Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Terrorismin vastustaminen on kansainvälisen yhteisön velvoite. Viime kuukausina Pariisin, Kööpenhaminan, Libyan, Nigerian ja Pakistanin tapahtumat ovat järkyttäneet, puhumattakaan Isilin joka päivä syyrialaisiin ja irakilaisiin kohdistamista pöyristyttävistä terroriteoista. Viime aikoina on myös nähty, miten tällaista terroria harjoittavat liikkeet ovat keskenään verkostuneet.

Isilin vastainen kansainvälinen yhteistyö on viime syksyn ja kuluvan talven aikana järjestäytynyt, ja yhteistyörintamaan on ilmoittautunut yli 60 maata mukaan lukien kaikki EU- ja Pohjoismaat. Tämä yhteistyö tukeutuu YK:n turvallisuusneuvoston kaikille jäsenmaille osoittamaan vetoomukseen tämänkaltaisen yhteistyön käynnistämiseksi. Isilin pysäyttäminen ei onnistu yksittäisin toimin, vaan se edellyttää laaja-alaista strategiaa, joka pitää sisällään alueen maiden kapasiteetin kehittämisen, terroristien resurssien ja toimintamahdollisuuksien heikentämisen, humanitaarisen avun ja taloudellisen elpymisen mukaan lukien mahdollisuuden luomisen normaaliin elämään.

Selonteossa kerrotaan, miten myös Suomi jo omilla päätöksillään on osallistunut tähän yhteistyöhön niin kehitys- kuin humanitaarisen avun keinoin. Esimerkiksi viime vuoden osalta puhumme noin 25 miljoonasta eurosta. Turvallisuussektorin koulutusyhteistyö on osa tätä laajempaa kokonaisuutta.

Irakin ulkoministeri pyysi kesällä 2014 pääsihteerille osoitetulla kirjeellä tukea Isilin torjumiseen muun muassa turvallisuussektorin koulutus- ja materiaalitukea antamalla. Tähän pyyntöön on jo viime syksynä vastattu käynnistämällä työ koulutusyhteistyön toteuttamiseksi Irakin armeijan ja turvallisuusjoukkojen kanssa. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa Irakin omaa kykyä toimia Isiliä vastaan. Koulutusta annetaan niin Irakin armeijalle kuin autonomisen Kurdistanin peshmergalle. Koulutustyö on jo käynnistymässä, ja useat EU-maat ovat ilmoittaneet siihen osallistuvansa. Ensimmäiset ovat jo Irakissa. Koulutustehtävä tapahtuu Irakin pyynnöstä ja suostumuksella.

TP-utva on syksyn aikana käsitellyt Suomen mahdollisuutta osallistua tähän. Olemme nähneet, että myös Suomen osallistuminen olisi tärkeää. Myös meidän tulee kantaa kansainvälistä vastuuta ääriliikkeiden toimintaa vastustavassa työssä. Viime kädessä ääriliikkeiden torjuminen riippuu niiden uhkaamien maiden omasta kyvystä ja halusta toimia niitä vastaan. Koulutusyhteistyöllä parannetaan Irakin omaa kykyä toimia sen vakautta järkyttävää terroria vastaan.

Suomen osallistumisessa olisi kyse enintään 50 sotilaan panoksesta. Suomalainen joukko antaisi peruskoulutusta Pohjois-Irakin peshmerga-joukoille. Joukko osallistuisi Pohjois-Irakin Erbiliin perustettavan koulutuskeskuksen toimintaan osana normaalia joukkojen koulutusta. Kouluttajat eivät ole mukana operaatioissa. Koulutuskeskuksen kehysvaltiona toimii Saksa, myöhemmin mahdollisesti Italia.

Suomi on aina korostanut, että kaiken terrorismia vastaan tehtävän toiminnan on ollakseen hyväksyttävää ja menestyksekästä kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta eikä toiminnassa saa syyllistyä minkäänlaisiin ihmisoikeus- ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden rikkomuksiin. Tämä on myös koulutusta ohjaava periaate, ja haluamme olla tässä yhteistyössä sellaisten maiden kanssa, joille tämä on yhtä lailla tinkimätön periaate.

Osallistumiskustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, ja arvioidut kustannukset sisältyvät hallituksen esitykseen vuoden 2015 lisätalousarvioksi. Tehtävä, jota suomalainen joukko lähtisi Irakissa suorittamaan, ei sisällöllisesti poikkea olennaisesti tehtävistä, joita Suomi Afganistanissa, Malissa ja Somaliassa jo tekee.

Isilin toimintatavat Irakissa ja ylipäätään korostavat turvallisuusnäkökohtien merkitystä osallistumisemme valmistelussa. Vaikka turvallisuustilanne onkin Kurdistanissa ollut kohtuullinen, pidetään väkivaltaisuuksia todennäköisinä. Suomen joukon varustukseen ja turvallisuusnäkökohtien huomioimiseen tulee kiinnittää huomiota osallistumisen kaikissa vaiheissa. Äärijärjestön toimintatavat huomioiden keskeistä on myös puolustushallinnon ja suojelupoliisin yhteistyö koko tehtävän keston ajan.

Luonnollisesti olemme huomioineet sen, että Isilin vastaiseen toimintaan osallistuvat maat voivat kaikki olla järjestön terroritekojen potentiaalisia kohteita. Toisaalta olisi naiivia ja vastuutonta uskoa, että osallistumattomuus yhteistyöhön terrorismia vastaan voisi suojella joutumasta terroritekojen kohteeksi.

Irakin kanssa ei ole voitu tehdä kaikki osallistujamaat kattavaa, yhteistä ja kriisinhallintaoperaatioissa tavanomaista joukkojen oikeudellista asemaa koskevaa sopimusta, vaan sopiminen tapahtuu kahdenvälisesti. Ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi päätettyään osallistumisestaan tehtävään tekee Irakin kanssa noottien vaihdon, jolla kouluttajien asemasta sovitaan.

Koulutustehtävään osallistuminen tarjoaa myös mahdollisuuden edistää pohjoismaista yhteistyötä kriisinhallinnan alalla. Norja ja Tanska ovat tehneet päätöksen omasta osallistumisestaan, ja lisäksi Ruotsi harkitsee samoin. Valmisteluvaiheessa yhteistyömme kaikkien näiden maiden kanssa on ollut tiivistä, ja yhteistyö jatkuu edelleen. — Kiitos.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Isil on tosiaan tällä hetkellä merkittävin radikaali islamistinen terrorijärjestö, ja Suomen tulee aktiivisesti myös osallistua kansainvälisen yhteisön osana tähän uhkaan vastaamiseksi. Uhkan torjuminen kestävällä tavalla edellyttää monia erilaisia toimia ja pitkäjänteisyyttä. Laaja-alainen kansainvälinen yhteistyörintama sekä YK:n rooli laajan kansainvälisen tuen aikaansaamiseksi on tärkeää.

Kuten tässä jo tuli mainittua, syyskuussa 2014, nyt syksyllä, käynnistettiin kansainvälinen yhteistyö Isilin vastaisen toiminnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Tässä työssä on ollut monia aloitteellisia toimijoita, etenkin Yhdysvallat, ja on merkille pantavaa, että tässä on tehty hyvin paljon työtä sen eteen, että nyt ollaan tässä pisteessä, että voidaan monella eri tavalla tehdä asioita sen eteen, että tämä kehitys kehittyy parempaan suuntaan. On tärkeää, että Yhdysvaltojen lähestymistapa kuitenkin pitää sisällään laajapohjaisen tuen sekä sisältää sotilaallisia ja myös ei-sotilaallisia elementtejä, kuten alueiden maiden oman kapasiteetin kehittämisen, terroristien resurssien ja toimintamahdollisuuksien heikentämisen ja tietenkin humanitäärisen avun. Osana koalition toimintaa kehitetään Irakin turvallisuusviranomaisten kykyä vastata Isilin muodostamaan uhkaan tarjoamalla heille koulutus- ja neuvonantotukea.

Koulutustoimintaan on tällä hetkellä osallistumassa noin 15 maata, mukaan lukien todennäköisesti kaikki Pohjoismaat. Kuten tässä myös tuli mainittua, TP-utva on tehnyt tästä päätöksiä nyt helmikuussa, ja linjaus Utvassa oli, että Suomi osallistuisi enintään 50 sotilaan voimin tähän kouluttajatyöhön. Tämä on tosiaan vastaavaa työtä, mitä Suomi tekee jo monessa maassa, tällä hetkellä muun muassa Afganistanissa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Malissa ja Somaliassa. Tämä on myös semmoinen avunannon muoto, joka on osoittautunut Suomelle toimivaksi, ja tämä monella tavalla vastaa myös sitä koulutustoimintaa, joka perusperiaatteiltaan muistuttaa kotimaista varusmies- ja reserviläiskoulutusta. Tähän 50 suomalaissotilaan osastoon sisältyisi varsinaisen koulutusosaston lisäksi esikuntaupseereita ja tuki- ja huoltohenkilöstöä.

Turvallisuustilanne Irakissa on haastava, joskin tällä kurdialueella on ollut pitkään rauhallista ja suhteellisen vakaata. Samalla on huomattava, että Erbilistä noin 30 kilometrin päässä on sitten jo taistelurintama, ja tämä on asia, joka on huomioitava kaikessa suunnittelussa. Niin kuin ulkoministeri tässä puheenvuorossaan painotti, nämä omasuoja-asiat, meidän henkilöstömme palvelusturvallisuus ja kaikki siihen liittyvät asiat — niin kokonaisuudet kuin myös yksityiskohdat — ovat mitä tärkeimpiä, ja olemme puolustushallinnon toimesta painottaneet ja edellyttäneet, että nämä asiat sitten ratkeavat juuri niin täysimääräisesti kuin toivomme, jotta voimme meidän ihmisiä sinne lähettää tärkeään työhön, ja uskonkin, että tässä onnistutaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vähän kustannuksista: arvioidut kustannukset on sisällytetty tähän lisätalousarvioon tälle vuodelle, UM:n pääluokassa 15 miljoonaa euroa, ja meidän pääluokkamme osuus on lopulta arviolta semmoinen 9,2, joten se on suhteellisen huomattava, mutta tämä on jo huomioitu meidän talousarvioissamme, ja näin ollen olemme tähän siltä osin hyvin varautuneet. — Kiitos.

Pertti Salolainen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Perinteisesti on ollut tapana jakaa turvallisuus käsitteellisesti sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Nykyisin valtiolliset rajat ja maantieteelliset etäisyydet rajoittavat yhä vähemmän ihmisten mahdollisuuksia liikkua paikasta toiseen. Vielä vähemmän tällaiset rajoitteet ovat esteenä nykyaikaiselle viestinnälle. Tämä luo ennennäkemättömiä toimintamahdollisuuksia myös terroristeille, väkivaltaisille fanaatikoille ja ääriliikkeiden sanoman leviämiselle. Tämä uhka on todella otettava vakavasti.

Ääri-islamistinen Isil-järjestö on kenties aikamme vastenmielisimmän raakalaismaisuuden ilmentymä. Vinoutuneella tavalla uskontoon vetoavan ideologiansa varjolla se harjoittaa silmitöntä väkivaltaa, orjuuttaa ja tappaa ihmisiä ja kylvää kauhua kaikkialle. Se on ottanut Lähi-idässä haltuunsa laajoja alueita ja syössyt ne järkyttävän terrorin, sekasorron ja julmuuden tilaan.

Isil ei kuitenkaan ole vain alueellinen ongelma. Se on aktiivisesti verkottunut kaikkialle maailmaan ja rekrytoinut toimintaansa mukaan syrjäytyneitä, etupäässä maahanmuuttajataustaisia nuoria, joista osaan väkivaltainen ääri-islamistinen ideologia on vedonnut. Radikalisoimalla yhteiskunnan sivuraiteille joutuneita nuoria ihmisiä ja yllyttämällä heitä äärimmäisiin tekoihin Isil muodostaa todellisen turvallisuusuhkan myöskin Suomessa.

Suomesta on lähtenyt Isilin houkuttelemina yli 50 tunnistettua henkilöä Syyriaan ja Irakiin. Heistä valtaosa kannattaa järjestön ideologiaa ja taistelee sen riveissä. Vielä huolestuttavampaa on, että Suomessa on myös Syyriasta ja Irakista palanneita taistelijoita, jotka samaistuvat Isiliin. On mahdotonta ymmärtää, miten suomalaiset, ehkä jopa asevelvollisuuden suorittaneet, voivat mennä Irakiin ja Syyriaan taistelemaan Isilin riveissä muun muassa suomalaisia sotilaskouluttajia vastaan. Mitä Suomen laki ja sotilasvala sanovat tällaisesta?

Arvoisa puhemies! Viime syyskuussa käynnistettiin kansainvälinen yhteistyö Isilin vastaisen toiminnan tehostamiseksi. Yhdysvaltain koordinoimassa toiminnassa on mukana yli 60 maata mukaan lukien kaikki EU-maat ja Pohjoismaat. Lähtökohtana on, että kukin maa päättää itse, millaista tukea haluaa antaa.

Kun Isilin muodostama turvallisuusuhka koskettaa myöskin Suomea, on vahvasti intresseissämme, että osaltamme osallistumme äärijärjestön vastaiseen työhön. Suomi tukee kehitysyhteistyön kautta Syyriaa ja sen naapurivaltioita ja antaa humanitääristä apua Isilin uhreille. Lisäksi Suomi antaa koulutuksellista apua Isiliä vastaan taisteleville peshmerga-joukoille Pohjois-Irakissa.

Nämä valitut toimenpiteet ovat Suomelle kaikkein luontevimpia tapoja antaa oma panoksensa Isilin vastaiseen työhön. Emme voi katsella toimettomina sivusta, kun Lähi-itä on uhkaavasti luisumassa kohti ennennäkemätöntä barbariaa. Samalla on kuitenkin välttämätöntä kiinnittää erityistä huomiota kouluttajien omaturvaan alueella, jolla turvallisuusuhat ovat erittäin konkreettiset ja tehtävään liittyy todella monia vaarallisia riskejä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää huomiota erityisesti niihin Isil-taistelijoihin, jotka ovat lähteneet Suomesta. Suomeen mahdollisesti palatessaan nämä henkilöt muodostavat vakavan turvallisuusuhan, ja kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan sellaista Isil-taistelijaa, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta, ei tule päästää takaisin Suomeen. (Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!) Mikäli paluuta Suomeen aikovalla on Suomen kansalaisuus, tulee tällainen henkilö tuomita Isilin riveissä toimimisesta ja siellä mahdollisista rikoksista asianmukaisiin rangaistuksiin — mutta siis pelkän toimimisen vihollisen joukoissa pitäisi riittää.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä uskoo, että näin toimimalla myös ennalta ehkäistään terrorismin paluuta Suomeen. Kun Isil-taistelija tietää joutuvansa Suomessa oikeuden eteen, nostaa se todennäköisesti merkittävästi kynnystä toteuttaa aikeet palatessaan.

Suomen ei pidä ummistaa silmiään aikamme turvallisuusuhilta, vaan on oltava päättäväisesti niitä torjumassa. Yhä globaalimmassa maailmassa maamme turvallisuutta puolustetaan usein hyvinkin kaukana omista maantieteellisistä rajoista. On paitsi inhimillinen velvollisuutemme myös oman etumme mukaista olla mukana yhteisessä rintamassa terrorismia, väkivaltaa, ääriliikkeitä ja barbaarista julmuutta vastaan.

Tuula  Väätäinen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien pitkä linja on ollut, että rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan osallistumisella on tärkeä tehtävä myös osana omaa turvallisuuspolitiikkaamme. Tällä tavalla Suomi kantaa konkreettisesti yhteistä vastuuta maailmanlaajuisen vakauden edistämisessä. Uunituore turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskeva katsaus korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on Suomen turvallisuudelle keskeisen tärkeää. Muuttuva toimintaympäristö heittää eteemme tekijöitä, joihin meidän on sopeuduttava ja varauduttava. Vain aktiivisella ulkopolitiikalla Suomi voi vaikuttaa siihen, että muutoksen virrat kulkisivat kannaltamme toivottuun suuntaan.

Taistelu Isiliä vastaan on yhteinen tehtävä, jossa pitää onnistua. Kyseessä on ryhmittymä, jonka voimistuminen on käynyt melkein kuin varkain. Kuka olisi vielä jokin aika sitten uskonut, että jostakin nousee uhka, jota vastaan länsi ja al-Assadin johtama Syyria yhdessä kamppailevat? Syyrian useisiin rintamiin pirstaloinut sisällissota ja Irakin hallinnon heikkous ovat mahdollistaneet järjestön nopean kasvun ja aggressiivisen alueellisen laajentumisen. Ulkoministeri Tuomioja on osuvasti todennut, että Isil on osoittautunut ehkä aikamme kammottavimmaksi terroristijärjestöksi. Myös vastikään julkistettu YK:n raportti kertoo Isilin hirmuteoista, joissa ihmisarvolla ei näytä olevan mitään merkitystä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien mielestä on selvää, että kansainvälisen yhteisön täytyy toimia tällaista raakuutta vastaan. Samalla on rehellisesti tunnistettava myös miekan toinen terä: se, että kyseinen operaatio ei ainoastaan lähetä sotilaitamme erittäin vaarallisiin oloihin vaan kasvattaa myös terrori-iskun uhkaa täällä Suomessa. Selonteossa todetaan lyhyesti, että Syyriasta tai Irakista palanneisiin vierastaistelijoihin arvioidaan liittyvän turvallisuusuhkia ja että osallistuminen Isilin vastaiseen koulutusoperaatioon voi osaltaan vaikuttaa näihin uhkiin.

Selonteon analyysi jää tältä osin liian pinnalliseksi. Kun riskin olemassaolo tiedetään, pitää kysyä, miten sisäministeriö ja suojelupoliisi varautuvat riskin mahdolliseen konkretisoitumiseen. Tämän operaation kohdalla ei riitä, että Puolustusvoimat huolehtii sotilaiden turvallisuudesta, vaan myös sisäinen turvallisuus pitää ottaa huomioon eri tavalla kuin aiemmin.

Selonteko arvioi, että Irakin operaatiossa joukon tehtävät ja toiminnan riskit ovat verrannollisia tämänhetkisiin operaatioihin Malissa ja Somaliassa. Sosialidemokraattien mielestä sotilaiden turvallisuuden kannalta on kuitenkin syytä nostaa esiin kaksi seikkaa. Ensinnäkin joukot pitää varustaa siten kuin tehtävän kannalta Puolustusvoimissa katsotaan tarpeelliseksi. Toiseksi on syytä painottaa sotilaiden vapaaehtoista osallistumista. Erityisesti nyt kaikilla lähtijöillä on oltava tiedossa, millaisesta operaatiosta on kyse ja millaiset riskit ja olosuhteet paikan päällä odottavat.

Arvoisa puhemies! Tätäkään uhkaa ei voiteta vain sotilaallisin keinoin. YK on julistanut Irakin tilanteen vakavimman tason humanitaariseksi kriisiksi. Ensi vaiheessa apu hengenhädässä oleville ja pitkällä aikavälillä vakaan yhteiskunnan rakentaminen on olennaista. Pohjois-Irakissa toteutettavan koulutusoperaation johtovastuun ottaa alkuvaiheessa Saksa. Tähän viitekehykseen Suomen osallistuminen mielestämme sopii. Kuten selonteossa todetaan, operaatio tarjoaisi mahdollisuuden edistää pohjoismaista yhteistyötä kriisinhallinnassa sekä kehittäisi Puolustusvoimien kykyä vaativaan sotilaalliseen neuvonanto- ja koulutustoimintaan.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa Suomen osallistumista Irakin koulutusoperaatioon selonteossa esitetyllä tavalla. Erityistä valppautta tarvitaan kuitenkin sen arvioimisessa, miten turvallisuustilanne kehittyy ja onko uudenlaisia uhkatilanteita syntymässä paikan päällä oleville sotilaille ja kansalaisille täällä koti-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Tässäkin yhteydessä on syytä muistuttaa, että puolustus- ja ulkoasiainvaliokunta ovat korostaneet useaan otteeseen, että kriisinhallintaan osallistuneiden ammattisotilaiden ja reserviläisten fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Tukea on oltava tarjolla ennen operaatiota, sen aikana ja kotiutuksen jälkeen.

Jussi  Niinistö /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset arvioivat kriittisesti kaikkia kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita, joihin Suomea pyydetään mukaan, niin myös nyt tätä lähetekeskustelussa olevaa selontekoa turvallisuussektorin koulutusyhteistyöstä Irakissa, joka on Suomelle operaationa ainutlaatuinen. Operaatiolle on YK:n periaatteellinen tuki mutta ei varsinaista valtuutusta. Kuten selonteossa todetaan, YK:n turvallisuusneuvosto pyysi viime syksynä jäsenmaita ryhtymään "kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan Isilin toimintaa". Suomi pohtii nyt osaltaan vastausta tuohon pyyntöön. Antaisimmeko tukemme sellaisessa muodossa, joka sopii kansainväliseen rooliimme ja jonka hyvin osaamme: ammattitaitoista sotilaskoulutusta Irakin kurdialueen peshmerga-joukoille? Päätös asiasta tulee tehdä varsin pikaisella aikataululla, sillä tarve koulutukselle on akuutti.

Arvoisa puhemies! Ääri-islamilainen terroristijärjestö Isil, joka yleisimmin tunnetaan nimellä Isis, on barbaarinen, ja sen tuhoa toivoo moni. Nyt käsittelyssä olevassa operaatiossa ei ole kyse länsimaitten voimannäytöstä vaan länsimaiden ja arabimaiden yhteisestä kamppailusta yhteistä vihollisia vastaan. Isis kylvää kauhua ja tuhoa niin kristittyjen, muslimien kuin muidenkin keskuudessa. On hyvä huomioida, että ilmaiskuihin Isisiä vastaan osallistuivat ensimmäisten joukossa sellaiset maat kuin Saudi-Arabia, Jordania, Arabiemiraatit ja Bahrain.

Pohjois-Irakissa kurdien peshmerga-taistelijat ovat etulinjassa raakalaismaista ja häikäilemätöntä vihollista vastaan. Isis tappaa, raiskaa naisia ja lapsia, uhkailee ei-muslimeja kansanmurhalla, mestaa toimittajia ja avustustyöntekijöitä sekä kylvää tekemistään kauheuksista vastenmielisiä videoita internetiin. Teoillaan Isis on osoittanut olevansa ihmiskunnan vihollinen. Perussuomalaiset eivät halua, että Isis leviää. Me emme halua sen leviävän Suomessa asuvien muslimien keskuudessa. Meidän viestimme on: Älkää lähtekö taistelemaan Isisin riveihin. Jos niin teette, olette puolenne valinneet.

Arvoisa puhemies! Periaatteellisesta tarkastelusta käytännön tasolle. Selonteko on kovin köykäinen yksityiskohdissaan. Siksi perusteellinen valiokuntatyö on tärkeää.

Ensinnäkin on syytä huomioida, että suomalaisten kouluttajien turvallisuus on asia, josta ei pidä tinkiä. Joko turvallisuudesta huolehditaan, tai sitten suomalaiset eivät lähde. Irakissa on tuhannen kilometrin pituinen rintama Isisiä vastaan. Rintamalinja elää, ja siinä on aukkoja. Iskut selustassa ovat mahdollisia. Ehkä suurimman riskin suomalaisille aiheuttaa liikkuminen koulutuspaikasta toiseen. Joukkojemme omasuojauksesta on huolehdittava niin, että esimerkiksi tienvarsipommeihin varaudutaan riittävän hyvin. Turvallisuusasioiden tuleekin olla vahvasti esillä, kun Suomi sopii joukkojensa asemasta kahdenvälisesti Irakin kanssa. On tehtävä rehellinen riskiarvio ja katsottava kouluttajiemme omasuoja sen mukaan, mitä todella tarvitaan, eikä sen mukaan, mitä isännät katsovat soveliaaksi.

Toiseksi on syytä tiedostaa, että operaatioon osallistumisella voi olla omat heijastevaikutuksensa. Vaarana on, että Irakista ja Syyriasta kotiin palaavat jihadistit syyllistyvät terrori-iskuihin myös koti-Suomessa. Operaation tästä ulottuvuudesta on syytä käydä perusteellinen ja rehellinen keskustelu, koska Isis on kehottanut kannattajiaan iskemään koalitioon osallistuvien maiden kansalaisiin. Viime aikoina terrori-iskuja on tapahtunut Ranskassa, Belgiassa ja viimeksi Tanskassa. Sellainen voi tapahtua myös Suomessa. Pelon lietsomiseen ei kuitenkaan ole syytä. Tilanne on tiedostettava, ja viranomaisten tulee siihen varautua.

Kolmanneksi on kysyttävä: Onko tätä operaatiota käsitelty kriisinhallintahenkilöstön yhteistoimintaryhmässä? Ovatko kouluttajiksi lähtevien palvelussuhteiden ehdot nyt kohdallaan, ettei käy niin kuin kävi helikopteritaisteluosaston kanssa?

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat terrorisminvastaisen lainsäädännön edelleenkehittämistä. Samalla meidän on mietittävä kotouttamispolitiikkaamme. Jos ja kun Suomessa asuvia ihmisiä ja jopa Suomen kansalaisia on halunnut hylätä turvallisen yhteiskuntamme ja lähteä tappamaan ja tuhoamaan raakalaisten riveihin, jokin on pahasti pielessä.

Antti Kaikkonen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi viime vuoden elokuussa päätöslauselman, jossa se pyysi jäsenmailta ryhtymistä "kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan Isilin toimintaa". Kyseessä on kansainvälisen yhteisön, yli 60 maan, yhteinen pyrkimys estää radikaali-islamistisen terroristijärjestön toimintaa. YK on julistanut Irakin vakavimman tason humanitaariseksi kriisiksi.

Rauhaa, vakautta ja turvallisuutta raakalaismaisella tavalla uhkaavaa kehitystä ei voi tyytyä vain seuraamaan sivusta. Suomenkin on omien voimavarojensa ja kykyjensä puitteissa kannettava oma vastuunsa tilanteen rauhoittamiseksi. Jos tämänkaltaiset liikkeet saavat lisää jalansijaa maailmalla, ulottuvat niiden lonkerot ennen pitkää yhä vahvemmin myös Suomeen. Siksi on kansallistenkin intressiemme mukaista tarttua ainakin omalta pieneltä osaltamme toimeen.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää selonteossaan enintään 50 sotilaan joukon lähettämistä koulutustehtäviin Pohjois-Irakiin. Suomen rooliin voisi sopiakin juuri kouluttajaosaston lähettäminen Irakiin. Meillä on kokemusta neuvonannosta ja koulutustuesta myös monissa muissa kriisinhallintaoperaatioissa.

Koulutus tapahtuu Irakin Kurdistanin itsehallintoalueella. On syytä todeta, ettei koulutustuen antaminen Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille ole sinänsä kannanotto Kurdistanin valtiolliseen asemaan.

Pidämme myös tärkeänä, että osallistuminen operaatioon rajataan enintään vuoden kestäväksi.

Osallistuminen hallituksen esittämään koulutusoperaatioon ei kuitenkaan ole ongelmatonta saati riskitöntä, eikä siihen pidä sännätä kritiikittömästi tukka putkella. Varsinaista YK:n valtuutusta toiminnalle Irakin alueella ei ole. Vaikka turvallisuustilanne Pohjois-Irakin Erbilissä on tällä hetkellä verrattain hyvä, on varauduttava uhkaan koulutustehtävissä toimivaa joukkoamme vastaan. Joukolla on oltava riittävä suojaus paikan päällä ja sen liikkuessa kentällä.

Arvoisa puhemies! Sekin on syytä tiedostaa, että operaatioon osallistumisella voi olla omat mahdolliset vaikutuksensa turvallisuuteen myös kotimaassa. Suomestakin on lähtenyt Irakiin ja Syyriaan taisteluihin yli 50 henkilöä. Kaikkiin turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin on syytä suhtautua vakavasti, ja uhkiin on varauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin niin Irakissa kuin kotimaassa.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että operaation mandaattiin, sisältöön, voimankäyttövaltuuksiin ja turvallisuuteen perehdytään perusteellisesti selonteon eduskuntakäsittelyssä. Turvallisuuteen liittyviin avoimiin kysymyksiin on saatava riittävät vastaukset ennen lopullista kannanmuodostusta.

Arvoisa puhemies! Norjan ja Tanskan osallistuminen tähän operaatioon on jo selvää. Keskustan mielestä on myös merkityksellistä tietää Ruotsin osanotto operaatioon. Tämä tieto meiltä vielä puuttuu.

Arvoisa puhemies! Isilin vastaisessa toiminnassa tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Sotilaallisen toiminnan lisäksi tarvitaan alueen maiden, Irakin ja Syyrian, toimintakyvyn kehittämistä, humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä. Turvallisuuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaista kriisinhallintaa.

Lopulta kysymys kuuluu: Pitääkö Suomen muiden EU-maiden tapaan osallistua Isilin vastaiseen toimintaan, kuten YK on pyytänyt? Kyllä pitää. Pitääkö sitten juuri tähän kyseessä olevaan operaatioon osallistua? Se riippuu siitä, pystytäänkö asiaan liittyvät turvallisuuskysymykset riittävällä tavalla ratkaisemaan niin paikan päällä Irakissa kuin täällä koti-Suomessakin.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Terroristijärjestö Isis hallitsee miljoonien ihmisten asuttamaa aluetta Irakissa ja Syyriassa. Ääri-ideologiansa mukaisesti se murhaa vastustajiaan ja syyttömiä ihmisiä näiden erilaisuuden vuoksi ja levittää kauhua ympäristöönsä. Isis pyrkii valtaamaan yhä suurempia alueita ja rekrytoi taistelijoita myös Euroopasta.

Isis ei ole syntynyt tyhjästä. Vuonna 2001 alkanut Yhdysvaltojen terrorismin vastainen sota on keskeinen tausta sille, miksi maailma makaa Lähi-idässä näin. Hyökkäys Irakiin vuonna 2003 aloitti yhä jatkuvan sisällissodan kaaoksen, joka on horjuttanut koko Lähi-itää. Syyriassa puolestaan arabikevät yltyi veriseksi sisällissodaksi, jossa kuolleita on satojatuhansia ja pakolaisia miljoonia. Sunniväestön sorrettu asema niin Syyriassa kuin Irakissa on muokannut Isisille maaperää. Isisin sota uhkaa laajeta myös Libanoniin ja järkyttää maan haurasta poliittista tasapainoa, ja Etelä-Libanonissa on myös suomalaisia YK-joukkoja.

Suomi on jo ilmoittanut olevansa mukana Isisin vastaisessa rintamassa. Nyt päätetään siitä, kuinka käytännössä osallistuttaisiin. Esitetään armeijan ja turvallisuusjoukkojen kouluttamista. Sotilaallisesti liittoutumattomalle maalle tilanne ei ole helppo.

Pitkällä aikavälillä on itsestään selvää, että Lähi-idässä aseita on liikaa ja demokratiaa liian vähän. Liian usein siellä on aseellisesti yritetty ratkaista ongelmia, joiden pohjimmaiset syyt ovat eriarvoisuudessa, ja niihin syihin olisi löydettävä ratkaisu. Kuitenkin lyhyellä aikavälillä on yhtä lailla selvää, että Isis uhkaa juuri niitä ihmisiä, jotka demokratiaa ja moniarvoista yhteiskuntaa Lähi-idässä puolustavat. Ainakaan Suomi ei voi käpertyä piiloon pahaa maailmaa mihinkään korpikuusen kannon alle. Emme myöskään voi kieltäytyä kaikesta yhteistyöstä siksi, että mukana on meille epämieluisia kumppanimaita.

Norja ja Tanska ovat päättäneet osallistua hankkeeseen 120 kouluttajalla. Ruotsi harkitsee pienempää joukkoa. Myös Suomelle pienempi asiantuntijajoukko olisi luontevin osallistumisen tapa. Suomalaiset sijoitettaisiin Irakin pohjoisosaan kurdien itsehallintoalueelle Erbilin kaupunkiin kouluttamaan kurdien peshmerga-joukkoja. Kaikista sodan osapuolista juuri kurdit ovat Suomelle ehkä kaikkein luontevin kumppani. Kurdit ovat pitkään sinnitelleet Isisiä vastaan oman itsemääräämisoikeutensa ja maallisen hallinnon puolesta. Vasemmistossa vaadittiin nimenomaan kurdien voimakkaampaa tukemista viime vuoden lokakuussa, kun Syyrian puolella sijaitsevan Kobanên siviiliväestöä uhkasi kansanmurha.

Arvoisa puhemies! Isis uhkaa terrori-iskuilla myös Euroopassa. Kannatusta saadakseen Isis pyrkii luomaan vastakkainasettelujen maailman, jossa terrori-iskuihin vastataan poliisivaltiolla, kontrollilla ja äärimmillään valtioterrorilla, maailman, jossa epäilyksenalaisina ovat kaikki islaminuskoiset. Tätä syöttiä ei pidä niellä. Isisin vastakohta on moniarvoinen maailma, jossa kaikilla ihmisillä on ihmisarvo ja ihmisoikeudet, erilaiset uskonnot sallitaan ja erilaiset ihmiset hyväksytään, yhteiskunta ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat vapaita. Norjassa äärioikeistolainen massamurhaaja Breivik ei saanut yhteiskuntaa käpertymään itseensä, vaan vastaus oli avoimen yhteiskunnan puolustaminen. Avoin yhteiskunta on ainoa oikea ase terrorin torjumisessa, on kyse sitten terrorista minkä tahansa uskonnon tai aatteen varjolla.

Arvoisa puhemies! Afganistaniin Suomi lähti vuonna 2001 jälleenrakentamaan maata, mutta joutui sisällissodan osapuoleksi. Siitä opetuksesta on viisastuttava. Tärkeää on ensinnäkin se, (Puhemies koputtaa) että Irakin Kurdistanissa suomalaiset kouluttajat eivät osallistu taistelutehtäviin. Ja toiseksi tätäkin operaatiota on voitava harkita uudelleen, (Puhemies koputtaa) jos Suomen asettamat tavoitteet karkaavat tavoittamattomiin. Oleellista on myös operaatioon osallistuvien suomalaisten turvallisuus.

Pekka Haavisto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Isis on luonteeltaan uudenlainen radikaali-islamistinen poliittinen ja sotilaallinen liike. Se pyrkii luomaan uutta, rajat ylittävää islamilaista aluetta, omanlaistaan suurta kalifaattia, eikä se kunnioita valtioiden rajoja eikä olemassa olevia kansainvälisiä sopimuksia. Isis on vienyt barbarian uudelle tasolle. Sen tapa kohdella siviiliväestöä valtaamillaan alueilla ja vastustajiaan rikkoo kaikkia ihmisoikeuksien periaatteita ja sodankäynnin pelisääntöjä mestauksineen ja elävältä polttamisineen.

Olemme nähneet tätä jo liikaa. Paitsi että nämä rikokset on tuomittava, niihin syyllistyneet on myös saatettava aikanaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Sen vuoksi kaikkien ihmisoikeusrikosten dokumentointi on nyt tärkeää.

Isisin joukkoihin on liittynyt suuri määrä vierastaistelijoita. Suomesta lähtöisin olevia taistelijoita on joukoissa arvioitu olevan 50—70 henkeä. Suomen on toimittava sekä uusien lähtijöiden lähdön estämiseksi että alueella nyt taistelevien palauttamiseksi ja saattamiseksi oikeuden eteen. Palaajille on myös tärkeää järjestää koulutusta, joka palauttaa heidät yhteiskuntaan. Tällaisesta on myös kansainvälistä osaamista.

Isisin toimintatapana on toimia valtion rajat ylittävästi, ja se pystyykin tällä hetkellä toimimaan niin Irakissa, Syyriassa kuin Libyassakin. Eurooppalaisten vierastaistelijoiden ohella se on rekrytoinut suuren joukon taistelijoita Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä, ja käydessäni tammikuussa Afganistanissa Isisin rekrytointia pidettiin suurena ongelmana Kabulin yliopistolla.

Arvoisa puhemies! YK:n turvallisuusneuvosto pyysi elokuussa 2014 päätöslauselmassaan numero 2170 jäsenmaita ryhtymään "kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan Isilin toimintaa". Suomen suunniteltu koulutustuki Erbilissä kurdien peshmerga-joukoille — peshmerga taitaa tarkoittaa ’kuoleman uhmaajaa’ — on osa tähän turvaneuvoston pyyntöön vastaamista. Hankkeella on myös Irakin hallituksen tuki, vaikka sillä ei olekaan juuri sananvaltaa kurdien Pohjois-Irakissa hallinnoimalla alueella.

On selvä, että Isisin pysäyttämiseen tarvitaan myös sotilaallisia keinoja. Tämän lisäksi on käytävä kiinni ongelman alkusyihin, Saddam Husseinin hallinnon kaatumisen jälkeen tapahtuneeseen sunnien syrjäyttämiseen Irakin hallinnosta. Tämä puhdistus on jättänyt jälkeensä katkeruutta ja tuonut entisten Baath-puolueen jäsenten hiljaista tai aktiivista tukea Isisille. Sunneille on varattava oikeudenmukainen osa Irakin hallinnossa.

Puhemies! Kurdien oman armeijan tukeminen ei ole ongelmatonta. Kurdialueen tavoitteena Irakin sisällä on kasvava itsehallinto ja tulevaisuudessa oman kurdivaltion synty. Asia ei ole helppo myöskään naapurimaille Syyrialle, Turkille tai Iranille. Kun nyt koulutamme joukkoja, teemme sen tietoisena siitä, että samaa sotilasvoimaa voidaan joskus käyttää myös kurdien itsenäisyystaisteluun.

Isisin vierastaistelijoiden suuri määrä ja radikaali-islamistiset tulkinnat tuovat koulutustoimintaan aivan erityisiä riskejä. Isis osaa pelottamisen ja nöyryyttämisen taktiikan, jolla on suora vaikutus kotiyleisöön. Vierastaistelijat voivat tuoda myös mukanaan iskuja Isisin vastaiseen rintamaan osallistuviin maihin, kuten Suomeen. Tämä nostaa riskitasoa täälläkin. Pelon edessä ei pidä jättää kuitenkaan tekemättä oikeaksi katsomiaan asioita, mutta päätöstä tehtäessä täytyy tietää, miten riskit kasvavat.

Iskujen ja kidnappausten vuoksi suomalaisten kouluttajien omasuoja eli oman turvallisuuden järjestäminen Erbilissä ja heidän toiminta-alueellaan on tärkeää. Tietojen mukaan avun vastaanottaja on pannut rajoituksia tähän muun muassa panssaroitujen ajoneuvojen osalta. Tällaisten rajoitusten asettamista ei voi hyväksyä. Omasuojan on perustuttava suomalaisten ja kansainvälisten kouluttajien omaan arvioon riskeistä, ja suoja on järjestettävä sen mukaisesti. Emme halua kuulla, että jollekin on käynyt huonosti siksi, että suomalaisen sotilaan työturvallisuudesta ei ole täällä huolehdittu.

Puhemies! Suomen on muodostettava kokonaisvaltainen politiikka omasta roolistaan Isisiä vastaan. Siihen tulee kuulua kolme elementtiä: ensimmäiseksi Irakia ja Syyriaa koskevan rauhanomaisen ratkaisun edistäminen ja eri osapuolet mukaan ottavien hallintorakenteiden tukeminen, toiseksi Suomesta alueelle lähtevien taistelijoiden virran tyrehdyttäminen ja alueelta palaavien sotarikosten käsittely sekä näiden uudelleenintegrointi yhteiskuntaan, ja kolmanneksi sotilaallisen koulutusavun antaminen Isisin vastaisille joukoille sekä varustautuminen mahdollisiin tuleviin, YK:n mandatoimiin rauhanturva- ja siviilikriisinhallintaoperaatioihin alueella.

Thomas  Blomqvist /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman! Det är bra att riksdagen kan föra en grundlig debatt om Finlands deltagande i säkerhetssektorns utbildningssamarbete i Irak. Som det konstateras i statsrådets redogörelse är säkerhetsläget i Irak fortsatt svårt. Radikalislamistiska terroristorganisationen Isil behärskar omfattande territorier i Irak. Kort kan man säga att Isil är ett hot mot alla. Det här kan vi inte heller i vårt land blunda för. Finland ska ta sitt ansvar och vara med och tackla problemet.

Regeringen har för ett år sedan fattat ett principbeslut om en nationell strategi för bekämpning av terrorism. Fokus i bekämpningen ligger på det förebyggande arbetet. För att motverka radikalisering och extremism behövs en politik som förebygger utslagning och diskriminering.

Arvoisa herra puhemies! Sitoudumme nyt Pohjois-Irakissa Kurdistanin Erbilissä koulutusoperaatioon, tätä on syytä korostaa. Erbilissä sijaitsevassa koulutuskeskuksessa kouluttaisimme yhdessä Saksan, Yhdysvaltojen ja Norjan ja joidenkin EU-maiden kanssa paikallisia joukkoja luomaan sisäistä järjestystä ja vakautta. Myös Ruotsi harkitsee osallistumistaan. Voidaankin sanoa, että hankkeessa on kyse ohjauksesta omatoimisuuteen. Meillä on velvollisuus toimia näin. Emme voi vain jäädä katsomaan sivusta, mitä tapahtuu. Koulutusoperaatio on meidän tapamme ottaa vastuuta kasvavan terrorismin torjunnassa.

Kun Suomi osallistuu tähän koulutusoperaatioon, on syytä korostaa turvallisuusnäkökohtia. Vaikkakin yleistilanne Irakin Kurdistanissa on pitkään ollut rauhallinen ja suhteellisen vakaa, meidän on alusta saakka oltava tietoisia siitä, että tämä hanke ei ole riskitön. Se merkitsee riskejä ennen kaikkea osallistuville, ja niitä riskejä on minimoitava, mutta meidän on myös tehtävä itsellemme selväksi, että myös riski, että Suomessa tapahtuu jotakin, kasvaa. Tähän meidän on oltava henkisesti valmistautuneita.

Mutta toisaalta, aivan kuten ulkoministeri tässä aikaisemmin sanoi, olisi sekä naiivia että vastuutonta uskoa, että se, että emme osallistuisi tähän yhteistyöhön terrorismia vastaan, suojelisi meitä terrorismiteoilta. Valmiuden mahdollisten uhkien kohtaamiseen ja torjumiseen maassamme on edelleen oltava korkea. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Pariisin ja Kööpenhaminan kaltaiset tragediat voidaan välttää maassamme. Tässä tarvitaan poliisin ja tiedustelutoiminnan niin ennalta ehkäisevää työtä kuin välitöntä turvallisuustyötäkin.

Värderade herr talman! Det bör vara en självklarhet att säkerheten för dem som åker på det här uppdraget i Irak måste vara på topp. De måste ha den bästa skyddsutrustningen. Det handlar både om personligt skydd, tillräckligt skyddade fordon och de allmänna säkerhetsaspekterna. Innan de slutliga besluten fattas krävs noggranna riskanalyser av regeringen. Det är vår skyldighet att vi har gjort allt för att operationen ska vara så säker som möjligt. Finlands linje bör vara den att vi tar vårt internationella ansvar, och att vi satsar på deras trygghet som deltar i operationerna. Deras säkerhet är på vårt ansvar.

Svenska riksdagsgruppen anser att Finland ska delta i säkerhetssektorn utbildningssamarbete i Irak. Vi har ett kunnande som vi kan bidra med för att öka den regionala säkerheten och stabiliteten i norra Irak. Men vi ska inte heller glömma att aktionen tar sikte på att stabilisera situationen globalt i hela världen. I förlängningen är det en fördel för oss alla, också här i Finland, om vi kan hindra Isils framfart i Irak.

Sari  Palm /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi terrorismin torjunnan strategiaksi vuosille 14—17 määrittelee Suomen lain perusteella, mitä on terroristinen tarkoitus. Suomi on sitoutunut YK:n terrorismin vastaiseen sopimusverkostoon ja korostaa kansainvälisen oikeuden noudattamista: terrorismi on karkeaa monimuotoista laittomuutta ihmisyyttä ja laillisia ja kansainvälistä oikeutta noudattavia järjestäytyneitä yhteisöjä, kuten valtioita, vastaan.

EU:n terrorismin vastaisessa strategiassa määritellään turvallisuuden painopisteet: EU-strategia tähtää ennaltaehkäisyyn, suojaukseen, toiminnan estämiseen ja vastuuseen saattamiseen sekä varautumiseen. Suomessa valtioneuvoston eräs strateginen toimenpide on ennaltaehkäisy, terrorismia ennalta ehkäistään kansainvälisen toiminnan kautta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jakaa käsityksen, että ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi korostaa riittävästi. Suomen mahdollinen osallistuminen tähän tehtävään voi tuoda Isilin näkökulmasta Suomelle uuden statuksen, Suomen turvallisuutta ei voi tässä kyllin korostaa.

EU-parlamentin päätöslauselmassa tämän vuoden helmikuussa todetaan, että terroristijärjestö Isil on teloittanut mielivaltaisesti Irakin kansalaisia, kohdistanut hirmutekoja siviileihin, myös lapsiin ja naisiin, määrännyt voimaan sharia-lain tiukan tulkinnan ja perustanut aria-tuomioistuimia, tuhonnut eri kansanryhmien pyhiä paikkoja ja uskonnonharjoittamispaikkoja. YK on jo raportoinut tappoiskuista, pakkokäännytyksistä, sieppauksista, raiskauksista, naisten salakuljetuksista ja sieppaamisista, naisten ja lasten orjuuttamisesta, lasten värväämisestä itsemurhaiskun tekijöiksi sekä seksuaalisesta ja fyysisestä väkivallasta ja kidutuksesta. Tiedetään, että Isil on kohdistanut iskuja erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin ja muun muassa seksuaalivähemmistöihin.

Tänään käsittelyssä olevan Irakin osalta tilanne on todella raskaasti päällä. On hyvä pitää mielessä, että YK on julistanut Irakin vakavimman tason humanitaariseksi kriisiksi. Tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Irakin hallituksella on Isilin vastainen turvallisuusstrategia. Koulutusjoukon tarve on ilmeinen. Ponnistelut niin turvallisemman arjen puolesta kuin ihmisoikeusrikkomusten lopettamiseksi ovat edessä: on selvää, että Irak tarvitsee tukemme.

Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut pääosin YK-johtoisiin, EU- tai Nato-vetoisiin rauhanturvaoperaatioihin. Nyt käsittelyssä olevan Irakin operaation osalta yhteistä sopimusta ei ole voitu tehdä, ja näin osallistuvat maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia Irakin kanssa. Tämä järjestelytapa herättää kysymyksiä: Yhteisiä voimankäyttösäädöksiä osallisilla maaryhmillä ei ole, vaan suomalaisellekin koulutusosastolle laaditaan voimankäyttösäädökset. Ovatko ne riittävän turvan antavat, ja miten ne ovat yhteensovitettavissa toisten maiden toimijoiden ja selonteossa esitetyn diplomaattistyyppisen aseman kanssa? Mitä sitten, jos joku vetäytyy kahdenvälisistä sopimuksista, miten se vaikuttaa muiden sopimuksiin ja tilanteisiin koulutustehtävissä? Onko meillä Suomena riittävästi kokemusta ja tietoa turvallisuustehtävästä, joka perustuu valtioiden väliseen noottienvaihtoon sekä diplomaattisuhteiden tapaiseen toimintaan ja jossa on kuitenkin aika paljon sotilaallisia elementtejä, voimankäyttömahdollisuutta itsepuolustustarkoituksessa?

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa terrorismin vastaiselle työlle, ihmisoikeusrikkomusten, silmittömän väkivallan ja vihan rajoittamiselle ja humanitaarisen katastrofin lopettamispyrkimyksille. On toivottavaa, että eduskuntakäsittelyssä Irakin koulutusyhteistyöhankkeen osalta punnitaan myös Suomen näkökulmasta turvallisuuden koko kuvaa: tuoko osallisuus Suomeen mahdollista terrorismin lisäuhkaa, ja millaista? Suomen osallistuessa erilaisiin rauhanturvatehtäviin yleensä aina on punnittu, mitä osaamista, mitä hyötyä tehtävä antaa Suomelle. Yksittäisiin koulutustehtäviin osallistuvien henkilöiden kokonaistilanne, ennakkovalmennus, koulutus, turvallisuus- ja toimintaolot kohteessa ja mahdollinen jälkihoito tulee valmistella ja avata riittävissä määrin myös eduskunnan tietoon käsittelyvaiheessa.

Ulkoasiainministeri  Erkki  Tuomioja

Arvoisa puhemies! En havainnut tässä niinkään minulle kohdistettuja kysymyksiä, paljonkin kylläkin puolustusministerin vastattavaksi tulevia asioita.

Mutta se on ihan selvää, että se asia, joka kaikissa puheenvuoroissa korostui, elikkä huoli turvallisuudesta, sekä näiden tähän operaatioon osallistuvien suomalaisten turvallisuudesta että myöskin laajemmista turvallisuusvaikutuksista, on aivan keskeinen myöskin hallituksen pohdinnoissa silloin, kun tätä on valmisteltu. Mutta huomautan siitä, että todellakin se huoli siitä, mitä saattaa Suomessa tapahtua, ei ole tästä päätöksestä riippuvainen. On selvää, että tämä varmasti nostaa joissain Isilin lausunnoissa myöskin Suomen mainittujen maiden joukkoon, mutta se, että meitä ei siinä mainittaisi, ei ole minkäänlainen tae eikä suojaus sille, mitä Suomessakin voi tapahtua. Tämän meidän oman sisäisen turvallisuutemme vaaliminen on asia, jonka varmasti sisäministeri on tässä varautunut myöskin kertomaan.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä kiinnitettiin monessa puheenvuorossa juuri näihin turvallisuuteen liittyviin asioihin huomiota, ja niin kuin tässä ulkoministeri totesi, tämä on ollut aivan keskeinen asia meidän hallituksen sisäisessäkin keskustelussa ja valmistelussa. Niin kuin minä alkupuheenvuorossani totesin, puolustushallinnon näkökulmasta se, että kaikki nämä meidän asiamme, jotka liittyvät turvallisuuteen, täyttyvät ja ehdot täyttyvät täysimääräisesti, on välttämättömyys, jotta me voimme lähettää näitä meidän kouluttajiamme sinne Erbiliin. Jos jostain syystä joku näistä meidän ehdoistamme ei täysimääräisesti täyty, niin silloin se tarkoittaa sitä, että lähtöä sinne Erbiliin pitää lykätä, joten lähtökohtana on, että tämä aina on se ykkösasia, meidän palvelusturvallisuutemme. Tässä on kyllä työn aikana, kun tätä on viimeisten kuukausien aikana valmisteltu, tähän kiinnitetty hyvin paljon huomiota ja edelleenkin ja tästä on valiokuntienkin kanssa keskusteltu. Niin kuin tässä jo tuli sanottua, tämä on edellytys sille, että sinne voidaan lähteä, joten tältä osin voidaan olla luottavaisia. Tähän liittyy sitten myös kaikki voimankäyttöön liittyvä ynnä muuta, varustukseen.

Haluan myös painottaa sitä, että vapaaehtoisuus on aina lähtökohta tämäntyyppiselle toiminnalle, niin reserviläisten kohdalla kuin käytännössä myös meidän vakinaisen henkilöstömme osalta, joten siltäkin osin voidaan suhtautua luottavaisesti tähän asiaan.

Sitten edustaja Väätäinen kiinnitti huomiota tähän kriisinhallintaveteraaniohjelmaan. Se on erittäin tärkeä asia, olen teidän kanssanne täsmälleen samaa mieltä siitä. Tämä on myös se syy, minkä takia on minun aikanani käynnistetty tämä kriisinhallintaveteraaniohjelma, koska jos katsotaan vähän pidemmässä aikajuoksussa, niin tämä kriisinhallintahenkilöstön tilanne, varsinkin sen jälkeen, kun he palaavat kotimaahan, ei aina ole ollut niin keskeisessä roolissa, ja sen takia olemme halunneet parantaa sitä palveluksen jälkeistäkin aikaa ja tukea sitä työtä. Myös se ennalta ehkäisevä, ennen kuin astutaan palvelukseen, on tietenkin tärkeätä. Tähän sisältyy myös monia muita elementtejä, ja mitä vaativampiin operaatioihin mennään, sen tärkeämmäksi tämä työ tulee, ja sen takia tämä kriisihallintaveteraaniohjelma on käynnistetty. Sitten siihen liittyy myös joitain elementtejä, jotka ovat sosiaali- ja terveysministeriön asioita, ja nekin ovat tärkeitä, ja niihinkin pitää panostaa, jotta se kokonaisuus toimii. Mutta tämä on tärkeä kokonaisuus.

Mutta tosiaan, herra puhemies, edellytys sille, että Erbiliin voidaan mennä, on se, että nämä turvallisuusasiat ovat kunnossa, ja uskon, että ne saadaan kuntoon. Jos ei saada kuntoon, niin silloin pitää tietenkin siinä tilanteessa ottaa vähän aikalisää. — Kiitos.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Isilin terroristijärjestön vastaisessa rintamassa ja koalitiossa mukana olemisessa emme voi olla vapaamatkustajia, mutta on selvää, että samaan aikaan on huolellisesti varauduttava myös sisäiseen turvallisuuteen liittyviin uhkakuviin. Meillähän jo viime kesänä suojelupoliisi nosti terrorismin uhka-arviota juuri näiden vierastaistelijoiden määrän kasvun vuoksi ja sen vuoksi, että meillä on lisääntynyt niiden henkilöiden määrä, jotka nähdään riskihenkilöinä ja joilla on yhteyksiä muun muassa tähän Isil-terroristijärjestöön. Näihin uhkiin on joka tapauksessa varauduttava, olimmepa tässä koulutustoiminnassa mukana tai emme.

On selvää, että se, että osallistumme tähän toimintaan, varmasti myös tuolla terroristiorganisaatiossa noteerataan, ja se saattaa tiettyjä uhkakuvia lisätä. Mutta tässä terrorismissa, aivan niin kuin täällä ministeri Tuomioja totesi, mikään tae meille ei ole se, että jäisimme tästä koalitiosta ja sen pyrkimyksistä pois.

Kaikkein tärkeintä on tietysti se, että meillä viranomaisilla on riittävät resurssit ja riittävät toimintavaltuudet mahdollisten terroristi-iskujen ehkäisemiseen ja myös näiden radikalisoituneiden henkilöiden, riskihenkilöiden, seurantaan, mahdollisten taistelualueilta palaajien seurantaan. Tällä vaalikaudellahan on laajennettu tätä terrorismin kriminalisointia. Poliisi on saanut oikeuden myös matkustajarekisteritietoihin, ja myös suojelupoliisin resursseja on vahvistettu, Turkissa on yhdyshenkilö. Edelleen sisäministeriössä selvitetään juuri tätä viranomaisten tiedonsaantivaltuuksien lisäämistä muun muassa jälkikäteen ilmoitettavan kotietsinnän osalta. Sekä näistä lainsäädännöllisistä että resursseihin liittyvistä varautumisista on huolehdittava.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on aivan totta, että suojelupoliisi on joutunut uusien haasteiden eteen tässä, ja jonkin verran sitä on helpottanut se, että he ovat saaneet henkilöstötäydennystä. Mutta kun heitä on kuunnellut, niin kyllä he ovat olleet huolissaan siitä, onko resursseja sittenkään riittävästi, koska on valtavan suuritöinen urakka seurata näitä epäiltyjä henkilöitä.

Mutta sitten tämän lisäksi kysyisin ministeri Räsäseltä — kiitos muuten kaikille ministereille hyvistä vastauksista — onko nyt tarve, miten sanoisin, vahvistaa ja kiihdyttää Suomen lainsäädäntövalmistelua muun muassa verkkotiedustelun osalta, jotta pysymme ajan tasalla näissä kysymyksissä, ja onko vielä jotain muuta lainsäädännöllistä tarvetta, jolla Suomi voisi paremmin suojautua.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Haglundilta: onko kutsuvan osapuolen osalta tullut joitakin erityisiä vaatimuksia tai rajoitteita meidän sotilaidemme varustukseen tai toimimiseen alueella poiketen aikaisemmista operaatioista?

Ja sisäasiainministeriltä kysyisin siitä, kun Puolustusvoimat huolehtii sotilaiden turvallisuudesta ja sisäministeri ja suojelupoliisi ovat sitten ne, jotka huolehtivat kansalaisten turvallisuudesta täällä. Sanoittekin sen, että täytyy olla riittävät resurssit, mutta onko nyt jo arvioitu, tuoko tämä operaatio ylimääräistä resurssin tarvetta nimenomaan sisäasiainministeriöön ja suojelupoliisiin, ja jos tuo, niin missä vaiheessa se tulee sitten tänne eduskuntaan päätettäväksi?

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huoli turvallisuudesta on yhteinen. Huoli suomalaisten koulututtavien turvallisuudesta on yhteinen. Se on hyvä asia. Se on kysymys, josta ei pidä tinkiä. Joko turvallisuudesta huolehditaan, tai sitten suomalaiset eivät lähde. Olen tässä suhteessa yhtä mieltä ministeri Haglundin kanssa ja kiitän häntä vastauksesta. Turvallisuusasioiden tulee olla vahvasti esille, jos ja kun Suomi lopullisesti sopii joukkojensa asemasta kahdenvälisesti Irakin kanssa.

Koska tämä selonteko oli sen verran köykäinen, niin vielä tarkentaisin: Onko ministereiden mielestä tehty riskiarvio riittävä? Onko se rehellinen? Ja jatkan vielä edustaja Väätäisen kysymystä: onko mielestänne kouluttajiemme omasuoja katsottu sen mukaan, mitä todella tarvitaan, eikä sen mukaan, mitä isännät katsovat soveliaaksi?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin myös vähän tarkennusta. Ulkoministeri sanoi tuossa avauspuheessaan, että Ruotsi harkitsee mukaantuloa tähän operaatioon, ja puolustusministeri sanoi, että todennäköisesti kaikki Pohjoismaat ovat mukana. Voitteko nyt vähän avata tätä Ruotsin suhtautumista tähän asiaan? Onko todennäköistä, että Ruotsi on mukana? Onko se selvää, vai onko se epäselvää? Ajattelen vain siltä pohjalta, että kun turvallisuusyhteistyötä nyt muutenkin tehdään korostetun tiiviisti käsi kädessä Ruotsin kanssa, niin eikö olisi johdonmukaista, että tämäkin asia yhdessä koordinoitaisiin ja tehtäisiin samankaltainen päätös? Voitteko avata tätä asiaa hieman tarkemmin?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuntuu siltä, että maailman huomioon mahtuu ainoastaan yksi asia kerrallaan, ja näitä uskonnollisia ääriliikkeitä on toki muuallakin kuin Syyriassa ja Irakissa. Nigeriassa Boko Haram, islamilainen ääriliike, on vuosikaudet terrorisoinut väestöä. Tällaisille ääriliikkeille luodaan kasvuympäristöä silloin, kun yhteiskunta on epäonnistunut ihmisoikeuksien turvaamisessa asukkailleen, silloin kun demokratian tilalla on korruptiota ja harvainvaltaa ja taloudellinen varallisuus on pienen eliitin käsissä.

Suomen tehtävänä tulisi olla puuttua näihin konfliktien pitkäaikaisiin syihin. Esimerkiksi kehitysapua Afrikassa tarvittaisiin nimenomaan korruption kitkemiseen, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseen, ja kun kaikki tässä ovat ministereiltä kysyneet, niin minäkin kysyn, että kyllä kai se on selvää, että Suomen kehitysapua ei leikata ja Suomen kehitysavun keskipisteenä on nimenomaan tällainen terrorismin torjunta ja epäoikeudenmukaisuuksien kitkentä.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Haglund, joskus sanoitte, että ei kannata katsoa YouTubea, tulee ikävä olo, kun näkee näitä ihmisoikeusloukkauksia. Olen teidän kanssanne samaa mieltä, mutta katsoin nyt kuitenkin. Siellä oli paitsi Isisin tekemiä ihmisoikeusloukkauksia myöskin valitettavasti tämän kurdiarmeijan nauhoitettuja loukkauksia, joissa sitten Isisin taistelijoita kaivettiin montuista ja iskettiin kiväärinperillä ja ties mitä, näytettiin kidutuksia.

Ja nyt minua kiinnostaa se asia, että kun me lähetämme tänne alueelle suomalaisia kouluttajia, niin miten nämä suomalaiset kouluttajat tulevat reagoimaan ihmisoikeusloukkauksiin: Minne he raportoivat niistä? Miten sotarikoksia dokumentoidaan? Emme kai voi sanoa heille ohjetta, että he vain kääntävät katseensa pois, jos sitten niiden koulutettavien joukossa he huomaavat tällaista väärää käyttäytymistä? Minusta on hyvin tärkeää, että tässä kuljetaan laillisuuden mukaan.

Toinen asia liittyy sitten tähän verkkovalvonnan, verkkovakoilun mukaantuloon. Pidän vähän liioitteluna sitä, että otamme nyt kaikki keinot käyttöön. Olisinkin kysynyt ministereiltä: mitä te ajattelette tästä laajamittaisesta verkkotiedustelusta?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Tack för redogörelsen och svaren från ministrarnas sida. Det känns bra att regeringen och ansvariga ministrar har tagit, och tar de här säkerhetsaspekterna på allvar. Det är en förutsättning för att Finland ska kunna delta i den här operationen. Jag skulle instämma dels i kollegan, riksdagsledamot Kaikkonens fråga om Sveriges deltagande, kanske försvarsministern också har diskuterat det här med sin svenska kollega.

Sitten, herra puhemies, tässä ulkoministeri Tuomioja sanoi, että tämä terrorismin vastainen toiminta edellyttää laaja-alaista strategiaa, ja kysynkin, mitä muuta Suomi esimerkiksi yhteistyössä muitten Pohjoismaitten kanssa voisi tehdä estääkseen terrorismia ja Isiliä erityisesti.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ryhmäpuhekierros kyllä erityisesti syventää vielä sitä huolta, nimenomaan mahdollisesti lähetettävien suomalaisten turvallisuudesta ja siitä asemasta, kun tässä kahdenvälisessä sopimuksessa on tämä diplomaattistyyppinen suhde ja se on hyvin toisentyyppinen kuin yleensä.

Täällä edustajat Salolainen ja Haavisto ovat nostaneet esiin verkkotiedustelun. Totean vain, että minusta se on paljon laajempi kysymys kuin nyt terrorismin uhka tästä suunnasta pelkästään, ja siinä mielessä se ei koske pelkkää tämän päivän keskustelua.

Haluan nostaa tällä kertaa taas esiin sen, että kun haetaan näissä kriisinhallintatehtävissä konsensusta, niin mielestäni meidän eduskuntatyöskentelytavassa on se puute, että tällä hetkellä meidän eduskuntaryhmämme ei ole edes varajäsenenä näissä valiokunnissa, joissa asioita käsitellään. Sitoutuminen näin vaikeisiin kriisinhallintatehtäviin on haastavaa, kun kaikkea tietoa ei ole eduskunnassa mahdollisuus saada.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässäkin valtioneuvoston selonteossa on se ongelma, että tilannekuva alkaa kesken, se jää historiattomaksi ja vajaaksi, ja siltä osin voisi käyttää ihan samaa sanaa kuin edustaja Niinistö, että se on köykäinen.

On aivan päivänselvää, että tappaminen ja hirmuteot on saatava loppumaan. Mutta kannattaa kysyä, jos miettii sitä, mihin me olemme menossa: mitkä ovat Isilin juuret, kuinka se on syntynyt? Ja toinen kysymys: mistä se on alun perin saanut rahoituksensa ja aseistuksensa? Hyvin varma tieto on se, että se on saanut aseistusta muun muassa Saudi-Arabiasta ja Qatarista. Tällä hetkellähän Saudi-Arabia osallistuu pommittamaan sitä järjestöä, jota se on alun perin nostanut jaloilleen.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Isilin toimintaan, rikoksiin, julmuuksiin pitää puuttua. Suomen pitää olla mukana tämäntyyppisessä toiminnassa.

Itse kuitenkaan näillä tiedoilla en olisi antamassa lupaa suomalaisten sotilaiden lähettämiseen Irakin tehtävään. Tässä minun mielestäni on liian paljon avoimia kysymyksiä, esimerkiksi meidän naisten ja miesten omaturva, sotilaiden omaturva, voimankäyttö ja tämäntyyppiset kysymykset. Itse toivoisin, että tämä saataisiin selville, ennen kuin tuo lopullinen ratkaisu tehdään.

Arvoisa puhemies! Myös kriisinhallintaveteraaniohjelma on sellainen, että sen etenemistä pitää edelleen vauhdittaa sosiaali- ja terveysministeriön puolella. Lupauksen siitä, että huolehdimme näistä sotilaista, naisistamme ja miehistämme, silloinkin kun jotain vakavaa sattuu, pitää olla kiveen hakattu ja yksiselitteisen selvä.

Ilkka  Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt keskustelussa oleva koulutushanke tähtää ääri-islamistisen terroristijärjestö Isilin toiminnan pysäyttämiseen. Ääri-islamistisen terroristijärjestön äärimmäinen raakuus ja julmuus tuo mieleen eurooppalaisen historiamme ja siinä muutaman vuosisadan takaiset julmuudet, joilla kristityt kohtelivat toisiaan. Molemmissa tapauksissa uskonnon nimellä kulkeva ideologia tuotti ja tuottaa tavatonta kärsimystä viattomille ihmisille.

Nyt toteutettavassa terrorismin vastaisessa toiminnassa on tärkeätä korostaa, että kyseessä ei ole uskontojen välinen taistelu. Kansainvälinen yhteenliittymä ei ole suunnattu uskontoa vastaan, vaan tähtää siihen, että uskonnon äärimmäisen tulkinnan varjolla harjoitetut julmuudet saadaan loppumaan.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanteesta paikassa, mihin suomalaiset joukot mahdollisesti ovat lähdössä, on muistettava, että koulutuspaikasta toiseen kulkeminen on erittäin vaarallista, jos näin tulee käymään, ottaen huomioon itsemurhapommitukset ja tienvarsipommit. Eli tähän on tietysti puututtava.

Sitten myös, kun tämä lähetetään valiokuntaan, on tärkeätä, kun täällä sanotaan, että voimakeinojen käyttö on tarpeellista siihen saakka, ja sitten onkin syytä todeta ja tiedostaa, mihin saakka voimakeinoja on syytä käyttää. Sitten on suomalaisilla myös hätävarjelu ja itsepuolustus, että mihin saakka sitä on käytettävä. Vielä kolmantena turvallisuusriskinä maatamme ajatellen on se, että Isis on sanonut ja kehottanut kannattajia iskemään osallistuvien maiden kansalaisiin. Kyllä tässä pitää turvallisuutta ennen kaikkea korostaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itsekin suhtaudun hyvin kriittisesti tähän sinänsä tarpeelliseen operaatioon. Tässä on puhuttu jo sotilaidemme omasuojan varmistamisesta ja turvallisuudesta niin hyvin kuin se suinkin on mahdollista.

Mutta kyllä minusta tärkeä kysymys tässä vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa on sekin, kuinka vakavan uhkan me aiheutamme tällä operaatiolla Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Suomessa on jo radikalisoituneita henkilöitä, ja heidän määränsä näyttää lisääntyvän. Meillä on taisteluihin lähteneitä, taistelusta palanneita ja niin edelleen. Mistä me tiedämme, kuka tästä nyt ottaa vielä kopin, että Suomi lähettää 50 ihmistä sinne Isisiä vastaan? Siis rehellisesti: kuinka pystytään ja kuka pystyy sanomaan, millaisiin uhkiin meidän tämän operaation jälkeen on varauduttava Suomessa ja riittävätkö meillä resurssit noitten uhkien torjumiseen?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Irakissa ja Syyriassa toimiva Isil tai esimerkiksi Nigeriassa toimiva Boko Haram harjoittavat sellaista raakamaista terrorismia, että mikään maa ei voi sulkea siltä silmiään. Siinä mielessä on perusteltua se, että maat pyrkivät toimimaan näitä terrorijärjestöjä vastaan, ja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa järjestettävä koulutusoperaatio on sitä toimintaa, jolla tätä pyritään estämään.

Samaan aikaan pitää huomata se, että Isil värvää myös Euroopasta ja myös toimii terroristisena Euroopassa. Tämä on näkynyt hyökkäyksinä sananvapautta vastaan ja erityisesti viime aikoina juutalaisiin kohdistuvana rasismina, antisemitisminä. Rasistinen äärioikeisto ja ääri-islamilaisterroristit ovat itse asiassa löytäneet toisensa nimenomaan antisemitismissä, ja kun tuntee Euroopan historian, niin se on hyvin huolestuttavaa. Siksi meidän pitääkin toimia myös kaikkea rasismia vastaan sekä Suomessa että Euroopassa. Haluan painokkaasti sanoa sen, tässä rasisminvastaisessa työssä poliitikoilla on erittäin suuri rooli.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki olemme täällä varmaan siitä yhtä mieltä, että huolellinen riskien arviointi ei saa jäädä aikataulun jalkoihin, eli siinä täytyy olla erittäin tarkka. On kuitenkin hyvä, että kansainvälinen yhteisö Suomi mukaan lukien vastaa tähän YK:n toiveeseen puuttua tähän tilanteeseen kaikilla soveliailla ja tarpeellisilla ja kansainvälisen oikeuden mukaisilla keinoilla, koska se on koko kansainvälisen yhteisön etu.

Täällä on painotettu myös kokonaisvaltaista strategiaa tämän Isilin uhan torjumiseksi. Sen osahan on myös muut toimet kuin sotilaalliset toimet, kuten kehitysyhteistyö ja humanitäärinen apu, joita Suomi toki on jo monia suunnannutkin näille alueille. Kuitenkin lisäbudjetissakin kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin, ja humanitaarisen avun tarve Syyriassa ja Irakissa kasvaa. Täällä ei ole kehitysministeri nyt paikalla, mutta olisi ollut kiinnostavaa kuulla, onko Suomella humanitaarisella puolella mahdollisuus vastata Irakin ja Syyrian kohtaamaan lisääntyvään humanitaarisen avun tarpeeseen.

Sitten toinen pieni huomio on näistä vierastaistelijoista. Jos asevelvollisuuden Suomessa käynyt vierastaistelija palaa Suomeen, niin ei varmaan ole mahdollista, että hän säilyttäisi sotilasarvonsa ja sotilaspassinsa ja jatkaisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. — Kiitos.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kysymys niin vakavista asioista, ettemme me todellakaan voi olla pois. Hallitus luonnollisesti joutuu hyvin tarkkaan arvioimaan sen, että nämä reunaehdot toteutuvat, miten lähdetään ja koska voidaan lähteä.

Edustaja Lapintie viittasi tähän kurjuuteen, henkiseen kurjuuteen ja aineelliseen kurjuuteen, ja luulen, että ne ovat aika tasapainossa. Siellä missä on henkistä kurjuutta, on aineellista, ja päinvastoin. Pelkästään toisen poistaminen ei siinä sitten valitettavasti auta.

Edustaja Arhinmäki, tärkeän puheenvuoron käytitte tästä antisemitismiasiasta.

Suomen onni on ehkä siinä, että meitä ei tunneta Isilin alueellakaan. Toisaalta olemme osa länttä, joka on heidän kannaltaan vihollinen. Suurin riski varmaan muodostuu näistä sinne lähteneistä, jotka tuntevat, että Suomi nyt sitten tässä on heitä vastaan.

Edustaja Palm käytti tärkeän kommentin tässä, että on vahinko, että tämä tehdään nyt kahdenvälisesti. Olisi pitänyt tietysti saada laajempi sopimus alle, ettei näitä tarvitsisi kahdenvälisesti kuljettaa.

Yhdyn edustaja Salolaisen kysymykseen, haluaisin sen sisäministerille osoittaa: onko nyt kaikki tehty, mikä pitää, tässä sisäisen turvallisuuden osalta, esimerkiksi tämän liikkumisen — sinne menemisen, sieltä tulemisen — suhteen, että on riittävästi resursseja, riittävästi keinoja?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Det är mycket glädjande att skyddet av ett självstyrande område drar till sig så stort intresse och att så många är beredda att satsa stora resurser på skyddet av denna folkgrupp. Det har sin förklaring, terrorismen i västvärlden och radikaliseringen av bland annat våra landsmän. Men, men, det talas mycket om folkrätten och mänskliga rättigheter. Min erfarenhet säger mig att mänskliga rättigheter och folkrätt försvaras bäst med skarpa juridiska argument vid förhandlingsbordet och inte med skarpa vapen, och det kräver ingen skyddsutrustning heller. Jag skulle vilja fråga, närmast kanske utrikesministern: Ställer Finland upp med någon sådan civil utbildning som kan leda till en långvarig fred och en slutlig lösning?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos voimme auttaa estämällä terroritekoja, niin se apu on mielestäni annettava. Suomen osallistuminen koulutusprojektiin on tarpeellista.

Täällä on paljon otettu kantaa ja todettu, että turvallisuus siellä operaation aikana on hyvin tärkeää ja myös sen jälkeen tapahtuva huolto elikkä veteraaniohjelman puitteet. Haluaisin vielä kysyä ministereiltä kuitenkin liittyen ihan näihin käytännön järjestelyihin: onko nyt millä tavalla varustauduttu ja varmuus siitä, että muun muassa majoitusjärjestelyt siellä ovat turvallisia ja myös että esimerkiksi ajoneuvoja voidaan käyttää muitakin kuin kurdien sallimia?

Maria  Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Korostan vielä edustaja Niinistön puheesta kohtaa, jossa hän muistutti siitä, että tässä operaatiossa ei ole kyse länsimaitten voimannäytöstä millään tavalla, vaan länsimaiden ja arabimaiden yhteisestä kamppailusta yhteistä vihollista vastaan. Tämä kamppailu on monitahoinen, ja sitä tapahtuu monella tasolla eri maissa ja todellakin jossain määrin jo täällä meillä Suomessa, kun tiedämme, että tätä ääriajattelua on meillekin rantautunut ja jotkut ovat olleet jopa valmiita tarttumaan aseisiinkin. Emme voi tietenkään viivytellä emmekä olla naiiveja, koska vaikuttaa, että Isis on pikemminkin vahvistumassa kuin heikentymässä.

Mielestäni ei pidä lietsoa pelkoa, mutta meidän on oltava kuitenkin rehellisiä, kun näistä asioista puhutaan, ja siksi toivonkin ministereiden suuntaan, että tästä erittäin vaikeasta kysymyksestä ja terrorismista ylipäätään kokonaisuudessaan jatkossakin annettava tieto on ajantasaista ja mahdollisimman tarkkaa.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Britannia on peruuttanut jo 2013 Syyriaan lähteneiltä taistelijoilta kansalaisuuksia. Silloin niitä peruutettiin 20 henkilöltä ja ilmeisesti lainsäädäntöä on kiristetty sen jälkeen. Tuoreitten uutisten mukaan terrorismirikoksista tuomittu marokkolainen mies menetti Ranskan kansalaisuuden.

Kun on näitä kaksoiskansalaisuuksia, niin voitaisiin myös harkita sitä, että Suomessa vastaavalla tavalla muutettaisiin lainsäädäntöä, jos se on tarpeen, siten, että ne, jotka lähtevät terrorismin puolesta taistelemaan, voisivat menettää Suomen kansalaisuuden.

Ministeri Räsänen syyskuussa 2014 esitti julkisuudessa näkemyksensä, jonka mukaan hän ilmeisesti kannatti sitä, että Suomen kansalaisuus poistettaisiin näiltä islamistitaistelijoilta. Kysyisinkin ministeriltä: onko asia edennyt käytännön toimenpiteisiin viime kuukausien aikana?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Suomi on korostanut koko tämän niin sanotun terrorisminvastaisen toiminnan aikana, että oikeusvaltioperiaatteesta on pidettävä kiinni ja että terrorisminvastainen työ ei oikeuta syyllistymistä minkäänlaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin tai kansainvälisen humanitäärisen oikeuden rikkomuksiin. Tämä on paitsi periaatekysymys myöskin tärkeätä sen kannalta, että tuo terrorisminvastainen työ voisi tuottaa tuloksia, koska silloin, kun siinä syyllistytään rikkomuksiin, se on myöskin yksi terrorismin parhaita rekrytointikanavia. Sen vuoksi on aivan selvää, että tästä samasta periaatteesta pidetään kiinni myöskin kaikissa niissä operaatioissa, joissa Suomi on mukana. Me emme sulje silmiämme kenenkään tekemiltä rikoksilta. Totta kai, aivan niin kuin Suomessakin, siinä koulutustoiminnassa, johon me osallistumme muiden kanssa, painotetaan juuri tämän kansainvälisen humanitäärisen oikeuden ja kaikkien muiden näiden periaatteiden noudattamista, ja se on minusta yksi sellainen arvokas panos, jota juuri Suomen kaltainen maa sotilaskoulutuksessa voi muille antaa.

Konkreettinen kysymys Ruotsista: Todettakoon, että Ruotsin hallitus jo toista kuukautta sitten ilmoitti tehneensä poliittisen periaatepäätöksen, että se osallistuu Irakin koulutusoperaatioon, näin siis jo ennen kuin me Suomessa olimme tämän vastaavan tehneet. Mutta sen jälkeen Ruotsi on ajanut edelleen selvittämään sitä muotoa, samaten myöskin ihan sitä maantieteellistä kohdetta, missä tämä tapahtuisi. Tämä selvitystyö on edelleenkin ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan siellä kesken. Mutta siitä, että he eivät olisi osallistumassa lainkaan Irakiin, ei ole kysymys, heillä on kyllä tämä poliittinen linjaus tehty hyvin selvästi.

Sitten totta kai, vaikka tuossa käännöksessä nyt sitten jo tämä kääntyikin puolustusministerin vastattavaksi, toteaisin, että tässä kaikessa toiminnassa otamme juuri tämän oikeudellisen näkökohdan aivan keskeisesti huomioon. Mutta on myöskin kyllä vähän naiivia kuvitella, että me saisimme näitä aseistettuja rikollisia, jotka ovat katkaisseet toisten ihmisten päitä, vastaamaan mistään rikoksistaan, ellei meillä ole myöskin sellaista voimaa käytettävissä, joka mahdollistaa heidän kiinni ottamisensa ja vastuuseen saamisensa.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! En oikein tiedä, mistä tämä mantra on syntynyt, että meillä olisi joku ongelma tai että meillä ei olisi tämä omasuoja ja meidän oman henkilöstömme suoja-asia kunnossa. On aivan selvää, niin kuin tässä olen osaltani todennut moneen otteeseen jo tänään ja myös aikaisemmin käydessäni molemmissa valiokunnissa, että tämä on aina edellytys kaikissa operaatioissa. Tämä ei ole mikään poikkeus. Itse asiassa tässä operaatiossa turvallisuus on edellytys, se on aina joka ikisessä operaatiossa, missä olemme vuosien saatossa, vuosikymmenten saatossa olleet, ykkösasia puolustushallinnon suunnittelussa. Se ei ole tässä muuttunut miksikään, sitä on nyt tässä painotettu erityisen paljon. Tämä on tietenkin haastava operaatio — kaikkiin operaatioihin sisältyy aina riskejä, ja tämän tietenkin eduskunta tietää — ja tähänkin sisältyy riskejä. Sen takia tarvitaan näitä järkeviä turvallisuuteen panostavia toimia jo etukäteen, jotta voidaan maksimoida se meidän palvelusturvallisuutemme, ja näin myös tällä kertaa, joten suosittelisin, että tässä otetaan asia ihan rauhallisesti.

On hyvä, että eduskuntakin painottaa tätä, se antaa minullekin selkänojaa tässä. Uskon, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, että jos jostain syystä meidän vaatimuksemme eivät täysmääräisesti toteudu, jos jostain syystä tulisi joitain rajoitteita turvallisuuteen liittyvissä asioissa, jotka meidän mielestämme ovat ongelmallisia, niin silloin, niin kuin totesin jo aikaisemmin ja niin kuin tässä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja sitä säesti, emme sinne lähde. Näin se on nyt todettu moneen otteeseen, ja minun mielestäni kukaan ei ole siitä eri mieltä, joten tässä asiassa mielestäni on syytä olla luottavainen. Tämä on myös Puolustusvoimien näkökulmasta ihan ykkösasia.

Sitten pari muuta asiaa, arvoisa puhemies:

Ensinnäkin minunkin käsitykseni on selkeästi se, että Ruotsi on lähdössä. Se, missä muodossa, on edelleen auki, minulla on siitä joitain käsityksiä, mutta ne ovat alustavia, ja Ruotsi kertoo ne sitten itse julkisuuteen, kun ovat päättäneet. Mutta viimeksi viime viikolla, kun keskustelin Ruotsin kollegani kanssa, kun kävin Ruotsissa muissa asioissa, syntyi se kuva, että he ehdottomasti edelleen ovat tulossa mukaan, ja silloin tässä tosiaan käy niin, että kaikki Pohjoismaat osallistuvat, ja tämä on mielestäni hyvä asia.

Näihin sotarikoksiin syyllistyneet: Ensinnäkin ministeri Tuomioja kuvasti hyvin sitä meidän yleistä periaatettamme, millä toimimme näillä alueilla ja kriisinhallintaoperaatioissa. Tietenkään emme missään tilanteessa sulje silmiämme mahdollisilta sotarikoksilta tai muilta ylilyönneiltä. Sitten mitä tulee näihin kotiin palaaviin, niin niissä on lähinnä vastuu ministeri Räsäsellä. Mitä tulee siihen, otetaanko sotilaspasseja pois, ensin tietenkin oikeusvaltiossa pitää tuomita se ihminen jostain rikoksesta, ja jos näin sitten käy, niin on hyvin todennäköistä, että myös sen johdosta henkilön sotilaspassi ynnä muu voidaan ottaa pois, mutta se ei tietenkään ole se ensimmäinen toimenpide. Oikeusvaltiossa ketään ei tuomita ennen kuin on tuomioistuimessa käynyt, ja näkisin ja pidän aika itsestään selvänä, jos tänne nyt näitä henkilöitä palaa, että niihin pitää sitten puuttua ja katsoa, mihin he ovat mahdollisesti syyllistyneet, ja sitten oikeuslaitos käsittelee heitä niin kuin asianmukaisesti pitää.

Mitä sitten tulee tähän verkkotiedusteluun, niin se nyt ei varsinaisesti liity tähän asiaan, mutta on ihan oikea havainto, mihin tässä kiinnitettiin huomiota, että hyvällä verkkotiedustelulainsäädännöllä ministeri Räsäsen vastuulla olevat viranomaiset kykenisivät varmasti paremmin kuin tänä päivänä toimimaan eri tilanteissa. Tämä on tässä aika laajassa työssä, jota nyt on viimeisen vuoden aikana tehty, todettu, ja johtopäätös on se, että tässä tarvitaan varmasti uutta lainsäädäntöä, mutta tähän liittyy myös tiettyjä haasteita, ja sen takia tätä lainsäädäntöä ei voida nyt juosta kasaan hirveällä kiireellä. Mutta uskon itse, että tämä on tärkeä kokonaisuus ja tähän varmasti palataan seuraavan eduskunnan aikana. — Kiitos.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Pidän arvokkaana sitä, että eduskunta suhtautuu vakavasti niihin riskeihin, jotka tähän operaatioon ja osallistumiseen liittyvät. Me emme kuitenkaan ole suojassa terrorismilta, jos jäämme tästä koulutusoperaatiosta pois, ja varsinkaan silloin emme ole suojassa, ellei kansainvälinen yhteisö tehokkaasti toimi tätä Isilin harjoittamaa terrorismia vastaan, joka ei rajoitu pelkästään sinne maantieteelliselle taistelualueelle vaan ulottaa lonkeronsa myös tänne Euroopan maihin, niin kuin valitettavasti olemme nähneet.

Täällä kyseltiin suojelupoliisin ja viranomaisten resursseista, miten niillä varaudutaan tässä tilanteessa: Suomen suojelupoliisin resurssit ovat melko pienet verrattuna esimerkiksi naapurimaiden turvallisuusorganisaatioiden resursseihin, ja varsinkin näissä toimivaltuuksissa meillä on kyllä selvä ero. Terrorismi on rikollisuutta, jossa tietoverkkoja käytetään yhä enemmän, ja kyllä sisäministeriön näkökulmasta merkittävä puute on todellakin se, että tuo verkossa tapahtuva tiedonhankinta ei pysty seuraamaan terroristeja samalla tavalla kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Sama koskee ulkomailla tapahtuvaa henkilötiedustelua ja esimerkiksi tuota mainitsemaani jälkikäteen ilmoitettavaa laite- ja kotietsintää. Nämä ovat mielestäni niitä toimivaltuuksien kohdalla olevia suurimpia puutteita, joihin tulisi hyvin vakavasti suhtautua. Toki myös nuo suojelupoliisin resurssit on syytä pitää huolellisessa seurannassa. Tällä vaalikaudellahan on tehty tasokorotus suojelupoliisin resursseihin, on palkattu noin 20 henkilöä lisää suojelupoliisiin ja nyt sinne Turkkiin myös tämä yhdysmies.

Vielä näihin terroristijärjestö Isilin toimintatapoihin: Niihin kuuluu paitsi tuo rekrytointi vierastaistelijaksi myös näiden yksittäisten henkilöiden väkivallantekoihin rekrytointi, ja näiden henkilöiden ja toimijoiden toiminnan ennakointi on äärimmäisen haasteellista — sinne henkilön pään sisään on vaikea päästä. Oikeastaan se lähin, minne voidaan päästä, jos sinne on riittävät keinot päästä, on se tietokone ja se, minkälaisiin tahoihin hän tietoverkkojen kautta on yhteydessä.

Nyt sitten vielä, arvoisa puhemies, täällä kyseltiin näistä monikansalaisuus-, kaksoiskansalaisuusasioista: Me olemme kansainvälisissä sopimuksissa sitoutuneet siihen, että ketään ei voi jättää kansalaisuudettomaksi, eli osa näistä henkilöistä ikään kuin jäisi sen ulkopuolelle, ja tätä kansalaisuusasiaa edelleen selvitetään, mutta en pidä tätä kovin merkittävänä asiana ajatellen nimenomaan tätä sisäisen turvallisuuden tilannetta. Jos ajatellaan vaikkapa Ranskaa tai Tanskaa, niin tekijät olivat oman maan kansalaisia, siellä jopa syntyneitä ja koulunsa käyneitä henkilöitä. Jonkin verran näiden vierastaistelijoiden joukossa on myös niitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia lainkaan — he saattavat olla oleskeluluvalla tai sitten jopa kansainvälisen suojelun asemassa — ja oleskelulupa tai tuo kansainvälinen suojeluasema voidaan ottaa henkilöltä pois, jos hänen todetaan syyllistyneen näihin terrorismirikoksiin. Kaikkein tärkeintä on se, että pystytään ennalta ehkäisemään, pystytään estämään tuota matkustamista ja sitten saadaan rikosvastuuseen ne henkilöt, jotka ovat mahdollisesti näihin tekoihin osallistuneet, kun he palaavat Suomeen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Tuomioja useamman kerran varoitteli naivismista, mutta kyllä minusta aika lailla naiivia on sekin, jos ajatellaan, että Suomesta lähtenyt armeijan käynyt Isis-taistelija, joka on mukana joukoissa, jotka katkovat päitä, polttavat ihmisiä elävältä tai tekevät teloituksia lähilaukauksella päähän, tulisi kauheisiin tunnontuskiin siitä, että hänelle sanottaisiin, että nyt menetät Suomen reservin korpraalin arvon, tai että sillä olisi jokin ennalta ehkäisevä vaikutus. Minusta tämä on keskustelua, joka menee aivan sivujuonteelle.

Tuo selonteon vaillinaisuus kiusaa minua. Vaikka rahallisesti tämä ei ole kauhean kallis operaatio, jos siihen lähdetään mukaan, niin poliittisesti tämä on kyllä aika tiukan arvioinnin paikka. Jos ajatellaan, mitä kaikkea tuolla alueella on tapahtunut, niin aikoinaanhan Saudi-Arabia rahoitti, aseisti, nosti jalkeille Isis- tai Isil-järjestön, ja sitten kun tilanne karkasi käsistä, Saudi-Arabia on osallistunut sen järjestön tuhoamiseen pommi-iskuin.

USA:lla ja Turkilla on ollut paljon yhteisiä rientoja, ja NSA-paljastusten, Snowden-paljastusten, myötä on käynyt ilmi, että Yhdysvallat on ollut mukana Turkin kanssa ainakin yhdessä operaatiossa, jossa kuoli kymmeniä kurdeja, ja nyt sitten USA tukee kurdijoukkoja ilmaiskuin. Edelleen jos katsoo, mitä on Syyriassa tapahtunut, niin al-Assadin hallintoa oltiin syöksemässä vallasta, mutta kun siellä Isis tai Isil aktivoitui, niin sen jälkeen USA teki uuden arvion suhteessa myöskin al-Assadin entiseen hallintoon.

Mielenkiintoista on myös se, että oikeastaan ainoat joukot, jotka ovat pystyneet tehokkaasti maataisteluissa taistelemaan Isisiä vastaan, ovat nimenomaan kurdijoukot. Ennen kaikkea jos ajatellaan sitä, kun puhuttiin aikoinaan al-Qaidan tekemistä iskuista, niin sitä pidettiin jo pahuuden huipentumana, mutta nyt al-Qaidakin on arvostellut näitä aivan mielettömiä Isisin tai Isilin tekemiä iskuja.

Minusta tästä, arvoisa puhemies, saa kuvaa siitä, kuinka monisyinen ongelmavyyhti tuolla alueella on. Tämä, että kyseessä on maaryhmän toteuttama tehtävä, ei kuitenkaan häivytä taka-alalle sitä tosiasiaa, että kuitenkin Yhdysvalloilla näissä operaatioissa on se johtava rooli. Se on juoksemassa kasaan tätä operaatiota, vastatointa.

Mitä tulee sitten näihin voimankäyttösääntöihin, niin myöskin suomalaisten joukkojen turvallisuuden kannalta on oleellinen kysymys se, että jos on tavoitteena kerran se, että on yhdenmukaiset voimankäyttösäännöt, niin ovatko ne sen mukaiset, mitä suomalaisilla joukoilla jo on, vai muokataanko suomalaisten toimintatapoja sitten vastaamaan kansainvälisiä toimintatapoja.

Minusta moraaliselta kannalta arvioituna kuitenkin pienempi ongelma on se, että jos sinne joku sotilaskoulutuksen saanut henkilö lähtee vapaaehtoisesti — ja hän on ammatti-ihminen myöskin arvioimaan niitä riskejä — niin silloin hänellä on vapaa valinta, mutta jos me viemme Suomen osapuoleksi hallitsemattomalla tavalla ja — niin kuin uhkaus on jo esitetty — jos Suomessa täysin, millään lailla, asiaan liittymätön siviilihenkilö joutuu terroriteon kohteeksi, niin se on moraalisena kysymyksenä paljon ongelmallisempi.

Edelleen pitää miettiä sitä, kuinka Afganistanissa tilanne karkasi käsistä. Meidän roolimme siellä muuttui aivan toiseksi kuin mitä se oli alun alkaen, kun lähdettiin mukaan. Siellä Suomesta tuli valitettavasti sodan osapuoli, ja rahalliset kustannukset ovat olleet aikamoisia. Ikävintä on se, että näillä ponnistuksilla ei kuitenkaan ole saatu mitään pysyvää ratkaisua, niin että tilanne olisi jollakin tapaa oleellisesti parempi.

Arvoisa puhemies! Edustaja Haavisto esitti kolme kohtaa tällaisen kokonaisvaltaisen strategian luomiseksi, ja niistä yksi oli, että sotarikokset tutkitaan ja taisteluihin osallistuneet integroidaan yhteiskuntaan. Kysymys kyllä kuuluu minun mielestäni, kuinka sellaisten ihmisten, jotka kuitenkin ovat aineellisen hyvän keskellä, vaikka eivät ehkä tunne olevansa osallisina tässä yhteiskunnassa, integroiminen, joka ei ole onnistunut ennen Isis-joukkoihin lähtemistä, onnistuu sen jälkeen.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Terroristijärjestö Isis tai Isil on ravistellut kovalla kädellä viime vuosina Syyriaa ja Irakia. Miljoonat ovat joutuneet pakenemaan ja kokeneet valtavan määrän tuskaa joukon tekojen vuoksi: raakoja teloituksia, kirjoituksia, sieppauksia, raiskauksia, ryöstöjä. Aivan hiljattain uutisoitiin, että elinkauppa on yksi järjestön varainkeruun muoto. Tällainen pahuus jättää melkein sanattomaksi.

Lähi-idässä toimivat Isis-toimijat eivät ole yksin paikallisia, vaan joukkoja rekrytoidaan rahalla muun muassa sosiaalisen median kautta ympäri maailmaa. Suomestakin on todettu lähteneen sotilaita Isis-joukkoihin. Mitään yksittäistä tekijää lähtijöiden taustalla ei ole ollut, vaan lähtijäjoukko on hyvin heterogeenistä.

Arvoisa puhemies! Suomi tai kansainvälinen yhteisö ei ole jättänyt Isisin toimia huomiotta. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi elokuussa 2014 päätöslauselman, jossa se toisti jäsenmaille pyyntönsä ryhtyä "kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan Isilin toimintaa". Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous linjasi syyskuussa, että Suomi osallistuu tähän kansainväliseen yhteistyöhön. Mukana on yli 60 maata mukaan lukien kaikki EU-maat sekä Pohjoismaat.

Yhteenliittymän toimintaa ohjaavat seuraavat perustavoitteet: sotilaallisen tuen antaminen, vierastaistelijoiden lähdön estäminen, Isilin rahoituskanavien tyrehdyttäminen, alueen humanitaarisen kriisin lievittäminen sekä Isilin ideologian heikentäminen. Yleisesti tunnustetaan, että Isilin vastaisessa toiminnassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä sekä laajaa keinovalikoimaa.

Sotilaallisten toimien lisäksi tarvitaan muita toimenpiteitä, kuten kehitysyhteistyö, alueen maiden kapasiteetin kehittäminen ja humanitaarisen avun antaminen. Pidemmällä aikavälillä tulee huolehtia taloudellisen kehityksen, hyvän hallinnon, oikeusvaltiokehityksen, ihmisoikeuksien ja demokratiakysymysten edistämisestä. Alueen maiden rooli Irakin vakauttamispyrkimyksissä, Isilin vastaisissa taisteluissa ja radikalisaation ehkäisemisessä on keskeinen.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen yhteisön tuki Irakin hallitukselle on tärkeä maan hallinnon ja alueellisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi. Syksyllä 2014 aloittanut hallitus on antanut positiivisia signaaleja. Maan tilanne on kuitenkin erittäin vaikea, ja uusi hallitus tarvitsee kaiken tuen turvallisuuden parantamiseksi.

Heikoimmassa asemassa ovat julmasta terrorismista kärsivät kansalaiset. Isilin hallitsemilla alueilla asuu 3,6 miljoonaa ihmistä, joista 2,2 miljoonaa on humanitaarisen avun tarpeessa. Irakin sisällä kotinsa jättäneitä on YK:n arvion mukaan noin 2,19 miljoonaa. Humanitaarisen avun perille toimittaminen on ollut vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Tavoitteena on vahvistaa Irakin kykyä toimia Isiliä vastaan, palauttaa laillisen valtiovallan kontrolli sekä tukea alueellisen turvallisuuden ja vakauden palauttamisessa. Koulutustukea on tarkoitus antaa Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille. Tämä operaatio on erittäin tärkeä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Suomella on pitkä historia toimimisessa rauhanturvatehtävissä YK:n rauhanturvaamisoperaatioissa, ja mikäli eduskunta nyt hyväksyy, tarkoituksena on lähettää Pohjois-Irakiin noin 50 sotilasta huhti—toukokuun vaihteessa koulutuskeskuksen toimintaan mukaan. Irakin operaatioon osallistumiselle on löydetty perustelut: Suomen omien valmiuksien kehittyminen sotilaallisissa neuvonanto- ja koulutusoperaatioissa. Siis harjoitellaan kriisinhallinnan taitoja toisten maaperällä tositoimien keskellä. Näitä kriisipesäkkeitä näyttää syttyvän valitettavasti paljon mutta myös onneksi sammuvan tasaisin väliajoin. Terrorismi on noussut vakavaksi uhkaksi eri puolilla maailmaa. Me täällä Suomessa emme voi elää ruususenunta.

Terrorismilla on monet kasvot, ei pelkästään väkivallantekojen muodossa. Terrorismin teot Suomea kohtaan voidaan tehdä kaukaa, kun ne kohdennetaan esimerkiksi tietoverkkoihin. Myös siihen uhkaan on pystyttävä vaikuttamaan nykyistä tehokkaammin. Irakin operaatiossa puhutaan taistelujen ja taistelevien osapuolten todellisen sodan lopettamisesta.

Suomessa terrorismin torjunnan painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä. Esimerkiksi syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisy ovat tärkeitä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja siitä mahdollisesti seuraavan toiminnan ennalta ehkäisemiseksi. Nyt tässä strategiassa linjataan, että Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjunnan alalla. Irakin operaatio ei ole tämän strategisen linjauksen kanssa kovin hyvin linjassa, ellei syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi lueta kriisin laajenemisen torjuntaa ja sitä kautta ihmisten tulevaisuudenmahdollisuuksien parantamista saada esimerkiksi työtä omassa maassa ja elää siellä rauhassa.

Rauha alueella on ensimmäinen tavoite, mutta sen jälkeen on vielä pitkä matka turvata ihmisille työtä ja toimeentuloa kotimaassaan, jotta maastamuutto voidaan minimoida. Aina kriisialueilta syntyy muuttovirtoja, pakolaisvirtoja, jotka olisi pystyttävä pitämään minimissä, ja on todettava, että Isilin hallitsemilla alueilla on yli 3,5 miljoonaa ihmistä ja yli 2 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. On lapsia, vanhuksia, siis siviileitä, ja tietysti myös sotilaita.

Euroopassa on jo nyt iso ongelma pakolaiset ja muut köyhyyttä pakoon lähteneet ihmiset. Kun isot ihmisjoukot muuttavat paremman elämän toivossa vieraisiin maihin, tulee eteen sopeutumisongelmia, ei löydy työtä ja syrjäytyminen syvenee. Samalla tehdään pohjaa radikaaleille liikkeille. Nälkä ja huono sosiaalinen asema nostattavat vihaa valtaväestöä kohtaan. Tämä on Euroopalle se suurempi uhka, jota Irakin kriisinkin sammuttamisessa tulee torjua.

Vaikka 15 miljoonaa on paljon rahaa, on sen käyttö puolusteltavissa ehkä kahta kautta: suomalaisten joukkojen taitojen harjoittamisella ja kehittymisellä sekä suurten pakolaisjoukkojen syntymisen estämisellä. Ihmisille on turvattava tulevaisuus omassa maassaan. Siitä on lähdettävä ja sitä päämäärää tuettava.

Arvoisa puhemies! Kun tämä lakiesitys menee eduskunnan valiokuntiin, siellä on paljon pohdittavaa, mitenkä mahdolliset sotilaamme ovat turvallisella maaperällä siellä toimiessaan.

Mika Raatikainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Taidan olla ainoa kansanedustaja, joka on itse kouluttanut irakilaisia turvallisuusjoukkoja. Toimin Suomen poliisikontingentin komentajana ja maailman suurimman poliisikoulun esikuntapäällikkönä 2,5 vuotta aavikolla eli lienen jonkunlainen kokemusasiantuntija terrorismin vastaisen koulutuksen osalta, ainakin tuolla alueella.

Tämä Isis-merkkinen tauti on syytä tuhota nyt ja estää sen jatkuva leviäminen muualle. Etäispesäkkeitä ei halua kukaan täysijärkinen ihminen. Isis-syövän estämiseksi nimenomaan turvallisuusjoukkojen kouluttaminen ja kunnollisen aseistuksen ja varusteiden hankkiminen niille on tärkeimmässä asemassa. Pään silittämisen aika on ohi. Kunnollinen koulutus auttaa Isiksen tuhoamisessa, turhanpäiväinen höpöttäminen ei. Suomella on tarvittava kyky ja taito kouluttaa näitä joukkoja. Voin sen todistaa yli 10 vuoden sotilaspoliisikouluttaja- ja korruptiontorjuntakokemuksella Lähi-idästä.

Valtioneuvoston selonteko jostain syystä puhuu vain sotilaista, mutta koska Suomella on aika hyvä kokemus poliisikoulutuksesta ja sitäkin voidaan käyttää terrorismin vastaiseen taisteluun, niin itse näkisin, että olisi ihan hyvä saada siihen joukkoon mahdollisesti jonkunlainen poliisikomponentti mukaan eikä pelkkiä sotilaita. Suomalaiset poliisit ovat kouluttaneet yli 50 000 irakilaista poliisia Jordaniassa, missä itsekin olin.

Mitä tulee näihin lähetettäviin joukkoihin, niin tietysti tärkein asia on niitten turvallisuudesta huolehtiminen. Siitä ei saa tinkiä. Kaikenlaiset iskut ovat mahdollisia, jopa Jordaniassa, mikä on aika rauhallinen maa. Meitä kouluttajia vastaan suunniteltiin isku. Tarkoitus oli tappaa meitä. Onneksi Jordanian turvallisuuspoliisi ja tiedustelu estivät sen ja nämä kaverit laitettiin sitten kaappiin — saivatkohan nyt 15 vuotta, heitä oli 3—4, semmoinen solu siellä. Ja jos näin voi käydä Jordaniassa, niin Irakissa tilanne on ihan toisenlainen. Siellä se on jopa todennäköistä. Siellä on turvallisuustilanne täysin toisenlainen kuin Jordaniassa eli iskut ovat täysin mahdollisia.

Olin viimeksi tänään yhteydessä tietyissä tehtävissä, jos näin nyt sanotaan, Erbilissä ja sen lähialueilla olevaan suomalaiseen, ja tällä hetkellä tilanne on kuulemma ihan rauhallinen, mutta alueen tuntien siellä aika äkkiä tilanteet voivat myöskin muuttua. Se, mikä on tänään, ei välttämättä todellakaan ole enää huomenna. Tämä on huomioitava, jos ja kun sinne joku suomalainen porukka lähtee. Niitten varusteiden pitää olla kunnossa, myöskin ajoneuvokaluston osalta, ja lisäksi pitää olla varma siitä, että se mandaatti on sellainen, että tämä joukko pystyy myös itseään puolustamaan, ettei tule sitten tällaisia kummallisuuksia, että aletaan ihmettelemään, että mitä tässä nyt tehdään. Sen mandaatin pitää olla selkeä.

Itse henkilökohtaisesti pidän näitten Irakin joukkojen kouluttamista erittäin hyvänä asiana. Se on sellaista kehitystyötä, kehitysyhteistyötä ja kehitysapua, mitä minä ymmärrän. Ja näille, jotka Suomessa mahdollisesti tällä hetkellä ovat porukoita, jotka miettivät tällaisiin terroristiporukoihin lähtemistä, sanoisin, että parempi mennä Itikseen kuin Isikseen. — Kiitos.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Ääriliikkeiden leviämisen torjunta on äärimmäisen tärkeä tehtävä, niin kuin täällä on jo monessa puheenvuorossa sanottu. Isis on äärimmäisen vastenmielinen ja kuvottava ilmiö. Tämän asian ympärillä kriittiset kysymykset ovat oikeutettuja: yhtäältä kysymys lähetettävien henkilöiden turvallisuudesta, yhtä lailla kysymys hinnasta, mitä se maksaa ja mitä se tulee maksamaan. Kuinka monta reserviläistä voitaisiin samalla rahalla kouluttaa? Entä kuinka monta tärkeää maastovuorokautta voitaisiin samalla rahalla järjestää esimerkiksi yhdelle valmiusyhtymälle, vaikkapa Karjalan tai Kainuun Prikaatille? Ja sopii myös kysyä, ettei olisi käymässä kuten Afganistanissa, jonne lähdettiin rauhaa rakentamaan mutta jouduttiinkin osaksi rauhaanpakottamistehtävää eli käytännössä sotivaksi osapuoleksi. Näitä kysymyksiä on oikeutettua asettaa.

Summa summarum: haluan sanoa, että valiokunnan tulee työskennellä hyvin vakavasti tämän selonteon kanssa.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Tämä keskustelu on tärkeä ja erittäin ajankohtainen. Itse olen sitä mieltä, että meidän pitää kantaa oma osuutemme tämäntyyppisissä kansainvälisissä tehtävissä ja erityisesti tällaisen operaation parissa, jossa tehdään toimenpiteitä Isilin, terroristijärjestön, toiminnan estämiseksi ja siviili-ihmisten turvallisuuden parantamiseksi.

Ajallisesti tämä tulee hieman ehkä etunojassa tänne lähetekeskusteluun ja eduskuntakäsittelyyn. Vaikka ministeri Tuomioja totesikin, että tehtävä, jota suomalainen joukko lähtisi Irakiin suorittamaan, ei sisällöllisesti poikkea olennaisesti tehtävistä, joita Suomi Afganistanissa, Malissa ja Somaliassa jo tekee, niin täytyy todeta, että tähän operaatioon kyllä sisältyy sellaisia piirteitä, joita ei ymmärtääkseni ja mielestäni ole ollut näissä aiemmissa operaatioissa. On totta, että Afganistanin operaatioon osallistuneet suomalaissotilaat ovat saaneet uhkauksia Suomessa sen jälkeen, kun he ovat tänne palanneet, mutta tässä on ehkä poikkeuksellinen vaikutus tämän Isilin toimintatavan kautta mahdollisesti myös kotimaan turvallisuuteen ja sisäiseen turvallisuuteen.

Itse pidän väistämättömän tärkeänä sitä, että nyt jos teemme näin etunojassa tämän päätöksen, että olemme valmiita tähän operaatioon osallistumaan, niin valtioneuvosto, hallitus, selvittää tarkasti nämä omaturvan ja voimankäytön kysymykset, ja jos niihin jää pienikin epävarmuustekijä, niin tähän operaatioon ei tule minun mielestäni osallistua, sillä me emme voi hyväksyä sitä, että me emme pystyisi esimerkiksi takaamaan omien naisten ja miesten turvallisuutta näissä tehtävissä.

Arvoisa puhemies! Nostin jo tuossa debatissa kriisinhallintaveteraaniohjelman esille ja toivon, että siinä toimitaan määrätietoisesti. Tämä koulutusoperaatio ei ehkä välttämättä ole itse tehtävänä niin vaarallinen, mutta tähän sisältyy sellaisia vaaraelementtejä, että myös pahimpaan pitää varautua. Silloin meillä pitää olla kriisinhallintaveteraaniohjelma, joka takaa sen, että me kannamme huolen näistä naisista ja miehistä, jos he haavoittuvat, loukkaantuvat, tai jos he kuolevat, niin myös heidän läheisistään pitää huolehtia.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Pahuus kasvaa maailmassa kahdesta syystä. Ensinnäkin on niitä, jotka haluavat tehdä pahaa. Toiseksi on niitä, jotka vaikenevat, kääntävät selkänsä eivätkä ryhdy toimiin pahuuden pysäyttämiseksi. Äärimmäistä julmuutta ja väkivaltaa harjoittava terroristijärjestö Isil on järjestö, jonka toiminnan pysäyttämiseen tarvitaan nyt kansainvälistä yhteisöä. Suomen on oltava tässä mukana. Me emme tahdo vaieta. Me emme tahdo kääntää selkää sille pahuudelle, jota näemme Isilin toiminnassa.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi viime vuoden elokuussa päätöslauselman, jossa se pyytää jäsenmaita ponnistelemaan Isilin äärimmäisen julman ja väkivaltaisen toiminnan pysäyttämiseksi. Suomen suunnitelma osallistua kansainväliseen koulutusyhteistyöhön on meidän vastauksemme paitsi YK:lle myös Irakille, joka jo viime keväänä pyysi kansainvälisen yhteisön tukea Isilin torjumiseen.

Irakiin nimitettiin viime vuoden syyskuussa uusi al-Abadin johtama hallitus. Irakin hallituksella on oma Isilin vastainen turvallisuusstrategia. Turvallisuustilanne on vaikea, ja humanitaarinen kriisi on vakavuudessaan Syyrian, Etelä-Sudanin ja Keski-Afrikan tasavallan tasolla. Kyseessä on vakavimman tason humanitaarinen kriisi.

Isilin vastainen kansainvälinen yhteenliittymä pyrkii vahvistamaan Irakin kykyä toimia Isiliä vastaan. Tavoitteena on saada alue laillisen valtiovallan kontrolliin ja antaa tukea turvallisuuden ja vakauden palauttamisessa. Koulutustukea on tarkoitus antaa myös Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille.

Suomen suunnitelmissa on osallistua Pohjois-Irakin Erbilissä tapahtuvaan koulutustoimintaan lähettämällä paikan päälle enintään 50 suomalaista sotilasta. Koulutustoiminta ei tarkoittaisi suomalaisten sotilaiden osallistumista sotilaallisiin operaatioihin tai varsinaisiin taisteluihin.

Puheenvuorossaan ulkoministeri Tuomioja toi esiin Suomen osallistumiseen liittyviä riskejä. Kurdistan ei ole erityisen rauhatonta aluetta, mutta väkivaltaisuudet ovat silti todennäköisiä. Koulutustoiminnan myötä Suomi on toisten maiden kanssa pysäyttämässä hätkähdyttävän raakoja toimintatapoja ja ideologialtaan äärimmäistä ja kapasiteetiltaan vahvaa terrorismijärjestöä. Omien sotilaittemme turvallisuudesta tulee asianmukaisesti huolehtia, kuten täällä on korostettu. Toinen turvallisuusriski koskee sitä, millaisena Suomi osallistumisensa jälkeen näyttäytyy kansainvälisessä yhteisössä, mukaan lukien terroristiset järjestöt. Ulkoministeri viittasi tähän omassa esittelypuheenvuorossaan.

On hyvä huomata, että Suomi ei ole ensimmäistä kertaa mukana kansainvälisessä toiminnassa väkivallan ja julmuuksien pysäyttämiseksi. Suomella on aiempaa kokemusta myös turvallisuushenkilöstön koulutustoiminnasta. Olemme olleet mukana Afganistanissa, olemme olleet mukana Atalanta-operaatiossa Afrikan rannikolla ja niin edelleen. Linjamme on ollut osallistuminen riskit arvioiden.

Sisäisen turvallisuuden valvontaan kotimaassa ja maamme rajoilla on joka tapauksessa kiinnitettävä lisääntyvästi huomiota terroristisen toiminnan uhkien kasvaessa Pohjois-Euroopassa, kuten viime aikoina olemme nähneet Ranskassa, Tanskassa.

Arvoiltaan liberaalina, demokraattisena länsimaana Suomi on joidenkin ideologioiden silmin joka tapauksessa edustamassa aggressioita nostattavaa kulttuuria ja elämäntapaa. Tärkeätä on, että terrorismin torjuntaan liittyvä toimintamme kansainvälisillä areenoilla on täsmällistä, ammattimaista ja johdonmukaista. Me emme ole kulttuurien tai uskontojen alistajia tai tuhoajia. Me haluamme suojella viattomia ihmisiä raakuuksilta ja väkivallalta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Tuomioja totesi: "Isilin pysäyttäminen ei onnistu yksittäisin toimin." Tästä jatkan: Isil on pysäytettävä.

Järjestö on syössyt yhden yhteiskunnan kaaokseen — siis nyt tässä keskustellaan Irakista — ja jatkaa työtään maan rajojen ulkopuolella. Tämä on järkyttävää ja turvallisuusuhka, ja samalla todettakoon, että järjestön raakalaismaiset otteet ovat todella vastenmielisiä. Naiset ja lapset ovat tällaisessa kaaoksessa olevassa yhteiskunnassa myös erityisen haavoittuvassa asemassa. Heiltä viedään tulevaisuudenuskoa. Kansalaisyhteiskunta murenee ihan hyvän hallinnon lisäksi.

Ääri-islamin varjolla sotiminen on pysäytettävä, varjoista hyökkiminen on lopetettava, varsinkin kun se näyttää käyttävän hyödykseen ongelmia, joihin sillä ei ole vastausta. Tarkoitan tällä sitä, että kun talouden taantuma tai aiemmat kriisit aiheuttavat tyytymättömyyttä kansassa, tällöin tarjotaan ratkaisuksi uskonnollista järjestöä tai sellaista, joka käyttää hyväksi uskontoa. Samantyyppistä rakennetta löytyy muun muassa arabikevään tapahtumista.

Voin kannattaa Suomen osallistumista operaatioon, varsinkin kun monet Pohjoismaat ovat mukana ja Ruotsin osallistumista odotellaan. Vahvaa signaalia sieltä on jo tullut. Uskon, että tämä lisää Suomen ennestään hyvää kykyä toimia kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä samoin kuin Pohjoismaiden monentasoista yhteistyötä. Osallistumisella voidaan vastata myös Suomeen ulottuvista turvallisuusuhkista, joita äärijärjestöt voivat aiheuttaa.

Toki monissa puheenvuoroissa täällä on todettu, että operaatio itsessään pitää sisällään suuria turvallisuusuhkia. Olen itse ollut avustustyöntekijänä, kylläkin luonnonkatastrofin aiheuttaman kriisin keskellä, mutta koen tärkeäksi, että riskianalyysi tällaisesta operaatiosta on millintarkka. Se on myös operaation laadun tae. Kriisinhallinnan julkisuuskuvalle tulee väistämättä tahra, jos jotain vakavaa sattuu.

Ryhmäpuheenvuorossa edustaja Niinistö, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, otti esille kotouttamisen ja kotoutumisen ongelmat. Niistä on pystyttävä puhumaan. Jossain on vikaa, jos Suomesta lähdetään sotimaan Suomen kansalaisena näinkin raakalaismaisiin olosuhteisiin ja olosuhteisiin, jotka miltei kaikessa sotivat oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeussäädöksiä vastaan.

Niinpä operaatioon osallistumatta jättäminen näyttää minulle huonommalta vaihtoehdolta. Se ei ole osa ratkaisua.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kantola mainitsi näin, että on niitä, jotka kääntävät selkänsä pahuudelle ja ongelmille.

Minä kirjoitin aikanaan Facebookiin tämmöisen kirjoituksen, otan lyhyen pätkän siitä: "Muslimeja tulvii miljoonittain länteen kuin Troijan puuhevosessa, jossa nämä odottavat ’maltillisina’ kutsua jihadiin." Tämä tilanne oli silloin, kun ei ollut vielä Isisistä todennäköisesti nimellä ainakaan tietoa, mutta se toimi hyvin aktiivisesti jo silloin. Ja myös nämä muut järjestöt — Hamas, Taleban, Boko Haram, niitä on tullut täällä esille — olivat aktiivisesti toiminnassa.

Minä sain silloin hyvin paljon kritiikkiä tästä kirjoituksesta rasistisena kirjoituksena. Ja tässä on Iltalehden juttu. Sanoisin näin kysymyksen ensin: Miten Isis pysäytetään? Onko tämä SDP:n keino? Iltalehti 21.8.2013: "SDP:n Väätäinen tyrmistynyt Hakkaraisen islam-kritiikistä. Tuula Väätäisen (sd.) mielestä Hakkaraisen islam- ja maahanmuuttokritiikkiä ei tule katsoa läpi sormien. Kansanedustaja Tuula Väätäinen on tyrmistynyt Teuvo Hakkaraisen tuoreesta islam- ja maahanmuuttokritiikistä. Väätäinen ihmettelee Pirkko Ruohonen-Lernerin haluttomuutta linjata eduskuntaryhmässään käydyn keskustelun soveliaisuutta." Minä ihmettelen tämmöistä tilannetta, että näistä asioista ei voi keskustella.

Ja tässä on kirjallinen kysymys, luen sen sanasta sanaan. Tämä on esitetty 12. päivänä syyskuuta 2013. Tähän aikaan ei ollut mitään puhetta vielä rauhanturvaamisoperaatiosta tai muusta koulutuksesta. Tässä siis se kirjallinen kysymys:

"Syyrian sisällissotaan osallistuneiden Suomen kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan.

Eduskunnan puhemiehelle.

Suomessa ei ole sodittu 68 vuoteen, mutta globalisaation myötä yhä kauempana maailmassa käytävät sodat koskettavat myös Suomessa asuvia ja maamme kansalaisia. Tuhannet suomalaiset ovat nähneet pommituksia, joukkomurhia ja raakuuksia Bosniassa, Somaliassa, Teteniassa, Vietnamissa, Kongossa, Afganistanissa ja monissa muissa paikoissa. Syyriassa puhjennut sisällissota koskettaa sekin monia maassamme oleskelevia.

Elokuussa 2013 julkaistun turvallisuusraportin mukaan Suomesta on lähtenyt noin kaksikymmentä ihmistä sotimaan Syyrian sisällissotaan. Sotimaan lähdetään erilaisista syistä. Joillekin kyseessä on ollut humanitäärinen tai aseeton työ ja osa on jopa lähtenyt seikkailunhalusta. Osa lähtee liittyäkseen aseelliseen taisteluun. Maaliskuussa 2013 uutisoitiin suomalaissyntyisen Ruotsin kansalaisen menehtyneen Syyriassa.

Kriisinhallintapalvelukseen, kuten rauhanturvaajiksi, kutsutut vakuutetaan ensisijaisesti Valtiokonttorin sotilastapaturmalain mukaan, jonka piiriin kuuluvat sekä sotilastapaturmat että palvelussairaudet.

Sotilastapaturmana korvataan palveluksen yhteydessä sekä palvelusajaksi katsotulla palvelusvapaalla tapahtuneet tapaturmat, joiksi lasketaan odottamattoman tai tahattoman ulkoisen tekijän aiheuttamat vammat ja sairaudet. Palvelussairautena korvataan mm. palveluksen yhteydessä saatu sairaus edellyttäen, että voidaan todistaa sairauden ilmaantuneen jo palvelusta suoritettaessa.

Kuitenkin yhä useampi maamme kansalainen osallistuu ulkomailla käytäviin konflikteihin ilman sotilastapaturmalain tuomaa suojaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko tämä sitä rauhanturvaamista tässä maassa? Tämä kysymys, minä esitän sen.

Arvoisa puhemies! — Kiitos.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Puhemies! Tämä koulutusoperaatiohan, mistä nyt puhutaan, tähtää Isiksen toteuttamaa julmuutta ja pahuutta vastaan. Tämä kulku on kerta kaikkiaan stopattava, siitä tässä salissa ollaan yhtä mieltä, ja varmaan laajemminkin ollaan yhtä mieltä.

Sitten toisekseen täällä on kyllä kaikissa puheenvuoroissa kiinnitetty huomiota suomalaisten koulutusjoukkojen sotilaitten turvallisuuteen paikan päällä siellä Erbilissä. On hyvin tarkkaan kuunneltava, otettava todesta, mitä Puolustusvoimien edustajat ja sotilaat näiltä osin haluavat kertoa poliittisille päättäjille. Omasuoja on tässä se avainsana, se ydinsana, jonka täytyy olla aivan täydessä kunnossa ennen kuin tällaiseen joka tapauksessa vaaralliseen, riskialttiiseen operaatioon omia sotilaitamme lähetämme. Tämä koskee myös niitä kuljetuksia, joita Erbilistä ulospäin tapahtuu, niitähän tapahtuu koulutuspisteisiin aika paljon, ja myös niitten kuljetusten pitää olla turvallisia, ei millään kevyillä autoilla tehtäviä, vaan niitten pitää olla suojattuja kuljetusajoneuvoja, joittenka avulla Suomen sotilaat kulkevat tehtäväänsä toteuttamaan.

Ministeri Haglund sanoi tässä aiemmin noin tunti sitten aitiosta, että vain ehtojen täyttyessä operaatioon osallistutaan. Se oli ministeriltä oikein sanottu, tiiviisti sanottu ja kohdalleen sanottu. Vain ehtojen täyttyessä Suomi lähettää sotilaitaan koulutusoperaatioon tällaisissa olosuhteissa. Onkin saatava nyt valiokunnissa vastauksia turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, niitä varmaan tullaankin saamaan, ja valiokuntien on syytä kyllä, ainakin kahden valiokunnan, käsitellä tämä asia erittäin perusteellisella tavalla, kuitenkin muistaen sen, että nyt me olemme käsittelemässä julmuutta vastaan suunnattua operaatiota.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaan on jokaisen jäsenmaan ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen ja soveliaita kansainvälisiä oikeuksia puolustamaan ja joilla pystytään vastustamaan Isilin toimintaa. Kansainvälinen Isilin vastainen yhteistyö käynnistyi 2014, ja sen lähtökohtana on, että kukin maa päättää itse, miten asiassa toimii.

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous 19.9.2014 päätti, että Suomi osallistuu tähän kansainväliseen yhteistyöhön, jossa on mukana yli 60 maata, muun muassa EU-maat ja Pohjoismaat. Tätä yhteistyötä koordinoi Yhdysvallat, ja tämän kansainvälisen yhteisön tavoitteena on, että sotilaallista tukea annetaan alueen valtiolle, Irakille, ja että vierastaistelijoiden lähtö estetään jäsenmaissa ainakin ja että Isilin rahoituskanavat tyrehdytetään ja että alueen humanitääristä kriisiä pystytään lieventämään ja että Isilin ideologiaa pyritään heikentämään. Sotilaallisten toimien lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten kehitysyhteistyö, alueen maiden kapasiteetin kehittäminen ja humanitäärisen avun antaminen. On myös huolehdittava taloudellisen kehityksen, hyvän hallinnon, oikeuskehityksen, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisestä.

Irakiin nimitettiin 2014 uuden pääministerin al-Abadin johtama hallitus, joka on pyrkinyt kehittämään sunnien, shiiojen ja kurdien yhteistyötä, mistä tässä asiassa kaiken kaikkiaan on kysymys, ja joitakin konkreettisia edistysaskeleita on jo tähän mennessä saavutettu, erityisesti osittainen sopu öljyvaroihin liittyvissä kiistoissa Irakin hallinnon ja kurdien hallinnon välillä.

Arvoisa puhemies! Koska Irakin kurdialueillakin on kysymys äärimmäisen julman Isilin toiminnan muuttamisesta inhimilliseksi tai lopettamisesta, on siihen osallistuvilla valtioilla suuri riski joutua kostotoimenpiteiden kohteiksi. Tätä riskiä osittain pienentää Suomen osaaminen rauhanturvaaja- ja koulutustoiminnassa yleensä kriisialueilla. Riski on silti syytä ottaa vakavasti. Sotilaiden omaturvaan on myös kiinnitettävä erityistä huomiota. Meidän suomalaisten tuleekin itse voida määritellä sotilaidemme riski joutua erilaisten terrorististen ja sotilaallisten operaatioiden kohteeksi ja toteuttaa sen perusteella omat liikkumisen ja liikennevälineiden sekä leiriemme suojaukset. — Kiitos.