Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on valiokunnan mietintö, joka koskee hallituksen esitystä laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain sekä sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta. Eli suomeksi sähköisestä reseptistä, e-reseptistä, on kyse.

Yleisperustelujen osalta valiokunta toteaa: Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen tavoitteena on turvata potilaan ajantasaisten tutkimus-, lääkitys- ja hoitotietojen saatavuus kaikissa hoitotilanteissa riippumatta esimerkiksi siitä, missä aikaisempi hoito on annettu. Lainsäädännön tavoitteena on myös parantaa terveydenhuollon tuottavuutta vähentämällä päällekkäisiä tutkimuksia ja lääkityksiä sekä tehostamalla asiakirjahallintoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi tietosuojan ja tietoturvallisuuden edistämiseksi ja tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseksi. Nyt ehdotetuilla muutoksilla edistetään hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta. Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin lisätään keskitetty palvelu, johon terveydenhuollon palvelujen antajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat voivat tallentaa potilasasiakirjamerkintöjä ja sähköisiä lääkemääräyksiä myös esimerkiksi mobiililaitteiden avulla.

Siirtymäkauden jälkeen kaikki lääkemääräykset tulee laatia sähköisesti. Kirjallinen ja puhelinresepti säilyvät käytössä siihen saakka, kunnes selain- ja mobiilireseptien laatiminen tulevat mahdollisiksi ja poikkeustilanteissa myöhemminkin. Korostan: poikkeustilanteissa myöhemminkin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että ehdotetut muutokset edistävät potilasturvallisuutta ja helpottavat terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä. Valiokunta ehdottaa siirtymäaikoihin järjestelmien muutosten toteuttamisen edellyttämiä pidennyksiä.

Sähköisestä lääkemääräyksestä:

Terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista ja sähköisistä lääkemääräyksistä säädettiin jo vuonna 2007 voimaan tulleilla laeilla. Tarvittavaksi siirtymäajaksi arvioitiin tuolloin neljä vuotta lain voimaantulosta. Määräaikoja pidennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 voimaan tulleilla laeilla. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tuli voimaan huhtikuussa 2013, ja yksityisen terveydenhuollon velvoite säädettiin tulemaan voimaan huhtikuussa 2014.

Kaikilla apteekeilla on ollut velvollisuus toimittaa lääkkeitä sähköisten lääkemääräysten perusteella jo lähes kahden vuoden ajan, ja kunnallinen terveydenhuolto otti sähköiset lääkemää-räykset käyttöön vaiheittain viime vuoden kevääseen mennessä.

Valiokunta pitää hoidon tehokkuuden ja potilasturvallisuuden kannalta erittäin tärkeänä, että potilasta hoitavalla ammattihenkilöllä on Kanta-palvelujen kautta saatavilla mahdollisimman kattavat tiedot potilaan aiemmasta hoidosta ja lääkityksestä. Potilas voi lisäksi edelleen saada vastaanotolla tai apteekissa asioidessaan kirjalliset tiedot ja potilasohjeet.

Käyttöliittymän kautta potilas voi omien tietojen katselun lisäksi antaa laissa tarkoitettuja suostumuksia ja kieltoja sekä tehdä lääkemää- räyksen uudistamispyynnön. Myös alaikäisten henkilöiden tietojen katsominen tulee mahdolliseksi heidän huoltajilleen tai muille laillisille edustajilleen. On myös tilanteita, joissa tietojen luovuttaminen käyttöliittymän kautta esimerkiksi omaishoitajana toimivalle voi olla perusteltua, mutta tähän liittyviä teknisiä ja oikeudellisia kysymyksiä on vielä tarpeen selvittää.

Tietojärjestelmien toiminnan luotettavuus on tietojen kattavuuden ohella keskeisen tärkeää potilasturvallisuuden ja hoidon asianmukaisen toteutumisen kannalta. Vaikka sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto on sujunut yleisellä tasolla hyvin, on teknisten häiriöiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden varalta tarpeen edelleen mahdollistaa puhelin- ja paperiresep-tien laatiminen myös siirtymäkauden jälkeen. Potilaan kannalta on olennaista, että hän saa tarvitsemansa lääkkeen mahdollisimman sujuvasti. Myös näissä tilanteissa on tärkeää, että tiedot lääkemääräyksistä viedään apteekissa reseptikeskukseen sähköisesti.

Asian käsittelyn yhteydessä on tuotu esiin huoli esimerkiksi eläkkeellä olevien lääkäreiden mahdollisuudesta määrätä lääkkeitä, jos sähköinen järjestelmä ei ole käytössä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikille lääkäreille turvataan kohtuuhintainen mahdollisuus sähköisen järjestelmän käyttämiseen myös selain- ja mobiililaitteilla. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotusten siirtymäaikoja pidennetään ja että Kansaneläkelaitoksen tulee toteuttaa tähän tarvittava käyttöliittymäpalvelu vuoden 2017 alkuun mennessä, josta lähtien myös yksityisten ammatinharjoittajien on pääsääntöisesti laadittava lääkemääräykset sähköisesti.

Valiokunta katsoo, että yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden määräaika sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen on syytä siirtää vuoden 2015 alkuun. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että yksittäiset lääkärit ja pienet lääkäriasemat, joiden vuotuinen reseptimäärä on alle 5 000 kappaletta, siirtyvät sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen viimeistään vuoden 2017 alusta lukien.

Tietojärjestelmistä:

Kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille ehdotetaan säädettäväksi vaatimukset, joiden on täytyttävä ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön. Säännösten tavoitteena on varmistaa asiakas- ja potilastietojen asianmukainen käsittely sekä tietosuoja ja tietoturvallisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilla tulee olla tietojärjestelmien käytön omavalvontasuunnitelma, johon liittyen valiokunta ehdottaa, että omavalvontasuunnitelmien laatimisvelvollisuus tulee voimaan vuoden 2015 alusta.

Ehdotetut uudet velvoitteet aiheuttavat kustannuksia itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville lääkäreille ja hammaslääkäreille, jotka hankkivat tarvittavat laitteistot ja yhteydet sähköiseen lääkemääräykseen liittymiseksi. Kansaneläkelaitoksen käyttöliittymäpalvelun kautta lääkemääräysten laatiminen tietokoneella tai mobiililaitteella aiheuttaa kuitenkin vain vähäiset kertaluontoiset kustannukset sekä lääkemääräyskohtaisen kustannuksen, joka on 0,21 euroa vuoden 2014 tasossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että käyttöliittymä saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Valiokunta ehdottaa kuitenkin käyttöliittymän kehittämisen edellyttämän ajan vuoksi, että Kansaneläkelaitoksen tulee toteuttaa palvelu vuoden 2017 alkuun mennessä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä e-reseptilakimietintö on yksimielinen.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Viime vuonna apteekit toimittivat 53 miljoonaa reseptiä, joista jo lähes puolet oli sähköisiä. Kokemukset sähköisestä reseptistä eli e-reseptistä ovat olleet pääosin myönteisiä. E-resepti on osoittautunut hyvin käteväksi ja ennen kaikkea turvalliseksi tavaksi määrätä lääke. Erityinen e-reseptin ansio on se, että sen myötä poistuvat reseptiväärennökset. Reseptiväärennöksethän ovat varsinainen riesa tänä päivänä, ja ne valitettavasti lisääntyvät koko ajan.

Nyt ollaan siis säätämässä lakia, joka määrää, että siirtymäajan jälkeen kaikki lääkereseptit ovat siis sähköisiä. Pidän sitä aivan oikeana periaatteena. Lakiesitys kuitenkin säilyttää sähköisen reseptin rinnalla vielä paperi- ja puhelinmääräyksen niissä tapauksissa, joissa jostakin syystä ei ole mahdollista sähköisesti lääkettä määrätä. Näitä ovat muun muassa tietojärjestelmäongelmat, ja niitä on nykyäänkin lähes päivittäin, ainakin viikoittain muutamia.

Valiokunta esittää, että tietyn siirtymäajan jälkeen, jota valiokunta esittää vuoteen 2017 asti, nimenomaan tällaiset vastaanoton ulkopuolella toimivat lääkärit ja pienet lääkäripalveluyritykset, joiden rajaksi on pistetty tuo 5 000 reseptiä, myös siirtyisivät kokonaan tähän sähköiseen reseptiin. Tämän jälkeen niillä olisi käytössä joko mobiilisovellutus tai sitten jonkinlainen tällainen selainpohjainen ratkaisu. Minä pidän tätä erittäin hyvänä esityksenä, nimenomaan sitä, että tätä siirtymäaikaa toivon mukaan saadaan pidennettyä tähän 2017 alkuun.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan lakiesitys on hyvä ja puollan sen hyväksymistä. Oletettavaa on, että se saa kaikesta huolimatta arvostelua osakseen, mutta muutos on aina haaste. Mutta uskon, että muutaman vuoden jälkeen on vaikea enää kuvitella sellaista aikaa, että reseptit eivät olleet sähköisiä. Pääasia kuitenkin on, että potilaan hoito turvataan kaikissa olosuhteissa, oli se reseptimuoto mikä hyvänsä. Mutta uskon, että resepti voidaan hyvinkin turvallisesti ja lähes jokaisessa tapauksessa muutaman vuoden kuluttua määrätä aina sähköisesti.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tunteita herättävin osio on sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttaminen. Tavoitteena on siis, että siirtymäkauden jälkeen kaikki lääkemääräykset laaditaan sähköisesti. Tämä on hyvä uudistus, sillä se parantaa hoidon jatkuvuutta, potilasturvallisuutta lääketurvallisuuden paranemisen myötä sekä helpottaa myös ammattihenkilöiden työtä vastaanotoilla ja apteekeissa. Myös potilaille sähköinen resepti on vaivaton.

Potilasturvallisuuden kannalta on hyvä asia, että reseptikeskuksessa on potilaan ajantasaiset lääketiedot hoitavan tahon tiedossa. Myös asiakas itse voi tarkistaa sieltä omat lääketietonsa. Tosin potilaalla on oikeus PKV- ja huumausainelääkkeitä lukuun ottamatta kieltää tietojen luovuttaminen ammattilaisille, ja hoitava lääkäri ei edes näe tätä kieltoa mistään. Tekniikkaa onkin kehitettävä jatkossa siihen suuntaan, että järjestelmä edes viestittää lääkärille, jos hän on määräämässä potilaalle aikaisemmin määrättyjen lääkkeiden kanssa yhteensopimattomia lääkkeitä.

Mutta kaikki uusi aiheuttaa aluksi vastustusta ja hämmennystä, ja lukuisissa yhteydenotoissa ollaan oltu kovasti huolestuneita lakiuudistuksen seurauksista esimerkiksi pienille lääkäriasemille tai yksittäisille lääkäreille. Asiahan ei sinällään ole uusi, sillä kaikilla apteekeilla on ollut velvollisuus toimittaa lääkkeitä sähköisten lääkemää-räysten perusteella jo kahden vuoden ajan, ja kunnallinen terveydenhuolto otti sähköiset lääkemääräykset käyttöön jo viime kevääseen mennessä. Muualla sähköisen lääkemääräyksen käyttäminen on tähän saakka ollut vapaaehtoista.

Sähköisestä lääkemääräyksestä meillä on siis kokemuksia jo kolmen vuoden ajalta, ja kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä. Kirjallinen ja puhelinmääräys säilyy kuitenkin siihen saakka, kunnes selain- ja mobiilireseptien laatiminen tulee mahdolliseksi, ja poikkeustilanteissa myöhemminkin. Tyypillinen poikkeustilanne on esimerkiksi tekninen häiriö. Apteekki on velvollinen näissä tapauksissa siirtämään tiedot reseptikeskukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuulemisten perusteella päätyi ehdottamaan siirtymäajan pidennyksiä niin, että yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden määräaika sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoon siirtyy vuoden 2015 alkuun. Lisäksi pienet yksittäiset lääkäriasemat ja yksittäiset lääkärit, joiden vuotuinen reseptimäärä on alle 5 000 kappaletta, saavat jatkoaikaa sähköiseen lääkemääräykseen siirtymiseen vuoden 2017 alkuun. Siihen mennessä Kansaneläkelaitoksen on toteutettava tarvittava käyttöliittymäpalvelu, ja näin turvataan kaikille lääkäreille kohtuuhintainen mahdollisuus sähköisen järjestelmän käyttämiseen myös selain- ja mobiililaitteilla.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti tämä siirtymäajan pidentäminen ja Kelan velvollisuus järjestää toimiva ja kohtuuhintainen järjestelmä rauhoittaa nyt mieliä ja tämän hyvän uudistuksen täytäntöönpano onnistuu positiivisella asenteella, koska tässä on todella kysymys hyvästä ja tärkeästä asiasta.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja e-resepteistä. Esityksessä on monia myönteisiä kohtia, kuten parantunut potilasturvallisuus ja väärinkäyttömahdollisuuksien pienentyminen.

Lähetekeskustelussa nousi esiin joitakin huolia, ja niiden osalta valiokunta ehdottaa muutamia tarkennuksia asiantuntijoita kuultuaan. Yksittäisten lääkärien ja pienten lääkäriasemien reseptirajaa esitetään nostettavaksi 5 000 reseptiin. Myös siirtymäaikoja on tarkoitus pidentää. Siirtymäajan jälkeenkin voi poikkeustilanteissa käyttää paperireseptiä, mikä on myös syytä huomioida. Kiitos valiokunnalle tarkennuksista: hyvästä tulee näin parempi.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehulan johtama valiokunta on tehnyt hyvää työtä. On hyvä, että valiokunta esittää pidennyksiä siirtymäaikoihin. On kuitenkin aihetta kysyä, ovatko pidennetytkään siirtymäajat riittävän pitkiä. Siirtymäkauden jälkeen kaikki lääkemääräykset tulee laatia sähköisesti. Tämä edellyttää, että kaikkien lääkäreiden käytettävissä ovat tällöin moitteetta toimivat tietojärjestelmät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestel-mien kehittäminen ja sähköisen reseptin käyttöönotto ovat tietenkin sinänsä kannatettavia uudistuksia. Toimivat sähköiset järjestelmät parantavat potilasturvallisuutta ja vähentävät turhia päällekkäisiä tutkimuksia. Valiokunta esittää, että Kansaneläkelaitoksen tulee toteuttaa sähköiseen lääkemääräykseen tarvittava käyttöliittymäpalvelu vuoden 2017 alkuun mennessä. Toivottavasti tämä aikataulu pitää.

On erinomainen asia, että itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat lääkärit, hammaslääkärit ja yksityiset lääkäriasemat, joissa kirjoitetaan lääkemääräyksiä enintään 5 000 kappaletta vuodessa, saivat siirtymäaikaa vuoden 2016 loppuun asti.

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä ei tarkennettu paperi- ja puhelinreseptien käyttöä vuoden 2016 jälkeen. Kirjallista tai puhelimella annettua lääkemääräystä voidaan jatkossakin käyttää tilapäisesti teknisen häiriön sattuessa tai erikseen säädettävissä poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteiden tarkempi määrittely on vielä ymmärtääkseni tekemättä. Tähän tarvitaan selvennystä.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä sähköisen reseptin asiasta tuli runsaasti kansalaispalautetta, ja täytyy sanoa, että huoli on siinä mielessä ollut turha, että valiokunta on tehnyt huolellista ja perusteellista työtä ja tehnyt tarvittavia tarkennuksia erinomaisen puheenjohtajan johdolla. Joten voimme olla varmoja siitä, että meillä on nyt käsissä sellainen korjattu, parempi laki, joka toimii varmastikin tarkoituksenmukaisesti.

Tässä keskustelussa on ehkä jäänyt aika vähällekin huomiolle se — ei onneksi tässä eduskuntakeskustelussa kylläkään — että tällä uudistuksella on erittäin monia hyviä puolia ja hyviä näkökulmia tässä asiassa. Sähköistä reseptiä ei voi kadottaa, sitä ei voi väärentää eikä varastaa.

Tässä potilasturvallisuus on ollut aivan keskiössä. Tämän sähköisen reseptin mahdollisuuden myötä on mahdollista tarkastella potilaan lääkehoidon kokonaisuutta sekä välttää päällekkäisiä ja mahdollisia haitallisia yhteisvaikutuksia. Lainsäädännön tavoitteena on myös parantaa terveydenhuollon tuottavuutta vähentämällä päällekkäisiä tutkimuksia ja lääkityksiä sekä tehostamalla asiakirjahallintoa.

Lisäksi ihmisillä on jatkossa ja jo nyt pääsy omiin tietoihinsa ja mahdollisuus myös tarkastella niitä ja tehdä sitten sinne mahdollisia kieltoja, jos haluaa, että tiedot eivät kaikkialle näy. Tämä on myöskin sellainen tulevaisuuden suunta ter-veydenhuollossa, että nämä ihmisten omat potilastiedot olisivat mahdollisimman helposti myös ihmisten itsensä saatavilla ja heillä olisi mahdollisuus tarkastella, mitä heistä on kirjattu.

Se vielä täytyy todeta, että Kansaneläkelaitos sai tässä nyt ison tehtävän valmistella tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimivan palvelun. Tiedän, että Kansaneläkelaitokselta on vähän indikoitu, että tämä ei ole helppo tehtävä, ja vähän arvioitu, että pystytäänkö tässä aikataulussa pysymään. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että julkisen sektorin täytyy pystyä jatkossa, niin tässä kysymyksessä kuin monissa muissakin, parempiin tuloksiin julkisten tietojärjestelmien ja niihin liittyvien palvelujen kehittämisessä ja luomaan sellaisia toteutuksia, jotka eivät tule käyttäjille kohtuuttoman hintaisiksi.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, muutos reseptilakiin, on todella hyvä. On hyvä, että uudistetaan lakia tavoitteena hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mielestäni nostanut juuri oikeita asioita mietinnössä esille ja tehnyt oikeansuuntaisia ehdotuksia ja muutoksia tähän hallituksen esitykseen, varsinkin koska tästä hallituksen esityksestä tämän valmisteluvaiheen aikana on ollut hyvin paljon kansalaisten ja asiantuntijoitten eli lääkäreitten ottamia kannanottoja, ja nyt tässä valiokunnan mietinnössä ne ovat mukana mielestäni sensuuntaisina muutoksina, mihinkä tässä on puututtu.

Pidän erittäin hyvänä, että erityisesti esimerkiksi yksittäisten lääkäreitten ja pienten lääkäriasemien kohdalla ja koskien eläkkeellä olevien lääkäreiden mahdollisuutta määrätä lääkkeitä nämä siirtymävaiheiden muuttamiset on otettu tässä huomioon.

Pidän hyvänä myös sitä, että on huomioitu se, että tietojärjestelmän toiminnan tulee olla luotettavaa, niin että se vastaa siihen, että potilaan turvallisuus toteutuu. Täällä mietinnössä on nostettu tämä, että teknisten häiriöiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden varalta on edelleen mahdollistettava puhelin- ja paperireseptien laatiminen myös siirtymäkauden jälkeen.

Tämä potilaan näkökulma tässä nousee, että hän saa tarvitsemansa lääkkeen mahdollisimman sujuvasti, ja on kaikissa tilanteissa tärkeää, että tiedot lääkemääräyksistä viedään apteekista reseptikeskukseen sähköisesti. Hoidon turvallisuus ja jatkuvuus tulevat, uskoisin niin, tämän lainmuutoksen myötä toteutumaan. Hienoa työtä sosiaali- ja terveysvaliokunta on tämän lain käsittelyssä tehnyt.

Vielä sanon sen, että ehkä olisin ajatellut, että tämän mietinnön perässä olisi voinut olla se, että mitä tarkoittaa tämän tyyppisessä muutoksessa lainmuutosten vaikutusten seuranta.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on jo ilmi tullut, niin tästä on tullut käsittelyn aikana ainakin valiokunnan jäsenille mutta ehkä myös laajemminkin kansanedustajille yhteydenottoja ja huolta siitä, mitä tämä tarkoittaa ja jäävätkö ne paperilla kirjoitetut ja puhelimitse annettavat lääkemääräykset kokonaan pois. Minä tietyllä tavalla ymmärrän tämän huolen, mutta haluan korostaa sitä, mikä tuli valiokuntakuulemisissa esille, että potilaan hoito ei saa missään oloissa vaarantua, että se pitää pystyä takaamaan, vaikka ei antaisikaan sähköistä määräystä, että sen vuoden 2017 alun jälkeen, johon lisäsimme tätä siirtymäaikaa, ei sitä puhelimella annettua reseptiä tai sitten paperilla annettua lääkemääräystä, sitäkään, ole sitten edelleenkään sanktioitu, että se potilaan saama hoito, tarvitsema hoito on se ykkösasia.

Mutta sitten totean vielä sen, että kyllähän tämä tietyllä tavalla kertoo tästä meidän keskustelustamme. Me monessa muussa yhteydessä haluamme olla kärkimaita myös näitten sähköisten järjestelmien käytössä, ja nyt kun katsotaan myös tehostamisvaatimuksia monien asioitten osalta, muun muassa siellä kuntapuolella, miten voitaisiin edullisemmin monia asioita hoitaa, niin kyllä meidän pitää uskaltaa mennä myös sähköisen reseptin osalta määrätietoisesti eteenpäin, ja todellakin todetaan se, että se ei voi tarkoittaa sitä, jos on poikkeustilanne, etteikö voisi muulla tavalla tätä lääkemääräystä antaa. Tässä toi jo moni esille sen, mikä tässä on se kaikista tärkein ja hyvä puoli: tämä lisää turvallisuutta, että sähköisiä reseptejä ei pystytä kyllä niin helpolla väärentämään.

Markku  Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on erittäin hyvä, ja se lisää potilasturvallisuutta ja kaikella tavalla myös kontrollia lääkkeitten väärinkäytön suhteen. Itselleni on kyllä sellainen käsitys tullut myös yleisöpalautteesta, että eihän tätä uudistusta kukaan ole sinänsä vastustanut. Enemmänkin kritiikkiä on tullut siitä, että rajataan pois sitten sellaiset lääkärit, jotka erittäin vähän joko kirjoittavat tai soittavat puhelimella reseptejä apteekkiin.

Minun mielestäni valiokunta sinänsä on tehnyt erittäin hyvää työtä, ja siihen on tullut lisää määräaikaa, lisää joustoja, mikä on aivan oikein tässä tilanteessa, ennen kuin tiedetään, miten nämä yksinkertaiset tietojärjestelmät ja älypuhelimet toimivat, mutta sillä on aika lailla periaatteellinen näkökulma näissä lääkäreitten, tavallaan, yhteydenotoissa ollut, että he ajavat kuitenkin ammatin harjoittamisen vapautta ja oikeutta määrätä potilaalle lääkkeet sillä tavalla kuin he itse haluavat.

Itse soitin kaksi tuntia sitten erään reseptin. Minä en ymmärrä, minkä takia minulla olisi pitänyt kaikki järjestelmät olla käytössä, kun en minä pääsääntöisesti tee eläinlääkärin hommia täällä eduskunnassa. Tämä on vain ihan käytännön esimerkki, ja minä tiesin tämän ihmisen, ja se oli yksinkertainen lääke, jossa ei ole väärinkäytön mahdollisuuksia. Minä en ihan täysin ymmärrä, minkä takia lääkäreiltä tai hammaslääkäreiltä pitäisi evätä sitten mahdollisuus siinä tapauksessa, jossa he eivät pääsääntöisesti tee lääkärinhommaa, kun kyse on yksinkertaisesta lääkkeestä.

Ja jos vähän laajennetaan tätä periaatetta, niin minä en oikein usko semmoiseen yhteiskuntaan, jossa kaikki järjestelmät tukitaan idioottivarmoiksi. Olipa pankkijärjestelmästä tai mistä tahansa kysymys, niin hinta nousee ja ei sillä kuitenkaan tulla saavuttamaan niitä merkittäviä hyötyjä. Minä ymmärrän sen, kun on huumausaineista kysymys ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä. Näissä asioissa kuitenkin pitäisi aina säilyttää se jousto ja niin sanottu asiakasnäkökulma ja terve järki. Se tässä kritiikissä minun mielestäni enemmänkin on ollut takana. Kaikki ovat pitäneet tätä uudistusta erinomaisena ja hyvänä.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää, että terveydenhuollon tuottavuutta parannetaan vähentämällä näitä päällekkäisiä tutkimuksia ja lääkityksiä sekä tehostamalla asiakirjahallintoa. Hallituksen esityksen mukaan siirtymäkauden jälkeen kaikki lääkemääräykset tulee laatia sähköisesti. Kuitenkin kirjallinen ja puhelinresepti säilyvät käytössä siihen saakka, kunnes näiden selain- ja mobiilireseptien laatiminen tulee mahdolliseksi, ja poikkeustilanteissa sitten myöhemminkin.

On hyvä, että valiokunta ehdottaa siirtymäaikoihin näiden muutosten toteuttamisen edellyttämiä pidennyksiä. On hyvä, että on pystytty tätä lukuista palautetta ottamaan huomioon, mitä asian tiimoilta on tullut.

Hoidon tehokkuuden ja potilasturvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että potilasta hoitavalla ammattihenkilöllä on näiden Kanta-palvelujen kautta saatavilla mahdollisimman kattavat tiedot potilaan aiemmista hoidoista ja lääkityksistä. Tietojen kattavuus on tärkeää esimerkiksi potilaan kokonaislääkityksen arvioinnin ja lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten välttämisen kannalta. Näistä ongelmista on keskusteltu paljon muun muassa vanhustenhoitoon liittyen. Myös potilasturvallisuus lisääntyy, kun reseptikeskuksessa olevat ajantasaiset lääketiedot ovat koska tahansa potilaan tarkistettavissa käyttöliittymän kautta.

Vaikka sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto onkin sujunut yleisellä tasolla hyvin, on näiden teknisten häiriöiden ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta tarpeen edelleenkin mahdollistaa puhelin- ja paperireseptien laatiminen myös siirtymäkauden jälkeen, ja myös näissä tilanteissa on tärkeää, että tiedot lääkemääräyksistä viedään kuitenkin siellä apteekissa sinne reseptikeskukseen sähköisesti. Kaikille lääkäreille tuleekin turvata kohtuuhintainen mahdollisuus sähköisen järjestelmän käyttämiseen myös selain- ja mobiililaitteella jatkossakin.

Erkki Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut proseduaalisesti oikein mielenkiintoinen lainsäädäntötapaus. Me kaikki saimme näitä viestejä, joista ihan kaikki eivät olleet kovin ymmärtäväisiä. Kuitenkin voi todeta, että valtaosassa niistä oli kyse siitä, että oli joko ymmärtämättömyyttään tai jopa ymmärtäenkin luettu tahallaan väärin tai vahingossa väärin sitä, mitä oikeasti oltiin säätämässä. Toki siellä oli sitten muutama ongelma, jotka valiokunta nyt sitten asiantuntijakuulemisten myötä perehdyttyään päätti oikaista.

Kun edustaja Eestilä täällä nosti tämän periaatteellisen puolen esiin, niin, edustaja Eestilä, se periaate hoituu ihan sillä, että sitten kun Kela saa sen teille ilmaisen tai erittäin halvan selaimen valmiiksi, niin te lataatte sen siihen kännykkäänne ja määräätte reseptejä aivan samalla vaivalla kuten hoiditte sen nyt soittamalla sillä samalla puhelimella. Tästä tässä on kysymys.

Todettakoon nyt, että tuossa lahden eteläpuolella on maa, missä ei enää voi mitään lomakkeita terveydenhuollossa täyttää muuten kuin sähköisesti, eikä sielläkään ole kovin suurta katast-rofia tapahtunut. Luultavasti myöskään mitkään suuremmat periaatteet eivät siellä vaarannu.

Tämä asia on kunnossa. Tietysti kukapa sen kissan hännän nostaa, ellei siis kissa itse. Tästä syystä onnittelen meitä kaikkia eli sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja erityisesti sen erinomaista puheenjohtajaa, ja meitä kaikkia täällä jo kertaalleen onniteltiinkin. Mutta sen lisäksi, jotta totuus ei unohtuisi, haluaisin kuitenkin todeta, että tämäkin muutos täällä tapahtuu kuitenkin hallituksen suostumuksella. Mutta kun hallituksella nyt ei varsinaisesti ollut mitään tämän asian kanssa tekemistä, niin erinomaiset kiitokset hallitusneuvos Pekka Järviselle, joka tämänkin asian, kuten monta muutakin lainsäädännöllistä ongelmaa, hoiti maaliin. Vaikka hänet nyt on haukuttu tuolla julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa, niin kunnia sille, kenelle kunnia oikeasti kuuluu.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen antaa kyllä kovin siloisen kuvan tästä asiasta. Kyllä tässä ehkä on kuitenkin monta kanttia. Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa viime tiistaina käsittelimme tätä sähköistä e-resepti-kysymystä, ja valitettavasti kaikilta osin Kelan näkökohtia ei ilmeisesti ole otettu huomioon, minkä takia Kelan valtuutetuissa tullaan vielä tähän asiaan palaamaan.

On selvää, että totta kai sähköinen järjestelmä tietyllä tavalla tuo etuja ja se on tulevaisuutta, mutta pienempien vastaanottojen osalta jopa 55 000 euron laitehankinnat ja itse asiassa tämmöisen joustavan elämän, sanotaan laiturinnokkareseptien, unohtaminen ja häviäminen tästä tilanteesta voi olla myöskin kyllä... Joutuu, sanotaan, väärälle henkilölle ja eri reseptejä määräämään. Toivottavasti tässä ei ole takana sitä, että suurten terveystalojen edut ainakin tässä välittömässä läheisyydessä kyllä korjaantuvat.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa edustaja Rajamäki, tsot tsot, nyt kyllä alkaa mennä liian paksuksi. Minä nyt kehotan tutustumaan oikeasti siihen, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään kirjoittanut, mitä se oikeasti tarkoittaa. Kannattaa kysyä sieltä Kelalta. Jos Kelassa joku nyt väittää, että niitä näkemyksiä, joita valiokuntakuulemisessa esitettiin, ei ole otettu huomioon, niin haluan kyseisen henkilön tänne uudelleen kuultavaksi. Tuo on aika huolestuttava väite. Tämä ei estä niitä laiturinnokkareseptejä. Jos Kela hoitaa hommansa, niin laiturinnokkareseptejä voi kirjoittaa jatkossakin ja erittäin halvalla, eikä tämä kyllä paranna näitten isojen lääkäriyritysten asemaa millään tavalla. Tämä parantaa potilaitten asemaa. (Kari Rajamäki: Parantaa!)

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan nätisti voisi esittää toiveen, että edustajat, jotka ottavat kantaa tähän lakiin, tähän hyvään hallituksen esitykseen, lukisivat tuon mietinnön. Se, että tämä järjestelmä nyt tulee, niin olen jo käytettyjen puheenvuorojen perusteella ja kansalaispalautteenkin perusteella entistä vakuuttuneempi siitä, että tämä laki on välttämätön, jos me meinaamme saada toteutettua tähän maahan sellaisen tietojärjestelmän, jossa se ykkönen ei todellakaan ole monikansallinen terveystalo tai edes lääkeyritys vaan se yksittäinen ihminen, jonka lääketurvallisuudesta on kysymys. Tämä esimerkiksi poissulkee sellaisen tilanteen, että sama henkilö käy neljän lääkärin vastaanotolla pyytämässä samat lääkkeet. Tämä ehkäisee sen. Minusta turvallisuus paranee merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kuitenkin syytä ottaa huomioon se, että silloin, jos kirjoitetaan näitä laiturinnokkareseptejä, ne eivät tallennu sinne tietokantaan. Eli sen jälkeen, kun ne eivät tallennu sinne tietokantaan, on ihan turha puhua siitä, että tämä tietojärjestelmä toimisi paremmin: silloin niitä ei voida sieltä käyttää. Se, että ne eivät tallennu sinne, ylipäätänsä koskee vanhoja ihmisiä, koska heillä ei ole koneita, ja niin he eivät pysty tarkistamaan, ovatko saaneet kaikki reseptilääkkeensä, ja sen lisäksi myöskään lääkärit eivät pysty tarkistamaan sieltä, mitä lääkkeitä tälle henkilölle on aikaisemmin myönnetty.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tähän asiaan lyhyesti. Suora lainaus valiokunnan mietinnöstä: "Potilaan kannalta on olennaista, että hän saa tarvit-semansa lääkkeen mahdollisimman sujuvasti. Myös näissä tilanteissa on tärkeää, että tiedot lääkemääräyksistä viedään apteekissa reseptikeskukseen sähköisesti." Eli tässä lähdetään siitä, että jos ne aivan välttämättömät laiturinnokkareseptit pitää kirjoittaa, apteekki huolehtii siitä, että tieto menee siihen tietojärjestelmään.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu osoittaa sen, että tätä mietintöä ei ole kyllä nyt luettu kunnolla, koska täällä nyt on ihan selkeitä väärinkäsityksiä näissä puheenvuoroissa tullut esille, ja kyllä edustaja Rajamäki näkee tässä nyt ihan turhia uhkakuvia. Eli sosiaali- ja terveysvaliokunta korjasi lakiesityksessä olleet puutteet, ja nyt näiden korjausten jälkeen tämä on todella hyvä ja kannatettava asia, ja toivoisin, että te, jotka epäilette tätä asiaa, ottaisitte vielä tämän mietinnön käsiinne ja lukisitte, ja jos joku asia vielä epäilyttää, niin vaikka tukiopetusta voidaan antaa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, minullakin tulee varsinainen puheenvuoro, mutta on pakko kommentoida tätä edustaja Rajamäen väitettä.

Nyt kun kerran tuntuu siltä, että meidän mietintöämme ei ole kovin huolellisesti luettu, ja kun tämän asian käsittely on ollut aika vaikeaa muutoinkin, tästä on tullut paljon palautetta ja tästä on ollut paljon väärinkäsityksiä, niin ei tässä vaiheessa enää, kun mietintö on valmistunut, lietsottaisi ja annettaisi väärää tietoa siitä, mitä oikeasti ollaan päätetty. Todellakin tämän valiokuntakäsittelyn aikana tällaiset epäkohdat on tuotu esiin ja ministeriössä on sitten korjattu ja sitä kautta saadaan tämä lakiesitys juuri siihen suuntaan, mitä esimerkiksi lääkäreiltä on paljon palautetta tullut.

Puhuitte siitä, että tässä tarvitaan valtavia investointeja yksittäisiltä lääkäreiltä, jotta he pääsevät tähän järjestelmään mukaan — tämä on aivan perätöntä. Siis itse asiassa kyse on siitä, että kun tämä järjestelmä saadaan toimimaan — sen takiahan nämä siirtymäajat tähän edellytettiin — kyse on muutaman kymmenen euron suuruisista investoinneista, arvioidaan STM:ssä. Eli jokainen lääkäri, jolla on kännykkä ja tietoyhteydet, pystyy kyllä edelleen reseptejä kirjoittamaan, ja on hyvin tärkeää (Puhemies koputtaa) tämän potilasturvallisuuden kannalta, että ne reseptit menevät tämän reseptipankin kautta.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula toi erittäin merkittävän seikan äsken esille, eli tämä lakiesitys omalta osaltaan estää saamasta usealta lääkäriltä näitä reseptejä. Useimmiten näillä, jotka hakevat näitä reseptejä monelta lääkäriltä, on kyllä useita ongelmia, eli voi puhua moniongelmaisista ihmisistä, ja silloinhan niitä useimmiten käytetään myöskin väärin. Minun mielestäni on erinomainen asia, jos tämmöinenkin porsaanreikä tästä tukitaan. Itse asiassa — jos niitä kerran minun tietooni on tullut, että näitä haetaan useilta lääkäreiltä, joko virassa olevilta tai sitten eläkkeellä olevilta lääkäreiltä — varmaan se ongelma on ihan oikeasti jonkun verran suurempi kuin minun tietooni tullut ongelma, ja on erinomainen asia, että tämäkin porsaanreikä tästä poistuu.

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on todella ikävää, että täällä salissa käydään näinkin virheelliseltä pohjalta tätä keskustelua. Ihan lyhyesti haluan vain todeta, että olisin toivonut, että jokainen salissa olija olisi tutustunut valiokunnan mietintöön ja lukenut sen todella läpi ja sisäistänyt sen sanoman.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Niin kuin ensimmäisessä omassa puheenvuorossani totesin, kyllä tämä valiokunta on tehnyt hyvää työtä ja tämähän on loistava lakiesitys. Juuri nuo turvallisuuteen ja väärinkäyttöön liittyvät asiat siinä paranevat huomattavasti, joskaan ei tämä kyllä väärinkäyttöä eikä salakuljetusta ja muuta tule poistamaan, niin että ei kannata kovin sinisilmäinen olla. Ne, jotka haluavat jotenkin väärinkäyttää, tulevat sen kyllä tekemään — se on oma käsitykseni — olkoon sitten lääkinnän ala mikä tahansa.

Mutta se, mihin minä itse panisin mielenkiinnon — en ollenkaan vastusta näitä, ja tämä on hyvä hanke — on se, että ihan haluaisin nähdä sen päivän, kun nämä Kelan järjestelmät ovat täysin kunnossa: kun me näemme, miten paljon ovat kuukausimaksut ja mitä se maksaa kenellekin, niin sitten me voimme ottaa kantaa. Se on hyvä, että tässä salissa nyt on sanottu, että ne maksavat muutaman kymmenen euroa. Me voimme palata sitten aikanaan ja katsoa, maksavatko ne todella sen.

Mutta itse minä haen tämmöistä niin sanottua joustoa. Käytännön esimerkki: jos ajan autolla moottoritiellä — minä en ole älypuhelinten asiantuntija — (Puhemies koputtaa) niin voinko minä handsfreellä soittaa puhelimella apteekkiin?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo nyt on ollut sellaisia ongelmia, että reseptit eivät tule sähköisesti apteekkiin saakka, koska tietoliikennekatkoksia tässä maassa vielä on ja varsinkin tuolla haja-asutusalueilla. Se on erittäin vaikea tilanne varsinkin vanhemmille ihmisille, jos he ajavat apteekkiin, saavat kyydin, menevät hakemaan sieltä e-reseptillä lääkettä ja sitä reseptiä ei ole sinne edes tullut. Se on erittäin suuri ongelma, mikä tässä on. Tämä pitäisi hoitaa pois.

Mitä sitten taas tulee siihen, että nämä tietoliikennejärjestelmät maksavat muutaman kymmenen euroa, niin minä olen vakuuttunut siitä, että tulette saamaan runsaasti kiitosta hammaslääkäreiltä, jotka toimivat yksin, pieniltä lääkäreiltä, jotka toimivat yksin, jos pystytte heille toimittamaan nämä tietoliikennejärjestelmät muutamalla kymmenellä eurolla, kun niiden hinnaksi on arvioitu 40 000—50 000 euroa. (Kari Rajamäki: Kyllä, 40 000—50 000!) — Ne maksavat. Kyllä! — Koska tässä on kysymys myöskin siitä, että nämä tiedot pitää pystyä suojaamaan. Ei niitä kännyköillä lähetellä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on selvästi tehty siirtymäaikaan liittyviä korjauksia ynnä muita. Ilmeisesti jonkun verran epäselvyyttä on aiheuttanut se, että STM teki loppusuoralla valmistelussa tiettyjä aika perustavaa laatua olevia kor- jauksia, mutta esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen puolella ei ole täysin analysoitu, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Ja vaikka valiokunnan jäsenten ja alan ammattilaisten omanarvontuntoa ehkä vähän loukkaa, niin kyllä se vain niin on, että ne päätösten ja lakien vaikutukset on myös arvioitava vastuullisesti.

Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa tiistaina sovittiin, että Kansaneläkelaitos käy tämän järjestelmän läpi ja mietinnön korjausten pohjalta tarkasti sen arvioi ja siihen palataan Kelan valtuutettujen seuraavissa kokouksissa. Tietysti on hyvä tietää, että aina salaisena selvittäjänä edustaja Virtanen on silloin käytettävissä.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta todella antoi tämän mietinnön tästä sähköisestä lääkemääräyksestä eli niin sanotusta e-reseptistä. Tällä e-reseptin käyttöönotolla on tarkoitus edistää potilaan hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta.

Asian käsittelyn aikana saimme runsaasti yhteydenottoja, joissa huolenaineena oli eläkkeellä olevien lääkäreiden mahdollisuus määrätä lääkkeitä. Valiokunta mietinnössään korostaakin, että kaikille lääkäreille tulee turvata kohtuuhintainen mahdollisuus sähköisen järjestelmän käyttämiseen.

Myös e-reseptejä koskevan lakiesityksen siirtymäaikojen tiukka aikataulu sai kritiikkiä osakseen, joten valiokunta mietinnössään puoltaakin siirtymäaikojen laajentamista siten, että yksityisen terveydenhuollon käyttöönottovelvollisuus muuttuu tämän vuoden huhtikuusta vuoden 2015 alkuun. Yksittäiset lääkärit ja pienet lääkäriasemat siirtyvät sähköiseen reseptiin vuoden 2017 alusta.

Olen todella tyytyväinen näihin parannuksiin, joita lakiesitykseen tehtiin käsittelyn aikana, mutta tärkeää on kuitenkin, että lain vaikutuksia arvioidaan tulevaisuudessa ja mahdollisia epäkohtia ollaan valmiita korjaamaan, sillä lainsäädännön tehtävä ei ole hankaloittaa lääkärien tekemää arvokasta työtä, vaan päinvastoin.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitän myös puolestani valiokuntaa, joka teki erinomaista työtä tämän prosessin aikana yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten kanssa, sillä juuri tämä laki, joka edistää hyvin hoidon jatkuvuutta, potilasturvallisuutta ja erityisesti helpottaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä, on erinomainen laki.

Edustaja Tolppanen otti kantaa aika voimakkaasti tähän Kanta-järjestelmään, joka osaltaan on nyt sitten tällä siirtymäajalla Kelan rakennettavana. Minusta valiokunta toimi aivan oikein hakien siihen kompromissia myös sillä, että tätä reseptien määrää nostettiin.

On todella tärkeää, että potilasturvallisuus on ykkösasia ja edelleenkin lääkäri voi toteuttaa omaa velvollisuuttaan ja oikeuttaan toimiessaan potilaan parhaaksi, mutta me tarvitsemme tämmöiset järjestelmät, jotka sitten vahvistavat niin lääkärin kuin potilaan oikeuksia ja turvallisuutta. — Kiitos.

Lenita Toivakka /kok:

Herra puhemies! Julkinen terveydenhuolto on tosiaan käyttänyt tätä järjestelmää jo vuodesta 2013, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia kolmen vuoden ajalta, siis kuulemma sähköisiä lääkemääräyksiä on kirjoitettu jo 15,5 miljoonaa ja niihin liittyviä lääketoimituksia on yli 22 miljoonaa. Nyt sitten yksityinen puoli tulee tähän mukaan.

Tämä käsittely oli hyvin mielenkiintoinen valiokunnassa, ja tosiaan saimme runsaasti yhteydenottoja, kuten kuulimme, erityisesti lääkäreiltä ja pieniltä toimijoilta, ja nämä yhteydenotot olivat hyvin tärkeitä meille. Sitä kautta saimme myös sitten asiantuntijalausuntoihin tärkeätä tietoa siitä, miten tämä käytännössä vaikuttaa erityyppisissä tehtävissä toimivien lääkäreiden kohdalla ja erityisesti sitten potilaiden hoitoon. Olen tyytyväinen siitä, että nämä asiat, joita valiokunta nosti esille, saatiin hyvässä yhteistyössä ministeriön kanssa vietyä eteenpäin niin, että nyt tähän lakiin kaikilta osin voidaan kyllä olla aika tyytyväisiä. Tietysti sitä osoittaa se, että valiokunta sai tämän mietinnön täysin yksimielisenä ulos valiokunnasta, ja se on hieno asia, kiitos siitä valiokunnalle ja erinomaiselle puheenjohtajallemme myös.

Mutta tärkeintä tässä on se potilaan näkökulma, että hän saa tarvitsemansa lääkkeen mahdollisimman pian. Nyt hän voi hakea mistä tahansa apteekista lääkkeet ajattelematta, minne pitää mennä. Resepti on siellä, missä asiakaskin, ja se on hyvä asia. Tärkeätä on myös sitten, että kaikki lääkärit, myös eläkkeellä olevat seniorilääkärit, pystyvät kohtuuhintaisesti näitä lääkkeitä kirjoittamaan mobiililaitteilla tai iPadeillänsä, millä tahansa, minkä järjestelmän he sitten tämän teknisen järjestelmän oltua siinä kunnossa ostavatkaan. Mutta edelleen voidaan paperireseptejä ja puhelinreseptejä kirjoittaa poikkeustapauksissa, mutta niistä pitää sitten aina informoida, mikä tämä poikkeus on.

On tärkeätä, että nämä reseptit kerätään yhteen, koska se vähentää väärinkäytöksiä ja turhaa lääkkeiden käyttöä. Mutta se yksi asia, mikä valiokunnassa nousi esille, erityisesti Lääkäriliiton ja Valviran lausunnoissa, on se, että edelleen potilas voi kieltää jonkun lääkkeen tiedot sieltä reseptipankista ja lääkäri voi olla siinä luulossa, että hänellä on tieto kaikista lääkkeistä, ja hänellä ei sitä olekaan. Tätä pyysimme valiokunnassa edelleen seuraamaan, minkälaisia ongelmia tästä sitten seuraa.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puheenjohtaja! Tämä lakiehdotus on hyvä ja turvallinen mutta erittäin kallis, ja ohjelmoijat ovat varmaan huomanneet tämän näin, ja sen takia se tulee olemaan ainakin lääkärikeskuksille erittäin kallis. Se pitää myöskin muistaa, että joku tämänkin tulee maksamaan. Mutta silti haluan kuitenkin kiittää valiokuntaa heidän kannanotostaan esittää jatkoaikaa lääkäreille, joilla ei ole e-reseptiä mahdollisuuksia kirjoittaa, ja tämähän tulee helpottamaan aika pitkästi myöskin monilla paikkakunnilla terveyskeskuksen jonoja. Toivottavasti vuonna 2017 on löydetty semmoisia ohjelmia ja laitteita ja niin edespäin, että myöskin yksityislääkärit voivat toimia eikä ole niin kallista.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt ei ihan 2 minuuttia riitä. — Ensinnäkin, jotta Suomi-niminen maa selviytyy tulevaisuudestaan, tietojärjestelmien nykyistä parempi hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on välttämätöntä. Tämä on aivan välttämätöntä, että me saamme tiedon kulkemaan, pystymme toimimaan niin, että ihmisistä oleva tieto on jossakin ja riippumatta siitä, missä he ovat, heidän tietonsa ovat luettavissa silloin, kun he tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja kun he tarvitsevat lääkkeitä. Kyse on siitä, että me saamme aikaan lainsäädäntöä, jolla ihmisen turvallisuus lääkkeitä käytettäessä saadaan parantumaan, ja samanaikaisesti pitää todeta, että me saamme tämän lain toteutuessa mallin käydyssä keskustelussakin vilkasta mielipiteenvaihtoa aikaansaaneelta osalta siihen, miten tämä reseptin kirjoittaminen jatkossa oikein tapahtuukaan, ja pitää koko ajan muistaa, että — toisin päin — potilasturvallisuus, hoidon alkaminen ei esimerkiksi saa vaarantua teknisten ongelmien vuoksi.

Ei ole ihan vähäpätöinen juttu, jos tätä kautta pystytään ehkäisemään esimerkiksi huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden väärinkäyttöä. Tai ei ole ihan vähäpätöinen juttu, että farmaseutti apteekissa voi nähdä, että nyt ollaan tekemässä jotakin sellaista, joka ei kenties kyseisen henkilön muiden lääkkeiden kanssa yhdessä arjeksi muuttuessaan ole hyväksi. Senhän pitäisi havaita jo lääkärin, ja tämän järjestelmän tulisi mahdollistaa ja se tulee mahdollistamaan myös sen, että lääkäri pystyy arvioimaan lääkkeitten vaikutuksia. Tai yksi asia, joka ei ole ihan vähäpätöinen: pystytään kontrolloimaan, onko niitä lääkkeitä otettu, nykyistä paremmin.

Iso asia tulee olemaan, että tieto liikkuu. Iso asia tulee olemaan se, että meillä on malli, jonka ykköstavoitteena on se, että se tieto saadaan liikkumaan.

Itse luulin vuonna 2007 lakia säätäessäni, että me olisimme vuonna 2014 näissä asioissa paljon paljon pidemmällä kuin olemme. En voi olla hämmästelemättä sitä palautetta, jota olen saanut. En voi olla hämmästelemättä tänäänkään käytyä keskustelua siitä, että tämä laki on joillekin niin sanotusti kentällä tullut yllätyksenä. Nyt valiokunta saa kiitosta siitä, että siirtymäaikaa tehtiin lisää. Minä lämpimästi kannatan sitä, että näitä siirtymäaikoja lisättiin, jotta hekin, muutkin kuin hämäläiset, heräävät tähän, että tämänhän pitäisi ensinnäkin jo olla arkea. Toisekseen sähköinen resepti on jo niin laajasti ja kattavasti käytössä, että meillä muuten alkaa olla jo käyttökokemuksiakin tässä.

Valiokunnan mietinnössä nimenomaisesti lukee, että poikkeustapauksissa jatkossakin on mahdollista puhelinmääräysten antaminen ja paperireseptien käyttäminen. Mutta kyllä tämä keskustelu ja se kansalaispalaute, jota on tullut, on saanut minut vakuuttumaan siitä, että mikäli me ylipäätänsä haluamme tässä maassa kehittää ja viedä sähköisten tietojärjestelmien täytäntöönpanoa eteenpäin, me tarvitsemme tämänkaltaista lainsäädäntöä. Tämä ei ole pakkolaki, tämä on velvoittava laki. Siinäkin on jo sitten vähintäänkin ja enemmän kuin aste-ero.

Tämä näyttää herättävän tunteita. Eräässä kansalaispalautteessakin todettiin, että eduskunnassa on vain kaksi kansanedustajaa, jotka ymmärtävät, mistä tässä laissa on kysymys. Toinen heistä istuu tällä hetkellä salissa. Valitettavasti kumpikaan näistä kahdesta edustajasta ei ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Täällä kun edustaja Rajamäki totesi, että tässä jotenkin niin kuin loukkaannutaan tai on astuttu varpaille, minun selkäni kestää sen palautteen, mitä on tullut, kunhan se on asiallista. Me yritimme laatia valiokunnassa mietinnön tälläkin kertaa niin, että valiokunnan jäsenet 1) ymmärtävät ja 2) tietävät, mitä me olemme päättäneet ja — toinen näkökulma — jokainen kansanedustaja pystyisi kansalaispalautteeseen vastaamaan esimerkiksi tämän velvoittavuuden ja poikkeustilanteiden osalta, mitä eduskunta on tällä tarkoittanut.

Siitä, missä asennossa meillä tietojärjestelmät jatkossa ovat, mitä maksaa: Edustaja Tolppasen 50 000 euroa yksityiselle lääkäriasemalle on kyllä paras huuto, jonka minä olen tähän asiaan kuullut. Kymppitonnista minä olen kuullut puhuttavan. Minun oma ajatteluni — ja se asiantuntijakuuleminen, joka valiokunnassa meillä on ollut — lähtee siitä, että noiden kännykkäpuheli-mien kautta tietokonepäätteille tulee applikaatio, applikaatio, joka maksaa mahdollisesti x euroa, ja sen applikaation käyttäminen mahdollistaa sen sähköisen reseptin antamisen ja tekemisen. Voi olla, että tämä tieto on väärä, mutta tällainen kuva minulle jäi valiokuntakäsittelyn aikana.

Toisekseen tämä Kela-näkökulma. Me saimme Kelasta 6,5 liuskan mittaisen lausunnon, ja kun lukee tuota valiokunnan mietintöä, niin olennainen kohta siellä on se, että siirtymäaikoihin, kun nyt eduskunta on päättämässä tätä lakia, on tulossa lisäaikaa. Tätä Kela oli vailla.

Toinen kysymys on sitten raha. Edustaja Rajamäki ei puhunut euroista. Minullekin on eilen kerrottu, että Kelan valtuutetut ottavat tämän asian esille, ja on hyvä, että ottavat. Minulla tänään olevan tiedon mukaan on kyse 7 miljoonan euron kysymyksestä. (Pentti Kettunen: Pitää paikkansa!) Nämä ovat sitten niitä asioita, jotka kyllä ratkotaan, nämä 7 miljoonat eurot, jossakin muualla kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoushuoneessa. Kyse on silloin ministeriön ja lain mukaan toimeenpanevan eli tässä kohdassa Kelan välisestä keskustelusta. 7 miljoonaa on iso raha, jos se puuttuu, mutta joka tapauksessa, jotta tämäkin tulee ihan pöytäkirjoihinkin asti, näin olen ymmärtänyt, mistä on kysymys.

Ei tämä ole ilmainen hanke, mutta, arvoisa herra puhemies, on täysin selvää ja ainakin itselleni tästä tulee myös esimerkki siitä, että mikäli me haluamme mennä tietojärjestelmissä ja niitten hyödyntämisessä potilasturvallisuutta parantavalla tavalla eteenpäin, meidän on tehtävä tämänkaltaista, tämänsuuntaista lainsäädäntöä jatkossakin. Odotanpa vain, mikä melske alkaa siinä vaiheessa, jos me ihan oikeasti esimerkiksi saamme tänne sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen rahoituksen osalta. Tämä on lillukanvarsiasia sitten sen rinnalla. — Kiitos.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana ehkä tästä kovemmasta puolesta eli näistä turvallisuusjärjestelmistä näihin tietojärjestelmiin. Pidän hyvänä sitä, että kaikille näille sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmille ehdotetaan säädettäväksi vaatimukset, joiden on täytyttävä, ennen kuin ne otetaan käyttöön, eli se tietty laatutaso siellä sitten saavutetaan. Tietenkin tämän takana on se, että potilastietojen käsittely sekä tietosuoja ja tietoturvallisuus on mahdollisimman hyvissä malleissa, ja sitten näille valtakunnallisille järjestelmille asetetaan vielä pidemmälle meneviä vaatimuksia kuin ihan paikallisille järjestelmille.

Sitten näihin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin. Niillä tulee olla tietojärjestel-mien käytön omavalvontasuunnitelma, joka voidaan tietenkin tehdä mietinnön mukaan osana kunnan muita lakisääteisiä suunnitelmia, ja sekin on hyvä asia. Erityisesti näitten tietojärjes-telmien vaatimustenmukaisuuden osoittamisen kustannuksia on varmasti ennakolta myöskin vaikea arvioida.

Sitten minun mielestäni hyvä, erinomainen asia täällä on, mietinnöstä lainaan edelleenkäsin: "Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyssä kustannukset jossain määrin kasvavat arvioinnin jatkuvuuden vuoksi ja tulevat tietojärjestelmien valmistajien maksettaviksi." Tähän asti ne on maksanut ja rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö.

Sitten edustaja Rehulan esille ottamiin mobiiliversioihin. Joka tapauksessa nämä mobiiliversiot kaikilla elämänaloilla ovat tätä päivää ja tulevat yleistymään, ja siellä ovat kyllä nämä turvallisuus- ja tietojärjestelmän suojaukset vähintään samalla tasolla kuin nyt sitten jossakin pöytäkoneessa tai muussa värkissä.

Maria  Tolppanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Tietotekniikan käyttöön ottaminen on ilman muuta kannatettava asia, ja se on erittäin hyvä asia, se helpottaa työtä monella tapaa, mutta se kiire, millä se otetaan, on vähän huono asia tässäkin asiassa. Ilman muuta hyvää koko tässä e-reseptisysteemissä on, että reseptien määrää tosiaan nostettiin 500:sta 5 000 reseptiin per lääkäri. Aikaisempihan olisi ollutkin aika lailla naurettavaa suorastaan. Keskimäärin kaksi reseptiä per päivä per lääkäri tuntuu kyllä aika lailla pieneltä. Jos pitää paikkansa se — ja minulla ei ole mitään syytä epäillä, että täällä puhuttaisiin muunneltua totuutta — että apteekit velvoitetaan viemään myöskin paperireseptit ja soitetut puhelinreseptit tietokantaan, niin se on hyvä asia. Näin sen pitää olla, koska jostakin sen tiedon täytyy löytyä, jos kerta tämmöinen tietokantasysteemi rakennetaan.

Se, mistä minä olen tällä hetkellä erittäin huolissani, on vanhukset, sanotaan, ihmiset, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 42. He täyttävät tänä vuonna 72 vuotta. Heillä ei ole tietokoneita. Vain neljännes jonkin tilaston mukaan, kun katsoin, käyttää tietokoneita tällä hetkellä, joten he eivät itse ainakaan katsele omia reseptejään eivätkä katso sieltä, että onkohan lääkkeet syöty jo kaikki, pitäisikö käydä uudestaan lääkärissä vai mikä on se tilanne. Tässä kohdassa haluaisin vähän semmoista inhimillisyyttä ja pikkuisen lisää siirtymäaikaa. Myönnetään nyt ne tosiasiat, että kun me olemme siirtymässä uuteen aikaan, me olemme siirtymässä tietoyhteiskuntaan, tietoyhteiskuntakaaren yhteiskuntaan, meillä on silti tässä maassa vielä sellaisia ihmisiä, jotka eivät siihen kykene, mutta seuraava sukupolvi jo kykenee. Minun sukupolveni jo alkaa kyetä siihen pikkuhiljaa, on saanut jo aika kauan aikaa opetella.

Sitten täällä edustaja Rehula sanoi, että kun siirrytään tähän e-reseptiin, niin sen jälkeen siellä farmaseutti voi katsoa, sopivatko lääkkeet yhteen, tai huomaa sen, että nämä lääkkeet eivät sovi yhteen. Ei tällä asialla ole mitään tekemistä e-reseptin kanssa. Ei se paranna sitä tilannetta mihinkään, että ihmisille kirjoitetaan lääkkeitä, jotka eivät sovi toisten lääkkeiden kanssa. Mehän tiedämme, että tänä päivänä niin tehdään. Aivan yhtä hyvin nytkin voisi farmaseutti katsoa, sopivatko lääkkeet yhteen, ja ennen kaikkea hoitava lääkäri voisi sen tehdä. Hänellehän se kuuluisi. Mutta hyvä, jos tämäkin sitten jotenkin muuttuu.

Mitä taas hintaan tulee, en todellakaan tiedä tarkkaan, mitä nämä systeemit maksavat. Olen keskustellut tänään kaiken kaikkiaan kolmen lääkärin kanssa, jotka kaikki ovat pienklinikan lääkäreitä. Yhdessä oli kaksi ihmistä ja kahdessa muussa yksi ihminen. He sanoivat, että se on niin kallis järjestelmä, että jos tämä vaaditaan vuoteen 2017 mennessä, niin se tarkoittaa sitä, että he laittavat pillit pussiin. Meillä on tässä maassa tällä hetkellä lääkäripula. Siitä me emme pääse mihinkään. Jos meidän lähellä eläkeikää olevat lääkärit tai jo eläkeiässä olevat lääkärit lopettavat vastaanottonsa, semminkin jos nuo vastaanotot ovat haja-asutusalueilla, se tulee olemaan ongelma haja-asutusalueiden ihmisille.

Minä todella vilpittömästi toivon, että päästään sellaiseen systeemiin, missä tietojärjestelmät toimivat mutta missä otetaan myöskin huomioon se siirtymävaihe ja siirtymävaihe on tarpeeksi pitkä, ja että todellakin ne tiedot sitten siirtyvät myöskin niistä paperiversioista sinne tietokantaan, että se on pakko, apteekin on pakko se tehdä. Sinänsä — tämä nyt on sivulausehuomio — ihmettelen, miksei se lääkäri voi sitä saman tien omalla koneellaan laittaa, jos vanhus haluaa sen reseptin esimerkiksi paperiversiona. Ei kai se nyt niin hirveän iso asia olisi laittaa, jos hän on sellaisessa paikassa töissä, että hänellä sellainen vehje on olemassa, millä se laitetaan.

Mutta sinänsä, summa summarum, ajatus on hyvä, kunhan lastentaudit pystytään hoitamaan pois. Tässä on menty jo pois lastentaudeista. 5 000 reseptiä on hyvä määrä. Ja se on hyvä, jos todellakin ne viedään tietokantaan. — Kiitos.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen puheenvuorossa oli joitakin virheitä, mutta en nyt ryhdy niitä korjaamaan, koska niistä on jo puhuttukin tämän illan aikana. Minä nyt oikeasti vetoan meihin kaikkiin, ettei tästä asiasta lietsottaisi uhkakuvia eikä peloteltaisi turhilla asioilla. Tässä laissa on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta ja myös ammattihenkilöiden työtä on tarkoitus helpottaa. Valiokunta kuunteli lähes 20 asiantuntijaa ja paneutui asiaan huolellisesti, ja kyllä tämä lopputulos on hyvä.

Myönnän ihan senkin, että Kelalla on suuri haaste käyttöliittymäpalvelun kehittämisessä näillä annetuilla aikatauluilla, mutta minä uskon, että Kela kyllä selviytyy tästä haasteesta. Siirtymäaikaa pidennettiin juuri sen takia, että Kela saa ne käyttöliittymät kuntoon, ja kun tämä Kelan järjestelmä toimii, kustannukset ovat todella kohtuullisia, ja sen jälkeen mobiililaitteilla reseptin apteekkiin toimittaminen on yhtä helppoa kuin puhelimella soittaminen.

Muutos pelottaa aina, mutta siitä huolimatta näitä muutoksia on tehtävä, jos halutaan tehostaa toimintaa ja parantaa tätä toiminnan laatua. Minä toivon, että voisimme viestiä tästä asiasta myönteisesti, sillä me olemme jo nyt tietotekniikan hyödyntämisessä Suomessa jälkijunassa. Toisaalta on näin, että olipa sille muutokselle annettu deadline mikä tahansa, niin viimeisen puolen vuoden aikana aina tulee kiire.

Markku Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on hyvä asia, että potilasturvallisuus paranee ja lääkärit näkevät sitten heti saman tien, mitä tämä potilas on aikaisemmin käyttänyt. Minun mielestäni on hyvä, jos järjestelmä saadaan toimimaan, mutta pitäisihän tässä nähdä nyt vähän kauemmaksi ja puuttua ja olla huolestunut siitä lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäytöstä. Helsingin Sanomissa oli artikkeli, että entistä enemmän poliisi pysäyttää autoilijoita, joilla on alle 0,5 promillea veressä alkoholia mutta jotka ovat niin sekaisin, etteivät tiedä, ovatko Maassa vai Kuussa. Minä en oikein jaksa uskoa, että tämäkään järjestelmä pystyy tätä ongelmaa parantamaan. Tosin olisi hyvä kuulla valiokunnan puheenjohtajalta, kuinka asiantuntijat näkisivät, että mitenkä tämä jatkuvasti lisääntyvä ongelma saadaan nyt tällä järjestelmällä kuriin. Kun siellä on kuitenkin bentsodiatsepiinit, joita lääkärit määräävät aivan laillisesti — ihan yks hailee, onko ne määrätty e-reseptin tai minkä muun kautta, koska kukaan ei voi kontrolloida, mitä tämä potilas tekee sitten vapaa-aikana, käyttääkö alkoholia, huumeita, ja tämä on se lisääntyvä ongelma, ja se on aivan eri kuin joku e-resepti.

Minusta näistä pitäisi keskustella, mitenkä me pystymme puuttumaan näihin, koska se on äärimmäisen vaikea ja nuorisoa tuhoava ongelma. Siihen liittyy lääkkeiden, huumeitten ja muitten tuontia, salakuljetusta ja kaikkea muuta rikollisuutta. Se on hyvä, että e-resepti sinänsä saadaan kuntoon, mutta pitäisi nähdä vähän kauemmas, mitä me sillä haemme.

Maria  Tolppanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Minusta on kohtuullista, että jos sanotaan, että minä puhun täällä muunneltua totuutta, niin sitten kerrotaan, mikä se muunneltu totuus on ollut. Minusta on aika epäkorrektia sanoa, että näin olen tehnyt, jos ei kuitenkaan sitten voi sanoa, missä näin tein.

Mutta se, mitä edustaja Eestilä tuossa äsken sanoi näistä huumeista, on totta. Se on totta. Tässäkään asiassa ei, kuulkaa, pidä olla sinisilmäinen, nimittäin meille tulee äärimmäisen paljon huumeita, huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä etelärajalta. Täältä pääsee Viroon neljällä eurolla edestakaisin, ja sieltä pystyy tuomaan aikamoisen määrän tänne. Ei e-resepti valitettavasti huumeiden käyttöä lopeta, mutta on hyvä, että tässä salissa otetaan sekin aspekti huomioon, koska silloin se pysyy mielessä ja silloin varmasti kaikki tietävät, että sille asialle on tehtävä jotakin. Tämä on se asia, missä minä olen sydämestäni mukana, ja todella teen paljon työtä huumeidenvastaisessa työssä, mutta e-resepti valitettavasti ei sitä poista. Toivon, että edes vähentää vähän.