Herra puhemies! Eilen keskiviikkona uutisoitiin uuden turvallisuustutkimuksen perheväkivaltaa käsittelevän kysymyksen järkyttävät tulokset. Näiden tutkimustulosten mukaan Etelä-Suomessa 90 000 naista, miestä tai lasta on pahoinpidelty viimeisten kolmen vuoden aikana kotonaan. Aikaisempien tilastojen mukaan tiedetään, että vuosittain Suomessa kuolee lähes 30 naista parisuhdeväkivallan vuoksi. Tämän eilisen tutkimuksen mukaan 15—19-vuotiaista nuorista peräti 4 prosenttia oli kokenut väkivaltaa perheessä vuoden 2000 jälkeen. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että jopa 5 000 eteläsuomalaista nuorta on pahoinpidelty omassa kodossaan. Perheväkivalta on edelleen hyvin vaiettu puheenaihe, ja on oletettavaa, että suuri osa perheväkivaltatapauksista jää edelleen piiloon.

Miten hallitus aikoo selvittää perheväkivallan todellisen määrän Suomessa ja vähentää tätä perheväkivaltaa?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Perheväkivallan määrää on selvitetty haastattelututkimuksilla Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimesta. Niiden mittaavuus on tietysti aina hankala kysymys, kuinka luottamuksellista tietoa näissä kyselyissä saadaan. Hiukan kun menetelmää muutetaan, aina tulee erilaisia tuloksia, mutta varmasti tämä ed. Lapintien viittaama suuruusluokka pitää paikkansa.

Perheväkivallan vastaista työtä tehdään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siitä varmaan ministerit erikseen puhuvat. Rikosoikeuden puolellahan täällä on esimerkiksi eduskunnassa käsittelyssä tämä muutos, jolla poikkeuksellinen kohotettu syytekynnys perheväkivaltatapauksissa rikoksen uhrin puolelta poistuu, ja näin ne voivat entistä suoraviivaisemmin tulla poliisitutkinnan ja syytetoimien kohteiksi. Väkivallan vähentämisohjelmassa, joka on hallitusohjelman yksi kohta, perheväkivalta on yksi keskeinen osa, ja sitä valmistelee rikoksentorjuntaneuvosto.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Stakes on myöskin yksi tärkeä toimija tällä alueella. Stakesin tekemä selvitystyö on juuri nyt lausuntokierroksella. Sen lisäksi meillä on ministeriössä oma ohjelma, joka on meneillään, ja osana Kansallista sosiaalihanketta on myöskin tärkeitä osioita, jotka liittyvät tähän väkivallan vähentämiseen. Tässä on mainittava myöskin nämä perhekeskusmallit, jotka meillä liittyvät tähän ohjelmaan. Täällä voidaan moniammatillisesti useitten työntekijöitten voimin olla mukana tukemassa sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin näitä perheitä, jotka joutuvat tähän väkivallan kurimukseen. Todellakin tässä on nyt julkinen valta ottamassa sitä vastuuta, joka sille kuuluu, näitten ohjelmien toteuttamisessa ja ohjaamisessa. Myös järjestöjen rooli on tietysti hyvin keskeinen Suomessa.

Herra puhemies! Nämä perheväkivaltatapaukset liittyvät usein liialliseen alkoholinkäyttöön. Ensi maanantaina astuvat voimaan hallituksen esittämät alkoholiveron alennukset. Veronalennusten on ennustettu lisäävän entisestään suomalaisten nyt jo runsasta alkoholinkäyttöä. Alkoholinkäytön lisääntyessä lisääntyvät myös väistämättä alkoholin haittavaikutukset, joihin eittämättä kuuluu juuri tämä väkivaltaisuus kodeissa.

Miten hallitus on varautunut tähän?

Peruspalveluministeri  Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tänään on siitä historiallinen päivä, että 47 kansalaisjärjestöä on allekirjoittanut kumppanuussopimuksen alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Hyvin laaja kansalaisjoukko on lähtenyt mukaan hallituksen alkoholipoliittisen ohjelman toteuttamiseen. Tässä on lisäksi tulossa paljon muita kumppanuussopimuksia, mutta tänään aloitimme tämän järjestöjen kanssa, ja nyt on kyllä menossa sellainen aivan, voisi sanoa, ennenkokematon yhteistahto, että haluamme olla kaikki suomalaiset vähentämässä alkoholihaittoja, tarkkailemassa omaa kulutusta, ja tässäkin, sanoisin, järjestöjen rooli on aivan keskeinen, ne ovat siellä arjessa mukana ja kosketuspinta on hyvin laaja. Muutenkin hallituksen alkoholipoliittinen ohjelma alkaa nyt toteutua, ja kyllä sillä on varmasti myöskin voimaa, mutta haaste on myöskin erittäin suuri. Olemme uudessa tilanteessa nyt tämän alkoholiasian kanssa ja myönnämme, että kaikkeen emme tietenkään osaa varautua, mutta parhaamme olemme tehneet ja laajentaneet näitä ohjelmia.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön poliisiosastolla olemme myös arvioineet alkoholin tarjonnan ja hinnanmuutosten vaikutusta yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen ja myös perheväkivaltaan ja väkivaltarikollisuuteen eri muodoissaan. Tältä osin on ikävä todeta, että Suomihan on väkivaltarikollisuuden osalta asukaslukuun suhteutettuna EU:n väkivaltaisimpia maita. Vuositasolla noin 28 000 väkivaltaisen tapahtuman, pahoinpitelyn, yhteydessä voidaan todeta, että alkoholi on mukana 80-prosenttisesti. Me pidämme tätä selkeänä uhkana, että tällä puolella paineet kasvavat, ja tässä suhteessa eri viranomaisten välinen yhteistyö, myös poliisin ja sosiaali- ja muiden viranomaisten yhteistyö, tiedonsaannissa perheväkivalta- ja lasten pahoinpitelytapauksissa ja toimenpiteisiin ryhtyminen nopeasti on erittäin tärkeätä.

Arvoisa herra puhemies! Perheväkivallan yleisyys Suomessa on todellinen häpeäpilkku, ja meidän on kaikin tavoin yksiselitteisesti tuomittava se. Lainsäädännössä on paljon asiaa, mitä me voimme tehdä, ja haluaisinkin kysyä vanhentumisajoista ministeri Koskiselta. Hän on julkisuudessa luvannut nyt vihdoin selvittää sen, voitaisiinko lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa miettiä vanhentumisaikojen pidentämistä. Samassa yhteydessä olette, arvoisa ministeri, myös todennut, että lasten pahoinpitelytapauksissa voisi arvioida näitä vanhenemisaikoja. Kysynkin, mitä tälle asialle kuuluu.

Samoin, arvoisa herra puhemies, haluan kysyä sitä, mitä me voisimme tehdä lasten pahoinpitelyasioissa. Meillä on uudet Stakesin ohjeet, miten puuttua lasten pahoinpitelyyn, mutta kovin usein käy erityisesti jossain pienissä kunnissa niin, ettei uskalleta puuttua — samoin isoissa kaupungeissa — ei uskalleta puuttua asioihin, kun pelätään, että rikotaan salassapitovelvollisuutta tai jollakin tavalla joudutaan syytetyn penkille, kun nostetaan pahoinpitelyasia esille. Miten voisimme edesauttaa sitä, että lapsia ei jätettäisi yksin pahoinpitelyn kanssa vaan puututtaisiin siihen ajoissa?

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Herra puhemies! Tärkeintä on tietysti, että tapauksiin puututaan heti ja parannetaan näitä neuvontajärjestelyjä ja viranomaisyhteistyötä myöskin. Esimerkiksi tämä salassapitovelvollisuuteen vetoaminen väistyy kyllä silloin, jos se loukkaa suurempaa oikeushyvää, hengen ja terveyden suojelua. Tämäntapaiset toimintaperiaatteet paikkakuntatasolla pitää sopia, että tämä tärkein, uhrien suojelu ja rikosten estäminen, toteutuu.

Vanhentumisaikoihin: Siinähän on eduskunta säätänyt hidastetun voimaantulon, ja 1. tammikuuta 2006 ovat tulossa voimaan nämä uudet rikosten vanhentumisajat. Ennen sitä hallituksesta tulee esitys, että samassa yhteydessä saataisiin voimaan myös jatketut vanhentumisajat lapsiin kohdistuvien vakavien väkivallantekojen osalta.

Arvoisa puhemies! Perheväkivaltatapaukset ovat usein aika monisyisiä ongelmavyyhtiä, jotka ovat melkoinen haaste sosiaalityöntekijöille. Jo jonkin aikaa on Suomessa puhuttu sosiaalityön kriisistä. Katsotaan muun muassa, ettei monissa kunnissa riittävästi löydetä ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä esimerkiksi pitkäjänteiseen perhekeskeiseen auttamiseen. Mitä Kansallinen sosiaalihanke lupaa tämän asian osalta?

Peruspalveluministeri  Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kansallinen sosiaalihanke kaiken kaikkiaan haluaa vahvistaa sosiaalipuolen infrastruktuuria, jos näin hienosti voi sanoa. Me emme siinä tähtää siihen, että on projekteja, jotka alkavat ja päättyvät, vaan se vahvistaa kuntien sosiaalitoimen osaamista ja auttaa kuntia rekrytoimaan paremmin henkilöstöä. Ammattihenkilöstöstä on tosin puute, ja se on paikoittaista, ei koko maassa.

Ensi vuoden alusta myöskin sosiaalialan työntekijöille tulee koulutusmäärärahaa, jolloinka joka vuosi lain mukaan — laitamme tästä myöskin lain — he pääsevät täydennyskoulutukseen. Ala menee nopeasti eteenpäin, ja on hyvä täydentää tietoja. Tämän vuoden alustahan vastaava mahdollisuus tuli jo terveyspuolelle.

Tässä sosiaalihankkeessa on todella paljon nyt sellaista, mikä vahvistaa sosiaalityön asemaa, ja myöskin nämä sosiaalialan osaamiskeskukset ovat nyt sitten aivan uudella tavalla kuntien tukena, ja myöskin rahoitustahan on tähän meiltä koko tämä vaalikausi tulossa, jotenka kyllä minä uskon, että tässä ollaan paremmissa hanteissa tämän asian kanssa, kun vaalikausi päättyy.

Arvoisa puhemies! Perheväkivaltaa torjumaan ja perheen tilannetta korjaamaan on parhaillaan valmisteilla laki perheen sisäiseksi lähestymiskielloksi, ja on hyvä asia, että tämä tilanne huomioidaan. Uutta lainsäädäntöä on tulossa. Mutta ollaanko tässä tai jossain muussa yhteydessä korjaamassa tilannetta, joka syntyy eronneiden vanhempien välille, kun heillä on samaan aikaan yhteishuoltajuus ja lähestymiskielto? (Ed. Puisto: Ei ole tapaamispaikkoja!)

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Herra puhemies! Tätä arvioidaan, tai varmasti lakivaliokunta arvioi, joka asiaa juuri käsittelee. Tässä sisäisen lähestymiskiellon esityksessähän juuri kosketellaan sitä, miten pitää muun palvelujärjestelmän puolella varautua siihen, että saadaan toimivia järjestelyjä. Tämä lähestymiskieltohan pätee myös yhteishuoltajuustilanteessa, niin että vaikka on sovitut tapaamisajat, se ei tarkoita sitä, että pitäisi juuri siihen kotiin päästä tapaamaan, jota koskee taas tämä lähestymiskielto.