Arvoisa puhemies! Viime viikkoina olemme saaneet lukea merkittäviä talousuutisia. Yksi niistä talousuutisista on se, että Suomen valtio saa tällä hetkellä lainaa historiallisen hyvillä ehdoilla, jopa negatiivisella korolla. Toinen merkittävä talousuutinen on se, että valtio on päättänyt myydä TeliaSoneran osakkeita miljardilla eurolla ja aikoo käyttää nämä miljardi euroa pääosin velanmaksuun, ei siis uusien työpaikkojen synnyttämiseen.

Taustana voidaan sanoa, että TeliaSoneran pomminvarma tuotto on viimeisten vuosien aikana ollut noin 6—7 prosenttia. Tästä syystä Helsingin Sanomissa ja Taloussanomissa useat talousasiantuntijat ovat ihmetelleet, mitä järkeä tässä on. Esimerkiksi on sanottu: kun valtio saa lainaa karvan verran päälle nollan prosentin korolla, mitä järkeä on silloin myydä 6 prosentin osinkotuottopaperia? Koska nämä talousasiantuntijat eivät voi tulla tänne kyselemään, niin minä kysyn. Arvoisa valtiovarainministeri Rinne, onko tässä jotain järkeä, ja jos on, niin mitä?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa meitä sitovat myöskin kehyssäännöt, ja meillä on semmoinen sääntö olemassa, jossa todetaan, että jos myydään omaisuutta 400 miljoonaa tai enemmän, niin 150 miljoonaa siitä voidaan käyttää muualle ja loput on käytettävä valtionvelan lyhentämiseen. Tässä tilanteessa, jonka kuvasitte äsken, on hyvä miettiä sitä, onko tämä järkevä malli toimia.

Arvoisa puhemies! Näistä osakkeista siis saatiin noin miljardi euroa rahaa, ja se on pakko käyttää velanmaksuun, vaikka äsken kuultiin, että ei siinä mitään järkeä ole. Näin kuitenkin on pakotettu tekemään. Haluaisin kysyä, eikö olisi järkevämpää ollut käyttää näitä rahoja uusien työpaikkojen luomiseen ja työttömyyden poistamiseen. Onko valtio tietoinen siitä työttömyyden kokonaishinnasta, joka valtiolle aiheutuu? Pelkästään työttömyyspäivärahoja maksetaan vuodessa yli 4 miljardia euroa. Verotulot laskevat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, näitten ihmisten työpanos jää saamatta yhteiskunnalta kokonaan. Kulutuskysyntäkin vähenee, koska työtön ei kauheasti uusia hankintoja tee eikä taloja rakentele. Arvoisa ministeri Rinne, miten me saamme työpaikat nousuun ja voimme tehdä sellaista järkevää politiikkaa, (Puhemies koputtaa) joka mahdollistaa uuden työn?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Lisäbudjeteissa viime vuonna, tämän vuoden budjetissa ja nyt tämän tilaisuuden jälkeen tulevassa lisäbudjetissa on merkittäviä satsauksia infrarakentamiseen ja sitä kautta työllisyyden edistämiseen. Meillä on yhteen laskettuna valtion satsausten ohella noin 2 miljardin hankkeet käynnistymässä lähivuosina. Ne tuottavat noin 60 000 henkilötyövuotta. Nämä ovat järkeviä satsauksia.

Arvoisa herra puhemies! Ottamatta kantaa tähän osakkeitten myyntiin täytyy todeta, että Suomi on sitoutunut EU:n talouskurisopimukseen, joka pari vuotta sitten allekirjoitettiin, ja se sääntelee Suomen julkisen talouden keskipitkän aikavälin rakenteellista alijäämää. Se saa olla enintään prosentin. Samoin olemme mukana EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa, joka sääntelee julkisen talouden velkaantuneisuutta, joka saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Niitten ennusteiden mukaan, mitä itse olen nähnyt, nämä luvut olisivat tänä vuonna rikkoutumassa. Myös vasemmistoliitto on ollut esimerkiksi tätä talouskurisopimusta allekirjoittamassa. Kysyisinkin nyt ministeri Rinteeltä, mitä hallitus aikoo tehdä tämän asian kanssa, koska, niin kuin olette kirjalliseen kysymykseeni vastanneet, ette voi olla varmoja, että Suomi ei rikkoisi näitä lukuja ja rajoja tänä vuonna.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Nämä taloussäännöt ovat olemassa, itse asiassa meidän omat sääntömme, finanssipolitiikan säännöt ovat vähintään yhtä tiukat, osittain tiukemmat, itse päätetyt täällä eduskunnassa. Haluaisin todeta sen, että näitten sääntöjen puitteissa, tai jotta näitä sääntöjä voitaisiin toteuttaa, tämä hallitus on sopeuttanut tämän vaalikauden aikana 6,4 miljardin edestä menoja ja tuloja, ja tätä kautta ollaan pyritty pitämään kiinni siitä, että itse sovituissa, yhdessä sovituissa säännöissä pysytään kiinni.

Tämä talouskokonaisuus meidän maamme ulkopuolella on tällä hetkellä sen verran kova näitten seitsemän vuoden aikana ollut, että niistä ulkopuolisista tekijöistä johtuen Suomen talous on ollut todella heikossa kunnossa.