Jyrki Yrttiaho /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus täällä mainostaa,
miten paljon uusia työpaikkoja syntyy, ja ne tietysti ovat
tervetulleita, mutta kannattaisi pitää lukua myös
siitä, kuinka paljon pysyviä työpaikkoja
häviää ja katoaa maasta. Karu tosiasia
on, että viime vuonna puoli miljoonaa suomalaista koki
omakohtaisesti työttömyyttä, eikä tässä luvussa
ole vielä mukana työttömyyseläkkeellä olevia
tai työvoiman ulkopuolelle sysättyjä.
Aihetta ei todellakaan ole juhlaan.
Siksi on käsittämätöntä,
että hallitus on karsimassa työllistämistukivaroja
muun muassa kolmannen sektorin toimijoilta eli sosiaalialan ja työttömien
yhdistyksiltä, juuri niiltä, jotka tekevät
työtä vaikeimmin työllistyvien kanssa.
Tiedämme, että nämä yhdistykset
työllistävät tuhansia työttömiä toimintakeskuksissa,
työpajoissa, kierrätyksessä, ekotoreilla
ja ruokalatoiminnassa. Heitä yritykset eivät palkkaisi.
Nyt tätä yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti
arvokasta toimintaa hallitus pakottaa ajamaan alas. Viestejä tästä on
eri puolilta maata ihan riittämiin. Samalla se merkitsee
myös työttömien yhdistysten toiminnan
loppumista. (Puhemies: Minuutti kulunut!)
Mitä hallitus aikoo tehdä, että yhdistysten
arvokas sosiaalinen työllistäminen ja toiminta
turvataan? Pidempää näköalaa
nyt tarvitaan.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Kolmas sektori ja työttömien
yhdistykset tekevät todella arvokasta työtä.
Tänä vuonna kolmannelle sektorille on aivan yhtä paljon
rahaa kuin aikaisemminkin, toisin sanoen lähdemme siitä,
että noin 10 000 ihmistä voi työllistyä, ehkä enemmänkin
kolmannen sektorin kautta. Nyt on niin, että työttömien
yhdistykset saavat rahoituksensa erilaisina työvoimapoliittisina avustuksina,
jotka liittyvät hankkeisiin. On myös totta, että jotkut
näistä hankkeista, jotka nimenomaan tulevat pienistä työttömien
yhdistyksistä, on hylätty paikallisesti joko te-keskuksissa
tai työvoimatoimistoissa. On kuitenkin niin, että työttömien
yhdistykset saavat rahaa. (Ed. Zyskowicz: 100 000 uutta
työpaikkaa vuodessa!) Noin 300 projektia on hyväksytty,
näistä vähintäänkin viidesosa
on nimenomaan työttömien yhdistysten hankkeita.
Näin ollen kyse ei ole siitä, että tätä työtä ajetaan
alas. Tässä nimenomaan asetetaan vaikuttavuustavoitteita
siten, että työtön työnhakija
nimenomaan pääsee töihin joko pitemmän
tai lyhyemmän kaavan mukaan. Sanon kuitenkin sen, että työttömien
yhdistykset tekevät paljon sellaista työtä,
joka ei johda työhön; on ruokailua, on kohtaamispaikka,
(Puhemies: Minuutti kulunut!) tähän hankimme nyt
rahoitusta. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.
Jyrki Yrttiaho /vas:
Arvoisa puhemies! Te pallottelette nyt tätä asiaa
työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön
välillä. Sillä aikaa nämä hankkeet
joudutaan ajamaan alas rahan puutteen takia, ja pitää muistaa,
että kunnat palauttivat viime vuonnakin 157 miljoonaa työmarkkinatukipalautuksia
Kelalle, vaikka ne olisi aivan hyvin voitu kunnissa käyttää työllistämiseen
ja ennen kaikkea vaikeasti työllistettävien työllistämiseen.
Mutta lisäkysymykseni koskee työmarkkinatukea
elikkä työttömien toimeentuloa. Erityisesti
viime vuonna lisääntyi, siis kasvoi, ikääntyneiden
työmarkkinatuella olevien määrä,
vaikka työttömyys aleni. Elikkä tämä johtaa
ilman muuta Suomessa vanhuusiän köyhyyden lisääntymiseen.
Mitä te aiotte tehdä, jotta työmarkkinatukea
ja työttömien toimeentuloa kohennetaan ja parannetaan?
Milloin työmarkkinatukea nostetaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Nyt sosiaali- ja terveysministeri ei ole paikalla.
Hallitusohjelmasta on tietysti luettavissa, mitä erilaisia
tulonsiirtopäätöksiä hallitus
tekee, ja työmarkkinatuen korotus ei listalla ole. Hallituksen
päähuomio tietysti kohdistuu siihen, että työttömyys
alenee ja työllisyys lisääntyy. Se on
parasta apua myös työttömille, ja näin
on menetelty, ja tulosta myös syntyy. Työllisyys
on parantunut kaikkialla maassa, voi sanoa, kaiken tyyppisten ammattien
piirissä. Erityisesti nuorten kohdalla se on ollut erittäin
nopeaa. Tämä kaikki kehitys on erittäin
myönteistä, ja tätä pitää jatkaa.
Krista Kiuru /sd:
Arvoisa puhemies! Olen aika huolestunut, kun käteeni
sattui helmikuun alussa ministeri Cronbergin mielipidekirjoitus, jossa
otitte kantaa asiaan sosiaalisen työllistymisen puolesta.
Vaaditte sen uudistamista. Se on aivan selvää,
että tämä huoli meillä kaikilla
täällä salissa on. Mutta kuitenkin otitte
myös kantaa siihen, että eri yhdistysten ja säätiöiden
on kannettava nyt paremmin vastuu siitä, mitä työllistetyille
ihmisille tapahtuu työllistämisen jälkeen. Uskon,
että kaikissa järjestöissä,
jotka ovat osallistuneet näihin laman jälkeisiin
työllistämistalkoisiin, on hyvä ajatus,
sydämellinen ajatus, siitä, että ihmisille
tarjotaan, pitkäaikaistyöttömille tarjotaan
mahdollisuus työllistyä. Uskon, että jos valtio
nyt tulisi tähän kantamaan kortensa kekoon, niin
sehän tarkoittaisi sitä, että valtio
kantaisi vastuunsa myöskin rahoituksella. Kuitenkin tilanne
on se, että esimerkiksi Satakunnassa saamme 26 miljoonaa
tälle vuodelle käyttöön, ja meillä meni
jo viime vuonna 29 miljoonaa. (Puhemies: Minuutti kulunut!)
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Tässä kolmannen sektorin
työllistämisessä on nimenomaan lähtökohta
se, että kolmas sektori yhdessä työvoimatoimistojen
kanssa tekee suunnitelman siitä, mitä työttömälle
työnhakijalle tapahtuu sen työllistämisjakson
jälkeen. On onnetonta tänä päivänä,
että kun kolmas sektori työllistää,
niin paluu työttömyyteen on yli puolessa tapauksissa
se ainoa vaihtoehto. Näin ollen olemme kehittämässä toimintamalleja, joissa
on erilaisia toimintakeskuksia siten, että räätälöidään
työttömälle työnhakijalle se
polku nimenomaan työllisyyteen tuetun työn kautta, erilaisten
vaihtoehtojen kautta ja sillä lailla, että se
on suunnitelmallista, eikä jätetä työtöntä yksin
työttömyyteen takaisin.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Suomi-junan vauhti kiihtyy, mutta viimeinen
vaunu on irrotettu veturista. Tämän kemiläisen
kansanmiehen analyysin vahvistaa nyt Stakes, joka osoittaa, että Suomessa
eriarvoisuudessa on palattu 1970-luvun alkuun. Siinä veturista irrotetussa
viimeisessä vaunussa istuu moni eläkeläinen,
siellä istuu opiskelijoita, paljon sairastavia ja lähes
kaikki työttömät, erityisesti työmarkkinatuella
olevat, joitten tulo on alle 500 euroa käteen kuukaudessa.
Nyt te, työministeri, olette ajamassa alas työttömien
yhdistyksiä eli työttömien edunvalvontaa,
joka ammattiyhdistysliikkeeltäkin on jäänyt heikoksi.
Miten vihreä ministeri voi tällä tavoin toimia?
Luulisi, että meillä olisi tässä samannäköinen
asenne, että tuetaan sitä työttömien
omaehtoista toimintaa, mutta te ajatte sitä nyt alas.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Päinvastoin, työttömien
yhdistyksiä rahoitetaan, heidän hankkeitaan rahoitetaan.
(Ed. Tennilä: Ja rahat ovat vähenemässä!)
Kyseessä on muutama pieni yhdistys.
Voin ottaa esimerkin Etelä-Pohjanmaalta, jossa nimenomaan
on rahoitusta käytettävissä näihin
työllisyyspoliittisiin hankkeisiin. Siellä te-keskus
kutsui kaikki toimijat paikalle, myös kaikki työttömien
yhdistykset, ja sen jälkeen he esittivät hankkeita,
ja te-keskus yhdessä työvoimatoimiston kanssa
valitsi hankkeet, jotka parhaiten auttavat työttömiä nimenomaan
töihin. He valitsivat neljä sosiaalista yritystä,
ja muutama työttömien yhdistys ei saanut rahaa.
Nyt, kuten sanoin, teemme työtä sen eteen, että katsomme, mistä löydämme
sosiaalipoliittista rahoitusta sille, että myös
nämä pienet työttömien yhdistykset voivat
jatkaa edunvalvontaansa.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kysyjän puheen alkuosaan viitaten,
tietoihin Stakesin tutkimuksesta: Hallitusohjelma ja hallituksen
politiikka on nojattu näihin tutkimuksiin, ja sen tähden
me kohdistamme (Ed. Tennilä: Katsokaa tätä tutkimuksen
tulosta!) esimerkiksi tulonsiirrot oikeastaan juuri niihin yhteen tai
kahteen alimpaan desiiliin. Sen tähden kansaneläkkeisiin
tuli suurimmassa osassa maata 40 euron kuukausikorotus (Ed. Tennilä:
Paljonko työmarkkinatukea?) ja opintotukea korotettiin
15 prosentilla. Nämä kohdistuvat juuri niihin
ryhmiin, jotka tässä Stakesin tutkimuksessakin
nousevat esille. (Ed. Laakso: Eivät saaneet senttiäkään!)
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Työministerille voisi todeta, jotta
työttömien yhdistyksiä on ajettu jo alas
elikkä niitä nyt on lopetettu sen takia, kun näitä projekteja
vaaditaan. Se tarkoittaa sitä, jotta pienemmät
yhdistykset eivät pysty saamaan semmoista henkilömäärää,
mitä näissä projekteissa vaaditaan. Kysyn:
Eikö voi nyt jo jotain tehdä, jotta olisi matalampi
kynnys tehdä näitä hankkeita, koska ei
ole osaamista, ei löydy henkilömääriä pienistä kunnista
siihen, ja sitten on käynyt näin, jotta yhdistykset
on ajettu alas, vaikka kuin kehutaan, että tekevät
hyvää työtä? Mutta nyt on jo
tapahtunut vahinkoa, ja silloin pitäisi ainakin nyt jo
ryhtyä toimenpiteisiin.
Toinen asia sitten tähän liittyen: tukityörahat. Tuolla
laita-alueella kun ei ole mahdollisuuksia — siellä on
näitä valtion tutkimuslaitoksia, jotka työllistävät,
siellä ei yksityisiä yrityksiä löydy, jotka
työllistäisivät niitä ihmisiä — niin
eikö tänne pidä lisätä,
siis purkaa se kielto, kun nyt on vedetty alas, niin että valtio
ei voi tukityöllistää, jolloin siellä olisi
mahdollisuuksia, koska muuten käy monessa Ilomantsissa
tai monessa muussa paikassa tosi köpelösti?
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Tässä on eräänlainen
väärä käsitys. Valtio voi jatkossakin
työllistää. Jos ajatellaan 30 000:ta
henkilöä, jotka työllistetään,
niin valtio on tähän saakka työllistänyt
heistä 40 prosenttia yhdessä kuntien kanssa, tulevaisuudessa
työllistää 35 prosenttia. Nimenomaan
tämä erotus siirtyy nyt sitten kolmannelle sektorille
ja yrityksiin, toisin sanoen valtiolla on myös jatkossa työllistämismahdollisuus.
Erityisesti jos katsotaan sitten alueellisesti, niin Pohjois-Karjalassa, Lapissa
tämä työllistymismahdollisuus on suurempi
kuin muualla. Sama koskee kolmatta sektoria.
Työttömien yhdistyksiä ei ajeta alas,
mutta myönnän, että pienet työttömien
yhdistykset ovat juuri tämän takia, että paikallisesti
on työttömän kannalta valittu vaikuttavampia
hankkeita, tietyissä vaikeuksissa, ja tähän
etsitään tällä hetkellä rahoitusta.