Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse vuonna 2011 käyttöönotetun jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentamisesta kaikkiin riita- ja hakemusasioihin sekä nykyistä useampiin rikosasioihin.

Esitys perustuu oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013—2025. Järjestelmää laajentamalla pyritään ennen kaikkea saavuttamaan säästöjä oikeushallinnon alalla mutta samalla kehittämään oikeusjärjestelmää. Kyse on sekä periaatteellisesti että käytännön kannalta merkittävästä uudistuksesta. Kun nykyisin jatkokäsittelylupajärjestelmän piirin kuuluu noin 37 prosenttia hovioikeuksiin tulevista asioista, järjestelmä kattaa jatkossa jopa 80—90 prosenttia asioista. Järjestelmästä tulee siten muutoksenhakua koskeva pääsääntö.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamista ehdotetulla tavalla perustuslain 21 §:n kannalta lähtökohtaisesti mahdollisena. Perustuslakivaliokunta on antanut merkittävää painoarvoa sille, ettei jatkokäsittelylupajärjestelmä itsessään rajoita muutoksenhakuoikeutta.

Lakivaliokunta kannattaa yksimielisessä mietinnössään ehdotuksen hyväksymistä. Vaikka uudistuksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä, sen toteuttamiselle on myös asiallisia perusteita, sillä kyse on myös oikeusjärjestelmän varsin perustellusta kehittämisestä. Uudistus toteuttaa oikeudenkäynnin painopisteen siirtämistä käräjäoikeuksiin ja parantaa hovioikeuksien mahdollisuuksia keskittyä päätehtäväänsä eli käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden kontrolloimiseen ja ratkaisuun mahdollisesti sisältyvien virheiden oikaisemiseen. Tällä on vaikutusta myös oikeudenkäynnin kestoon ja kustannuksiin.

Esityksen mukaan jatkokäsittelylupa tarvitaan jatkossa aina, kun haetaan muutosta riita- ja hakemusasioissa. Lakivaliokunta puoltaa muutosta ottaen huomioon, että nykyinen soveltamisalan rajaus riita-asian häviöarvioon on osoittautunut paitsi vaikeaselkoiseksi myös keinotekoiseksi. Laajennuksen myötä lupajärjestelmän piiriin tulee kuitenkin entistä laajempia ja vaikeampia asioita, minkä seurauksena myös lupaharkinta tulee olemaan aiempaa vaativampi tehtävä.

Lisäksi ehdotetaan, että rikosasioissa vastaaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin 8 kuukauden vankeuteen ja jos muutosta haetaan syyksilukemisen tai rangaistuksen määräämiseen. Syyttäjä ja asianomistaja sen sijaan tarvitsevat esityksen mukaan jatkossa aina jatkokäsittelyluvan hakiessaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun.

Lakivaliokunta katsoo, että esityksessä ei ole riittävästi otettu huomioon asianomistajan asemaa, sillä asianomistajalta edellytetään aina jatkokäsittelylupa. Valiokunnan näkemyksen mukaan tämä heikentää asianomistajan asemaa rikosprosessissa. Lakivaliokunta ehdottaakin sääntelyn muuttamista siten, ettei asianomistajalta edellytetä jatkokäsittelylupaa, jos vastaajaltakaan ei sitä vaadita. Selkeyden vuoksi on perusteltua määritellä syyttäjän jatkokäsittelyluvan edellytykset vastaavalla tavalla.

Jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamisen myötä käräjäoikeusprosessin merkitys entisestään kasvaa, mikä asettaa aiempaa suurempia vaatimuksia käräjäoikeusprosessin laadulle ja tuomion perusteluille. Tämän vuoksi on välttämätöntä huolehtia käräjäoikeuksien toimintaedellytyksistä ja -kyvystä, jotta ne voivat muun muassa nykyistä useammin käyttää vahvennettuja tai kolmen tuomarin kokoonpanoja. Lakivaliokunta painottaakin, että uudistuksen mahdollisesti tuomia säästöjä tulee kohdentaa myös käräjäoikeuksien voimavarojen vahvistamiseen. Tämän lisäksi tulee panostaa käräjätuomarien koulutukseen ja käräjäoikeuksien toimintatapojen kehittämiseen.

Lakivaliokunta kiinnittää lopuksi huomiota myös käräjäoikeuksissa tapahtuneen todistelun tallentamiseen. Jatkokäsittelylupajärjestelmää käyttöönotettaessa lakivaliokunta piti tärkeänä, että selvitetään tarve ja toteuttamismahdollisuudet sille, että käräjäoikeuksissa todistelutarkoituksessa kuultujen henkilöiden lausunnoista tehtäisiin jatkossa kuva- ja äänitallenne, jota hovioikeus käyttäisi pääkäsittelyssä todistelun uskottavuusarvioinnin perusteena.

Lisäksi valiokunta piti tärkeänä selvittää Ruotsissa toteutetusta vastaavasta uudistuksesta saadut kokemukset. Tallenteiden käyttöönoton selvittäminen on huomioitu oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa keskipitkän aikavälin eli vuosia 2015—2019 koskevana tavoitteena. Lakivaliokunta kiirehtii selvityksen tekemistä ja ehdottaa lausuman hyväksymistä asiasta.