Herra puhemies! Tämä nykyinen hallitus tai itse asiassa hallituspohja on ollut nyt vallassa vajaan vuoden. Hallituksen tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen 100 000 hengellä vaalikauden aikana. Eilen saimme käsiimme uusimman tilaston, ja se kertoo karua kieltä hallituksen politiikasta. Vuodessa työllisten määrä ei ole lisääntynyt vaan vähentynyt 30 000 hengellä.

Herra pääministeri, ei ainuttakaan työpaikkaa lisää, vaan noin 30 000 työpaikkaa vähemmän. Nyt näyttää siltä, että hallitus epäonnistuu keskeisessä tehtävässään. Kokoomus on tilanteesta hyvin huolissaan. Kyse ei ole pelkästään työttömyydestä, vaan itse asiassa hyvinvointimme rahoittamisesta. Vaikka toverit vasemmalla ja ilmeisesti myös ed. Laukkanen kuvittelevat, että hyvinvointi luodaan verotuksella, me tiedämme, että se luodaan nimenomaan työnteolla ja yrittämisellä. Ellei työllisyystavoitteessa edistytä, jäävät pyrkimykset hyvinvointipalvelujen, kuten terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja perusopetuksen kehittämiseksi kuolleeksi kirjaimeksi. Jo nyt hallitus kurittaa taloudellisesti kuntia, jotka vastaavat peruspalveluista.

Herra pääministeri, eikö selvitysten ja selittelyjen aika ole jo ohi? Kysyn: Milloin hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin nykyisen työllisyyskehityksen kääntämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi, ei vähentämiseksi Suomessa? Kysyn: Kun hallitus itsekin myöntää, ettei sen politiikka toimi, milloin se päättää uusista keinoista ja mitkä ne ovat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysymyksiä tuli hyvin paljon, mutta ensinnäkin väite siitä, että uusia työpaikkoja ei ole syntynyt, ei pidä paikkaansa, koska totta kai meillä tapahtuu koko ajan liikettä tässä suhteessa. Me olemme kolme vuotta jatkuneen laskusuhdanteen oloissa ja euron ollessa hyvin vahva menettäneet erityisesti teollisia työpaikkoja. Uskon, että sinällään aika hyvin ymmärretään, mistä tämä johtuu. Sen sijaan myönteistä on se, että kotimarkkinoilla ja palvelualoilla työpaikkojen määrä on lisääntynyt, uusia työpaikkoja on syntynyt. Näin tapahtuu tietysti taloudessa aina, mutta nettovähenemä on tuo, minkä ed. Zyskowicz kertoi, ja hallitus on tietysti jo paljon aikaisemmin ennen kokoomuksen havaintoa tehnyt saman havainnon, että laskusuhdanteessa työllisyystavoite on entistä haastavampi ja olemme itse asiassa kauempana siitä tavoitteesta kuin kymmenen kuukautta sitten.

On tietysti pakko myös sanoa ja muistuttaa siitä, että ne päätökset, muun muassa tämän vuoden alusta tehdyt veropäätökset, ovat astuneet vasta voimaan ja eivät voi sinällään vaikuttaa. Viimeisen vuoden aikana työpaikkojen määrässä on tapahtunut heikentymistä, johon vielä hallituksen politiikka ei ole voinut vaikuttaakaan.

Sen verran on kuitenkin vaikutuksia jo luettavissa, että kesken viime vuotta tehdyn, voi sanoa, veroelvytyspäätöksen, jota tälle vuodelle on jatkettu, vaikutus yhdessä muiden vaikutusten kanssa — eurosta tuleva matala korkotaso, kansainvälisten hyödykkeiden hintojen alentuminen jne. — näiden seurauksena kaikki merkit viittaavat siihen, että kotimarkkinoiden kysyntä tänäkin vuonna tulee voimistumaan ehkä noin 3 prosenttiyksiköllä. Nämä toimenpiteet vaikuttavat selvästikin. Olemme ainakin kotimarkkinoiden osalla pääsemässä (Puhemies: Aika!) laskusuhdanteen toivottavasti viimeisen kuopan ylitse, ja tässä suhteessa näkymä on hyvä. Hallitus pitää maaliskuussa kehysriihen, jolla valmistaudutaan vuoden 2005 talousarvioon. Sen yhteydessä on luonnollisesti suoritettava arvio hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisesta ja myös yleisemmin arvio niistä talouspoliittisista virityksistä, joita tässä suhdannetilanteessa tarvitaan, jossa on onneksi selviä myönteisiä merkkejä maailmantaloudesta.

Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, sanoin, että selvittelyjen ja selittelyjen aika on nyt ohi. Totta kai on syntynyt uusia työpaikkoja, syntyy joka päivä, mutta vaikka katson näitä tilastoja tuliterillä, uusilla silmälaseillani, (Naurua) niin mihinkään ei pääse siitä, että nettomääräisesti työpaikkojen määrä on vuodessa vähentynyt noin 30 000:lla. Voi olla, että kun esitin liian monta kysymystä, pääministerillä ei ollut mahdollisuutta vastata siihen oleellisimpaan, joten toistan:

Kun hallitus itsekin myöntää, ettei sen politiikka toimi, siis toisin sanoen uusia, nettomääräisesti uusia, työpaikkoja ei synny vaan vanhojakin menetetään, milloin hallitus päättää uusista toimista ja ennen kaikkea, herra pääministeri, mitä ne ovat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Joulukuussa eduskunta kävi edellisen laajan talouspoliittisen keskustelun, jossa yhteydessä myös päätettiin toimenpiteistä, jotka ovat tämän vuoden alusta lähteneet liikkeelle ennen muuta verotuksen puolella, ja näiden vaikutusta äsken kuvasin. Ne tulevat vaikuttamaan ja ovat vaikuttaneet myönteisesti. Tältä osin päätöksiä on tehty. Hallituksen tehtävänä on tehdä tässä vuoden rytmissä päätöksiä jatkossakin. Seuraava vaihe, jossa tilannetta arvioidaan laajasti, on kehysriihi, ja sitä tulee aikanaan seuraamaan normaali budjettiriihi, ja näihin liittyen päätöksiä tehdään. Tämän lisäksi meillä on valmistelussa luonnollisesti ratkaisuja, joilla vaikutetaan työllisyysasteeseen ja työuran pidentämiseen, joilla on selvä yhteys toisiinsa työvoiman tarjonnan näkökulmasta, joihin liittyen muun muassa eduskunta muutama päivä sitten aloitti lähetekeskustelussa käsittelyn, muun muassa yliopistolain uudistamisen. Ylipäätään se toimenpidekokonaisuus, jota esimerkiksi opintojen nopeuttamiseksi ollaan käynnistämässä, on hyvin laaja, ja eduskunnalla tulee siitä olemaan oma käsittelynsä edessä.

Ennen muuta työllisyys on kiinni yleisen talouskasvun määrästä, johon olemme vaikuttaneet näillä veropäätöksillä, joista juuri on tehty ratkaisut joulukuussa. Millä tavalla jatkossa voisimme puuttua ehkä suurimpaan ongelmaamme, joka liittyy siihen, että suomalaisten yritysten investointiaste on nyt laskusuhdanteen jatkuessa tarpeettoman alhaalla, tätä kysymystä tarkastellaan kehysriihen yhteydessä. Katsotaan sitten aikanaan, kun seuraavaan vuoteen valmistaudutaan, onko tehtävissä joitakin ratkaisuja.

Rakennusalan kehitystä seurataan jatkuvasti. Sieltä on hieman ristiriitaisia tietoja siitä, jatkuuko hyvä vaihe vai tarvitaanko nopeampia toimenpiteitä. Puhun paljon seuraamisesta ja arvioinnista. Siihen on nyt paikka tässä alkuvuoden aikana, kun juuri päätökset on tehty. Nyt on tehtävä tarkka analyysi siitä, millä tavalla parhaiten päästäisiin muualla maailmassa virinneen talouskasvun imuun.

Arvoisa puhemies! Monta sanaa kuultiin pääministerin suusta, mutta ei ensimmäistäkään vastausta siihen, mitä ed. Zyskowicz kysyi. Yksi sana, jota pääministeri ei kuitenkaan maininnut, mutta mikä mielestäni viimeaikaisen työllisyyskehityksen kannalta on olennainen ja tärkeä ja josta hallituksenkin pitäisi olla huolissaan, on sana "nainen".

Työmarkkinoiden tämänhetkisen kehityksen yksi ongelma on nimittäin se, että naisten työhönosallistumisaste on laskenut voimakkaasti. Naiset eivät ole siirtyneet työttömiksi. He ovat siirtyneet useassa tapauksessa tekemään kotitaloustyötä kotiin. Kysyn:

Miten hallituksen kokoomuslainen veropolitiikka parantaa naisten työhönosallistumista ja naisten työllisyysastetta ja millä keinoilla hallitus aikoo huolehtia siitä, että osaavat ja koulutetut naiset jatkossakin voivat tässä maassa tehdä työtä ja olla omalla panoksellaan kerryttämässä hyvinvointia ja myös hyvinvointipalveluiden rahoitusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On aikaisemmistakin laskusuhdanteista tuttu asia se, että työmarkkinoilla tapahtuu nimenomaan naisten kohdalla joustoa. Tämä ei ole yllätys, että näin tapahtuu. Tämän hallituksen aikana on annettu hyvin vahvat suositukset julkiselle sektorille, jolla on hyvin paljon naisvaltaisia aloja, muuttaa määräaikaisia työtehtäviä pysyviksi työtehtäviksi, ja tätä on selvästi tapahtunut. Julkisen sektorin puolella on saatu useita tuhansia väliaikaisia ja määräaikaisia työtehtäviä muutettua vakinaisiksi työtehtäviksi. Uskon, että tämä on ehkä ensi sijassa suurelta osalta vaikuttanut naisten kannalta myönteisesti.

Palaan vielä tuohon edellisen kysymyksen aiheeseen. Hallitusohjelmassa on sovittu, että tämän vuoden aikana tullaan tekemään ratkaisu siitä tavasta, millä valtiovalta tulee tukemaan erityisesti heikon tuottavuuden alojen työn kysynnän lisäämistä. Tästä tullaan tekemään ratkaisut. Samoin tullaan tekemään ratkaisu yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisesta, jolla silläkin tulee olemaan välillinen vaikutus työllisyyden hyväksi.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Naisten työllisyyteen viime aikoina on vaikuttanut muun muassa se, että ravintola- ja hotellialalla työpaikkoja on jonkin verran vähentynyt. Ne ovat olleet nimenomaan määräaikaisia työpaikkoja, joista monet naiset ovat valinneet sen, että ovat lähteneet hoitamaan kotona lapsia. Tämä on aika luonnollista kehitystä. Mutta se, missä hallitus pyrkii tukemaan naisten työllisyyttä, on nimenomaan se, että me emme lisäisi määräaikaisten työsuhteiden määrää emmekä ajaisi yhteiskuntaa siihen, että ikään kuin puskurina käytetään pelkästään määräaikaisia työsuhteita vaan että niitä vakinaistettaisiin. Tilastojen mukaan tässä on kuljettu positiiviseen suuntaan, ei vielä riittävästi. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen kanssa on yhdessä etsitty niitä välineitä, että käytännön työelämä saataisiin paremmin tottelemaan nykyistä lainsäädäntöä. Uskon, että tuosta hyvästä yhteistyöstä syntyy nimenomaan naisten työllisyyden kannalta tuloksia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan sisältyy menosääntö, jonka perusteella on katto sille, kuinka paljon valtion menoja voidaan lisätä. Nyt kuitenkin, kun katsomme koko julkista sektoria yhteensä ja otamme siihen mukaan kunnat, kuntien rahoitustilanne on heikentynyt. Kun työllisyys ei ole kehittynyt niin kuin sen piti, kuntien veropohja on heikentynyt, ja sen takia koko julkisen sektorin koko pienenee verrattuna siihen, mitä hallitusohjelmassa suunniteltiin.

Eikö tässä vaiheessa olisi järkevää tästä valtion menosäännöstä tinkiä ja helpottaa kuntien rahoitustilannetta, niin etteivät kunnat joutuisi laskusuhdanteen aikana tinkimään kunnallisista palveluista ja tällä tavalla sekä heikentämään työllisyyttä että menettämään sitä työvoimaa, mitä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa tullaan muutaman vuoden kuluttua erittäin kipeästi tarvitsemaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on asetettu kehyksille katto. Meillä on menosääntö olemassa, joka omalta osaltaan on luomassa uskottavuutta ja vakautta Suomen talouteen. Tästä kannattaa pitää kiinni. Minulla on se käsitys, että kuntasektorilla hyvin ymmärretään se, että pitkän laskusuhdanteen jälkeen myös kuntien talous on vaikeuksissa. Alijäämää syntyy aivan samalla tavalla kuin laskusuhdanteessa valtiovalta tekee alijäämää. Ei hallitus tässä rahaksi muutu valitettavasti kuntienkaan hyväksi. Tämä on laskusuhdanteen tilanne. Kuitenkin nyt huomio pitää kiinnittää käynnistyvään noususuhdanteeseen. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet olemassa, ja nyt tarvitaan uskon vahvistamista siihen, että noususuhdanteen imuun myös Suomessa päästään.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyys heikkenee, yritykset eivät investoi, tilanne on, jos ei huolestuttava, joka tapauksessa vakava. Oppositiolla on varmasti sama tavoite kuin hallituksella, ja se on se, että nyt pitäisi elinkeinoelämälle ja yrittäjille antaa myönteisiä signaaleja. Minä oletin, tai oikeastaan hallitus oletti, että kun yritysveroreformi ja yritysveropaketti annettiin, tämä olisi ollut jonkinlainen piristysruiske elinkeinoelämälle, mutta totuus on se, että elinkeinoelämä on reagoinut kielteisesti. Yrittäjät pitävät tätä esitystä huonona ratkaisuna ja toivovat, että sille tapahtuisi se, mitä keskustan puheenjohtaja vaalikampanjassa Arvelan esityksestä totesi, eli se joutaa roskakoriin. Jos hallitus nyt haluaisi myönteisen viestin elinkeinoelämälle antaa, se olisi se, että haudataan yritysveroreformi, yritysverouudistus. Tällainen viesti otettaisiin riemuhuudoin vastaan elinkeinoelämässä, ja minulla on se käsitys, että silloin syntyisi myöskin investointeja. Nyt olemme nähneet, kuinka ...

... jaetaan osinkoa enemmän kuin ...

Tulen justiin.

... voittoa on ollut. Kysymys kuuluu:

Onko liian suuri arvovaltatappio ilmoittaa elinkeinoelämälle, että yritysverouudistus pannaan jäihin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jokainen tietää, että yritysverouudistus on tehtävä. Vanha järjestelmä ei kestä. (Välihuutoja) Me tarvitsemme myös yritysverouudistuksen, jolla sadoilla miljoonilla euroilla kevennetään yritysten verotaakkaa. Juuri tätä veronkevennystä tarvitaan myös investointien käynnistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Eduskuntakin on melkein työtön, kun hallitukselta ei tule esityksiä. (Hälinää) Sen takia ottaen huomioon, että vaalikausi on erittäin lyhyt, tiedän sen kokemuksesta, kannattaa kyllä kiirehtiä hallitusta tuomaan esityksiä veroista, joilla voidaan vaikuttaa kotimaiseen kysyntään, ja toisaalta niistä rakenteellisista uudistuksista, jotka ovat välttämättömiä, jotta työllisyysastetta voidaan nostaa. On erittäin hyvä asia — ja entisenä työministerinä olen vähään tyytyväinen — ja hyvä uutinen on tietenkin, että työttömyys ei ole kasvanut, ja se on tietenkin osoitus vakaudesta ja luottamuksesta talouspolitiikkaan. Varmasti pahin lääke olisi se, mitä ed. Soininvaara esitti, että yhtäkkiä menokatto purettaisiin. Se voisi päinvastoin vaikuttaa siihen, että kotimainenkin luottamus ja uskottavuus häviäisi.

Mutta kysymykseni on: Nyt olemme lähestymässä erittäin ratkaisevaa ja historiallista vaihetta, Euroopan unionin laajentumista. Mikä on hallituksen arvio siitä, miten tämä laajentuminen vaikuttaa? Se toisaalta vaikuttaa siihen, että tulee uusia markkinoita, mutta toisaalta saattaa käydä niin, että todellakin työpaikkojen siirtyminen muualle kiihtyy. Mikä on hallituksen arvio? Tästä on ihan historiankirjoitusta varten itse asiassa tärkeä saada jonkinlainen käsitys ja toivomus siitä, että ei muuta kuin esityksiä eduskunnalle.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! EU:n laajentumisessa tietenkin tärkein tehtävä ja syy ja peruste on siihen liittyvä historiallisuus. Euroopan yhdentämisellä ja yhdistämisellä on ennen muuta poliittinen tarkoitus. Se on ollut syy, miksi Euroopan unioni laajenee ja miksi laajentumisen pitää onnistua.

Laajentuminen voi onnistua myös taloudellisesti hyvin. Näyttää siltä, että näissä uusissa jäsenmaissa on aika kova kasvun nälkä. Talouskehitys on nopeampaa kuin läntisessä Euroopassa. Toivottavasti laajentuminen tulee tarkoittamaan sitä, että koko Euroopan talouskasvu kehittyy ja myös me tulemme sitä kautta siitä hyötymään. Suomalainen elinkeinoelämä tulee löytämään myös laajentuneesta Euroopasta entistä enemmän kumppaneita, sen tulee kyetä yhdistämään voimavaroja, saamaan parempi kilpailukyky muualle maailmaan suuntautuvassa kaupassa. Tämäkin mahdollisuus pitää hyödyntää täysimääräisesti, joten kyllä minun arvioni EU:n laajentumisesta pidemmällä tähtäimellä on myönteinen. Se tulee heijastumaan myönteisesti tämän maanosan vakauteen. Se tulee tarjoamaan entistä laajemmat sisämarkkinat. On sitten meistä eurooppalaisista itsestämme kiinni, että osaamme nämä laajemmat sisämarkkinat käyttää myös taloutemme kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz peräsi uusia toimenpiteitä. On tärkeää, että hallituksella on luovuutta ja ripeyttä, mutta kysyisin myös niiden toimenpiteiden toteutumisen perään, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan, jotka ovat sinänsä ihan hyviä suunnitelmia mutta joista ei ole kuulunut mitään.

Toinen on kysymys pääomavaltaisten ja työvoimavaltaisten alojen välisestä vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Tämä työ on tuskin vasta alkanut.

Toinen kysymys koskee vajaakuntoisten työllistymisen edistämistä. Valtiontilintarkastajat ovat esittäneet, että suurtyönantajien kustannuksia tältä osin pitäisi alentaa, jotta myös tämä sektori työllistäisi vajaakuntoisia.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Siltä osin kuin vajaakuntoisten työllisyyttä ajatellaan, yksi merkittävä mahdollisuushan on sosiaalisen yrittäjyyden lainsäädäntö, joka on tullut eduskuntaan ja on astunut itse asiassa voimaan jo, ja meillä ensimmäinen sosiaalinen yritys on rekisteröity ja siellä tarkistuksen alla on hakijoita. Siinä on kyse siitä, että tietty yritys, joka sitoutuu työllistämään vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä, saa siihen pitkäkestoisemman työllistämistuen.