Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisen paluun tukeminen niissä tapauksissa, joissa kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle ei myönnetä oleskelulupaa, on perusteltua. Korvaus ja avustus myönnettäisiin tarveperusteisesti, ja avustuksen myöntäminen edellyttäisi suunnitelmaa avustuksen käytöstä. Myönteistä on myös se, että nykyinen, hankepohjalta toimiva vapaaehtoisen paluun toiminta vakiinnutetaan osaksi Suomen oikeusjärjestelmää.

Lakiesityksen mukaan vastaanottopalveluiden lopettaminen on jatkossa mahdollista tilanteissa, joissa henkilö voisi palata kotimaahansa avustettuna käyttäen hyväksi vapaaehtoisen paluun järjestelmää. Näillä ohjaavilla toimilla pyritään osaltaan varmistamaan se, että vain hyvin poikkeuksellisesti henkilö valitsisi jäävänsä vastaanottopalveluiden päätyttyä oleskelemaan Suomessa laittomasti.

Laittomasti maahan jäävien määrää on kuitenkin mahdotonta arvioida. Voi olla, että vapaaehtoisen paluun suosio jääkin oletettua vähäisemmäksi ja paperittomien, oikeudettomaan tilaan joutuneiden ihmisten määrä kasvaa. Nämä henkilöt ovat silloin alttiita hyväksikäytölle ihmiskaupassa ja harmaassa taloudessa taikka joutuvat elättämään itsensä kerjäämisellä tai rikollisuudella. Näiden riskitekijöiden takia tämän lain toimeenpanon vaikutuksia onkin seurattava tarkasti ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan kelpo briiffin jälkeen on helppo jatkaa. Tämän lain valmisteluprosessi on tuonut minulle selväksi ainakin kaksi keskeistä asiaa siitä, mikä poliittisessa päätöksenteossa menee pieleen.

Ensimmäinen asia on se, että ihmisten on kovin kovin vaikea sietää sitä, että oikea elämä ei ole johdonmukaista eikä se taivu selkeisiin kaavoihin. Me säädämme lakia sellaiseen insinööritodellisuuteen, jossa paha häviää, kun se kielletään, ja jossa oikeuslaitos ei tee virheitä, vaikka ihan oikeasti me tiedämme, että kumpikaan näistä ei pidä paikkansa.

Me olemme kykenemättömiä käsittelemään sitä tosiasiaa, että tässäkin lainsäädännössä, vaikka oikeuslaitos objektiivisesti olisi todennut henkilön palaamismahdollisuudet turvallisiksi ja mahdollisiksi, subjektiivisesti tehty, tästä poikkeava arvio kuitenkin vaikuttaa siihen, miten ihmiset todellisuudessa käyttäytyvät. Me ratkaisemme sen ongelman, että ihmiset häiritsevät epäloogisella käyttäytymisellään meidän loogista oikeusjärjestelmää, sillä, että poistamme tästä kaavasta ihmiset, koska eihän hyvä oikeusjärjestelmä nyt ihmisiä tarvitse.

Toinen huomio on, että usein ideologia ja siitä kumpuavat arvotukset ohittavat faktat päätöksenteossa. Meillä on varsin laaja tietopohja muiden maiden kokemuksen perusteella siitä, mitä tämäntyyppisistä päätöksistä seuraa. Me tiedämme muualta Euroopasta, että tästä seuraa paperittomuusilmiön syveneminen — ei suinkaan se, että ihmiset kiltisti lähtevät pois maasta sitten, kun me olemme päättäneet, että nyt ei ole enää sopivaa jäädä.

Sulkemalla silmät me teemme tietoisen valinnan uudenlaisesta paperittomuusilmiöstä, sellaisesta paperittomuusilmiöstä, joka näkyy kaikkialla yhteiskunnassa ja joka vähitellen saavuttaa yhteiskunnassa sellaisen legitimiteetin kuten Tukholmassa, jossa valtion virkamiehet saattavat käydä paperittomien pitämissä ruokaloissa lounastunnilla. Se tehdään sen takia, että järjestelmä säilyttäisi uskottavuutensa, eikä kukaan huomaa tässä mitään ongelmaa, mitään ristiriitaa.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä edustaja Kontulan filosofisesta ja hyvästä puheenvuorosta on sitten hyvä jatkaa.

Myöskin minä näen tässä ongelmia ja sen takia jätin sitten valiokunnassa vastalauseen tähän lain toiseen osaan. Eli tämä itse järjestelmähän vapaaehtoisesta paluusta on hyvä ja vaikuttaa hyvältä niitten ihmisten kohdalla, joilla on todellinen mahdollisuus sitten palata avustettuna ja tuettuna sinne lähtömaahansa. Mutta aivan niin kuin edustaja Kontula totesi, reaalimaailmassa se ei ole aina mahdollista, vaikka esitetyn lain mukaan sen sitten pitäisi tapahtua noin vain helposti. Ja ongelmallinen minun mielestäni on hallituksen esitys nimenomaan näiden vastaanottopalvelujen lopettamisesta ulkomaalaiselta, jolta on evätty oleskelulupa ja joka viranomaisten mielestä voisi avustettuna palata kotimaahansa. Valiokunta mietinnössään hyväksyy tämän kohdan lakiesityksestä, mutta itse joudun jättämään tähän vastalauseen ja hylkäysesityksen. Se sisältää valiokunnassa esille nostamiani seikkoja, joiden perusteella pidän lakiesitystä ongelmallisena.

Termi "vapaaehtoisen paluun järjestelmä" on harhaanjohtava, sillä sille ei ole todellista muuta vaihtoehtoa kuin jäädä oleskelemaan maahan laittomasti tai siirtyä toiseen maahan. Vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvältä evätään oleskeluluvan lisäksi kaikki palvelut välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa lukuun ottamatta. Toisin sanoen hän jää aivan omilleen. Hallituksen esityksen hyväksymän valiokunnan mietinnön mukaan vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvä henkilö ei voi enää vastaisuudessa saada tilapäistä oleskelulupaa ulkomaalaislain 51 §:n perusteella. Nykyisen lainsäädännön mukaan kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija saa Suomesta tilapäisen oleskeluluvan, jos häntä ei voida palauttaa omaan kotimaahansa. Todennäköistä onkin, että hyväksytyn lakiehdotuksen seurauksena Suomeen syntyy väistämättä uusi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden ryhmä.

Se, että henkilö on tähän asti voinut saada tilapäisen oleskeluluvan, on pitänyt Suomessa asuvien paperittomien määrän pienenä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin. Paperittomuuteen sisältyy aina riskejä henkilön oman hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta. Joutuuhan henkilö joka tapauksessa hankkimaan elantonsa, ja jos ei se ole laillisesti mahdollista, kasvaa riski henkilön ajautumisesta vaikkapa rikolliseen toimintaan.

Kasvavan paperittomuuden seuraukset yhteiskunnalle ovat hallituksen esityksessä jääneet arvioimatta. Pidänkin parempana nykyistä käytäntöä, että kielteisen oleskeluluvan saaneella henkilöllä on osoite ja perustoimeentulo sen sijaan, että hän hankkisi elantonsa kadulta tai tuttavien avustamana. On puhuttu, että vastaanottopalvelut olisi vetovoimatekijä, mutta esimerkiksi Pakolaisapu ry:n lausunnon ja muidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomessa vastaanottopalvelut eivät ole vetovoimatekijä. Näin myös valiokunta mietinnössään toteaa.

Suomen turvapaikanhakijamäärät ovat erittäin pieniä muihin Euroopan maihin verrattuna. Vuonna 2014 Suomeen saapui 3 651 turvapaikanhakijaa ja Ruotsiin yli 80 000, siis Suomeen 3 600 ja Ruotsiin yli 80 000. Jos turvapaikkaa Suomesta hakeneet ja kielteisen päätöksen saaneet henkilöt poistetaan vastaanottokeskuksista sekä evätään asunto ja muut välttämättömät peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, siirtyvät he mahdollisesti kunnan toimeentulotukipalveluiden puoleen. Tämä poistaminen vastaanottokeskuksista heikentää kyseisten ihmisten oikeuksia ja lisää myös kuntien taloudellisia kustannuksia mahdollisesti. Myös perustuslakivaliokunta toteaa hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta vapaaehtoisen paluun järjestelmän ongelmana voidaan pitää sitä, että sen seurauksena Suomeen syntyy väistämättä uusi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden ryhmä.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellisissä puheenvuoroissa tuotiinkin esille tämä huoli, jonka työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa toimme meidän lausunnossamme esille, että tämä lakimuutos saattaisi johtaa siihen, että Suomeen voi syntyä paperittomien henkilöiden joukko ja tämä ilmiö muuttuisi myös nykyistä näkyvämmäksi. Tätä asiaa on seurattava tarkoin ja tarvittaessa tehtävä uusia toimia ja puututtava tähän tilanteeseen. Tässä on ilman muuta olemassa sitä riskiä, mitä edustaja Haapanen toi esille, että henkilöillä, jotka ovat täällä paperittomina, voi olla houkutusta sortua rikolliseen toimintaan tai ainakin harmaaseen talouteen, jotta pystyvät elättämään itsensä. Siksi tämä tilanteen seuranta on tärkeää.

Olisin omassa puheenvuorossani halunnut kuitenkin nostaa vielä toisen näkökulman esille, jonka työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa nostimme: lapsen edun näkökulman. Valiokunnan lausunnossa totesimme, että lapsen edun yksilöllinen arvioiminen ja huomioon ottaminen ja lapsen edun tosiasiallisen toteutumisen varmistaminen kaikessa toiminnassa esityksen soveltamisalalla on erityisen tärkeää. Nostan tässä esille myös erityisesti ne lapset, jotka ovat ilman huoltajaa. Meidän on todella tarkkaan mietittävä ja katsottava, mikä on se lapsen tilanne ja mikä on lapsen edun mukaista. On hyvä, että ilman huoltajaa olevien lasten osalta ei tätä vapaaehtoista paluuta sovellettaisi.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Puhun nyt tässä esityksessä olevasta ulkomaalaislain 51 §:n muutoksesta.

Edellä puheenvuoron käyttäneet kansanedustajat ovat hyviä ihmisiä ja varmasti tarkastelevat tätä asiaa omasta näkökulmastaan hyvin perustein, mutta pakko myöntää, että oma näkökulmani on aivan toinen. Kun Suomeen saapuu turvapaikanhakija, hänellä on oikeus Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimustenkin mukaan hakea turvapaikkaa. Sen jälkeen hänen turvapaikkahakemustaan käsitellään asianmukaisissa prosesseissa, ja nämä prosessit pitävät sisällään valitusmahdollisuuksia viranomaisten päätöksistä.

Nyt jos henkilö hakee turvapaikkaa mutta viranomaismenettelyssä todetaan, että hänellä ei ole oikeutta turvapaikkaan eikä hänellä myöskään ole oikeutta humanitäärisen suojelun perusteella oleskelulupaan, niin silloinhan tämmöisellä henkilöllä ei ole mitään perustetta, oikeutta jäädä maahan. Pääsäännön mukaan silloin toimitaan niin, että tämä henkilö käännytetään Suomesta, ja jos hän ei suostu Suomesta vapaaehtoisesti lähtemään — mitä tapahtuu aika usein, koska Suomi on maailman paras maa ja tänne mielellään jäädään — niin silloin kahden poliisin voimin tällainen henkilö väkisin saatetaan tarvittaessa takaisin lähtömaahansa.

Nyt keväällä 2013 muistaakseni korkein hallinto-oikeus päätti, että jos tällainen henkilö, jolla ei ole mitään perustetta ja oikeutta jäädä Suomeen, ei vapaaehtoisesti palaakaan lähtömaahansa ja jos hän on sellaisesta maasta Suomeen tullut, että hänen kotimaansa ei ota vastaan vastentahtoisia palautuksia, niin tällaiselle henkilölle tulee antaa Suomessa oleskelulupa, tilapäinen oleskelulupa, sitten vielä uudelleen tilapäinen vuodeksi ja sen jälkeen pysyvä oleskelulupa.

No, tämä korkeimman hallinto-oikeuden lain vaatimaksi edellyttämä menettelyhän on koko turvapaikkajärjestelmän pilkkaamista. Jos on tämmöinen henkilö, joka vapaaehtoisesti ei palaa ja jonka lähtömaa ei ota häntä vastaan palautettuna, niin minkä takia hän yleensä hakee mitään turvapaikkaa? Minkä takia käydä läpi mitään turvapaikkaprosessia, jos kaiken lopputulos on kuitenkin se, että riippumatta siitä, onko hänellä perusteita turvapaikan saamiseen tai humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan saamiseen, hän joka tapauksessa saa Suomessa oleskeluluvan? Eihän tässä ole mitään järkeä. Minkä takia me silloin tämmöisten henkilöiden kohdalla yleensä pohdimme koko turvapaikan tarpeellisuutta? Jos lopputulos on se, että kun ihminen ilmoittaa, että minähän en mihinkään lähde, niin hänelle kuitenkin on Suomessa oleskelulupa annettava, tämähän on täysin järjetöntä. Näin korkein hallinto-oikeus kuitenkin voimassa olevaa lainsäädäntöä tulkitsi, ja kesti aivan liian pitkään ennen kuin hallitus sai tänne eduskuntaan esityksen tämän ilmiselvän porsaanreiän tukkimiseksi.

Nyt meillä on tässä hallintovaliokunnan mietintö, joka tämän porsaanreiän tukkii, joka tukee hallituksen esitystä tämän porsaanreiän tukkimiseksi. Tämähän on aivan selvä asia. Eihän meillä voi olla sellainen systeemi, että ihminen käy läpi koko turvapaikkaprosessin ja todetaan, että hänellä ei ole mitään oikeutta jäädä Suomeen, ja sen jälkeen Suomen viranomaiset sanovat: "Ai, sinä et suostu lähtemään maasta. No, tässä on sinulle oleskelulupa, jää sitten Suomeen, vaikkei sinulla ole mitään perusteita Suomeen jäädä." Minä en ymmärrä, että edustajat Kontula ja muut täällä ovat puoltaneet tällaista järjestelmää. Yhtä hyvin me voimme lakkauttaa näiden ihmisten osalta koko turvapaikkaprosessin, jos kerta lopputuloksena on kuitenkin se, että he saavat Suomeen jäädä.

Tämä hallituksen esitys ja siitä annettu hallintovaliokunnan mietintö on perusteltu, ja totta kai suomalainen oikeusvaltio toimii näin. Miten muuten se voisi toimia? Jos kerta kaikki Suomen lailliset prosessit on käyty läpi ja todettu, että henkilöllä ei ole mitään perustetta Suomeen jäädä ja hän voi turvallisesti palata omaan maahansa, niin miten meidän systeemimme voisi olla sellainen, että sen jälkeen me piut paut välitämme tästä prosessista ja sanomme: "Ahaa, sinä niskoittelet, sinä et halua lähteä omaan maahasi. No, kyllä sinä saat Suomeen jäädä, tämä on kuitenkin maailman paras maa ja varmasti kaikin tavoin turvallisempi ja parempi maa kuin se maa, mistä olet Suomeen tullut"?

Täällä käytetyissä puheenvuoroissa on kerrottu, että nämä ihmiset joutuvat tekemään rikoksia, jäämään maahan paperittomina, ajautuvat ehkä hyväksi käytetyiksi ja niin edelleen. Tämmöinen riski on olemassa, jos he Suomeen jäävät. Mutta koko homman tarkoitus on se, että he eivät jää Suomeen, koska heillä ei ole mitään oikeutta jäädä Suomeen.

Lopuksi, herra puhemies, totean, että kun täällä on kerrottu, miten paljon tämän kautta lisääntyy Suomessa olevien paperittomien määrä — väistämättä, niin kuin täällä kerrotaan — ehkä tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan niin sanottujen paperittomien eli laittomasti Suomessa olevien terveyspalveluiden laajentamista. Samat ihmiset, jotka vähättelevät, että ei tämä terveyspalvelun laajentaminen koske kovinkaan suurta joukkoa, tämän asian käsittelyssä korostavat, miten suuri paperittomien joukko Suomeen tätä kautta muodostuu.

Anna  Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin puheenvuoro oli erinomainen esimerkki siitä insinööritodellisuudessa tapahtuvasta lainsäädännöstä, josta edellisessä puheenvuorossa puhuin. Minä en tiedä, millä perusteella edustaja Zyskowicz arvioi minun hyvyyttäni ihmisenä mutta todennäköisesti yhtä heikon evidenssin perusteella kuin millä hänen muukin argumentaationsa lepää. (Ben Zyskowicz: Anteeksi, ehkä erehdyin!)

Paperiton henkilö tämän jälkeen oleskelee tässä maassa ilman työlupaa. Joissakin tapauksissa hän todennäköisesti oleskelee myös ilman sosiaaliturvaa. Vaikka perustuslaki hänelle takaa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon, on todennäköistä, että merkittävä osa näistä henkilöistä ei sen piiriin löydä. No, millä nämä ihmiset elävät, kun he eivät voi tehdä työtä eivätkä voi saada sosiaaliturvaa?

Minun nähdäkseni edellä esitetty logiikka menee niin, että kun tehdään näiden ihmisten elämästä riittävän kurjaa, niin kyllä he sitten varmaan lähtevät. Tällainen arvio perustuu täydelliselle tietämättömyydelle niistä olosuhteista, joihin nämä ihmiset olisivat lähtemässä. Me emme pysty luomaan niin kurjia olosuhteita, että ne kilpailisivat surkeudesta Afganistanin vuoristoseudun taikka Pohjois-Irakin kanssa. Prostituutio, kerjääminen ja harmaa talous tässä yhteiskunnassa päihittävät ne olosuhteet, joihinka nämä henkilöt joko subjektiivisesti tai objektiivisen tiedon varassa kuvittelevat joutuvansa.

Tässä lainsäädännössä ollaan nyt tosiaan tukkimassa porsaanreikä, tukkimassa epäjohdonmukaisuus, aivan kuten edustaja Zyskowicz esitti. Mutta samalla tähän maahan luodaan tietoisesti lisää kurjalistoa, lisää alamaailmaa, lisää rikollisuutta, mikä minun mielestäni on aika kova hinta siitä, että meidän lainsäädäntö on siisti ja johdonmukainen.

Satu  Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pystyn kyllä näkemään logiikan edustaja Zyskowiczin puheessa, vaikka olen asiasta eri mieltä. Tässä lakiesityksessä on ongelmakohtia. Esimerkiksi henkilö voidaan käännyttää Irakiin, Somaliaan tai Afganistaniin, emmekä voi olla varmoja siitä, ovatko nämä alueet turvallisia ja kuinka pitkään ne ovat turvallisia. Eli tämä on yksi iso ongelmakohta tässä. Ja sitten ei pystytä millään lailla seuraamaan, mitä siellä tapahtuu sitten, kun ihminen on käännytetty takaisin sinne kotimaahansa.

Ongelmana on minun mielestäni myöskin lapset. Heillä on oikeus kyllä perusopetukseen, mutta kuinka turvallisin mielin paperittomat vanhemmat voivat laittaa lapsensa kouluun? Tämä ongelma on meillä käsittelemättä. Joutuvatko he elämään joka päivä siinä pelossa, että nyt tulee viranomainen ja vie heidät, kuljettaa väkisin pois Suomesta?

Minä näkisin sellaisen ratkaisun tähän asiaan hyvänä, että näille ihmisille annettaisiin tilapäinen oleskelulupa vuodeksi tai kahdeksi, ja kun toisaalta puhumme siitä, kuinka meillä on työvoimapula Suomessa, meillä on nuorista työntekijöistä pulaa täällä, niin sitten autettaisiin näitä, jotka ovat useasti nuoria ihmisiä ja miksei vanhempiakin, ei vietäisi pois sitä työlupaa, mutta autettaisiin heitä siinä, että he saisivat mahdollisesti opiskelupaikan tai työpaikan. Nyt kun he, aivan niin kuin edustaja Kontula sanoi, jäävät ilman työlupaa, he jäävät vaille kaikkia niitä mahdollisuuksia integroitua normaalisti, laillisesti tähän yhteiskuntaan, mikä heidän kannaltaan ja varmasti meidän kaikkien kannalta olisi se paras vaihtoehto niille, jotka eivät sitten halua syystä tai toisesta palata sinne kotimaahansa, joka ei halua ehkä ottaa heitä edes vastaan. Toivoton tilanne.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman paras maa. On aivan varmaa, että se, mitä edustaja Kontula sanoi, on totta. Olosuhteet Suomessa, vaikka kuinka huonot, ovat aina paremmat kuin mitä ne ovat esimerkiksi Somaliassa — no, en sano aina, toivottavasti vuosien saatossa tämä tilanne muuttuu, mutta tänä päivänä Suomessa elintaso, turvallisuus, kaikki on varmasti aina parempaa kuin mitä ovat olosuhteet tänä päivänä Somaliassa tai Irakissa tai Afganistanissa.

Totta kai, tämä on totta. Mutta jos me lähtisimme tästä ajattelusta, mitä edustaja Kontula ja muut täällä ovat esittäneet, edustaja Haapanen viimeksi, niin se tarkoittaa sitä, että kunhan joku keinottelee itsensä Suomeen, vaikka hänellä ei ole perusteita saada oleskelulupaa Suomesta, niin meidän pitää palkita hänet oleskeluluvalla Suomessa, ellei hän ole sellaisesta maasta, joka on valmis ottamaan vastaan sinne käännytetyt oman maan kansalaiset.

Ei kyse ole lainsäädännön johdonmukaisuudesta itseisarvona, vaan kyse on koko oikeusvaltioajatuksesta. Jos me luotamme siihen, että meillä on oikeusvaltio, joka arvioi nämä turvapaikkatarpeet ja humanitäärisen suojelun tarpeet, niin silloin ainoa järkevä johtopäätös on se, että sellaiselle henkilölle, jolla ei ole perustetta saada Suomesta oleskelulupaa, ei myöskään oleskelulupaa anneta ja hän palaa sinne omaan maahansa. En voi kuvitella, että meillä olisi mitään muuta perustetta, lähtökohtaa. Ei kai lähtökohta voi olla se, että kun ihminen on käynyt turvapaikkaprosessin läpi ja kun hänellä ei ole perusteita ollut, niin hänet pitää palkita erikseen siitä oleskeluluvalla, vaikka hänen kohdallaan on juuri todettu, että perusteita oleskelulupaan ei ole?

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Meillä on kyllä lainsäädännössä lukuisia esimerkkejä myös siitä, että on annettu realismin lyödä ylitse lainsäädännön johdonmukaisuudesta, että mitenkään mahdotonta se ei myöskään oikeusvaltiossa ole.

Minä kiinnittäisin kuitenkin vielä huomiota täällä esitettyyn vaatimukseen siitä, että tämä ongelma paperittomuuden mahdollisesta syntymisestä tai laajenemisesta jotenkin ratkeaisi sillä, että nyt seurataan tarkoin.

Kysymyshän on piiloilmiöstä. Kysymys on piiloilmiöstä vielä myös uusien paperittomien kohdalla, jotka periaatteessa pystyvät tässä yhteiskunnassa toimimaan eri tavalla julkisesti kuin paperittomat tähän mennessä. Se tarkoittaa, että me emme pysty seuraamaan tarkoin. Me pystymme saamaan informaatiota näistä ihmisistä ja tästä ilmiöstä siinä vaiheessa, kun ollaan jo hyvin pitkällä ilmiön vakiintumisessa, siinä vaiheessa, kun maito on jo kaatunut. Sen takia omantunnon hyvittely sillä, että laitettiin nyt sinne valiokunnan lausuntoon kuitenkin, että pitää seurata tarkoin, ehkä auttaa päättäjää nukkumaan paremmin, mutta siitä ei ole mitään apua itse siinä paperittomuusongelman ratkaisussa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan lopuksi vielä kiinnittää huomiota tähän ilmiöön vetovoimatekijänä.

Jos maailmalla tiedetään — ja kyllä viidakkorumpu näissä asioissa hyvin tehokkaasti toimii — että kun pääset Suomeen ja vaikka sinulla ei ole mitään oikeutta saada Suomesta oleskelulupaa humanitäärisin perustein, niin Suomi antaa sinulle oleskeluluvan ja tarjoaa kaiken sen sosiaaliturvan ja kaikki ne mahdollisuudet, mitä Suomi pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana tarjoaa jokaiselle, jolla on oikeus Suomessa olla, jos tämä tieto maailmalla leviää, niin kyllä kai tämä toimii vetovoimatekijänä.

Ja haluammeko, edustaja Kontula, todellakin sitä, että esimerkiksi Somaliasta tai esimerkiksi Irakista tai esimerkiksi Afganistanista Suomeen todellakin aitojen pakolaisten lisäksi tulee niitä henkilöitä, joilla ei ole mitään perustetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi omassa lähtömaassaan mutta jotka tietävät, että kun vain Suomeen pääset — ihmissalakuljettajille maksamalla pääset Suomeen — niin sinä aina saat Suomeen jäädä ja saat nauttia suomalaisen yhteiskunnan kaikista hyvistä puolista, vaikka sinulla ei ole mitään oikeutta eikä mitään laillista perustetta saada Suomessa turvapaikkaa tai oleskelulupaa humanitäärisin perustein? Minun mielestäni tämä näin luotava systeemi, joka nyt on ollut voimassa, joka nyt muutetaan, sanotaan, tämä näin luotu systeemi, on jotenkin niin epäjohdonmukainen ja niin perusteeton, että vaikka ymmärrän edustajien eri näkökulman tähän asiaan kuin mitä minulla ja valiokunnalla on, niin kuitenkin ihmettelen, miten näin järjetöntä systeemiä voidaan puolustaa. Poistetaan sitten koko turvapaikkamenettely, otetaan kaikki vastaan.

Satu  Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä pelko, että Suomi vetäisi tänne valtavan määrän turvapaikanhakijoita, on aivan perusteeton. Meillä on ollut juuri tämä tilanne, niin kuin edustaja Zyskowicz kuvaili, että täällä on saanut tilapäisen oleskeluluvan ehkä helpommin kuin muualla. Mutta ei se ole johtanut siihen, että tänne nyt valtavat määrät ihmisiä tulisi. Äsken sanoin, että vuonna 2013 tänne oli 3 651 turvapaikanhakijaa, Ruotsiin lähes 30 kertaa enemmän, 80 000. Lähes 30 kertaa enemmän, 80 000 turvapaikanhakijaa, oli Ruotsissa.

Valitettavasti maailman tilanne on semmoinen. Se ei ole meidän hallittavissa tällä hetkellä. Turvapaikanhakijoita tulee, ellemme me saa maailman maita rauhoitettua. Tänään ollaan puhuttu Isiksestä. Ellei saada tilannetta muualla rauhoittumaan, niin valitettavasti tämä ilmiö on meidän edessämme, teimme me vaikka minkälaisia lakeja. Tämä on ongelman lakaisemista maton alle. Meidän pitäisi miettiä paljon laajemmin kysymystä, miten saadaan turvalliset olosuhteet varmistettua siellä, missä on tällä hetkellä levotonta, mistä ihmisten on pakko lähteä liikkeelle, ja toisaalta, miten me sitten auttaisimme ihmisiä, jotka ovat tänne asti joutuneet, asettumaan paremmin tähän maahan. Sehän on ihan sattumanvaraista, mihin ihminen sattuu syntymään.

Ja meidän ilmasto, meidän vähäinen ihmismäärä muutenkin ovat semmoisia tekijöitä, jotka eivät tänne houkuttele muita kuin ehkä kaikkein epätoivoisimmassa tilanteessa olevia.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on harhakäsitys kuvitella, että niillä ihmisillä, jotka elävät konfliktialueella toisella puolella maailmaa, ehkä lukutaidottomana, olisi kovin selkeä käsitys siitä, mitenkä eri maiden turvapaikkakäytäntöjen yksityiskohdat poikkeavat toisistaan, kun ei siitä ole selkeätä käsitystä edes Suomen eduskunnan päättäjillä.

Toinen asia. Vetovoimatekijöistä ehdottomasti tärkein on sukulaisverkostot. Ei sosiaaliturva eikä sää, vaikka kumpikin näistä myös jollakin lailla asiaan vaikuttaa.

Kolmas tosiasia. Ihmiset liikkuvat, halusimme me sitä tai emme. Minusta kokoomuksen linja on hirvittävän ristiriitainen, jos samaan aikaan itketään sitä, että tänne tulee ihmisiä jostakin maasta, ja sitten kuitenkin viestitetään ulospäin, että maa tarvitsee lisää työvoimaa ja tarvitsee maahanmuuttajia, koska meidän väestöpyramidi on niin vääristynyt. Jonkinnäköistä logiikkaa toivoisi.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pakko on itsekin tähän jotakin todeta.

Ensinnäkin täytyy kiittää edustaja Zyskowiczia siitä, että hän uskaltaa pitää tämäntyyppisiä, ei aina niin kiitollisia asioita esillä ja myös tuoda näitä vastakkaisia näkökulmia tähänkin keskusteluun.

Minua häiritsee aina se, että kun me puhumme ulkomaalaisista, kolmansien maiden kansalaisista, niin me haluamme jotenkin laittaa yhteen kaikki, sekä turvapaikanhakijat että myös muut.

Me puhumme toisaalta, että me tarvitsemme maahanmuuttoa. Tämä on ihan selvä asia: me tarvitsemme tulevaisuudessa työntekijöitä meidän työmarkkinoille. Mutta en itse näe sitä ratkaisuna, että meille tulee paperittomia henkilöitä, joilla ei ole tavallaan mitään oikeutta saada mitään statusta Suomessa. He eivät ratkaise meidän työmarkkinoita eivätkä taatusti tule siihen tilanteeseen, mitä käytännössä tarvitaan. Tämä on iso ja vaikea yhtälö.

Samaan aikaan meidän pitää torjua sitä, että rasistiset asenteet eivät nouse. Itse näen tämän kysymyksen myös sellaisena, että silloin kun tuemme sitä lainmukaista, kansainvälisten sopimusten mukaista käytäntöä, kun henkilöllä on oikeus saada turvapaikka, hänelle pitää se myöntää ja silloin tarjota hänelle status ja asema. Tämä on minun mielestäni tärkeä asia.

Eniten olen huolissani siitä, että kun Suomi on sitoutunut kiintiöpakolaisia ottamaan, niin yleensä heillekin on ollut erittäin vaikeaa löytää kuntapaikkoja. Eli meidän ei tarvitse edes käydä keskustelua siitä, onko näillä kiintiöpakolaisilla oikeus tulla. Heillä on oikeus tulla, sillä heillä on käytännössä aivan selvä pakolaisstatus. Ja tämä usein näissä keskusteluissa sekaantuu. Nythän on ollut kyse niistä henkilöistä, joilla ei ole mitään tavallaan oikeutta, mitään erityistä perustetta jäädä Suomeen. Tämä täytyy minun mielestäni muistaa tässäkin keskustelussa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vastaan vielä kerran edustaja Kontulan argumentteihin. Hän sanoi, että ei tuolla toisella puolella maailmaa tiedetä, mikä on Suomen käytäntö tai jonkun muun maan käytäntö, kun eivät sitä tiedä ihmiset Suomen eduskunnassakaan.

Edustaja Kontula, nyt ei kannata olla sinisilmäinen. Kyse on näiden ihmisten elämän kannalta aivan keskeisistä asioista. Kun ovat kyseessä esimerkiksi somalialaiset, joilla on jo sukulaisverkostoja Suomessa, niin kuvitteletteko te todella, etteivät nämä tiedot siitä, miten suomalainen käytäntö näissä asioissa toimii ja miten se ei toimi, mene näiden verkostojen kautta sinne Somaliaan ja siellä oleville sukulaisille? Aivan varmasti menevät. Ei tarvitse sitä epäillä, etteikö tänä päivänä tieto kulkisi. Se, etteikö siellä muka sitä tiedetä, jos Suomen käytäntö jossakin asiassa on muuttunut tai muuttuu, joka vaikuttaa aivan ratkaisevasti heidän elämäänsä ja mahdollisuuteensa esimerkiksi jäädä Suomeen, on kyllä valitettavan sinisilmäinen näkemys.

Sitten tämä, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Usein niin sanotut maahanmuuttokriitikot sotkevat täysin humanitäärisen maahanmuuton, joka perustuu meidän kansainvälisiin velvoitteisiin, yleisiin ihmisoikeussopimuksiin, ja työperäisen maahanmuuton, ja usein moitin heitä siitä, että he kaikki ulkomaalaiset laittavat samaan nippuun ja puhuvat täysin sekaisin näistä kahdesta asiasta.

Nyt edustaja Kontula teki aivan samoin. Kun halusitte perustella, minkä takia näiden, jotka pyrkivät Suomeen niin sanottuina humanitäärisinä maahanmuuttajina eli pakolaisina, vaikka heillä ei ole siihen perustetta, pitäisi kuitenkin saada Suomeen jäädä, niin perustelitte sitä sillä, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ei kai tämä humanitäärinen maahanmuutto ole tarkoitettu joksikin takaportiksi, jolla Suomeen pääsevät sitten ne, joilla ei ole oikeutta tänne tulla, koska me tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työperäistä maahanmuuttoa?

Anna Kontula /vas:

Edustaja Zyskowicz, en suinkaan perustellut humanitääristä maahanmuuttoa meidän työvoimatarpeillamme vaan ihmettelin sitä, miksi täällä jo valmiiksi olevat ihmiset eivät kelpaa kokoomukselle silloin, kun työvoimalle on tarvetta. Ehkä tämä tulee yllätyksenä, mutta myös turvapaikanhakija voi haluta tehdä työtä. Myös henkilö, joka tulee tänne töihin, voi paeta jotakin, ja myös sekä työperustaisesti että turvapaikkaa hakemaan tullut henkilö saattaa täällä rakastua ja sen jälkeen jäädäkin tänne ensisijaisesti sen takia, että saisi olla läheistensä kanssa.

Minä en itse henkilökohtaisesti kannata työargumentaation sotkemista maahanmuuttokysymyksiin lainkaan mutta en malta olla kritisoimatta tätä kategorisointia, joka ei millään lailla liity ihmisten tosiasialliseen elämään ja jonka johdosta meillä käytetään jopa maahanmuutossa oleskeluoikeuden epäämisen perusteena sitä, että ihminen on vaihtanut sitä perustetta, jolla hän maassa haluaa olla, niin kuin ei ihmisellä nyt voisi olla useampia tarpeita oleskella jossakin maassa samanaikaisesti, onhan meillä suomalaisillakin.

Lisäksi haluaisin muistuttaa, että jo tällä hetkellä Helsingin palvelusektori pitkälti pyörii maahanmuuttajavoimin, minkä nyt voi havaita jokainen, joka liikkuu jollakin lailla julkisessa tilassa. Merkittävä osa näistä on turvapaikanhakijoina maahan tulleita ihmisiä ja heidän jälkeläisiään.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajat Zyskowicz ja Holmlund käyttivät hyvät puheenvuorot täällä. On aika tärkeätä tehdä selväksi, että Suomeen tulee esimerkiksi pakolaisia, jotka ovat tänne tervetulleita. Tänä vuonna heidän kiintiönsä taitaa olla 1 050 kappaletta. Heitä kotoutetaan tänne ja heitä koulutetaan, ja minusta tämä on se oikea linja.

Sitten on toisenlainen linja, minkä myös Suomella pitäisi olla tiukka, mitä tämä hallituksen esitys nyt edustaa. Se on se, että kun tänne tullaan laittomasti, niin sitä ei pidä edistää millään palveluilla, ei kattavalla terveydenhuollolla eikä millään muulla. Itsekin kuulun siihen ryhmään, joka näkee tätä. Se on selvä uhka, ja näen asian samalla tavalla kuin edustaja Zyskowicz, että kyllä se sana siellä kiertää ja huhu kiertää: on olemassa maa, minnekä saa mennä, siellä hoidetaan sairaudet kattavasti, sieltä ei tarvitse lähteä pois, ja siellä on korkea elintaso. Tätä ei nykymaailmassa pidä vähätellä, tämä pitää ottaa vakavasti, ja nimenomaan syy siihen, minkä takia tämä pitää ottaa vakavasti: Kyse ei välttämättä ole pelkästään niistä ihmisistä, jotka tänne maahan tulevat, minkälaista kohtelua he saavat, vaan sillä on suuri merkitys, mitenkä sitten meidän suuri kantaväestömme kokee tämän ilmiön ja miten he suhteuttavat sen omaan senhetkiseen elintasoonsa ja asemaansa, kuinka he saavat palveluja. Meidän ei kannata ehdoin tahdoin hakea ristiriitaa näillä asioilla, ja parempi on tehdä semmoinen linja, joka ehkäisee laitonta maahanmuuttoa ja tavallaan takertuu ennalta ehkäisevästi niihin ongelmiin, mitä ilmiselvästi on tulossa, jos me noudatamme liian liberaalia linjaa.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Eestilä kiteytti varsin hyvin tämän asian. Omasta mielestäni turvapaikanhakijat, joilla on laillinen peruste, ovat tervetulleita ja heille pitää löytyä Suomesta asema, ja toivon lämpimästi, että jokainen löytää työpaikan.

Minusta on erinomaisen hyvä, että Helsingin kaupunki on työllistänyt niin paljon maahanmuuttajia. Se on pelkästään myönteinen ja hyvä asia, mutta tässä on kyse niistä, joilla ei ole laillista perustetta. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että näitä kahta asiaa ei sekoiteta keskenään. Toki näillä molemmilla ihmisryhmillä on erityyppiset ongelmat, mutta tämä ei ole suinkaan se linja, mitä kokoomus on hakenut, että me nimenomaan olemme olleet kannattamassa työperäistä maahanmuuttoa ja sitä, että ne, joilla on laillinen peruste, myös pääsevät työelämään, saavat kielitaidon, saavat koulutuksen ja voivat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Se on myös äärimmäisen tärkeää silloin, että meillä säilyy tietty rauhanomaisuus meidän yhteiskunnassamme, jokainen löytää oman paikkansa, ja uskon sen olevan myös kaikkien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden ja tänne tulijoiden etu.

Tässä puhuttiin myös Ruotsista, ja en itse pidä kauhean hyvänä sitä, että meidän lukuja verrataan Ruotsin lukuihin. Ruotsilla toki on ihan erilainen tausta ja historia, mutta ehkä viimeaikaiset esimerkit eivät ole olleet myöskään kovin onnistuneita. On tärkeää, että toisaalta yhteiskunta, joka ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, pystyy heidät myös sijoittamaan. Jos emme pysty sijoittamaan, on aivan selvää, että turvattomuus lisääntyy. Se lisääntyy myös maahanmuuttajilla itsellään, ja tämä ei ole mielestäni kenenkään edun mukaista. Nämä asiat pitää myös katsoa varsin tarkkaan ja olla myös jossakin määrin inhorealisti näiden asioiden suhteen. Ei olla liian sinisilmäisiä. Pyritään olemaan avoimia, mutta liika sinisilmäisyys voi joskus kostautua.

Ehkä myös pieni kommentti liittyen siihen, mitkä asiat ovat vetovoimatekijöitä. Ehkä joskus on aika yllättävääkin, että havaitsemme, että monessa maassa itse asiassa internet toimii aivan moitteettomasti, älypuhelimet ovat käytössä ja ihan käytännössä millä kielellä tahansa löytyy tietoa myös Suomen sosiaaliturvasta. Kyllä nämä yllättäen saattavat olla vetovoimatekijöitä, mitä välttämättä täällä emme miellä. Mutta on myös nähtävissä Pohjoismaiden kesken sentyyppinen trendi, että kun yksi Pohjoismaa kiristää (Puhemies koputtaa) maahanmuuttopolitiikkaa, toiseen maahan hakeutuu enemmän turvapaikanhakijoita. Tällaista liikehdintää on ihan selvästi nähtävillä, eli kyllä tämä viesti kulkee.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on se ongelma, että nyt Suomi vauhdittaa omin toimin kehitystä, joka todennäköisimmin johtaa paperittomien määrän kasvuun. Sen sijaan meidän olisi pitänyt miettiä vähän luovempia keinoja. Ei pitäisi niin kategorisesti sitten sulkea pois ihmistä kaikista mahdollisuuksista ja palveluista ulkopuolelle. Ei voida puhua vapaaehtoisesta paluusta, jos vastakkainen vaihtoehto sitten on pois jääminen kaikkien palveluitten piiristä, ehkä ihan sitä kiireellisintä terveydenhoitoa lukuun ottamatta.

Tämä, että ihminen ei voi sitten enää tehdä työtä tai ei voi saada opiskelupaikkaa, ei saisi olla niin ehdoton kielto, vaan kyllä pitäisi olla sellainen aika, että ihminen voisi sitten hakea vaikka töitä, ja jos hän saa sen työpaikan, niin sitten tämä kielteinen päätös vaikka purettaisiin. Eli tämmöisiä luovia vaihtoehtoja, jotka antaisivat ihmiselle mahdollisuuden sitten rakentaa omaa elämäänsä.

Meidän etumme ja onnemme on se, että me olemme pieni maa, jossa kuitenkin meillä olisi mahdollisuus, ja pienet ovat nämä turvapaikanhakijamäärätkin. Elikkä omilla luovilla ratkaisuilla saisimme myös sitten ehkäistyä tämän paperittomien ongelman, joka nyt näyttää olevan meille tulossa.

Pitää muistaa, että nämä ihmiset ovat tavallisia ihmisiä. Ihan murto-osa siellä on sellaisia, joilla saattaa olla rikollista taustaa. Ja olen aivan sitä mieltä, että rikollisia ei meidän maahamme pidä päästää eikä tulla, niin että heidät pitää palauttaa sinne lähtömaahansa. Mutta kyse on perheistä, nuorista, nuorista miehistä, nuorista naisista. Minun mielestäni kyllä meidänkin pitäisi miettiä, jos he haluavat tänne kylmään Pohjolaan tulla, miten heitä sitten autettaisiin pääsemään elämän alkuun täällä. Meillä on varaa siihen.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Vetovoimatekijöistä kannattaa tutustua aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Ei löydy evidenssiä niille peloille, joita tässä salissa on esitetty, ei löydy niin, että se olisi tilastollisesti merkittävä ilmiö.

Mitä tulee huoleen kantaväestön oikeustajusta, maahanmuuttolainsäädännössä on muun muassa sininen kortti, joka takaa kaikki hyvinvointivaltion herkut lapsilisiä myöten sellaiselle maahanmuuttajalle EU-alueen ulkopuolelta, jonka tulotaso vastaa kansanedustajan tulotasoa tai on siitä ylöspäin. Eikö tässä ole jotain, josta kannattaisi olla huolissaan, jos on huolissaan kansan oikeustajusta ja siitä, mitä pidetään järkevänä ja oikeudenmukaisena politiikkana?

Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että kun paperittomuus alkaa näkyä enemmän meidän katukuvassa, niin kyllä se myös tulee huomattavasti muuttamaan ihmisten käsitystä siitä, millainen Suomi on ja millaisilla pelisäännöillä täällä eletään. Ne vaikutukset ovat nähtävissä muualla Euroopassa jo nyt.

Lopuksi huomauttaisin, että samoilla argumenteilla, joilla tänä päivänä usein puhutaan hallitusta maahanmuutosta ja tiukasta rajapolitiikasta, pitkälti samoilla argumenteilla, perusteltiin aikanaan kuntarajoja ja sitä, että ihmisillä ei tule olla oikeutta muuttaa kunnasta toiseen. Puhuttiin vetovoimatekijöistä, puhuttiin sosiaaliturvashoppailusta, puhuttiin ihmisten hallitsemattomasta liikkumisesta paikasta toiseen.