2) Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien
valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
Ilkka Kanerva /kok(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Tulen tänne ylös sen vuoksi, että lattialta
tuskin ääni kuuluu. Vanhaa tapaa noudattaen tämä vaihe
on vähän sellainen. Yritän siitä huolimatta
perustella hieman ja lyhyen kaavan mukaan tätä käsittelyssä olevaa,
nimissäni esitettyä lakialoitetta. (Hälinää)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Arvoisa edustaja, jos odotetaan hetken aikaa, että saamme
salin rauhoittumaan, niin voimme keskittyä tähän
valtiopäivätoimeen. — Tavan mukaan neuvottelut pidetään
istuntosalin ulkopuolella.
Arvoisa puhemies! Pari vuotta takaperin voimaan tulleessa laissa,
joka koskee makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien
valmisteveroa, tätä veroa nostettiin, veron määrää selkeästi
nostettiin ja veron piiriin otettiin uusia tuotteita. Ensisijaisena
tavoitteena oli yksinkertaistaa ja yksiselitteistää tätä veronkantojärjestelmää,
mutta toki oli myös muita tavoitteita, joista keskeisimpänä oli
pyrkimys vaikuttaa myönteisesti kansanterveyteen niin,
että terveyden kannalta tuotteiden, jotka eivät
ole terveyden ylläpitämiselle ja parantamiselle
suosiollisia, kulutusta pyrittiin tällä lainmuutoksella
sanotulla tavalla heikentämään.
Tietysti tällä oli myös myönteisiä tuloksia paitsi
verotulojen suunnassa myöskin positiivisia vaikutuksia
kansanterveyden suunnassa, ja kuten hyvin tiedetään,
niin asioilla on hyvin moninaisia taustoja. Tiedämme moni
myös omakohtaisesti, miten esimerkiksi kolesterolitaso vaikuttaa
sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen ja millä tavoin
tässä suhteessa on perusteltua pyrkiä toimimaan
myös yhteiskunnan tasolla koettaen vaikuttaa yksilöiden
kulutuskäyttäytymiseen. Suomessahan edelleen nämä kolesterolitasot
ovat kansainvälisessä vertailussa liiankin korkealla
tasolla.
Kansanterveydellisestä näkökulmasta
katsottuna mitkään asiat eivät tietysti
puolla sellaista verotuskäytäntöä,
jossa ei ole tämäntyyppistä valmisteverovaikutusta
nähtävissä, eivätkä sitä, että me
emme pyrkisi lain kautta ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä varmastikin
yhteisesti tajuttuun hyväksyttyyn suuntaan.
Yksinkertainen tapa korjausliikkeeseen, millä tavoin
nyt voitaisiin puutteellista, vajavaista ja osittain väärään
suuntaan käytännössä vaikuttanutta
lakia kuitenkin korjata, voisi olla se, että EU:n terveyshyväksynnän
saaneet elintarvikkeet kyettäisiin vapauttamaan verosta
niin, että lisättäisiin 1 §:n
soveltamisalaan erityinen kohta, jossa todetaan, että elintarvikkeet,
joissa on ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen mukaisesti terveysväitteitä,
eivät kuulu enää jatkossa valmisteverolain
soveltamisalan piiriin.
On tärkeää, että edistäisimme
terveystuotteitten asemaa elintarvikemarkkinoilla emmekä toimisi
päinvastoin eli huonontaisi sitä korkean verotuksen
kautta. Kyseessä on siis materiaalisesti katsottuna verotuksellinen
epäkohta, kun toisia terveysvaikutteisia tuotteita suositaan
toisten kustannuksella. Myös kansanterveyden kannalta on äärimmäisen
tärkeää, että kuluttajilla olisi aina
mahdollisuus valita terveellisiä tuotteita, jotka eivät
ole merkittävästi muita tuotteita kalliimpia.
Näin tämän lakiesityksen yksinkertainen
sisältö piirtyy, ja toivon sille luonnollisesti mahdollisimman
vähän puoluepoliittisesti intohimoista puolesta
ja vastaan väiteltävää asetelmaa.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kanervan lakialoitteen huoleen on
helppo yhtyä, voimassa olevan lain yhtenä tavoitteena
kun on tämä kansanterveydellinen näkökulma
ja se ei käytännössä nykylain
puitteissa toteudu laissa tarkoitetulla tavalla.
Ongelma koskee lakialoitteen keskiössä olevien
kolesterolia alentavien tehojuomien ohella myös tuotteita,
joita käytetään urheilusuoritusten jälkeen
korvaamaan ateria ja palauttamaan kehon normaali energiataso. (Ilkka
Kanerva: Kyllä!) Niiden ensisijainen etu on näin
siis korvata esimerkiksi pienen proteiinipitoisen ruuan nauttiminen
heti urheilusuorituksen jälkeen. Lisäksi niiden
käyttöä voi verrata laihdutusvalmisteiden
käyttöön, joilla myös on tarkoitus
korvata aterioita.
Palautustuotteita ja -juomia suositellaan erityisesti
aktiiviurheilijoille, mutta nykyään myös kuntourheilijat
käyttävät tuotteita. Tähän
on selkeä syy, eli tuotteet sisältävät
yleensä niitä aineita, joita myös ihmiskeho
ravinnokseen tarvitsee. Tästä huolimatta ei palautustuotteisiin
ja -juomiin kuitenkaan sovelleta sitä samaa lakia
kuin kliinisiin ravintovalmisteisiin tai laihdutustuotteisiin vaan
tätä nyt käsittelyssä olevaa
lakia.
Kun tavoitteena on verokertymän rinnalla vaikuttaa
ihmisten ostokäyttäytymiseen ja ohjata terveellisimpiin
elämäntapoihin, ei oikea keino ole määrätä ylimääräisiä veroja
tuotteille, joilla pyritään tukemaan tätä liikunnallista
elämäntapaa ja urheilua, vaan tosiaan päinvastoin.
Koko tavoitteelta putoaa pohja, kun vastaavanlaiset muut tuotteet
ovat tämän veron ulkopuolella, mutta urheiluun
ja liikuntaan liittyvät tuotteet eivät. Tämä laki
vaatii korjausta.
Elisabeth Nauclér /r:
Herr talman! Nu när ledamot Kanervas lagmotion om
att kolesterolsänkande drycker borde undantas från
den nuvarande punktskatten på sötsaker, glass
och läskedrycker diskuteras kan jag inte låta
bli att påpeka det mycket märkliga i att färskpressad
juice, helt utan tillsatser, också betraktas som en läskedryck
i denna lag och därmed blir beskattad som läskedryck.
Enligt lagen tar man till och med ut punktskatt på mineralvatten.
Så egentligen är benämningen på lagen
missvisande från början då den heter "Lag
om punktskatt på sötsaker, glass och läskedrycker".
Lagen sträcker sig alltså längre än
vad namnet på den först ger uttryck för.
Bakgrunden till varför man utökade beskattningen
av de här produkterna var att staten ville få in
mer skatteintäkter.
Däremot slipper företag skatten om de producerar
högst 50 000 liter. Men flera av vårt
lands äppeljuiceproducenter producerar i dag mer än 50 000
liter.
Bara för några dagar sedan kom sockerskattearbetsgruppens
utredning gällande beskattningen av socker i syfte att
utöka statens skatteintäkter och att främja
hälsosamma kostvanor. En ny sockerskattelag verkar vara
på väg och det finns nu chans att rätta
till misstag från den nuvarande lagen, men även
i denna utredning föreslår man att äppeljuice
ska vara beskattad. Hur ren, pressad äppeljuice inkluderas
i denna beskattning är för mig helt obegripligt.
Det finns i dag en betydande produktion av färskpressad äppeljuice
i vårt land som enbart innehåller äpplen,
inga tillsatser, inga onyttigheter. Denna äppeljuice omfattas
i dag av sockerskatten och påverkas därmed negativt. Äppeljuice
borde inte omfattas av en lag som har till syfte att främja
folkhälsan genom att beskatta ohälsosamma mat-
och dryckesvanor, då äppeljuice inte påverkar
folkhälsan på ett negativt sätt, utan
tvärtemot stärker individens hälsa. Att
beskatta färskpressad äppeljuice på det
här sättet är som att sockerbeskatta
vanlig odlad frukt.
Hanna Tainio /sd:
Arvoisa herra puhemies! Sydän- ja verisuonitaudit
ovat suomalaisten merkittävin kuolinsyy. Vuonna 2011 verenkiertoelinsairauksiin
mukaan lukien aivoverenkiertohäiriöt kuoli lähes
25 000 suomalaista. Veren kohonnut kolesteroli on merkittävimpiä verisuonisairauksien
riskitekijöitä. Suomalaisilla on kansainvälisesti
vertaillen korkeat kolesterolipitoisuudet johtuen osin geneettisestä taustasta
mutta myös ravinnosta, joka meillä sisältää liian
paljon monityydyttyneitä, kovia rasvoja. Kiitos onnistuneen
ja pitkäjänteisen ravitsemusvalistuksen, suomalaisten
kolesteroliarvot on saatu kääntymään
laskuun. Viime vuosien karppausbuumi toi valitettavasti takapakkia
tälle jo kohtalaisen hyvin onnistuneelle kehitykselle,
minkä seurauksena suomalaisten kolesterolitasot ovat jälleen
nousussa.
Tärkein tapa alentaa kolesterolia on ravinto, jolla
korvataan kovat rasvat pehmeillä, monityydyttymättömillä,
sekä liikunta ja painonpudotus. Jos nämä eivät
riitä tai usein onnistu, tarvitaan lääkitystä.
Kela korvasi vuonna 2011 sadoilla miljoonilla euroilla näitä sydän-
ja verisuonisairauksien sekä kolesterolia alentavia lääkkeitä. Lääkkeiden
käyttö ei myöskään
ole ongelmatonta. Moni käyttäjä saa niistä hankalia
sivuvaikutuksia.
Yksi mahdollisuus alentaa kolesterolia on käyttää osana
terveellistä ravintoa fytosteroleja sisältäviä valmisteita,
jotka vähentävät ravinnon kolesterolin
imeytymistä suolesta verenkiertoon. Näitä on
leipälevitteissä ja nykyään
monissa ruoka-aineissa, kuten juomissa, joita tämä lakialoite
koskee. Jos valmisteita käytetään ohjeiden
mukaan säännöllisesti, veren kolesteroliarvo laskee
keskimäärin 12—15 prosenttia, tutkimusten
mukaan yhdistettynä oikeanlaiseen ravintoon jopa 30 prosenttia.
Monelle tämä riittää, ja lääkkeitä ei
enää tarvita.
Arvoisa puhemies! Edustaja Kanervan aloite puuttuu aivan oikeaan
asiaan. On suorastaan takaperoista, että nämä terveysvaikutteiset,
tieteellisesti tutkitut, kolesterolia alentavat juomat rinnastetaan
muun muassa sokeripitoisiin virvoitusjuomiin valmisteveron osalta.
Näitä käyttämällä voidaan
alentaa sairaus- ja lääkekustannuksia ja jopa
väestön kuolleisuutta.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Kun kohta 38 vuotta on kansanedustajana ollut
ja tekee ensimmäisen lakialoitteensa, niin tietysti silloin
toivoo, että se lakialoite myös etenee ja tuottaa
tulosta, ja tärkeään asiaan edustaja
Kanerva tässä tarttuukin. (Erkki Virtanen: Olisiko
kannattanut aloittaa aikaisemmin?)
Itse asiassa meillä on tapahtunut suuri muutos makeisten
syömisessä. Vuonna 85, kolmisenkymmentä vuotta
sitten, syötiin Suomessa 7 kiloa makeisia, ja nyt näinä vuosina
syödään puolet enemmän, eli
vuonna 2005 tilastot kertoivat, että suomalaisista söi
jokainen noin 14 kiloa karamellia. Siinä on suuri muutos,
ja se näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa monessa, siitä olemme
puhuneet täällä: arkiliikunnan, liikalihavuudesta
aiheutuvan diabeteksen ympärillä ja muiden sairauksien
ympärillä ja useassa eri kohdassa.
Makeisveroa on aiheesta kritisoitu, muun muassa siitä,
että se jätti aikanaan ulkopuolelle paljon sellaisia
tuotteita, joita ehkä olisi samoilla perusteilla, toki
aika kevyillä perusteilla, voinut kohdella samalla verolla.
Esimerkiksi keksit jätettiin veron ulkopuolelle, mutta
sen sijaan maustamattomat ja maustetut kivennäisvedet asetettiin
tämän veron piiriin. Vero on johtanut siihen, että nyt
osa makeisista on muutettu kekseiksi ja näin tuo vero ei
niihin kohdistu ja keksihyllystä löytyy samat
tuotteet sitten edullisemmin. Tämä on aiheuttanut
myös pienelle maatilojen jäätelötuotannolle,
erikoista, kohtuutontakin, rasitetta. Ja voisi tietysti tätä listaa
jatkaa pitkäänkin.
Täällä edustaja Harkimo toi esille
urheilujuomat, ja tämä lakialoite, jonka edustaja
Kanerva on jättänyt, nosti esille näitä juomia,
joilla on terveysvaikutteita. Itse asiassa tässä tulemme
siihen tilanteeseen, että aikanaan, noin kymmenen vuotta
sitten, Suomessa oli voimassa makeisvero, josta oli vapautettu ksylitoli.
Se on hyvin samantyyppinen minun mielestäni, voidaan lisätä tähän
samaan listaan. Ja sehän aikanaan lähti nuoren
pojan aloitteesta — en muista varmaksi, oliko se jopa niin,
että se oli eduskunnan lasten parlamentissa esille nostettu
asia. Hän nosti esille sen, että ksylitolilla
on niin suuria terveydellisiä vaikutuksia, niin kuin onkin,
että se tulee vapauttaa makeisverosta.
Näin toimittiin, mutta kukas siihen puuttui? EU siihen
puuttui, ja päätöksen takana oli EU-komission
kanta, että ksylitolin verovapaus syrjii muita terveysvaikutteisia
makeutusaineita. Ehkä tätä Kanervan lakialoitetta
täytyy laajentaa ja ottaa siihen sitten mukaan laajemmin
nämä eri terveysvaikutteiset makeutusaineet taikka
muut terveysvaikutteiset aineet, joita näissä nyt
veron piirissä olevissa tuotteissa on. En mene sen syvemmälle
ksylitolin terveysvaikutuksiin, ne ovat kiistattomat.
Vuonna 2011 käyttöön otetun ja nyt
sitten viime vuoden alussa korotetun eli vähän
näin portaittain voimaan tulleen makeisveron vaikutukset
ovat näkyneet ennen muuta Suomen valtion kassassa, eivät
sielläkään kovin vahvasti, mutta siellä kuitenkin
jonkin verran. Makeisvero toi vuonna 2011 maamme kassaan 134 miljoonaa, mistä 71
miljoonaa kertyi makeisista ja jäätelöstä ja
63 miljoonaa virvoitusjuomista. Viime vuonna veronkorotuksen johdosta
verotuoton arvioitiin kasvavan noin 200 miljoonaan euroon.
Mutta mitkä olivat sitten vaikutukset kulutustottumuksiin?
Ei niitä kovinkaan paljon ollut. Nuorten miesten limsanjuonti
väheni. En tiedä, oliko se tämän
veron vaikutus, mutta se on tilastoista nähtävissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aikuisväestön
terveyskäyttäytymistä kartoittaneen tutkimuksen
mukaan kulutuskäyttäytymiseen makeisverolla ei
ole hintojen kallistumisesta huolimatta ollut suurtakaan vaikutusta. Veron
myötä jäätelöiden hinnat
kallistuivat maassamme tuollaisen 30 prosenttia, irtokarkkien 15
prosenttia, limonadien ja suklaan hinnat 10—20 prosenttia,
mutta siitä huolimatta niiden kulutus ei ole merkittävällä tavalla
laskenut. On siis rehellisyyden nimissä myönnettävä,
että kyllä tämän makeisveron
motiivina alun perinkin oli raha eikä lopulta kuitenkaan
isoimpana innoittajana terveys.
Mutta jos tämäntyyppinen vero tarvitaan — ja meillä ei
varmasti ole varaa siitä 200 miljoonasta luopua — niin
minun mielestäni on hyvä ajatus viedä eteenpäin
tätä edustajakollega Kanervan 38-vuotisen uran
ensimmäistä lakialoitetta ja pohtia sitä niin,
että laajennamme tuota veropohjaa koskemaan sokeria laajemmin.
En kuitenkaan itse kannata yleistä sokeriveroa vaan tuon väliraportinkin
esittelemää niin sanottua yhdistelmämallia,
jossa sokeripitoisuutta mitattaisiin tietyllä tavalla portaittain
ja vero tiukkenisi sen mukaan, kuinka paljon tuotteessa on sokeria.
Silloin päästäisiin siihen, että se
aidosti kannustaisi näitä keksien, limonadien,
makeisten tekijöitä vähentämään
sokerimäärää.
Ja kun pystymme sieltä toivottavasti EU:nkin puristuksessa
poistamaan nämä terveysvaikutteiset asiat, jotka
sitten vaikuttavat vaikkapa kolesteroliin, taikka ksylitolin, joka
vaikuttaa hampaisiin, niin luulen, että tästä löytyy
ihan hyvä paketti, joka ei kohtuuttomasti kohdistu pieniin
makeistehtaisiin, virvoitusjuomatehtaisiin, jättää nämä terveysvaikutteiset
asiat sieltä pois ja laajenee niin, että voidaan
hieman pienemmällä prosentilla kerätä se
sitten esimerkiksi leivonnaisista, piparkakuista ja muista tuon
yhdistelmämallin kautta.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on, että Suomi
olisi osaavin ja liikkuvin kansa 2020. Hallituksen leikkauksia on
luvassa paljon, joten tavoite tässä valossa on
hankala saavuttaa.
Jokaisen pitää kuitenkin syödä ja
juoda, ja näin ollen voimme myös oikeilla ravintotottumuksilla
vaikuttaa siihen, että ehkäisemme sai-rauksia.
Niitä elintarvikkeita, jotka ovat saaneet ravitsemus- ja
terveysasetuksen mukaisen hyväksynnän, pitäisi
myös verotuksellisesti huomioida niin, että elintarvikkeet
olisivat edullisempia kansan käyttää.
Suomessa tuotettu lähiruoka pitää myös
tässä tilanteessa muistaa, ja kaikkia toimenpiteitä,
jotka johtavat terveisiin elämäntapoihin, pitäisi
ihmisille enemmän esittää ja innostaa
kansaa syömään oikein ja liikkumaan.
Tämä edustaja Kanervan tekemä lakialoite
on edellä esitetyn mukaan kannatettava, ja toivottavasti
se tulee voimaan.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Verotuksella voidaan ohjata kulutuskäyttäytymistä,
ja tässä aloitteessa ajatus kulkee juuri siihen
suuntaan, että poistamalla valmistevero näiltä tuotteilta
terveyden kannalta perusteltujen elintarvikkeiden kulutusta saataisiin
nousemaan, mikä sitten vaikuttaisi, niin kuin esimerkiksi edustaja
Tainio mainitsi, kansanterveyteen.
On mielenkiintoista, että kunnissa ja samoin täällä eduskunnassa
lainsäädäntöä ja kuntapäätöksiä tehtäessä arvioidaan
yritysvaikutuksia, arvioidaan ympäristövaikutuksia,
mutta yllättävän vähälle
jää kuitenkin terveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa.
Hallituksen tavoitteena on työurien pidentäminen
keskeltä ja lopusta, tietysti myös alusta, mutta
jos ajatellaan sitä, miten suomalaisten terveys kehittyy,
niin tämän suuntaisilla pienillä askeleilla
siihen voidaan vaikuttaa.
Markkinoille on tullut paljon erilaisia ihme-dieettejä.
Niihin en kovin paljon usko. Kysymys on aika paljon perusasioista,
oikeasta ravinnosta, liikunnasta ja levosta. Tämän
suuntaisessa aloitteessa, minkä Ilkka Kanerva on tehnyt,
ei nyt mennä vielä liian pitkälle, liian
monimutkaisiin asioihin, vaan kannustetaan ihmisiä pitämään terveydestään
huolta ja tekemään sellaisia valintoja, jotka
vaikuttavat myönteisellä tavalla jokaisen terveyteen
ja sitä kautta myös sitten kansanterveyteen.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat lihavampia kuin koskaan,
jopa lasten paino on noussut vaarallisesti, ja lihavuuteen liittyy,
niin kuin hyvin tiedetään, monia sairauksia: sydän-
ja verisuonitaudit, diabetes. Eli paitsi henkilökohtainen
ongelma, se on kansantalouden ja kansanterveyden ongelma, ja sen
takia on hyvä, että tyhjille kaloreille on laitettu
jonkinlainen verotuksellinen rasite päälle.
Itsehoito liikunnan, hyvien elämäntapojen, terveellisen
ravinnon muodossa on kannatettavaa, mutta sitten jokainen tietää,
että terveellinen ravinto ja terveystuotteet yleensä ovat
kalliimpia kuin bulkkiruoka, ja mielestäni verotuksella
tätä hintaeroa ei ole syytä lisätä.
Kannatankin edustaja Kanervan aloitetta ja kannatan sitä,
mitä edustaja Heinonen toi tässä esiin,
näitä eri näkökulmia liittyen
esimerkiksi makeisveron kiertämiseen keksituotteilla, että se otettaisiin
samaan aikaan tähän punnittavaksi, kun tätä aloitetta
toivon mukaan käydään läpi. Sitten
myös ksylitolin ja vastaavien terveysvaikutteisten makeutusaineiden
rooli pitäisi myös tutkia tarkemmin, eli niidenkään
hintaa ei olisi syytä lisätä turhilla
veroilla.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kansanterveydellisesti
on tärkeää, että kansalaisten
ruokailutottumuksia ohjataan eri keinoin. Tärkeintä on
tietysti valistus ja tietouden lisääminen terveellisestä ruokavaliosta.
Sen lisäksi on olennaista, että pystymme ohjaamaan
valintoja verokeinoin. Siksi on hyvä tuoda näitä veroja
haitallisiksi todetuille ruoka-aineille.
Sokeri- tai makeisverotus ei ole kuitenkaan kovin yksinkertainen
asia. Meidän on muistettava ne lähtökohdat
ja tavoitteet, joihin näillä valmisteveroilla
loppujen lopuksi pyritään. Tältä kannalta
on hyvä käydä läpi eri tuotteet
ja mikäli mahdollista perustellusti todeta joidenkin tuotteiden
kuuluvan veron ulkopuolelle, jotta ajatus ei käänny
loppujen lopuksi itseään vastaan.
Hieman vierastan kaiken kaikkiaan sitä, että valmisteveroilla
tähdätään ensisijaisesti verotulojen
kasvattamiseen ja toisaalta nyt sitten halutaan ohjata ihmisten
kulutuskäyttäytymistä. Näiden
toteuttaminen samanaikaisesti on varsin hankalaa, ellei jopa mahdotonta,
ja tästä problematiikasta meille laajasti avautui
täällä edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan.
Itse nostaisinkin tärkeämmäksi sen,
että valmisteverotuksella ohjattaisiin terveisiin elintapoihin.
Tätä kautta lopulta veron merkitys on myös
taloudellisessa mielessä paljon, paljon suurempi. Haitalliset
ainekset elintarvikkeissa tarkoittavat sairauksia, ja sairastaminen
maksaa yhteiskunnalle valitettavan paljon. Tässä mielessä allekirjoitan
lämpimästi edustaja Kanervan aloitteen, joka luo
varsin selkeän, yksinkertaisen ja perustellun poikkeuksen
makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien
valmisteveron soveltamiseen.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Edustaja Kanerva on tässä lakialoitteessaan
aivan oikeilla jäljillä, niin että voimme
myös verotuksellisesti ohjailla entistä terveellisempään
ruokavalioon ja sitä kautta kohentaa meidän kansanterveyttämme.
Puhemies! Yksi asia, joka tähän erittäin
selkeästi liittyy ja joka on myöskin tässä edustaja
Kanervan aloitteessa, ja luen tästä sitaatin:
"Uusien säännösten avulla on tarkoitus
varmistaa, että kaikki elintarvikepakkausten ja -mainonnan
terveysväitteet perustuvat vahvaan tieteelliseen näyttöön."
Eli toinen kansanterveyden osa on myöskin se, mitä on
meidän tuoteturvallisuu-temme, että se ruoka on
juuri sitä, mitä siinä pakkauksessa sanotaan,
eikä jotakin muuta. Tästä selvästä riskistä on
näyttöjä nyt ihan hiljattainkin tapahtuneissa
väärinkäytöksissä,
mitä on nähty. Siksi tähän asiaan
on myöskin kiinnitettävä aivan erityistä huomiota.
Olen pitänyt erikoisena sitä, että EU-aikana meillä tähän
mennessä ei ole ollut mahdollisuutta Tullilla tarkastaa
sisämarkkinoilta tulevia tuote-eriä. Nyt se mahdollisuus
tulee. Se on hyvä asia, ja näin pitää tietenkin
olla.
Meillä Suomessa on paljon oivalluksia, tutkimusta ja
tuotekehitystä, joilla olemme pystyneet näitä terveysvaikutteisia
elintarvikkeita tekemään ja niistä saamaan
hyvää hintaa myöskin ja markkinoita ympäri
maailmaa. Tätä meidän on vahvasti tuettava
ja edelleenkin etsittävä näitä uusia
mahdollisuuksia. Erityisesti niitä tarjoutuu meille siksi,
että meillä on oma erittäin korkealuokkainen
ja jäljitettävä ja turvallinen raaka-aine,
josta näitä pystytään tekemään.
Puhemies! Vielä yksi erikoisuus, joka liittyy meidän
tuoteturvallisuuteen, on se EU-ajattelutapa, että meillä Suomessa
on esimerkiksi salmonellapoikkeus. Ainoana maana Ruotsin kanssa meillä on
vaikkapa salmonellavapaat kananmunat. Missään
muualla Euroopassa ei näin ole, ja meillä on se
poikkeus. Eikö sen pitäisi, arvon kollegat, olla
niinpäin, että muualla on se poikkeus ja Suomessa
ei? Mutta tämä kuvaa sitä EU:n ajattelutapaa.
Ja lopuksi, puhemies: se Arvo Ylpön hyvä ohje
on kaikkein paras kuitenkin aina, ja se on se, että kaikkea
kohtuudella.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Kiuru — kohtuudella.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa puhemies! Edelliseen puheeseen jatkona: toteutuessaan
tämä lakialoite on vahva viesti suomalaisille
siitä, mihin suuntaan ruokatottumuksia ja terveysasioita
halutaan tässä maassa viedä.
Toinen asia, mikä on ollut keskustelussa, on energiajuomat
ja niiden merkitys ja vaikutus terveyteen. Omassa kunnassani nuorisovaltuusto heitti
idean kauppiaille, että kauppiaat kieltäytyisivät
myymästä energiajuomia alle 16-vuotiaille. Se
oli nuorilta rohkea veto ja oikeansuuntainen veto. Jonkinlaista,
miten nyt sanoisi, käsitteiden vääristymistä on
tapahtunut: jos päiväsaikaan pitää juoda
energiajuomia, että jaksaa elää normaalia
elämää, niin kyllä silloin ovat
perusasiat aika pahasti vinksallaan.
Arvokeskustelua voidaan jatkaa tuossa myöhemmin keväällä,
kun alkoholilaki ja mielikuvamarkkinointi tulevat käsittelyyn.
Siinä voimme sitten katsoa, mihin suuntaan edustajat haluavat kulutusta
viedä alkoholin osalta ja nimenomaan silloin, kun ovat
puheena lapset ja erityisesti nuoret.
Keskustelu päättyi.