiotaan käyttää. Jos sieltä saadaan markkinoita suomalaisille elintarvikkeille, jotka nyt Venäjän kriisin takia ovat jäämässä käsiin, niin se on ihan hyvä ja kannatettava hanke.

Liikennevirastolle ehdotetaan 22,5 miljoonaa euroa valtuutta vt 8:n korjaamiseen lähinnä liittyen Pyhäjoen ydinvoimalarakentamisen käynnistämiseen ja sen vaatimiin tiehankkeisiin.

Äänekosken biotehtaan vaatimien kuljetusten turvaamiseksi ehdotetaan 138 miljoonan euron valtuutta sekä 13 miljoonan euron määrärahaa. Se on tietysti hyvä hanke Keski-Suomen ja sen kannalta, että saadaan puuta liikkeelle sitten, kun se tehdas, jos se toteutuu, joskus saadaan valmiiksi. Paikallista rata- ja tieverkkoa joudutaan korjaamaan siellä, jotta vastaavat kuljetukset saadaan toteutettua ja alueen liikenneturvallisuutta parannettua.

Arvoisa puhemies! Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 20 miljoonan euron lisämäärärahaa. Se on tietysti hyvä, ja toivottavasti siitä osa tulee Varsinais-Suomeenkin, jossa on hallituksen toiminnalla ja paikallisten toiminnalla saatu nyt laivanrakennusta taas Meyerin avulla vähän edistettyä sitten ja työllisyyttä korjattua. Tätä tukea saa myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia offshore-rakenteita valmistaville yrityksille, niin että ehkä jotain sitten Raumalla toimiville alihankkijoillekin vielä siitä menee.

Energiatukeen on ehdotettu 30 miljoonan euron myöntämisvaltuutta ja 3 miljoonan euron määrärahaa muun muassa biotalouden tukemiseen. On huvittavaa, että samassa lisätalousarvioesityksessä lukee toisessa kohdassa, että energiatuesta vähennetään 5,44 miljoonaa sen takia, että biojalostamohankkeet eivät ole aikaisemmin kuluttaneet kaikkea. Tämä on semmoista, että kun joskus lapsena olin äitimuorin kanssa töissä tuolla ja sitten tehtiin jotain ja oli semmoinen sanonta, että kun ottaa ja antaa, niin katinpaskan kantaa, niin se vähän kuvaa tätä hallituksen toimintaa, kun toisesta kohtaa samalta alalta leikataan ja toiseen päähän lisätään. No, sitten on tietysti toinen kysymys tämä, että kun räsymatosta toisesta päästä purkaa ja toiseen lisää, niin ei oikein tapahdu mitään. Toiminta pitäisi saada vähän paremmin orientoitua siihen, että myöskin tulisi tuloja niistä sijoituksista, mitä tehdään, tulevaisuudessa, ettei kaikki velka jäisi lapsille maksettavaksi.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies, kiitoksia paljon laseista!

Hallituksen esitys lisätalousarvioksi on osaltaan hyvä koskien Keski-Suomen suurinvestointia, mikä Äänekoskelle on tulossa, ja sitä kautta tiehankkeisiin laitetaan rahaa. Tällä tavalla valtiovalta luo edellytyksiä investoinneille.

Mutta tämä lisätalousarvio tuntuu kyllä melkoiselta näpäytykseltä kaikenlaisen kivan lupaamisella sinne, tänne ja tuonne vaalien alla. Mutta tässä taloudellisessa tilanteessa olisi tarvittu paljon radikaalimpia keinoja. Meillä on Suomessa miljoona köyhää. Moni työssä käyväkin joutuu laskemaan joka sentin, viimeistä myöten, että ne riittävät seuraavaan tiliin asti.

Minä olen moneen otteeseen puhunut Viron yritysveromallista. Jos hallituksen rohkeus riittäisi uuden kokeilemiseen, se ottaisi Viron yritysmallin käyttöön äkillisen rakennemuutoksen alueilla kuten Viitasaarella. Viitasaarelta meni Fenestran ovitehdas konkurssiin ja 160 työntekijää jäi työttömäksi, ja monessa perheessä sekä mies että vaimo olivat siellä töissä. Elikkä tilanne on todella paha.

Viitasaari on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, mutta mitään nopeaa lääkettä ei varmasti tuohon löydy. Miksi ei näillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla voitaisi kokeilla, toimiiko tuo Viron verotusmalli? Tuoko se lisäinvestointeja? Alkaako elinkeinoelämä elpymään ja niin edelleen? Voihan sitä kokeilla, ei se maksa yhtään enempää kuin sen rahan pumppaaminen sinne väliaikaisesti työllistämiseen. Pysyviä investointeja. Ja se ei valtiolle varmaan kovin paljon tule maksamaan, jos tämmöinen kädenojennus valtiovallan taholta tehdään.

Arvoisa puhemies! Aikoinaan, kun tehtiin kallis paperisopimus, Suomi seisoi silloin puujaloillaan. Devalvaatio oli samanlainen kädenojennus yrityksille siinä vaiheessa, että kilpailukyky säilytettiin. Minä painottaisin, että tähän samaan valtiovallan on lähdettävä nytkin. Me emme pysty yhteisen rahan takia tekemään devalvaatiota, mutta me pystymme kyllä laskemaan, mikä olisi se valtion osuus tukimuodoissa tässä tilanteessa yrityksille, eli paljonko valtio maksoi silloin, kun tehtiin devalvaatio, siirrettynä tähän aikaan, jossa sitä ei voida tehdä.

Nyt täällä ollaan jakamassa kaikkea hyvää kaikille, ennen vaaleja ollaan lupauksia antamassa ja tuolla toreilla ollaan varmaan sitä jatkamassa, luvataan semmoista, mitä ei ole olemassakaan.

Suomi on tällä hetkellä ajautumassa ja on jo ennennäkemättömässä lamassa, ja sen kurssin kääntämiseksi tähän maahan tarvitaan investointeja, niin ulkomailta kuin kotimaasta. Ja Suomessa on merkittävät malmivarat. Sama on biotaloudessa, muun muassa metsissä ja soilla. Mutta meillä on esteeksi muodostunut tämmöinen niin sanottu viherhumppa.

Jos kalliolta löytyy viitasammakko, siihen kallioon ei muuten pora sitten iske. Siitä tulee joku pyhiinvaelluspaikka sen jälkeen tutkijoille. Niitä samoja sammakoita on muuten syksyllä lämpöisellä kelillä, kun ajaa Viitasaarelle esimerkiksi tästä. Sangollisen saa kerätä kuolleita, kun niitä loikkii pitkin teitä.

Suot on myös suuri luonnonvara. Mutta niistä on tullut myös semmoinen pyhiinvaelluspaikka, vaikka nämä vihreät eivät todennäköisesti edes käy katsomassa, minkälaisia paikkoja on.

Ja sama metsissä. Ne on suojeltu vaikka minkälaisilla Natura-pykälillä. Milloin annetaan semmoinen signaali teollisuudelle ja elinkeinoelämälle, sijoittajille, että tähän maahan kannattaa investoida näihin kyseisiin asioihin, mihin viittasin? — Aika taitaa mennä yli. Kiitos.

Markku Eestilä /kok:

Minulla on omat lasit. — Arvoisa puhemies! Tänä päivänä tämän lisätalousarvion yhteydessä ovat aika vahvasti nousseet esille liikennehankkeet eri puolilla Suomea. Me olemme liikenne- ja viestintävaliokunnassa jo useita vuosia pohtineet näitä hankkeita. Niiden rahoitusta ollaan sivuttu, vaikka se varmaan kuuluikin jollekin muulle sitten määritellä tämä rahoitustaso. Sitten olemme arvioineet myös hyöty—kustannus-indeksiä, mihinkä täällä edustaja Saarinenkin viittasi.

Ensinnäkin yleishavaintona voisi todeta, että kyllä Suomen pitäisi päästä hieman pitkäjänteisempään infra- ja logistiikkapolitiikkaan ja arvioida myös rahoitusta enemmän teollisuuden näkökulmasta, bruttokansantuotteen nostamisen näkökulmasta ja ennen kaikkea kilpailukyvyn näkökulmasta. Jo pitkään on ilmeisesti vallalla ollut kulttuuri, jossa eri alueen edustajat ikään kuin kilpailevat eri tiehankkeista. Se on varmaan aivan oikein, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia, mutta valitettavasti näyttää siltä, että koko Suomen pitkäjänteinen kehittäminen, ja nimenomaan teollisuuden ja bruttokansantuotteen näkökulmasta, on jäänyt hieman lapsipuolen asemaan.

Näkee monta kertaa, kun puhuu jostakin tietystä investoinnista, esimerkiksi siitä, miten tärkeä maan pituussuunnassa olisi saada Viitostie ympäri vuoden sellaiseksi, että siinä pystyy ajamaan 100 kilometriä tunnissa ensin Kuopioon, sitten Iisalmeen asti, ja sen paketti on 400 miljoonaa, niin se koetaan kalliiksi. Se koetaan nimenomaan, että siinä 400 miljoonaa ikään kuin menee valtion varoja hukkaan. Eli näitä liikennehankkeita ei lasketa tuottavina investointeina, vaan niitä arvioidaan ikään kuin menopuolen rasitteina. Ainakin oma näkemykseni on, että se on täysin väärä tapa arvioida pitkäjänteisiä ja kymmeniä vuosia varten tehtäviä investointeja. Ne tuottavat rahaa, ne tuottavat teollisuudelle selvää säästöä logistiikkakustannusten alenemisen muodossa.

En malta olla puuttumatta täällä sivuttuun Pisara-rataan. Se saattaa olla jonkun kriteerin näkökulmasta hyvä hanke, mutta sen hyöty—kustannus-indeksi on aika alhainen, se on 0,38—0,58, eli käytännössä se hanke on kannattamaton. Tässä yhteydessä täytyy kuitenkin todeta, että nämä hk-laskelmat ovat kyllä jokaisen hankkeen kohdalla vähän sinnepäin olevia, joten aivan totena näitä ei voi ottaa, mutta kyllä tätä hanketta pitää pitää, kuten edustaja Saarinen täällä totesi, työllistävänä hankkeena.

Mutta jos me haemme oikeasti Suomen teollisuudelle kilpailukykyä, bruttokansantuotteen nousua ja sitä, että Suomi nousee tästä lamasta, missä se on, niin silloin se vaatii erilaisia toimenpiteitä. Näitä kaikkia hankkeita pitää verrata tietyllä tavalla keskenään nostamatta jotain yksittäistä aluetta esille.

Jos me ajattelemme tietyn vertauksen Pisara-radasta esimerkiksi perustienpidon parantamiseen, niin me saamme aika mielenkiintoisia lukuja ottamatta kantaa, ovatko ne varmasti oikeita, mutta ne jossain määrin ovat suuntaa antavia. Esimerkiksi Pisara-radan hankkeen yhteiskuntataloudellisen tappion nykyarvo 30 vuoden ajalta on 458 miljoonaa euroa. Ja, arvoisa puhemies, jos me vertaamme sitä perustienpidon parannuksiin, me saamme aika mielenkiintoisia lukuja.

Pellervon taloustutkimus julkaisi 5.2. raportin liikenneverkon kansantaloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan alemman tieverkon osuus on merkittävä muun muassa biotalouden, raakapuun kuljetusreiteillä ja maidon keräilyreiteillä. Lisäksi myös muu maatalous ja vähittäiskaupan kuljetukset käyttävät alempaa tieverkkoa. Raportissa arvioitiin esimerkiksi yksin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannusten alenevan vuosittain 25 miljoonalla eurolla, mikäli väylät ovat kunnossa. Kun huomioidaan kaikki alempaa tieverkkoa käyttävät elinkeinot, säästöt kasvavat noin 50 miljoonaan euroon vuodessa. Jos me noin nopeasti laskemme hankkeen yhteiskuntataloudellisen tappion tai voiton nykyarvion, niin tästä päästään äkkiä siihen, että kyseessä on voittoa 750 miljoonaa, tai jos otetaan kaikki elinkeinot mukaan, niin voittoa on 30 vuoden aikana 1,5 miljardia. Tämä laskelma osoittaa sen, että jollakin tavalla näitten hankkeitten prioriteettijärjestys on tässä tilanteessa Suomessa mennyt hieman epätasapainoon.

Oma arvioni on se, että kun Pisara-radasta puhutaan, niin sen aika saattaa tulla joskus, se ei ole nyt, ja kuten Liikenneviraston asiantuntijatkin sanoivat, niin ehkä 2020-luku saattaisi olla sitten se todellisen, järkevän toteuttamisen aikataulu. Luulen — en ole asiantuntija raideliikenteessä — että järkevintä olisi keskittyä Helsingin ratapihan korjauksiin, Helsinki—Riihimäki-välisen rataosan korjauksiin ja sitä kautta pohjustaa raideliikenteen sujuvuutta Suomessa, mutta muuten arvioida muita investointeja tässä maassa, joiden investointien pitäisi mennä kaiken järjen ja taloudenpidon nimissä Pisara-radan edelle.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Pisara-radasta täällä on ainakin todettu hallituspuolueittenkin edustajien suulla tänään, että sen aika ei ole nyt, ja muutoinkin tämän hallituskauden liikennestrategia tuntuu painottuvan paljon enemmän ihmisten kuin tavaroiden kuljettamiseen. Sikäli, totta kai molempia täytyy olla ymmärrettävästikin, mutta jos elinkeinoelämää ajatellaan, niin tuotteitten täytyy myös pystyä kulkemaan Suomessa.

Liikennehankkeista on todettava, että on hyvä, että täällä esitetään Liikennevirastolle lisää valtuuksia teitten parantamiseen ja korjaamiseen, ja ne kohdistuvat aivan varmasti oikein, siis elinkeinoelämään ja liikenneturvallisuuteen. Moni väylä odottaa määrärahoja ja elinkeinoelämä edellytyksiään. Toimivaa logistiikkaa tarvitaan, liikenteen tulee olla myös turvallista.

Valtatie 22 on noussut täällä jo keskustelussa esiin, ja jatkan siitä. Se on vilkkaasti liikennöity tie Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhdistäen. Sitä kautta päästään myös Venäjälle ja ulkomaankauppaankin tietenkin. Vaikka Venäjän on vaikea välttää taantumaa, niin kuin tuossa talousarviossa todetaan, niin Venäjä pysyy Suomen naapurina ja sen voidaan ennustaa olevan Suomen kauppakumppani tulevaisuudessa. Ministeri Kyllönen koki aikanaan tärkeäksi tämän tieosuuden parantamisen ja siihen myös löytyivät rahat. Valitettavasti nämä leikattiin, kun vasemmistoliitto ministereineen lähti hallituksesta. Tieosuudelle jäi 15 miljoonaa, jolla ei kovin montaa kilometriä Oulusta eteenpäin Kainuuta kohti tietä paranneta. Tänä talvena valtatiellä 22 välillä Oulu—Muhos on sattunut jo kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Tietenkään nämä kertaalleen poistetut määrärahat eivät olisi mitenkään tälle talvelle turvallisuuden parantamiseksi ennättäneet. Mutta kysymys onkin periaatteellinen, ja olen kolmen muun Oulun vaalipiirin kansanedustajan kanssa tehnyt lisätalousarvioaloitteen, joka on suuruudeltaan poistettu määrä. Vaikka tämä aloite tuskin nyt etenee, haluan puhua tämän puolesta jo siksikin, että suunnitelmat tien parantamiseksi olivat hyvin pitkällä, ne oli hyvin valmisteltu yhteistyössä alueen luottamushenkilöiden ja elinkeinoelämän ja yrittäjien kanssa. Kiitoksia Pohjois-Pohjanmaan elylle yhteistyöstä.

No, tämä jäänee sitten tulevalle hallitukselle. Ja paljon muutakin perusparannettavaa toki on ympäri maata, eikä siitä voi tietenkään vastakkainasettelua minun mielestäni lietsoa, vaikka tietenkin vähän katkeralta suussa maistuvat — niin kuin täällä on todettu — nämä painotukset.

Muutamia muita yksittäisiä kommentteja sitten. Selitysosasta luin, että Kemera-tuen valtuutta lisätään. Kemera on ollut metsänomistajien kesken suosittu tukimuoto ja nimensä veroinen, kestävää metsätaloutta tukeva ja paljon luonnikkaampi kuin esimerkiksi energiantuotantoon kohdistuvat tukitariffit. Suomi elää nyt ja jatkossa metsästä.

Metsässä asuvat myös suurpedot, ja suurpedot, petoeläimet aiheuttavat elinkeinoelämälle ja harrastajille vahinkoja, ja suurpetojen aiheuttamat vahingot on mielestäni korvattava. Tämä on täällä talousarviossa otettu huomioon, mutta tietysti petopolitiikkaa olisi myös entrattava. Se olisi kestävämpi ratkaisu kuin nämä lisätalousarvion määrärahat.

Pieniä positiivisia pilkahduksia lisätalousarviossa on, mutta talouden kokonaiskuva on vaisu. Kaikki me toivomme talouskasvua, kaikki me haluamme lisää työpaikkoja, mutta emme oikein tiedä, minne niitä tulee. Olen aivan varma kuitenkin, että yksi nopeimmin työllistävä ala olisi kotimaisen energiantuotannon ympärillä, ja sitä olemme myös me perussuomalaiset varjobudjetissamme toistuvasti esittäneet. Uskon toki, että pienillä valonpilkahduksilla tuodaan parempaa.

Suuria rakennemuutoksia tällä kaudella ei enää ennätetä tehdä, mutta pitkäjänteistä politiikkaa odottavat investoijat. Jollakin lailla minusta tuntuu, että tällä hetkellä me olemme monessa asiassa vielä osa ongelmaa, esimerkiksi fossiilitaloudessa olemme osa ongelmaa: verotetaan tiellä kulkijoita, kun voisimme aidosti lähteä kehittämään kulkemista niin, että se olisi hiilineutraalia, voisimme panostaa biopolttoaineisiin, vaikka EU tuntuu myös olevan fossiilikaudella, ja me olemme osa myöskin tätä Euroopan unionin fossiilista ajattelua. Mutta näitten suurten rakennemuutosten aika ei tietenkään enää tällä kaudella ole mahdollista.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Oy Suomi Ab alkaa olla selvitystilassa: velkoja on niin paljon, että vientituloja ja tuloja pitäisi todellakin saada paljon aikaiseksi. (Matti Saarinen: Jos se olisi firma, niin se olisikin siinä tilassa!) Elikkä meidän pitäisi saada menoja kuriin ja todellakin kasvu sitten nousuun. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia.

Ennen kuin alan niitä tarkemmin esittelemään, minä kerron ensin yhden kiitoksen tästä lisätalousarviosta, nimittäin tässä oli varattu rahoja petoasioiden hoitamiseen. Elikkä oli todella mukava huomata, että tällä vaalikaudella on tapahtunut jotakin kehitystä, nimittäin nytten ollaan jo helmikuussa esittämässä lisämäärärahaa viime vuoden petovahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen. Viime vuonna ja toissa vuonna me kerjäsimme ja itkimme niitä vielä kesä—toukokuussa, ja nyt ne ovat jo tulossa. Esimerkiksi toissa vuoden viimeiset korvaukset maksettiin meillekin vasta toissa viikolla. Nyt, jos hyvin käy, viime kesän vahingot saadaan jo tänä keväänä kokonaisuudessaan maksettua.

Mitä muuta positiivista on petopuolella tapahtunut, on se, että viime kesänä saatiin ahmakannan hoitosuunnitelma, susipuolella on tilanne saatu siihen, että vahinkoja aiheuttavien susien poistamiseen saa poronhoitoalueella luvat, elikkä näyttää siltä ja toivottavasti menee niin, että tämän vuoden osalta vahinkoja ei tulekaan enää niin paljoa. Elikkä tämmöisillä ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä saadaan vahinkoja tulemaan vähemmän, joten toivottavasti jatkossa niitä korvausmäärärahoja ei enää tarvita niin paljoa.

Mutta jotta me voisimme todellisuudessa vähentää niitä korvausmäärärahoja vielä enemmän, meidän on saatava suurin vahinkoja aiheuttava asia järjestykseen: suurin vahinkojen aiheuttaja on karhu. Ja se, miten me saamme poronhoitoalueella nämä vahinkoasiat vähenemään, on se, että meidän pitäisi saada selvitettyä, paljonko niitä on. No, ensimmäinen asia on se, että meidän pitäisi dna-tutkimuksella saada liikkeelle se, paljonko niitä on, ja siihen olisi tässä lisätalousarviossa pitänyt kyllä varata korvamerkitysti se 200 000 euroa, että olisi saatu nämä asiat hoitumaan. Mutta toivottavasti jatkossa tämä saadaan korjattua.

Sitten menen tähän asiaan, että miten me saisimme tätä Oy Suomi Ab:n tilannetta vähän parannettua. Tässä oli varattu määrärahoja perusväylänpitoon lisää vain 7,7 miljoonaa euroa. Edustaja Vehkaperä piti hyvän esityksen tuossa aikaisemmin tästä korjausvelkataakasta, kuinka paljon se lisääntyy vain koko ajan. Tiestön hoidossa meidän pitäisi ottaa kokonaan erilainen lähestymiskohta ja näkökulma. Otammepa esimerkiksi hampaitten hoidon: hampaat ruukataan harjata ja hoitaa, ettei tarvitse tehdä jatkossa semmoisia raskaita, kalliita korjaustoimenpiteitä. Mitä meidän tiestölle tällä hetkellä tehdään? Meidän tiestöä tällä hetkellä korjataan vasta siinä vaiheessa, kun se on todellakin reikiintynyt ja on todella huonossa kunnossa. Tämä on kallista, ja meidän korjausvelkamme lisääntyy koko ajan, kun meillä ei teitä hoideta. Nyt meillä on tällä hetkellä käytössä tutkivaa, selvittävää materiaalia, osaamista, tietotaitoa. Meidän pitää ottaa Suomessa tämä tiestön tutkiminen kunnolla käyttöön, ihan niin kuin hampaitten hoidossakin me tutkimme hampaita, katsomme, miten niitä hoidetaan. Ja kun me saisimme liikkeelle tämmöisen ennalta ehkäisevän tiestön hoitamisen, se maksaisi ehkä ensimmäiset viisi vuotta 35 miljoonaa euroa enemmän, mutta sen jälkeen meillä ei korjausvelkaa enää muodostuisi ollenkaan niin paljoa. Eli meidän tulee satsata tähän ennalta ehkäisevään tiestön hoitamiseen, jottei jatkossa tarvitse alkaa sitä korjausvelkaa kasvattamaan tässä tiestön hoidossa. Tämä on todella rakenteellinen, iso asia, mikä on otettava vakavasti.

Sitten kolmantena asiana otan esille työ- ja elinkeinopuolella olevan asian. Todellakin elinkeinopuolella tuossa aikaisemmin olen maininnut sen, että raaka-aineita myyvä maa on kehitysmaa. Suomi on nykytekniikalla, nykysysteemillä yhä enemmän ja enemmän vain raaka-aineita myyvä maa. Puupuolella, vaikka Äänekosken tehdastakin nyt kehutaan biolaitoksena, kuitenkin se tulee myymään ulospäin aika lailla raaka-aineita — hyvä, että niinkään, mutta meidän on puupuolelle muissa saatava liikkeelle todella kehittynyttä toimintaa.

Minä olisin toivonut, että jo tässä lisätalousarviossa olisi satsattu todellakin tulevaisuuteen, innovaatioihin, kehittämiseen. Ja se, miten siihen olisi voitu satsata, olisi se, että meillä olisi laitettu rahaa siihen, miten me saamme tutkimuksesta tuotteiksi. Luonnonvarakeskus on aloittanut juuri nyt toiminnan, ja esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle, yliopistoille voisi antaa rahaa, ihan oikeita kunnon summia, että heidän patenttejaan ja kaikkia muita, mitä on tutkimustuloksia olemassa, meidän luonnonvaroihin liittyviä hyviä tutkimustuloksia ja patentteja, pitää saada tuotteiksi ja toimintoihin. Siihen tarvittaisiin tiettyjä miljoonia euroja rahaa.

Elikkä tämmöisiä rakenteellisia muutoksia pitäisi saada, ja rohkeasti, liikkeelle hyvin pikaisesti.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan tietysti kiittää tästä, kun oli tippunut pois nämä 6 miljoonaa euroa opetuksesta, niin ne on nyt sinne palautuneet.

Mutta valitettavasti kehitysyhteistyömäärärahoja on alennettu sitten 15 miljoonalla eurolla. Sehän tarkoittaa, että ne ovat maailman vähäosaisilta pois, kaikkein köyhimmiltä. Mutta sitten on hyvä, että pakolaiskiintiötä nostettiin 300 henkilöllä 1 050 henkilöön, joka ei kuitenkaan tässä isossa budjetissa ole niin valtava summa. Jos ajatellaan, että pakolaiskiintiön nostaminen maksoi vajaa 2 miljoonaa euroa, niin sitten maa- ja metsätalousministeriön kansainvälistymishankkeisiin menee suunnilleen se sama raha 1,6 miljoonaa euroa. Kaikki on suhteellista.

Talvivaaran ympäristövahinkojen korjaukseen täältä löydän summan 100 miljoonaa euroa, yksityisen yrityksen vahinkojen korjaamiseen, ja luotettavien lähteitten mukaan se on kokonaisuudessaan 200 miljoonaa euroa, mitä veronmaksajien rahoja on mennyt Talvivaaraan. Pyhäjoen ydinvoimalan, siis taas elinkeinoelämän, lähes yksityisen yrityksen, joka ei ole edes vielä saanut rakentamislupaa, tiehanke 22,5 miljoonaa euroa.

Ja sitten täällä perussuomalaisten edustajat puhuvat kiintiöpakolaisten määrästä ja siitä, kuinka he meidän taloudelle nyt ovat rasite. Se on häpeällistä, sanon minä. Nämä ihmiset ovat kaikkein, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, ja vaikka meillä talous onkin heikolla, niin silti kuulumme edelleenkin maailman rikkaimpien maitten joukkoon ja meillä on varaa kyllä auttaa köyhimpiä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Rakkaasta asiasta tekee mieli puhua täällä useamman kerran. Muutama toteamus perusväylänpidon määrärahoista:

Ensinnäkin niissä on aika erikoinen jakoperuste. Niissä on edelleen tämmöinen aluepoliittinen kriteeristö, eli Etelä-Suomen moottoriteiden liikennesuoritteita ei oteta huomioon, kun perusväylänpidon rahoja jaetaan ympäri maata. Mielestäni tämä on epäkohta ja kohtelee epäreilusti sellaisia alueita, missä on paljon liikennettä. Tämä tulisi korjata.

Täällä on hyöty—kustannus-indeksistä paljon ollut pohdintaa. Totean vain, että rautatieinvestointeja on näin pienessä maassa, tarkoitan jossa on vähän asukkaita, vaikea saada kannattavaksi — harva asutus ja vähän väkeä. Suurin osa niistä hyöty—kustannus-indeksilaskelmista on negatiivisia tästä johtuen. Erikoista on se, että kun näitä alle 1 hk-indeksin hankkeita on eri puolilla maata, siis Helsingin seudun ulkopuolella, niitä ei kyseenalaisteta. Ne vaaditaan rakennettavaksi ja niistä pidetään kovaa ääntä ja lobataan henkeen ja vereen. Eli jos käytettäisiin hyöty—kustannus-indeksiä taskulaskimen tyyppisesti, absoluuttisesti, niin Ruuhka-Suomen ulkopuolelle ei tulisi juurikaan liikennehankkeita. Se on niin kova kaava, jos sillä mentäisiin. Ja silloin kun Helsingin seudulla on joku Pisara-hanke, ei voida logiikasta luopua, niitä hyötyjä pitää nähdä vähän muuallakin kuin vain ajan säästönä esimerkiksi.

Huippuesimerkkinä käytän viime vaalikaudella peruskorjattua rataosuutta Savonlinna—Huutokoski: Yli 40 miljoonaa euroa, ja horsmat kasvavat siellä kiskoilla. Tilastojen mukaan viime vuonna yhtään junaa ei kulkenut sillä rataosuudella lukuun ottamatta VR:n huoltoliikennettä, siis jokunen huoltoveturi. Nämä ovat hirvittäviä. Jossain yksityisessä firmassa olisi varmaan tullut organisaatiomuutoksia, jos siellä "ministeri" olisi tehnyt tämmöisen päätöksen. Näin sen hyöty—kustannus-indeksi on siis 0, mutta se vain rakennettiin. Tässä näkyy, että kun ei ole lainsäädäntöä, harkinnanvaraisesti voidaan tehdä tyhmiäkin päätöksiä, jos ne vain tehdään muodollisesti oikein, ja tässä on yksi surkea, murheellinen esimerkki, miten vähiä varoja voidaan käyttää täysin nollainvestointiin.

Liikennepoliittinen selonteko on ollut nyt muutamalla hallituksella jo käytössä. Se on hyvä asiakirja, sitä kannattaa kehittää edelleen, ja se pitäisi sitten kunnolla myöskin resursoida. Se on tyhjää puhetta niin kauan kuin siihen ei ole resursseja osoitettu, mutta se toimii suhteellisen hyvin, ja siinä on neljän vuoden näköala kuitenkin jo kehittämishankkeisiin. Tässä mielessä uskon, että seuraavakin hallitus tekee mahdollisimman hyvän liikennepoliittisen selonteon.

Mutta siinä ei kannata sitten itseään pettää, koska mielestäni kehyksen kiertämistä ei kannata tehdä, niin kuin on tehnyt niin tämä kuin edellinenkin hallitus veropoliittisella kikkailulla tai osakkeiden myyntituloilla. Täällä aikaisemmin kyselytunnillakin mainittiin seikka, että miksi myydä hyvää osinkoa tuottavia pörssiyhtiön osakkeita aikana, jolloinka velan korko on negatiivinen, kannattaisihan ne tuotot ottaa, ja kun ihminen on itse ne kehyssäännöt keksinyt, niin eiköhän niistä ehdoista itsekin sitten selviä. Mielestäni yksityisessä taloudessa kukaan meistä ei toimisi näin kuin tässä isännätön raha nyt tällä hetkellä käyttäytyy. Ei kannata siis itsepetosta harrastaa, se on petosten hierarkiassa kaikkein julmin.

Toivoisin myös, että hallituksen esityksistä näkyisivät nämä taloudelliset vaikutukset nykyistä laajemmin. Tarkoitan esimerkiksi sitä, mitenkä verovarat tuloutuvat jossakin investoinnissa takaisin valtion budjettiin, ovat ne sitten tuloveroja, yhteisöveroja tai arvonlisäveroja. Mutta nyt meillä ei ole tästä oikein kuvaa, ne arviot ovat aika kevyitä.

Herra puhemies! Koska en ole enää kevään vaaleissa ehdolla, ja siltä varalta, etten enää pääse tänne pönttöön puhumaan enkä haluakaan tänne tulla, jättäisin oman lyhyen perintöni.

Hyvät kollegat! Ensinnäkin kiitos kaikille virkamiehille, olen saanut olla 24 vuotta Suomen kansanedustaja, ja kiitos henkilökunnalle ja loistaville kollegoille. Älkää jatkossakaan riidelkö matkalla. Rakastakaa tätä maata ja sen kansaa, rakastakaa myös toisianne. On ollut erittäin suuri kunnia saada toimia Suomen kansanedustajana.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Heti ensiksi haluan kiittää edustaja Saarista näistä kauniista toivotuksista, ja totean, että kokonaisuudessaankin hänen puheenvuoronsa sisälsi suurta viisautta, josta meidän kaikkien kannattaa ottaa oppia ja mallia.

Tämä nyt käsitteillä oleva lisätalousarvio on kokonaisuutena arvioiden varsin tasapainoinen kokonaisuus. Toki se voisi olla hieman tasapuolisempi. Erityisesti tuolla Kaakkois-Suomessa on monia tärkeitä hankkeita, jotka tästä toteutettavalta listalta on viime kädessä jätetty pois, jotka siinä vielä jossain vaiheessa olivat.

Erityisesti tuolla Savitaipaleella, Savitaipaleelta Ristiinaan menevän tien varressa niin sanottu Myttiönmäen mutka valtatiellä 13 on vaarallinen paikka, ja siellä joka talvi tapahtuu vakavia onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita. Tämän tienpätkän remontin olisin kovasti suonut olevan tässä lisätalousarviossa mukana.

Niin ikään Kataisen hallitus on tehnyt päätöksen valtatie 6:n remontoinnista Luumäki—Lappeenranta-välillä. Tätä työtä ollaan nyt aloittelemassa, ja tässä lisätalousarviossa oltaisiin voitu hyvin antaa pieni lisämääräraha, jotta työt oltaisiin saatu vauhdilla käyntiin.

Kaakkoisessa Suomessa nämä EU—Venäjä-kriisiin liittyvät pakotteet ja niihin liittyvät vastapakotteet ovat jo nyt aiheuttaneet vakavaa työttömyyttä, konkursseja ja muuta puutetta ja ahdinkoa, ja kaikki tällaiset elvyttävät hankkeet olisivat nyt olleet kyllä sinne päin Suomea erittäin tervetulleita ja tarpeen.

Ylipäätään maan kilpailukyvyn palauttamista ja kohentamista pitää jatkaa. Tässä talousarviossa siihen ei kunnolla kantaa otettu, vaikka joitain hyviä ajatuksia siihenkin suuntaa esitettiin, kuten esimerkiksi tämä alvin maksuperusteisuuden valmistelun jatkaminen. Mutta se on ehkä sitten seuraavan eduskunnan ja hallituksen tehtävä tosiasiallisesti panna tämän maan kilpailukyky kuntoon sillä tavoin, että Suomi pärjää globaalissa kilpailussa sillä tavoin kuin kuuluu.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitän edelleen silmälaseista.

Tuosta lisätalousarviosta sen verran, että edustaja Haapanen moitti meitä, että me olemme tässä pakolaiskiintiössä niin vastaan. Mutta oli uutinen tuossa, että Isis järjestää pakolaisten kautta — koska Eurooppaan on niin helppo tulla — 4 000 taistelijaa tänne. Siis minä haluan elää turvallisessa maassa, ja niin kuin edustaja Saarinen sanoi, "rakastakaa toinen toistanne ja rakastakaa tätä maata", kyllä se minun sydämessäni myös on.

Edustaja Saarinen sanoi, että Suomi ottaa velkaa tällä hetkellä 5,2 miljardia euroa vuodessa ja se velanotto on niin kuin taittunut, mutta se johtuu hyvin pitkälle myös siitä, että öljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut ja euro suhteessa dollariin on halventunut. Elikkä Euroopan kilpailukyky on kohentunut huomattavasti, varsinkin Manner-Euroopassa, paitsi Suomi on vähän siellä Kreikan tiellä vieläkin, ja pahemman kerran.

Suomella on toistasataa miljardia velkaa, ja sen takaisinmaksu noin karkeasti arvioiden — jos saataisiin semmoinen ihme tapahtumaan tähän maahan, jos oppositio, hallitus ja kaikki, vasemmisto, oikeisto, puhaltaa samaan hiileen, että saataisiin 4—5 prosentin kasvu — kestää 15—20 vuotta, minun arvioni mukaan. Jos tämä lasketaan kreikkalaisella laskutikulla, niin sehän kääntyy plussaksi silloin. Mutta kannattaa ottaa tämmöinen kotimainen Ojalan laskuoppi mukaan tähän, ja se toimii kyllä tässä maassa.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa oli kuultavana kansainvälisen kaivosyhtiön australialainen asiantuntija. Hän kertoi, että Suomella olisi valtavat mahdollisuudet kyseisellä alalla. Mutta täällä on esteeksi muodostunut lupien saaminen. Niiden käsittely voi kestää parikin vuotta, eikä lopputuloksesta ole mitään takeita. Semmoinen epävarmuus sijoituspolitiikan yllä koko ajan leijuu. Kysyin häneltä kahden kesken, millainen tilanne on Australiassa näissä lupa-asioissa. Hän kertoi, että ympäristöministeriö ja teollisuus puhaltavat yhteen hiileen eikä vastakkainasettelua ole ja lupakäsittely kestää korkeintaan puoli vuotta.

Minä olisin kysynyt ministeriltä — valitettavasti heitä ei täällä nytkään näy — milloin Suomi voisi ottaa mallia tämmöisestä maasta, joka on paljon suurempi, jonka luonto on paljon monimuotoisempi ja niin edelleen, on merialuetta ja muuta. Sen puoleen sen luulisi olevan helppoa. Täällä on hallitus toitottanut sitä, että byrokratiaa yrityksissä pitää vähentää. Toisin on kyllä toimittu. Se lisääntyy pikkuhiljaa tämän sääntelypolitiikan johdosta. Tukijalkoja laitetaan joka paikkaan, ja sinne tulee byrokraatti juurelle seisomaan, että se varmasti ohjeitten mukaan menee, ja se lisää vain yritysten taakkaa. Käytäntö on niin kaukana kuin itä lännestä tälläkin alueella.

Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä illasta — ja laseista.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Vaikka 40 vuotta tässä täytin, niin en vielä lukulaseja lainaan tarvitse, mutta ehkä sekin päivä vielä jossain vaiheessa koittaa.

Tänään on ollut mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua ja tuollaisia puheenvuoroja kuin esimerkiksi edustaja Saarinen tuossa käytti. Niissä peilaillaan aika kauan taaksepäin tämän maan kulkua. Varmasti siinä on hieman haikeuttakin ilmassa, kun 24 vuoden pitkä kansanedustajan ura on lähestymässä päätöstä. Edustaja Saarinen kiitti meitä kollegoja näiden vuosien varrelta. Itsekin hänen kanssaan olen 8 vuotta täällä saanut töitä tehdä, ja kyllä ennen muuta varmaan kiitokset kuuluvat hänelle ja näille pitkä uran tehneille kansanedustajille.

Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että tässä lisätalousarviossa suunnataan 280 miljoonaa kotimaisen kasvun ja työllisyyden lisäämiseen. Se on nyt tärkeää, että me etsimme kaikilla keinoilla tähän maahan kasvua ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Se on ainoa ratkaisu, jolla lopulta päästään eroon siitä, että tänäkin vuonna maamme velkaantuu 5,1 miljardia euroa. Tässä lisätalousarviossa tuo velanotto hivenen myös nousee. Se tarkoittaa sitä, että tämän vuoden lopussa velkamäärä on noin 100 miljardia, mikä on noin 48 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Tällä tiellä me emme voi jatkaa, vaan meidän pitää tuo velkaantuminen saada taitettua.

Arvoisa puhemies! Pidän myös myönteisenä sitä, että rajavalvontaan panostetaan 1,9 miljoonaa euroa lisää tässä lisätalousarviossa, ennen muuta itärajan valvonnan tehostamiseen. Toivon, että näissä maamme turvallisuus- ja koskemattomuuskysymyksissä määrätietoisesti myös jatkossa toimitaan, niin että pystytään takaamaan kaikissa tiloissa se, että Suomen rajat ja maaperä ovat loukkaamattomia niin maarajoilla kuin merialueillakin.

Sitten haluan nostaa esille sen, että tuo koulutukseen palautettava 6 miljoonan euron raha on nyt tässä lisätalousarviossa. Se oli meille tärkeä asia, että se palautettiin tänne, kun tuo kokonaisuus muuten jäi toteutumatta.

Täällä edustaja Haapanen nosti esille tuon Talvivaaran rahan, joka sinne suunnataan. On totta, että summa on valtava. Samaan aikaan puhutaan monista muista jutuista, joissa miljoonilla, kymmenillä miljoonilla saataisiin paljon aikaan, ja nyt Talvivaaran, yhden yksityisen yhtiön, pesän ja ongelmien selvittäminen vaatii kymmeniä miljoonia ja jälleen 100 miljoonaa lisää. Mutta toisaalta on niin, että kyllä meidän on tavalla tai toisella vastuu kannettava. Ja itse pidän tärkeänä, että nyt kun tuo raha sinne suunnataan näiden vesiongelmien ratkaisemiseen, niin se pitää ennen muuta tehdä niin, että puhdistetaan se vesi. Ratkaisu ei ole minun mielestäni se, että tehdään putki, jolla vedet ohjataan vain eteenpäin. Se tuhoaisi seuraavana yhden järven ja lopulta sitten etenisi Oulujärveä kohden. Se ei ole ratkaisu, ja minun mielestäni tämän pitää olla tässä työssä nyt aivan selvä toteutussuunta.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää myös siitä, että soidensuojelu etenee nyt määrätietoisesti, 46 suoaluetta suojellaan, 6 000 hehtaaria. Ja myönteistä on ollut se, että uuden ympäristöministerin, ministeri Grahn-Laasosen, aikana otettiin tämä vapaaehtoisuuteen perustuva suojelulinjaus. Se on parempi kuin se, että lähdettäisiin pakolla näitä suoalueita suojelemaan.

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa panostetaan kotimaiseen kasvuun ja työllisyyteen, mutta myös yrittäjyyteen. Alvin alaraja nostetaan 10 000 euroon. Me olemme esittäneet, että se tulisi nostaa ensi vaalikaudella mielellään 50 000 euroon. Ja tässä myös laitetaan liikkeelle maksuperusteiseen alviin siirtyminen, tai sen valmistelu, niin että seuraava hallitus voi halutessaan ottaa sen käyttöön vuoden 2016 alussa.

Helpotuksia tulee myös perintöveroon ja sukupolvenvaihdoksiin. Se on myönteistä. Tällä hetkellä meidän perintövero on ongelmallinen näissä sukupolvenvaihdoksissa, ja toivon, että tämän nyt tehdyn korjausliikkeen jälkeen voidaan määrätietoisesti myös edetä siihen suuntaan, että perintövero ja lahjavero eivät aiheuta ongelmia näissä sukupolvenvaihdostilanteissa.

Me tarvitsemme nyt rohkeita, vahvoja päätöksiä, ja tässä lisätalousarviossa tehdään joitain. Itse toivon, että niitä tehdään vielä lisää ja nopeasti myös ensi hallituksen aloittaessa työnsä.

Satu  Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä tässä edustaja Hakkaraisen puheeseen puutun. Tänään ovat perussuomalaiset — eivät kaikki, mutta ainakin Hakkarainen ja aikaisemmassakin keskustelussa toinen edustaja — laittaneet yhteen lauseeseen pakolaiset, Isiksen ja terrorismin. Kyllähän asia on näin, että ne ihmiset, jotka lähtevät pakoon, ne eivät ole niitä terroristeja. Eivät terroristit hyppää tuonne laivoihin, epävarmoihin olosuhteisiin, ja lähde henkensä kaupalla pakenemaan. Kyllä heillä on toiset reitit, jos he haluavat tulla, mennä muihin maihin.

Tämä on ihan tietoista ihmisten hämäämistä, tietoista ihmisten ajatusten sekoittamista, tietoista viholliskuvien, uhkakuvien luomista, tietoista pelottelua ja vielä, mikä häpeällisintä, toisten hädällä pelaamista ja sen hyväksi käyttämistä. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) — Kyllä, kiintiöpakolaiset valitaan. YK:n pakolaisjärjestö valitsee heidät pakolaisleireiltä lukuisten haastattelujen kautta. Heidän taustansa katsotaan. Heidän tarpeensa katsotaan. Usein ne ovat yksinäisiä äitejä, vammautuneita miehiä, vanhuksia, lapsia (Välihuutoja) ilman vanhempia, jotka sitten otetaan ja valikoidaan sieltä tänne. Eivät ne ole mitään isisläisiä, ja tämä teidän täytyy myös myöntää.

Mutta jos tällä ihmisten hädällä tehdään politiikkaa, niin sitten tehkää rauhassa, (Puhemies koputtaa) mutta minä toivon, että suomalaiset pystyvät erottamaan, että tämä on tietoista hämäämistä.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtio on kehittänyt pelastushelikopterijärjestelmää viime vuosina, ja siihen liittyviä päätöksiä on tehty siten, että pelastushelikopteripalvelu saataisiin koko maan osalta hyvin kattavaksi. Yksi musta aukko kuitenkin on olemassa, ja se on Kaakkois-Suomi. Siellä ei pelastushelikopteria ole eikä hädässä nopeasti apua saada. Kaakkoisessa Suomessa on kuitenkin paljon raskasta teollisuutta, Kotka—Haminan satama, yksi Suomen suuria satamia, sekä joka vuosi keskimäärin noin 10 miljoonaa venäläistä ajoneuvoa, jotka ylittävät rajan ja kulkevat sitten Kaakkois-Suomen alueella tai tänne pääkaupunkiseudulle.

Minusta olisi oikeus ja kohtuus, että valtio huomioisi tämän ja resursoisi myös pelastushelikopterin alueelle. On vain ajan kysymys, kun iso onnettomuus sattuu ja tätä nopeaa apua tarvittaisiin. Tietenkin kaikki toivomme, ettei näin koskaan kävisi, mutta mahdollisuus sellaiseen on olemassa. Tästä on puhuttu täällä salissa aika paljon, ja joka vuosi tätä olen toivonut. Toivoisin, että hallitus vihdoin ryhtyisi toimiin, että tämä pelastushelikopteri kaakkoiseen Suomeen resursoitaisiin.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin vielä tuohon lisätalousarvioon ja Haapaselle pikkusen.

Meillähän on tilanne semmoinen, että talous pitää saada kuntoon, mutta näistä leikkauksista minä otan muutaman asian, joista ei leikata. Nimenomaan maahanmuutto, kehitysapu, ilmastosopimukset, ruotsin kielen asema ja EU-maksut ja se, mitä tulee tuonne Etelä-Euroopan maille lisämaksuja, niin ovat semmoisia asioita, joista varmasti ei leikata, mutta meiltä kantasuomalaisilta kyllä leikataan joka asiasta ja varsinkin siltä vanhukselta ja kurjalta otetaan se viimeinenkin luu, mikä sieltä löytyy.

Haapaselle sen verran, että ei se ensimmäinen kerta ole, kun Troijan hevonen on työnnetty sisään ja sitä kautta tultu tupaan ja alettu hallitsemaan. Vähemmistöryhmät valitettavasti tällä hetkellä Suomessa saavat hallintavallan. Otetaanpa ruotsinkielinen vähemmistö: hallitsee — 4 prosenttia kansasta on heitä, ja paljon enempi valtaa kuin esimerkiksi 20 prosentin perussuomalaisilla. Elikkä nämä kun tulevat sieltä, ja me voimme katsoa tilastot. Missä ne naiset ja lapset ovat? Meille tulevista lähes 70 prosenttia on nuoria miehiä, jotka ovat palanneet myös Syyriaan. Virallisen tiedon mukaan noin 50 henkeä on mennyt sinne johonkin, en tiedä mihinkä, järjestöön, mutta todennäköisesti ei ainakaan Punaiseen Ristiin. Mitä apua tämmöinen porukka tarvitsee? Kyllä minulla syliä riittää, kuulkaa, niille naisille ja lapsille, jotka on raiskattu, ympärileikattu. Eivät he täällä jatka sitä raiskaamista ja niin edelleen — mitkä tilastot kohoavat koko ajan ulkomaalaisten osalta. Tulevatko he sitten pakolaisina, maahanmuuttajina? En tiedä, mutta ongelma on, ja se kasvaa koko ajan. Tähän täytyy puuttua. Siihen ei muuten muut ole puuttuneet kuin perussuomalaiset, mistä me olemme saaneet sen, että rasistikortti nostetaan aina esille ja aletaan haukkumaan. — Kiitos.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Kyllä ehkä se rasismikortti nousee esille, edustaja Hakkarainen, osittain siitä syystä, millä tyylillä te tämän asian esitätte. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) Minä ymmärrän osittain sen ajattelun, mitä te pidätte esillä, mutta pitää erottaa se, että meillä on inhimillistä hätää ja meidän pitää osamme tästä hädästä vastaanottaa. Sen takia ei pidä sotkea yhtä aikaa pakolaisia ja laittaa yhtäsuuruusmerkkiä kaikkeen muuhun heidän peräänsä. Heistä pitää meidän kantaa oma osuutemme.

Mutta olen täysin samaa mieltä myös siitä, että meidän pitää samaan aikaan voida puhua siitä, että esimerkiksi terrorismin uhka on kasvanut Euroopassa, se on lähestynyt Suomea ja se lähestyy meitä. Siitä pitää voida puhua ja myös siitä, että Isil esimerkiksi on lähettänyt Eurooppaan palaavia taistelijoitaan tarkoituksellisesti näitä toimenpiteitä varten eikä se välttämättä ole poissuljettu mahdollisuus, että tällaisen joukon matkassa voisi tulla myös joku, joka on koulutettu terrorismiin. Minun mielestäni ei sitä pidä rasismikortilla pimittää taikka sulkea silmiä, näistä pitää voida puhua. Olen siinä teidän kanssanne kyllä samaa mieltä.

Ensi viikolla käymme täällä eduskunnassa perusteellisemman keskustelun Irakin koulutusoperaatiosta, johon Suomi on osallistumassa, ja se on tietyllä tavalla Isilin vastainen operaatio. Silloin on myös aiheellista käydä keskustelu siitä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi Suomen turvallisuuteen ja onko meillä riittävät resurssit silloin vastaamaan niihin tarpeisiin, että tällaiseen koulutukseen osallistuminen saattaa nostaa myös terrorismiteon uhkaa Suomessa. Mutta siihen keskusteluun, puhemies, ensi viikolla paremmalla ajalla.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Mehän olemme tässä käsittelemässä hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2015 lisätalousarvioksi, ja koska olen tämän lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt myöskin talousarvioaloitteen, niin haluan siitä muutaman asian mainita. Kysymys on nimittäin Laurila—Tornio-ratayhteyden sähköistämisestä. Me paljon olemme puhuneet viime vuosina täällä pohjoisen ratayhteyksistä ja tarpeesta päästä rajojen yli. On puhuttu Jäämeren radasta joko Norjaan taikka mahdollisesti Kantalahden kautta Venäjän puolelle Murmanskiin, ja näitä Jäämeren ratayhteyksiä on ollut monia eri vaihtoehtoja esillä.

Harvemmin on keskustelu ja otettu esille tätä pientä noin 10 miljoonan euron investointia Laurila—Tornio-välille, joka kuitenkin avaa yhteyden Ruotsin rataverkkoon. Tämän sähköistäminen olisi äärettömän tärkeää, ja se näyttää olevan myöskin noissa VR:n omissa suunnitelmissa varsin korkealla. Tämä on myöskin ratayhteys, joka avaa huoltovarmuuden kannalta tärkeän yhteyden aina Narvikin satamaan saakka, ja siinä mielessä siihen tulisi suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Se siis on varsin pieni investointi, 10 miljoonan euron investointi, mutta sen takaa avautuu sitten merkittävä yhteys naapurimaahan, ja jos mitä, niin näitä yhteyksiä Suomi nyt todella tarvitsee myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Anteeksi, kun tästä tulee tämmöinen vähän niin kuin debatti, mutta vastaan kyllä Heinoselle mielelläni tyylistä. Tämä nyt sattuu olemaan minun tyyli kertoa asiat, missään tapauksessa minä en ole rasisti.

Tästä olen ennenkin kertonut: Olin Hondurasissa, asuin noin kuukauden ajan tummaihoisen pariskunnan luona, noin 70—80-vuotiaita. Kannoin sinne puut, lämmitin, kävin kaupassa, huolsin sen homman, sen ajan kun olin, kaikki, mitä siinä talossa tarvittiin. Eivät rasistit tällaista tee, eivät varmasti, he karttavat tämmöisiä paikkoja.

Tietysti saattaa olla tämä minun tyyli, että se tuo semmoisen, että minä olen rasisti. Minä en missään tapauksessa vihaa ihmisiä. Minä vihaan tätä politiikkaa, mikä avaa portit niille ihmisille, jotka eivät tarvitse apua. Tänne tullaan Suomeen töihin: Kassara käteen, niin kuin minullekin on laitettu poikasena, ja siitä se lähtee. Tuonne vaan, kyllä siellä riittää tekemistä.

Ja tyylistä vielä sen verran, että kyllä minä pikkuisen päältä olen multainen, mutta sisältä olen kultainen, kuule, siellä on paljon hyvää.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minä ainakin koko sydämestäni toivon, että tuo äskeinen puheenvuoro edustaja Hakkaraisen vannotuksesta siitä, että hän ei ole rasisti, pitää paikkansa, sillä kyllä minä haluan uskoa, että perussuomalaisessa kansanedustajassa myös asuu se pieni ymmärtäjä, että jos naapurin vaimo 30 asteen pakkasessa juoksee yöpaitasillaan naapuriin hakemaan apua, kun isäntä tulee kirveen kanssa perässä, niin hänelle avataan ovi.

Silloin, kun on kysymys inhimillisestä hädästä, niin silloin me autamme kyllä varmasti kanssaihmistä. Ja minä toivon todella, että tämä asia ymmärretään, että myös niille pakolaisille, jotka tulevat Suomeen, annetaan se mahdollisuus tulla turvaan naapurin lämpimään tupaan ja otetaan heidät vastaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Olisin tuohon halunnut vastauspuheenvuorolla edustaja Hakkaraiselle todeta, että en teitä syyttänyt rasistiksi. En tietenkään — olemme tässä tutustuneet ja kavereiksi tulleet, ja tiedän miehen — vaan toin esille sen, että jos tällaisia puheenvuoroja käytetään, missä suurin piirtein yhdysmerkki laitetaan näiden sanojen väliin, kun puhutaan terroristeista, Isilistä, Isisistä, pakolaisista, niin silloin helpolla syntyy sellainen kuva, että joku kokee sen, että siinä ainakin vähintään flirttaillaan rasismilla. Se on minun mielestäni ongelmaista.

Mutta niin kuin itse omassa puheenvuorossani totesin, niin minun mielestä on arvokasta ja tärkeää, että myös näistä vaikeista, kipeistä asioista pitää voida puhua. Ja ehkä Suomessa on vähän sellaista ilmapiiriä, että jos kyseenalaistaa jotain tämäntyyppistä, niin heti nostetaan se rasismikortti ylös, ja ei sekään ole oikein. Eli kyllä pitää voida puhua myös maahanmuuttopolitiikasta ja tämäntyyppisistä ilman, että sitä kritisoiva olisi automaattisesti rasisti. Minä en ainakaan näin itse ole sanonut, ja sen haluan vielä pöytäkirjaan myös alleviivata.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Minun osalta loppuu kyllä tähän, minä lähden saunaan.

Sen verran vielä tuohon, että minä henkilökohtaisesti olen ollut kehitysapuhommissa, ja siellä nyt ei puhuttu edes suomea, että sen verran lisään siihen. Ja minä en muista, montako kansalaisuutta meillä on sahalla ollut töissä, mutta aika useaa niitä on ollut, ja hyvin on tultu toimeen. Myöskin siihen avunantoon, niin kuin äsken mainitsin: Kyllä minulta syliä löytyy sinne. Vaikka minun torppaan tulee asumaan. Jos sieltä tulee semmoinen kärsivä ihminen, niin vielä laitan ruuan pöytään ja niin edelleen.

Mutta nämä kirvesmieshommat ja raiskaustilastot täytyy saada kääntymään toisella tavalla, niin kuin Suomen talouskin, velanotto ja muut. Ne eivät kuulu tähän maahan. Minä en tule sitä hyväksymään, en missään muodossa. Sanotaan minua rasistiksi tai ei, mutta minä en sitä asiaa tule hyväksymään, tulivat sitä tekemään maahanmuuttajat taikka kantasuomalaiset.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Muutama sana kyseisestä aiheesta: pakolaiset, maahanmuutto.

Totta kai perussuomalaiset haluavat, että he, jotka tulevat sotaa pakoon ja joilla on kova hätä siellä kotimaassa, tulevat tänne, ja me autamme. Mutta tämä kiista, mitä me kuulemme myös kantasuomalaisten suusta tuolla kentillä, on se, että osa maahanmuuttajista käyttää sosiaalietuja ja saa sosiaalietuja enemmän kuin kantaväestön kohdalla on, ja se synnyttää eripuraa.

Myös terrorismin uhka on Suomessakin jo. Puheenjohtajamme Soini on tänään esiintynyt kyseisestä asiasta ja tehnyt siitä ilmoituksen ja lehdistötiedotteen, että tämä uhka on hänenkin kohdallaan ollut, hän on saanut jopa tappouhkauksia. Myös Perussuomalaisten puoluetoimistoon on kohdistunut sabotaasia jo kolmekin kertaa. Kyllä tämä uhka on ja leijuu, ja toivottavasti se ei koskaan räjähdä täällä Suomessa. Sen takia meidän on varauduttava, keskusteltava avoimesti ja tehtävä ennaltaehkäisyä tämän suhteen, ettei terrorismi pääse tänne pesiytymään.