Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt toisessa käsittelyssä hallituksen esitys, joka koskee ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista. Tämä nyt hyväksyttävä laki merkitsee sitä, että jatkossa kaikki ammatillinen lisäkoulutus ja myöskin ammatillinen aikuiskoulutus rahoitettaisiin valtionosuuksilla. Ammatillinen lisäkoulutus keskitettäisiin tämän lain mukaan pääasiassa toisen asteen ammatillista koulutusta antaville koulutuksen järjestäjille eli ammatillisille aikuiskoulutuskeskuksille, valtakunnallisille ammatillisille erikoisoppilaitoksille ja ammatillisia oppilaitoksia ylläpitäville koulutuksen järjestäjille. Tämän lisäksi myös sellaisilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, jotka ovat vakiintuneesti järjestäneet ammatillista lisäkoulutusta, on mahdollisuus saada valtionosuutta.

Itse asiassa tämä tehtävä muutos on varsin iso ja merkittävä, koska muun muassa viime vuosina on käytäntö ollut se, että muun muassa lääneille on siirtynyt varsin merkittävä osuus päättäessään ammatillisesta lisäkoulutuksesta, joka on sitten kohdentunut toteuttajatasoille, joissa on ollut mukana myöskin kesäyliopistot, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot jne. Nyt tätä järjestelmää kavennetaan ja supistetaan ja tämä valtionosuusjärjestelmä merkitsee sitä, että toteuttavia tahoja on myöskin käytännössä vähemmän. Tämä on kuitenkin laajasti nähty perusteltuna ja hyvänä uudistuksena.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä eduskunta myöskin päättää eräästä hyvin tärkeästä periaatteellisesta yksityiskohdasta. Nimittäin ammatillisilla aikuiskoulutuskeskuksilla on vuosikausia ollut tällainen erillinen toiminta-avustus, jota viime vuosina on sitten vähennetty ja supistettu. Se on aikanaan ollut jopa 30 prosenttia. Nyt sitä ollaan poistamassa kokonaan. Kuitenkin kun vuosi sitten työskenteli parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä, niin tämä työryhmä esitti, että tämä toiminta-avustus pidetään vielä vuonna 2003 entisellä tasolla eli 10 prosenttina. Kuitenkin hallitus ensi vuoden budjetissaan päätyi esittämään tämän toiminta-avustuksen poistamista. Tällä toiminta-avustuksellahan lähinnä aikuiskoulutuskeskuksissa on turvattu toiminnallinen suunnittelu, pedagoginen suunnittelu jne., jolla on turvattu pidempikestoinen suunnittelu, joka tämän päivän aikuiskoulutuksessa on välttämätöntä. Kaikki koulutuksen suunnittelu ei voi perustua raakaan kilpailuun ja bisnekseen.

Kun sivistysvaliokunta sai tämän hallituksen esityksen, totesimme, että ei tämä näin voi käydä, kun parlamentaarinen työryhmä on tehnyt yksimielisen esityksen ja se on perusteltu ja tarpeellinen. Tilannehan oli johtamassa siihen, että ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat ilmoittaneet menneinä viikkoina irtisanovansa ja lomauttavansa opettajia tilanteessa, jossa yhteiskunnassa pitäisi määrällisesti ja laadullisesti entistä enemmän kouluttaa keski-ikäistä väestöä, jolla on puutteellinen ammattitaito tai jolta puuttuu ammatillinen tutkinto vallan.

Nyt me saimme aikaiseksi sen, että tämä toiminta-avustus voidaan säilyttää. Käytän nyt sanoja "me saimme", vaikka tiedän, että tähänkään asiaan nyt sitten ei hirveästi muilta hallituspuolueilta, ehkä vasemmistoliittoa ja Rkp:tä lukuun ottamatta, tukea tullut, mutta myöskin kokoomus sitten loppuvaiheessa oli mukana siinä, että tämä toiminta-avustus voidaan säilyttää. Se oli minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä asia, koska olin hyvin perillä siitä, mihin tämä toiminta-avustuksen poistaminen olisi johtanut.

Hallitusryhmien neuvotteluissa saatiin viime viikolla sovittua tähän aikuiskoulutuskeskuksien toiminta-avustukseen 4 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi sitten siirretään 4,1 miljoonaa euroa valtionosuusjärjestelmän käyttösuunnitelmassa valtionosuuksista toiminta-avustuksiin. Näillä saamme sitten kerättyä tämän 8,1 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Halusin tämän asian todeta täältä eduskunnan puhujalavalta, koska tämä liittyy osaltaan nyt siihen lähivuosina edessä olevaan kansalliseen haasteeseen, jossa on kysymys meidän erityisesti keski-ikäisen heikosti koulutetun aikuisväestön ammattiosaamisen ja yleissivistävän osaamisen tason nostamisesta.

Myöskin tässä päätöksessä, joka liittyy aikuiskoulutuskeskusten toiminta-avustuksiin, on kysymys siitä, että aikuiskoulutustyöryhmässä nähtiin tärkeänä kehittää erillislainsäädännön pohjalta aikuiskoulutuskeskuksista työelämän aikuisopistojen verkosto. Itse näen olevan järkevää kehittää aikuiskoulutuskeskuksista tällainen työelämää palveleva aikuisopisto, jolle myöskin tulisi työelämän palvelutehtäviä. Nämä työelämän aikuisopistot voisivat sitten myöskin olla alueellisia ja koulutusalakohtaisia opistoja, jotka erityisesti palvelisivat pienyritystoimintaa, pientä- ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen työvoiman ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sen lisäksi, että aikuiskoulutuskeskuksilla, toivottavasti tulevilla työelämän aikuisopistoilla, on myöskin tehtävänään sitten aikuisten ammatillisten perustutkintojen, erikoistutkintojen ja muiden tutkintojen kouluttaminen.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin käyttää hyvin lyhyen puheen tuolta omalta paikaltani, mutta kuunnellessani ed. Gustafssonin puhetta minun oli aivan välttämätöntä tulla tänne pitemmän puheenvuoropyynnön paikalle muutama sananen tästä kyseisestä laista käyttämään.

Aivan ensimmäisenä haluan puuttua tuohon asiaan, minkä ed. Gustafsson viimeisenä otti esille. Kannoimme sivistysvaliokunnassa yhteisesti huolta siitä, että tulevaisuudessakin on turvattava laajempi aikuiskoulutusverkosto kuin mihin tämän lain kautta ollaan tähtäämässä. Nyt kun kuuntelen ed. Gustafssonin puhetta, mieleeni tulee juuri se, että en itse ainakaan halua nähdä tulevaisuuden aikuiskoulutuksen tarjoajana pelkästään aikuiskoulutuskeskuksia yksistään siitä syystä, että nämä koulutuksen tarjoajat eivät ole koko maata kattavia laitoksia. Ne ovat sijoittuneet hyvin hajalleen, eivät palvele esimerkiksi pienten kuntien, haja-asutusalueiden koulutustarpeita, ja näin keskitämme tietoisesti koulutusta kasvukeskusten läheisyyteen, missä yleensä aikuiskoulutusoppilaitokset tänä päivänä sijaitsevat.

Kannan myös huolta siitä, että kun painotetaan aikuiskoulutuspuolta, niin meidän tulee muistaa se, että on alueita, missä aikuisia ei ole tarpeeksi koulutettavana täydennys- tai lisäkoulutuspuolella. Näihin koulutusrepertoaareihin meidän on sisällytettävä myöskin nuorisokoulutusta, jossa yhdessä siis aikuiset ja nuoriso voivat opiskella. Tällöin säästämme paitsi taloudellisia resursseja myöskin tyhjiä koulutuspaikkoja.

Arvoisa puhemies! Tämän lain tarkoitus on hyvä, tavoitteellinen, mutta pelkään sitä, että kun tämä lakikin on muodostettu liian pienien raharesurssien ympärille, tällä edelleen keskitetään koulutusta entisestään. On hyvä, että tämä laki on kirjannut sisäänsä työelämätarpeiden koulutustavoitteen, mutta yhtä tärkeänä meidän on nähtävä myöskin se, että vapaan sivistystyön oppilaitokset tänä päivänä tarjoavat erinomaisen hyvää, tarkoituksenmukaista, työkykyä ylläpitävää koulutusta sinänsä tällaisten tutkintotavoitteellisten oppiainesten ulkopuolella.

Toiminta-avustuksen kirjaaminen tähän lakiin oli hyvä asia. Hyvänä en pidä sitä, että siihen tarvittava rahamäärä otettiin toisesta pussista toiseen siirtämällä. Yksinkertaisesti tämä lakikin olisi tarvinnut resursseikseen moninkertaisen määrän rahoitusta kuin sille tällä hetkellä voitiin turvata, mutta tässä hätäaputilanteessa katsoimme opposition puolelta, että emme ryhdy vastaan tätä lakia taistelemaan, vaan katsomme, miten talousarvioäänestyksissä esimerkiksi aikuiskoulutuksen rahoituksen puolesta tullaan kampea vääntämään.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden aikuiskoulutus-, lisäkoulutus- ja täydennyskoulutuspuolella on erityisen tarkasti mietittävä väyliä, joilla tätä koulutusta voidaan tarjota kaikille työelämän aloille, ei pelkästään koville aloille. Tällöin viittaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen täydennys- ja lisäkoulutukseen. Huoleni on, että ne saattavat jäädä tämän lain voimaantulon myötä lapsipuolen asemaan. Siihen on välittömästi sivistysvaliokunnan puututtava, jos näitä ongelmia ilmenee. Samoin haluaisin myös korostaa sitä, että kaikenlainen työelämäläheinen koulutus on saatava opiskelijan omien edellytysten mukaisesti tätä henkilöä ja hänen omia koulutussuunnitelmiansa palvelevaksi myös tulevaisuudessa. Kun tiedämme työelämän vaativat tarpeet, tämä ei voi olla yksistään taloudellinen kysymys.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kun käytin puheenvuoron hetki sitten, tarkoitukseni ei ollut käyttää varsinaista aikuiskoulutuspoliittista, puhumattakaan koulutuspoliittista, puheenvuoroa, vaan keskittyä ihan tähän rahoitusjärjestelmään ja toiminta-avustukseen.

Mutta korjaisin kyllä ed. Kerolan näkemyksen siltä osin, kun hän antoi ymmärtää, että haluaisin keskittää jotenkin aikuiskoulutuksen yksin ammatillisiin aikuiskoulutuskeskuksiin tai tulevaisuudessa niin sanottuihin työelämän aikuisopistoihin. Aivan niin kuin tässä laissa todetaan, sen rinnalla tarvitaan ammatillisten oppilaitosten tarjoamaa aikuiskoulutusta. Siellä on monessa hyvin modernit ja hyvät aikuiskoulutusosastot. Myöskin vapaan sivistystyön erittäin tasokas aikuiskoulutustarjonta monissa kansanopistoissa jne. on. Kaikkia näitä tarvitaan, eivätkä ne riitäkään. Tältä osin ed. Kerola kyllä tietää itse tämän asian myöskin, ettei pidä antaa väärää todistusta lähimmäisestä.

Rahaa tietysti olisi tarvittu merkittävästi enemmän. Tulopoliittisessa ratkaisussa tähän niin sanottuun aikuisten Nosto-ohjelmaan tuli 2 miljoonaa euroa. Nyt me saimme näissä neuvotteluissa lisättyä toiminta-avustukseen 4 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi vapaalle sivistystyölle tuli nafti miljoona euroa lisää. Se oli se suunnilleen, mihin sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton voimin päästiin tässä hallituspohjassa. Ei ole mitään tarvetta tässä kokoomusta kritisoida, koska sen jäsenet varmaan sivistysvaliokunnassa olisivat halunneet enemmän, mutta kokoomus ei ole aidosti sitoutunut aikuiskoulutukseen ja sen kehittämiseen.

Eiköhän tämä riitä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Gustafssonille toteaisin vain sen, että olemme sekä sivistysvaliokunnan ryhmässä että myöskin täällä eduskuntakeskustelussa halunneet keskustassa painottaa erikoisesti alueellista koulutuksen saatavuutta ja myöskin tasa-arvoa koulutuksen saatavuudessa.