Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Helsingistä Ukrainan pääkaupunkiin
Kiovaan on suurin piirtein saman verran matkaa kuin Helsingistä Utsjoelle.
Kiova on lähellä ja niin on koko Ukrainakin. Ukrainan
tilanne on tällä hetkellä äärimmäisen
sekava ja äärimmäisen vakava. Kuluneen
viikon aikana tapahtumat ovat vyöryneet eteenpäin
hallitsemattomalla tavalla, ja tämä näyttää tämänkin
päivän uutisten valossa valitettavasti jatkuvan.
Valitettavasti mahdollista on sekin, että tilanne pahenee
entisestään.
Arvoisa puhemies! Mikä on valtionjohdon tilannearvio
siitä, missä tällä hetkellä mennään?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministerin sijainen, ministeri Tuomioja.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ukrainan tilanne on todellakin vakava ja hauras.
Maassa on tänään nimitetty uusi hallitus,
jonka parlamentti on hyväksynyt. Me odotamme, että tämä hallitus
toimisi tavalla, joka rauhoittaisi tilannetta, jonka kaikki ukrainalaiset voisivat
tuntea omakseen ja joka järjestää normaalijärjestyksessä seuraavat
presidentinvaalit ja myöskin lähiaikoina varmasti
uudet parlamenttivaalit niin, että kaikki ukrainalaiset
ilman mitään jakojen luomista saavat valita vapaasti oman
tulevaisuutensa.
Tällä hetkellä tilanne on myöskin
kärjistynyt Krimin niemimaalla, missä on mielenosoituksia. Niiden
yhteydessä on myöskin raportoitu kuolemantapauksista.
Siellä vaikuttaa tilanne olevan sellainen, että sekään
ei ole oikein kenenkään hallinnassa, ainakaan
yhdenkään hallituksen hallinnassa. Koska kenelläkään
ei voi olla sellaista intressiä, että johdattaisi
Ukrainan tilanteen uuteen väkivaltaiseen konfliktiin tai
puuttuisi ulkopuolelta tällaiseen tilanteeseen, olisi nyt äärimmäisen
tärkeätä, että kaikki toimijat,
Euroopan unioni, Yhdysvallat, Etyj, Euroopan neuvosto ja Venäjä näiden
jäsenenä, pyrkisivät tilanteen rauhoittamiseen
tavalla, joka vahvistaa demokratian pohjaa maassa.
Lisäksi maassa on erittäin vakava taloudellinen
kriisi, ja tähänkin etsitään
yhdessä ratkaisuja, mutta tämän talousavun
täytyy olla reformeille ja poliittisen vakauden säilyttämiselle
ehdollistettu.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää jatkokysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Emme varmasti halua nähdä,
että kärjistynyttä tilannetta lähdettäisiin
ratkomaan asein. Emme varmasti halua nähdä sotaa.
Valitettavasti Euroopan unioni ja Venäjä eivät
nähtävästikään ole
viime viikkojen ja viime kuukausien aikana eivätkä ilmeisesti
viime päivienkään aikana kyenneet sellaiseen
vuoropuheluun, joka olisi turvannut vakaan kehityksen ja rauhallisen
kehityksen Ukrainassa. EU ja Venäjä olisivat voineet
toimia varmasti tässä suhteessa paremminkin.
Arvoisa puhemies! Miten Euroopan unioni aikoo toimia tästä eteenpäin
tilanteen rauhoittamiseksi?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ei pidä ihan paikkaansa, etteikö näitä yhteyksiä olisi
ollut, niitä on päivittäin jatkuvasti.
EU-ministerit, korkea edustaja Catherine Ashton ovat koko ajan yhteydessä myös
Venäjän hallitukseen, Venäjän
johtoon, Venäjän ulkoministeriin. On myöskin
pantava merkille, että viime perjantaina löytyi
jonkinasteinen yhteisymmärrys ukrainalaisten toimijoiden
ja kolmen EU-maan sekä Venäjän edustajan
kesken, mutta se ei sitten pitänyt sen johdosta, että tilanne
itse paikan päällä ei enää pysynyt
käsissä. Syntyi kokonaan uusi tilanne, ja tämän
tilanteen syistä ja tulkinnoista on erilaisia käsityksiä.
Mutta EU jatkaa näitä ponnistelujaan tilanteen
rauhoittamiseksi, kaiken väkivallan lisääntymisen
estämiseksi ja ennen kaikkea myöskin siksi, että kukaan
ei halua, että synnytetään Eurooppaan
uusia jakolinjoja.
Tähän liittyy juuri myöskin pyrkimys
löytää riittävästi
kansainvälistä tukea Ukrainan talouden vakauttamiselle.
Siinä EU:lla sellaisenaan budjettivaroilla on hyvin pieni
rooli, mutta kansainvälisillä rahoituslaitoksilla,
Kansainvälisellä valuuttarahastolla, EIB:llä ja
EBRD:llä, voi olla ja täytyy olla merkittävä rooli
ratkaisujen löytämisessä.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä, mihin
ulkoasiainministeri lopetti.
Silloin kun kriisi on päällä, on
tietysti tarpeen, että rauhoitetaan tilanne ja tehdään
kaikki rauhan aikaansaamiseksi. Mutta usein tällaisissa kriisitilanteissa
tulee vähän lupailtua myös liikoja, ja
minun mielestäni Ukraina on saatava hyvälle uralle.
Mutta voisitteko te, ulkoministeri, kertoa, miten mahdolliset talousapupäätökset
tehdään, koska julkisuudessa on ollut esimerkiksi tietoja,
että komissaari Olli Rehn on puhunut 25 miljardista, että tällainen
apu voidaan antaa? Eihän tämä prosessi
niin mene, että yksi komissaari jotain ilmoittaa. Voisitteko
te kertoa, millä tavalla tämä asia ulkoasiainneuvostossa
ja yleensä EU:n rattaissa käsitellään?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! En usko, että Olli Rehn olisi puhunut — en
ole hänen kanssaan voinut asiaa tarkistaa — muusta
kuin juuri siitä, että se kokonaisvolyymi, jota
kaikki toimijat Kansainvälisestä valuuttarahastosta
alkaen voivat erilaisilla järjestelyillä Ukrainan
tueksi järjestää, voi olla tuollaistakin
suuruusluokkaa, mutta siihen sisältyvä EU:n omien
varojen käyttö on aika tarkkaan noin 600 miljoonan
luokkaa, joka sisältyy jo niihin päätöksiin,
joita Ukrainan kanssa neuvotellun assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen
yhteydessä on valmisteltu. Mistään muusta
enemmästä ei EU:n budjettivaroissa voi olla kysymys.
Me toivomme myöskin, että Venäjä osallistuu näihin
talkoisiin. Sehän on jo luotottanut 3 miljardilla Ukrainaa,
ja sillä on edelleen sitten putkessa 12 miljardia. Se,
että he eivät ole nyt tätä 12:ta
miljardia tietysti voineet maksaa, on ihan poliittisistakin pohdinnoista
riippumatta aivan ymmärrettävää maassa,
jonka luottoluokitus (Puhemies koputtaa) on roskaluokkaa tällä hetkellä ja
edellyttää silloin huomattavia sopimusjärjestelyjä.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Koko kansainvälisen yhteistyön
toimintaa ja ponnisteluja tarvitaan, että Ukrainan kriisi
saadaan laukeamaan, ja on ollut hyvä katsoa Euroopan unionin
toimintaa, mutta varmasti myös Suomi on ollut aktiivinen.
Erityisen tärkeänä pidän sitä,
että yhteydet Venäjään ovat
hyvät niin, että Venäjä on mukana
löytämässä sitten ratkaisua Ukrainan
kriisiin. Olisinkin kysynyt sitä, kuinka paljon näitä kahdenvälisiä yhteyksiä Suomen
puolelta
on ollut.
Toinen kysymykseni liittyy siihen, että juuri saadun
tiedon mukaan uusi pääministeri on ilmoittanut,
että 50 miljardia euroa Ukrainan varoja on viimeisen kolmen
vuoden aikana siirtynyt pois Ukrainasta, ja on selvää,
että eiväthän tällaiset varat
ilmaan katoa, vaan on erilaisia keinoja selvittää sitä,
mihinkä varat ovat menneet. Minkälaisina pidätte
mahdollisuuksia siihen, että voitaisiin näitä selkeästi
Ukrainalle kuuluvia varoja jäljittää?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tietysti pidämme kyllä koko
ajan kahdenvälisiä yhteyksiä kaikkiin
toimijoihin sen ohella, että olemme tietysti EU:n päätöksenteossa
ja valmistelussa ja seurannassa mukana niin kuin näiden
muidenkin mainittujen järjestöjen kanssa. Meillä on
hyvin tarkat käsitykset siitä, mitä näiden
toimijoiden näkemykset ovat, ja sanoma ja viesti on kaikkien
suuntiin ihan sama.
Tuon mainitun 50 miljardin osalta ei ole tietysti vielä olemassa
mitään näyttöjä tai
todisteita. Mutta se ei välttämättä tarkoita,
etteikö tällainen olisi mahdollista. Ainakin suuria
summia, sen me tiedämme, on Ukrainassa vuosien varrella,
sekä edellisen että sitä edellisen hallituksen aikana,
kadonnut sellaisiin paikkoihin, jotka eivät ole suinkaan
missään laillisessa valvonnassa tai oikeutettuja.
Tähän tarvitaan myöskin kansainvälistä yhteistyötä,
myös näiden niin sanottujen varastettujen varojen
jäljittämiseksi. Se on monessakin kriisissä yksi
osatekijä. Jos näistä voitaisiin osakin
palauttaa, sillä olisi myös Ukrainan taloudelle
suuri merkitys.
Pertti Salolainen /kok:
Herra puhemies! Tämä Ukrainan kriisihän
lähti merkittävästi liikkeelle siitä,
että presidentti Janukovytš ei halunnut allekirjoittaa
assosiaatiosopimusta EU:n kanssa. Kun kriisi on tällaisessa
vaiheessa ja kuitenkin siellä on halua lähtökohtaisesti
nyt allekirjoittaa tämä, onko EU valmis etenemään
allekirjoituksen suuntaan näin sekavassa tilanteessa, jossa
ei tiedetä, mitä maassa tapahtuu lähiviikkojen
tai -kuukausien aikana?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Assosiaatiosopimus on koko ajan ollut pöydällä,
ja luonnollisesti on selvää, että sen
allekirjoittamiseen ja täytäntöönpanoon
liittyy tiettyjä ehtoja, joita sitten myöskin
Ukrainan on täytettävä. Se, että Ukrainassa
on tapahtunut hallituksen vaihdos, ei ole suinkaan tietenkään mikään
este sille, etteikö tätä sopimusta voida
allekirjoittaa. Mutta kaikki siihen liittyvä taloudellinen
apu, muun muassa, luonnollisesti, niin kuin koko sopimuskin, perustuu
tiettyyn ehdollisuuteen Ukrainan taloutta koskevista reformeista yhtä lailla
kuin sitoutumisesta niin sanottuihin eurooppalaisiin arvoihin koskien
demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja
näitä rikkoneiden saattamisesta oikeudelliseen
vastuuseen.
Jörn Donner /r:
Arvoisa puhemies! Tässä nyt on jo puhuttu
Ukrainan ongelmista hyvin paljon ja todetaan vain, että maahan
on korruptiotilastoissa hyvin huonolla tilalla. Minä luulisin melkein,
että näistä nykyisistä ja entisistä vallanpitäjistä tai
ehkä tulevista ainoastaan Klytškon veljekset ovat
olleet jonkun verran puhtaita, koska ovat saaneet miljoonansa nyrkkeilemällä.
Koska on kysymys hyvin mittavista paketeista — sekä Venäjä että EU
ja, kuten ulkoministeri mainitsi, Kansainvälinen valuuttarahasto
ja Euroopan investointipankki — niin missä ajassa
kuvitellaan — jos nyt edellytetään, että Ukraina
saa jonkun verran toimivan hallituksen — että tämä paketti
voitaisiin toteuttaa, koska se on minusta elintärkeä?
Lopuksi sanoisin vain, että muutama päivä sitten
ulkoministeri Tuomioja sanoi ulkoasiainvaliokunnassa, että hänellä on
taskussaan ulkoministeri Lavrovin kännykkänumero.
Ehkä hän voisi auttaa tässä asiassa.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! On selvää, että sellaisen
apupaketin, mistä keskustellaan, toimeenpanossa on kysymys
erittäin pitkän aikavälin, vuosien, ohjelmasta.
Eikä mitään summia siirretä suoraan, vaan
asteittain ja sen mukaan kuin reformit todella etenevät.
Tästä täytyy olla selkeä valmius.
Eihän tässä ole vielä edes päästy
keskustelemaan. Mitään neuvotteluja ei ole käynnissä,
mutta valmisteluja ja pohdintoja on eri puolilla siitä,
mitä tämä apu voisi olla ja mihinkä se
tulisi kohdistaa.
Mutta sitten on myöskin välitön talouden
kriisi: eräiden tietojen mukaan Ukrainan kassa olisi viikossa
tyhjä, ja sitten loppuisi esimerkiksi palkkojen tai eläkkeiden
maksu. On tietysti aika helppo ymmärtää,
minkälaisia sosiaalisia seurauksia, jännitteitä tämä taas
loisi, minkä vuoksi tässä on aika kiireisesti
kyettävä löytämään
ratkaisuja.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Herra puhemies! Median tietojen mukaan ministeri Haglund tapaa
viikonvaihteessa, niillä huippeilla, ministeri Šoigun,
virkaveljensä, ilmeisesti Pietarissa. Tä-mä ajankohta
on aiemmin sovittu. Tämä on siis sattumaa, että tapaaminen
on juuri nyt tässä vaiheessa, kun Ukrainassa on
tuollainen tilanne ja Venäjällä on omat
liikkeensä menossa. Minä kysyn, ministeri Haglund:
mikä on teidän viestinne Suomelta Venäjälle
tässä tilanteessa?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Tosiaan osana tätä säännöllistä vie-railuvaihtoa meillä on
tapaaminen maanantai-aamuna, jos se nyt toteutuu, luultavasti toteutuu, ja
se oli alun alkaen suunniteltu Moskovaan ja nyt erinäisistä syistä tosiaan
siirretty Pietariin. Tämä on osa tätä meidän
säännöllistä keskustelua. Siinä varmaan
käydään läpi ihan muitakin asioita
mutta vääjäämättä tietenkin
päädytään tähän
Ukraina-keskusteluun, ja tulen varmasti painottamaan sitä,
että kaikin voimin pitäisi nyt välttyä siltä,
että tämä kriisi riistäytyy
sotilaalliseksi konfliktiksi, niin kuin täällä on
jo monen suulla todettu. Tämä on se tärkein
viesti. Hyvää on se, että Ukrainan hallitushan
on tänään viestinyt sitä, että he
haluavat keskustella Moskovan kanssa, ja sitä kauttahan
niitä ratkaisuja pitää löytää.
Siellä on monia tekijöitä, jotka viittaavat siihen,
että jännitteitä on, ja Venäjällä on
suuria intressejä etenkin siellä Krimillä.
Varmasti näistäkin keskustellaan, mutta meidän
viesti tietenkin on se, että rauhanomainen ratkaisu on
se ainoa hyväksyttävä ratkaisu tässä tilanteessa.
Johannes Koskinen /sd:
Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto ja Euroopan turvallisuus-
ja yhteistyöjärjestö olivat aktiivisesti
mukana Ukrainan demokratian ja oikeusvaltion kehittämisessä varsinkin
tuon oranssin vallankumouksen jälkeisinä vuosina.
Nyt vaikuttaa siltä, ehkä johtuen siitä,
että tämä EU-assosiaatiosopimus oli koko
kriisin ytimessä, että on tiettyä sivusta
katsomista näiden keskeisten yhteistoimintaorganisaatioiden
puolella. Mitä Suomi ja Suomen hallitus voisi tehdä,
jotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä ja
Euroopan neuvostoa aktivoitaisiin tähän Ukrainan
sisäiseen kehittämistyöhön,
ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, demokratian vahvistamiseen?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Euroopan neuvosto ja Ety-järjestö ovat
molemmat sellaisia, joidenka osaamista, asiantuntemusta ja panosta
varmasti tarvitaan silloin, jos lähdetään,
ja kun lähdetään, rakentamaan kestävää demokratiaa
ja oikeusvaltiota Ukrainassa, ja Euroopan neuvostolla oli jo tässä viime
perjantaina tehdyssä sopimuksessa tietty rooli varattu
juuri vaalilakien uudistamisen ja täytäntöönpanon
osalta, eikä tätä ole suinkaan vedetty
mihinkään pois. Sama koskee Ety-järjestön mahdollisuuksia.
Ety-järjestön puheenjohtajamaa Sveitsi on pitänyt
hyvin aktiivisesti yhteyksiä, nimittänyt oman
erityisedustajansa. Etyjin osalta on vain tietysti todettava, että sen
toimintamahdollisuudet edellyttävät sitten kuitenkin laajaa
yksimielisyyttä, ja on ollut tilanteita nyt ihan viime
viikkoinakin, jolloin vuoroin toinen tai vuoroin joku toinen puoli
on katsonut, että juuri nyt Etyjiä ei pitäisi
käyttää, mutta me olemme aina olleet
ja olemme sitä mieltä, että kaikkia järjestöjä,
mukaan lukien Etyjiä, jolla on erityistä osaamista
ja asiantuntemusta tämäntyyppisissä kysymyksissä,
tulee käyttää.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Oppositio on hajanainen, ja siellä on
erinäköisiä väkivaltapartioita
pitkin ja poikin Ukrainaa. Nyt kun oppositio on ilman vaaleja muodostanut
hallituksen, niin mikä teidän käsityksenne
on sen hallinnon legitimiteetistä ja todellisesta tuesta kansan
keskuudessa?
Sitten toiseksi kysyisin vielä Yhdysvaltojen roolista,
että kun EU ja Venäjä tuntuvat tässä olevan
niin kuin vastakappaleet, niin onko teillä tietoa, millä tavalla
Yhdysvallat tähän asiaan suhtautuu?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Yhdysvaltain osuus on toistaiseksi näkynyt
erilaisina lausuntoina, joita toimijat hallinnosta tai kongressista
ovat antaneet, mutta Yhdysvallat on nyt luonnollisesti jo pelkästään
tässä rahoituspaketin mahdollisessa kokoamisessa erittäin
keskeisessä asemassa, ja muutoinkin lähtökohtaisesti
Yhdysvaltain viestit tilanteesta ovat olleet samansuuntaisia kuin
Euroopan unionin. Tässä suhteessa ei ole ollut
eroa.
On kuitenkin muistettava, että Ukrainassa on vaaleilla
valittu parlamentti, ja nämä vaalit olivat sellaiset,
jotka eivät ehkä olleet täydelliset mutta
kuitenkin tunnustettiin kaikkien tarkkailijoiden toimesta riittävän
edustaviksi ja rehellisiksi, ja tämän parlamentin
varassa on tämä uusi hallitus nimetty. Mutta on
tietysti pidettävä huolta siitä, että hallitus
käyttää todellista valtaa ja että sitä eivät
käytä itse itsensä erilaisiksi järjestyksenvalvojiksi
asettaneet. Se voi olla vain ylimenokauden ilmiö, (Puhemies
koputtaa) joka on syntynyt tilanteesta, jossa varsinaiset poliisivoimat
ovat kokonaan toistaiseksi kadonneet kuvasta.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Venäjän ulkopoliittiseen
doktriiniin on kuulunut jo hyvin pitkään se, että he
toistuvasti pitävät esillä sitä,
että heidän tehtävänsä on
turvata Venäjän kansalaisten ja venäjänkielisten
ihmisten asemaa myös Venäjän rajojen
ulkopuolella. Tässä tilanteessa Ukrainassa, tietenkin
erityisesti Krimillä, on paljon venäläistä väestöä.
Näkeekö hallitus tässä tilanteessa,
että on olemassa riski, että Ukrainassa
syntyisi sellainen aseellinen konflikti, jossa Venäjän
asevoimat jollain tavalla olisivat mukana, ja onko tällaisista
asioista venäläisten kanssa keskusteltu?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Puhemies! Riskit kaikista pahimmista skenaarioista ovat aina
olemassa, mutta on painokkaasti todettava, että meillä ei
ole mitään merkkiä eikä minulla
sellaista arviota, että kukaan vastuullinen valtiollinen
toimija olisi ajamassa asioita aseelliseen konfliktiin. Mutta tilanteessa,
jossa lisäksi on sitten sellaisia toimijoita, joilla ei
ole yhdenkään valtion valtakirjaa ja jotka toimivat
omien päämääriensä mukaan,
on aina olemassa vaara, että tilanteet ryöstäytyvät
käsistä ja johtavat sellaisiin tuloksiin, joita
kukaan ei toivo.
Sinänsä se, että Venäjä ilmoittaa,
että se haluaa valvoa venäläisten oikeuksia
ja tilannetta muissa maissa, ei ole poikkeavaa. Ranskalla, Yhdysvalloilla,
kaikilla mailla on yleensä tällaisia pyrkimyksiä,
meilläkin tietyllä lailla: ulkosuomalaisten asiaa
haluamme ylläpitää ja heidän asemaansa
ja oikeuksiaan turvata, ja meillä on myöskin kahdenvälisessä sopimuksessa
Venäjän kanssa se, että me katsomme suomalais-ugrilaisten
kansojen perään. Kysymys on tietenkin siitä,
että tämän täytyy tapahtua kansainvälistä oikeutta
ja järjestöjen toimivaltaa kunnioittavalla tavalla.