Arvoisa herra puhemies! Haja-asutusalueitten jätevesiasetus annettiin vuonna 2004. Tämän asetuksen raja-arvoja määrättäessä laskentaperusteena käytettiin biologista hapenkulutusta, fosforin ja typen kokonaiskuormia. Nyt kuitenkin julkisuudessa on ollut tietoja, joiden mukaan ympäristöhallinnon arviot olisivat olleet merkittävästi, jopa kolminkertaisesti, ylimitoitettuja näitä raja-arvoja määrättäessä. Jos väitteet pitävät paikkansa, ollaan varsinkin harvaanasutuilla alueilla osin tarpeettomasti sitomassa yksityisten kansalaisten pääomia tiukkojen määräysten vuoksi. Kysynkin ministeriltä:

Aikooko ympäristöministeriö selvittää nämä julkisuudessa olleet väittämät siitä, että fosforikuormat olisi laskettu merkittävästi suuremmiksi kuin ne tosiasiassa ovat? Ja jos alkuperäiset kuormitusarvot ovat vääriä, aikooko ministeriö ryhtyä toimenpiteisiin ennen kaikkea harvaanasutuilla alueilla (Puhemies: Minuutti kulunut!) joustaakseen näissä määräyksissä?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö ei aio selvittää, koska ympäristöministeri otti ja selvitti jo. Eli tämän viikon alussa pyysin selvityksen fosforikuormitusta, typpikuormitusta ja biologista hapenkulutusta koskien näistä arvoista, joiden perusteella tuo asetus on aikanaan laadittu. Se perustuu vuonna 99 tehtyihin mittauksiin kunnallisen jätevedenpuhdistuksen pariin tulevasta vedestä, josta on sitten esimerkiksi fosforin osalta noin 10 prosentilla alennettu näitä oletusarvoja maaseudulla. Biologisen hapenkulutuksen osalta tuo alennus on peräti nelisenkymmentä prosenttia, ja typen kohdalla on noudatettu jokseenkin samoja arvoja. Myös myöhemmin on selvityksessä todettu, että nämä lähtöarvot ovat jotakuinkin oikealla tasolla. Myös Ruotsissa käytetään aika lailla vastaavia typen, fosforin ja orgaanisen aineksen arvoja. Eli tässä asetuksen pohjassa ei käsitykseni mukaan ole virheellisyyksiä. Sen sijaan sitten tuota tulkintaa ja ohjeistusta siltä osin, mitä nyt sitten maaseudulla edellytetään tehtävän ... (Puhemies: Minuutti kulunut!) Toivonkin, että tästä nyt tehdään sitten vaikka lisää kysymyksiä, niin että voin jatkaa tätä hyvää vastausta. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Lisäkysymys on tulossa. Nyt ennen kaikkea haja-asutusalueilla monesti yksityinen kansalainen joutuu maksamaan keskimäärin 6 000—10 000 euroa rakentaakseen järjestelmää. Kaikki eivät pääse keskitetyn järjestelmän piiriin, sen me kaikki tiedämme. Keskitettyjä järjestelmiä valtion budjetissa on tuettu kohtuullisesti, sanotaan näin. Sen sijaan yksityisen kansalaisen osalta, joka joutuu itse tämän järjestelmän rakentamaan, nämä avustukset ovat varsin vaatimattomalla tasolla. Kysynkin ministeriltä:

Aikooko ministeri osoittaa näille niin sanotuille mummonmökeille ja harvaanasuttujen alueitten yksittäisille talouksille lisää tukea, että tämä järjestelmä voitaisiin sen aikataulussa saada loppuun suoritetuksi?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Kaikessa ympäristönsuojelussa täytyy tietenkin olla myös tämmöinen kustannustehokkuusajattelu. Ja nyt valtiovalta avustaa, aivan niin kuin kysyjä totesikin, tämmöisiä yhteishankkeita, joilla sitten useampia kiinteistöjä liitetään samaan vesi- ja viemäriverkkoon. Myös korjaus- ja energia-avustuksia, jotka ovat käytettävissä myös jätevesiasioitten kuntoonlaittoon, on tänä vuonna sillä tavalla petrattu, että tulorajoja on korotettu, jolloin entistä useampi pääsee niihin käsiksi. Edelleen myös tuo oikeus kotitalousvähennykseen on jätevesijärjestelmien osalta. Mutta se, mikä tässä on ongelma, on se, että entäs sitten, kun siellä oikeasti on haja-asutusalueella esimerkiksi ikääntyviä ihmisiä, joilla tulotaso on vaikkapa sen kansaneläkkeen varassa; eihän nämä tämmöiset kotitalousvähennykset ja muut avustukset välttämättä kovin paljon kättä ojenna. Tässä täytyykin nyt muistaa sitten se, mitä mahdollisuuksia asetus antaa tähän tulkintaan. Siinä on varmasti ohjeistuksen paikka niin kunnille kuin ympäristökeskuksille.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että yhteishankkeita tuetaan. Nyt Uudellamaalla on tutkittu ja selvitetty, mikä on tehokasta, mikä toimii. Tämä toimii, kun tehdään yhdessä asioita. Mutta nämä pienpuhdistuslaitokset ovat välillä olleet hieman huonoja johtuen siitä, että ehkä asennuksessa on ollut ongelmia tai huollossa, ei ole ollut oikein tiedossa, miten kuuluu hoitaa ja tehokkaasti käyttää niitä. Silloin tuli esille, että kompostoivat vessat on se tehokkain ja halvin tapa saada tulosta vesiin tulevissa päästöissä ja että vesivessat on se iso ongelma.

Onko mitään pohdintaa tämän Uudenmaan selvityksen jälkeen, että suunnattaisiin enemmän huomiota siihen, että vesivessoista mentäisiin kompostoiviin vessoihin, kun se näyttää tuottavan parempaa tulosta kuin veden puhdistaminen jälkeenpäin?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Todellakin, ellei kiinteistöllä ole vesikäymälää, niin koko tältä problematiikaltahan välttyy. No, sitä sitten, kuinka moni kiinteistönhaltija on edes vakavissaan harkinnut siitä vesikäymälästä luopumista ja siirtymistä jonkunlaiseen kuivakäymälään, varmasti sopii pohtia. Ja meillähän taitaa olla maassa semmoinen yhdistyskin kuin Huussi ry, joka voimakkaasti tekee työtä kuivakäymälöitten puolesta. (Ed. Zyskowicz: Puhuuko kepu? — Ed. Skinnari: Ei enää, vahva demari!) Tietenkin sitten rantojen läheisillä alueilla kannattaa ihan vakavasti miettiä, onko todellakaan tarpeen edes uusissa rakennuksissa aina olla se vesivessa vai voidaanko jollain modernilla kuivakäymälällä homma hoitaa.

Kysyjä mainitsi tästä toimivuudesta näillä laitteilla. Ympäristöhallinto itse asiassa nettisivuillaan pitää tämmöistä rekisteriä erilaisten laitteistojen suorituskyvystä, ja ne sivut taitavat olla ympäristöhallinnon eniten katsottuja sivuja, mutta valitettavan heikosti ihmiset vieläkään tietävät, että tämmöistä luotettavaa, riippumatonta vertailutietoa on saatavilla. Liian usein varsinkin iäkkäät ihmiset ovat markkinamiesten armoilla tässä: postiluukusta kolahtaa mainos, jossa sanotaan, että nyt on tehtävä näin, ja hintalappu kymppitonni. (Puhemies: Minuutti!) Näin ei todellakaan ole, vaan edelleenkin korostan sitä kuntien ohjeistusta oman alueensa asukkaille.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä asia, että suojellaan vesistöjä ja pohjavesiä, mutta sitten vielä tässä haja-alueitten jätevesien käsittelyssä erityisiä ongelmia on ihmisillä, jotka asuvat pohjavesialueilla, varsinaisilla vedenottamo- ja pohjavesialueilla taikka sitten tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla. Siellä aiheutuu melkoisia lisäkustannuksia. Meillä on paljon alueita, joita on varattu pohjaveden ottoon, mutta ne rajaukset ovat aika epämääräisiä. Ne ovat geologisten karttojen pohjalta kirjoituspöydillä viivoittimella vedettyjä rajoja, ja näillä alueilla ihmisille aiheutuu aikamoisia kustannuksia.

Onko ylipäätään näitten siirtoviemäreitten avustuksissa otettu huomioon nämä pohjavesialueet ja rahojen keskittäminen tämmöisille alueille ja sitten näiden ihmisten, jotka tosiaan näillä alueilla asuvat, ylimääräiset kustannukset? Onko niihin tulossa mitään erityisiä avustuksia?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Varmasti perustelluin syy kiinnittää huomiota haja-asutuksen jätevesipäästöihin on juuri rantojen läheisyys ja pohjavesialueet, joissa oikeasti tämmöinen likaantumisriski on suurin. Sinne täytyy sitten olla tarjolla sinne sopivia laitteistoja.

Tuossa viittailin tähän kuntien ohjeistukseen. Itse asiassa meillähän on tässä asetuksessa kaksiportaisuus. Siitä 85 prosentin puhdistustehosta, joka on tämä normaali standarditaso, kunnan on mahdollisuus tulla ikään kuin alaspäin 70 prosentin tasolle, minkä jo normaalit maapuhdistamot hyvinkin täyttävät. Meillä on joitain kuntia, esimerkiksi muuten Hämeenkyrö taitaa olla tämmöinen, Virrat, Lappeenranta, jotka ovat piirtäneet alueeltaan kartan, millä alueella vaaditaan se asetuksen mukainen 85 prosentin poisto, millä riittää maapuhdistamoilla saavutettava 70 prosentin taso. Oikeastaan olisi erittäin hyvä, että kaikissa kunnissa tehtäisiin tämmöinen kartoitus, jolloin kunnan alueella asukkaat, ihmiset, tietävät, mitä heiltä odotetaan. (Puhemies: Minuutti kulunut!) — Olisi tässä vieläkin kyllä vastattavaa. (Naurua)