Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen tänään voidessani esitellä ympäristövaliokunnan mietinnön ilmastolain säätämiseksi. (Hälinää)

Kiitoksia, herra puhemies! — Tämä on historiallinen päivä: säädämme lain, joka vahvistaa kansallista ilmastopolitiikkaamme, vahvistaa eduskunnan roolia sen käsittelyssä ja tekee ilmastopolitiikastamme yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteistä politiikkaa, jolla tavoitellaan vähähiilistä yhteiskuntaa. Samalla, hyvät edustajatoverit, asemoimme Suomen edistyksellisen ilmastopolitiikan tekijäksi. Tämä on myös erittäin tärkeä asia tänä vuonna, kun joulukuussa Pariisissa pitää saada aikaiseksi kunnianhimoinen ja kaikkia maailman maita sitova ilmastosopimus. (Timo Soini: Kuka maksaa?)

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi marraskuussa 2014 päätöksentekijöille suunnatun yhteenvetoraportin viimeisten viiden vuoden aikana julkaistuista osaraporteista. Raportissa todetaan, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on kiistaton. Kasvihuonekaasujen pitoisuus on nyt korkeammalla kuin koskaan edeltävien 800 000 vuoden aikana. Ilmastonmuutos muodostaa ihmiskunnalle uhkan satojen vuosien ajaksi lisäten ihmisiin ja ekosysteemeihin kohdistuvien vakavien ja peruuttamatto- mien vaikutusten todennäköisyyttä. (Timo Soini: Pachauri sai potkut!) — Edustaja Soini, teidänkin ehkä kannattaisi kuunnella ja perehtyä vähän sisältöön eikä huudella siellä välihuutoja. (Timo Soini: Minä kannustan teitä voimakkaasti!) Ilmastonmuutos etenee kiihtyvästi seuraavat 50 vuotta, ja nyt tehtävillä päästövähennyksillä voidaan vaikuttaa siis 2060-luvun ilmastoon. Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuosisadan loppuun mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle kahden asteen tavoitteessa.

Ilmastolain valmistelu on ollut ympäristövaliokunnan erityisen mielenkiinnon kohteena pitkään. Valiokunta lausui esimerkiksi lausunnossaan ilmasto- ja energiastrategiasta vuonna 2009, että hallituksen tulee selvittää ilmastolakityyppisen instrumentin hyötyjä ja haittoja ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiskeinona. Ympäristövaliokunta on myös omatoimisesti seurannut valmistelua pitkäjänteisesti. Valiokunta on vuosien aikana kuullut selvitysmiehiä, jotka ovat laatineet esiselvityksiä ilmastolain säätämisestä, ja sitten kun varsinaiseen lainvalmisteluun ryhdyttiin, ministeriötä ilmastolain valmistelun eri vaiheista.

Arvoisa herra puhemies! Tänään ollaan nyt sitten tässä: ilmastolaki on valmis eduskunnan hyväksyttäväksi. Ilmastolaki sisältää säännökset ilmastopolitiikan valtakunnallisesta suunnittelusta ja seurannasta. Suunnitelmat muodostavat perustan ilmastopolitiikan yksityiskohtaiselle valmistelulle eri hallinnonaloilla.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma ja keskipitkän aikavälin suunnitelma. Pitkän aikavälin suunnitelmaan sisältyy vuoteen 2050 ulottuva kasvihuonekaasupäästöjen 80 prosentin vähennystavoite, joka antaa selkeän suunnan ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitkäjänteiselle työlle. Keskipitkän aikavälin suunnitelmaan sisältyvät toimet ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia.

Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää usein laintasoista sääntelyä, ja siten varsinainen päätöksenteko säilyy nykyiseen tapaan eduskunnassa. Ilmastolaki tekee suunnittelusta lakisääteistä ja parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, pitkäjänteisyyttä ja siten myös ennustettavuutta. Se vahvistaa eduskunnan roolia ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.

Lisäksi lailla perustetaan Suomen ilmastopaneeli ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi. Se on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin. Suomen ilmastopaneelin olemassaolo korostaa ilmastolain suunnittelujärjestelmän luonnetta tieteelliseen tietoon perustuvana informaatio-ohjausvälineenä. Toisaalta paneelin riippumattomuuden kannalta on samanaikaisesti keskeistä, että paneelilla on vain ilmastonmuutosta koskevan tietopohjan tuottamista ja tiedon koostamista ja erittelemistä koskevia tehtäviä. Paneeli ei tee päätöksiä eikä arvioi ilmastopolitiikan ratkaisuja. Ilmastopolitiikan ratkaisut tehdään osana muuta yhteiskuntapolitiikkaa, joten niihin vaikuttavat muutkin näkökohdat.

Ympäristövaliokunta sai lausunnot liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsätalous- sekä talousvaliokunnalta, jotka lausunnoissa suhtautuivat uuden sääntelyn tarpeeseen osin kriittisesti ja epäilivät, että ehdotettu lakisääteinen suunnittelujärjestelmä saattaa muodostua hallinnollisesti raskaaksi tai johtaa ilmasto- ja energiapolitiikan eriytymiseen. Kerran vaalikaudessa käsitellyn energia- ja ilmastostrategian on katsottu toimineen hyvin ja riittävän sellaisenaan ilmastopolitiikan perustaksi. Otan nämä lausunnot tässä erikseen esille, koska ne olivat osin kriittisiä, ja perustelen, miksi niiden esittämään huoleen ei ole syytä.

Ensin haluan selventää, että ilmastolaki on valtion viranomaisten suunnittelua ohjaava puitelaki, jolla ei ole välittömiä vaikutuksia käytännön toimijoihin, kuten yrityksiin, kansalaisiin tai kuntien toimijoihin.

Laki ei myöskään kiristä nykyisiä päästövähennystavoitteita. Siinä kylläkin säädetään nyt lailla sitovaksi 80 prosentin päästövähennystavoite vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tästä on aikaisemmin sovittu poliittisesti eri yhteyksissä, kuten valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ja parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean lokakuussa 2014 hyväksymässä mietinnössä Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Tulevaisuudessa kiristyvistä päästövähennystavoitteista tulee edelleen päättämään, kuten tähänkin saakka, yleensä aineellista lainsäädäntöä muuttamalla ja siten normaalisti eduskunta lainsäätäjänä. Päätösvaltaa ei siis tällä lailla siirretä viranomaisille.

Laki ei myöskään pääsääntöisesti koske EU:n päästökaupan piiriin kuuluvia kasvihuonepäästöjä, joita koskee EU:n lainsäädäntö. Ensisijaisesti laki koskee siis päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä, joiden osalta on eniten kansallista päätösvaltaa. Täytyy toki muistaa, että päästövähennystavoitteet tulevat meille pääasiassa kansainvälisistä sopimuksista ja EU:n kautta.

Lausuntovaliokunnat olivat huolissaan myös siitä, että laki aiheuttaisi tuplatyötä. Lähtökohtana kuitenkin on, että ilmastolain toimeenpanossa hyödynnetään nykyisiä raportointimenettelyjä mahdollisimman tehokkaasti hallinnollisen lisätyön välttämiseksi. Kun olemassa olevat järjestelmät nivotaan osaksi uutta rakennetta, lopputuloksena saadaan vaikuttavampaa, kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Lain ideana on ottaa kokonaisuus paremmin haltuun, arvioida toimien vaikuttavuutta ja tehokkuutta nykyistä paremmin ja sitä kautta tehostaa ilmastopolitiikkaa ja tehdä siitä myös kustannustehokkaampaa. Ilmastolaki tuo ilmastopolitiikkaan jäntevyyttä ja kokonaisnäkemystä enemmän kuin tilanteessa, jossa ilmastolakia ei olisi. Näiden huolten rauhoittamiseksi valiokunta on kuitenkin sisällyttänyt mietintöönsä lausumaehdotuksen, jossa korostetaan tätä hallinnollisen taakan lisääntymisen välttämistä.

Maatalouden osalta totean — kun maatalousministeri nyt tästä kävelee — että EU:ssa kes-kustellaan parhaillaan maatalouden mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja EU:ssa saattaa tulla asiaa koskevaa lainsäädäntöä tulevaisuudessa. Julkisuudessa on vastikään esitetty arvioita, että jos maatalouden kasvihuonepäästöt EU:ssa vähenisivät 28 prosenttia vuoden 2005 tasosta, naudanlihakarjan määrä unionissa vähenisi yli puolella ja lihantuotanto lähes kolmanneksella. Suomen maatalouden on katsottu voivan vähentää kasvihuonepäästöjä muutaman prosentin ilman tuotannon laskua. Maatalouden osalta totean, että ilmastolain 6 §:ssä erityisesti todetaan, että maataloustuotantoon liittyvässä suunnittelussa on varmistettava, että toimet suunnitellaan niin, etteivät ne vaaranna kotimaista ruuantuotantoa tai globaalia ruokaturvaa. Laki ei sisällä, kuten aikaisemmin totesin, päästövähennystavoitteiden tiukentamista tältäkään osin. Ilmastopolitiikan suunnittelu säilyy maa- ja metsätalousministeriöllä, kuten nytkin. Totean vielä tähän liittyen, että maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorit eivät sisälly ilmastolain soveltamisalaan. EU-lainsäädännön kehittyminen maankäyttösektorin osalta voi toki aiheuttaa muutostarpeita soveltumis-alaan myöhemmin.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi: Valiokunta katsoo, että ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan kokonaishallintaa, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja painoarvoa. Lakisääteisestä suunnittelujärjestelmästä säätämällä ja eduskunnan roolia vahvistamalla korostetaan, että ilmastopolitiikka on tärkeää yhteiskunnallista toimintaa. Ilmastopolitiikkakokonaisuuden korostaminen erillisellä ilmastolailla antaa myös kansainväliseen ilmastopolitiikkaan viestin Suomen edelläkävijyydestä ja sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Arvoisa puhemies! Asian käsittelyn yhteydessä on jätetty myös perussuomalaisten vastalause, jossa esitetään asian hylkäämistä, ja he esittelevät varmaan vastalauseen sisällön.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valiokuntamme puheenjohtajan esittelyn jälkeen ei kovin pitkää puheenvuoroa tarvitse käyttää.

Ilmastolain tarkoituksena on luoda pohja pitkäjänteiseen, johdonmukaiseen ja kustannustehokkaaseen ilmastopolitiikkaan, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä on puitelaki, ja tällä ei ole suoria vaikutuksia esimerkiksi yrityksiin, kansalaisiin tai maanviljelijöihin. Tarkoituksena on hallinnon keinoin seurata, miten ilmastotavoitteiden saavuttaminen toteutuu. Vuosisadan loppuun mennessä ilmaston lämpeneminen pitää saada pysymään alle kahden asteen tavoitteessa.

Nostan täältä valiokunnan mietinnöstä ainoastaan yhden asian erityisesti, ja se liittyy pitkän aasinsillan kautta sote-lain valmisteluun, jossa puhuttiin valmistelun avoimuudesta, joka kansalaisia ja kuntalaisia huolestutti. Me olemme tässä ilmastolain mietinnössä kirjoittaneet näin: "Valmisteluaineistot taustalaskelmineen ovat yleisölle avoimia niin laajasti ja niin varhaisessa vaiheessa kuin se on mahdollista." — Kiitos.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli erinomaisella tavalla valiokunnan mietinnön, ja senpä vuoksi ei, kuten edustaja Kiurukin totesi, ole pitkiin puheisiin tarvetta. Nostan pari asiaa täältä esille.

Valiokunta toteaa, että tämä ilmastolaki on puitelaki, johon ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä, eikä sillä sinällään ole välittömiä vaikutuksia yrityksiin tai toiminnanharjoittajiin. Siis laki koskee vain hallinnollista suunnittelua, eikä se sisällä itsessään sinällään tiukentuvia päästövaatimuksia.

Sitten muutama sana talousvaliokunnan näkövinkkelistä, joka myöskin oli lausunnonantajavaliokuntana. Talousvaliokunta suhtautuu uuden sääntelyn tarpeeseen tosi kriittisesti ja epäili omassa lausunnossaan, että tämä ehdotettu lakisääteinen suunnittelujärjestelmä saattaa muodostua hallinnollisesti raskaaksi ja johtaa ilmasto- ja energiapolitiikan eriytymiseen, joka ei todellakaan ole suotavaa. Toivottavasti näin ei käy. Ja vähän sitä ajatusta oli, että kerran vaalikaudessa käsitellyn energia- ja ilmastostrategian on katsottu toimineen hyvin ja se on riittävä sinällään sellaisenaan jo ilmastopolitiikan perustaksi. Talousvaliokunta piti erittäin tärkeänä myöskin sitä, että ilmastolain velvoitteet kohdistuvat vain, kuten laki kyllä toteaakin, viranomaisiin eivätkä yrityksiin ja että myös toimien taloudellisista vaikutuksista esitetään selvitykset.

Toivottavasti tulevaisuudessa tämä talousvaliokunnan esittämä kritiikki ja pelko hallinnollisen taakan lisääntymisestä osoittautuu aiheettomaksi ja saadaan tämä ilmastolaki erinomaisella tavalla myöskin toimimaan.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, ja Suomen mielipideilmasto heijastaa tätä: 79 prosenttia kansasta kannattaa ilmastolakia. Lisäksi kaksi kolmasosaa toivoo Suomen hallitukselta nykyistä jämerämpää toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastolain läpimeno on siis paitsi ympäristön kannalta välttämätöntä ja taloudellisesti järkevää myös kansan tahdon toteuttamista.

Tässä vaiheessa haluan lämpimästi kiittää kansalaisyhteiskuntaa aktiivisuudesta ja historiallisesta kampanjasta, jonka johdosta olemme nyt käsittelemässä ilmastolakia eduskunnassa ympäristövaliokunnan myönteisen mietinnön pohjalta. Kampanja käynnistyi vuoden 2008 helmikuussa ja keräsi ympärilleen yli 30 järjestöä, yritystä ja yhteisöä. Ilmastokampanja aktivoi suomalaiset todella hienolla tavalla. Kansanedustajille lähetettiin yli 40 000 ilmastolakia vaativaa postikorttia, ja suuri määrä kansanedustajia yli puoluerajojen ilmoitti tukevansa lakia.

Hallitusohjelmaan ilmastolaki kirjattiin vuonna 2011 vihreiden vaatimuksesta. Tässä vaiheessa haluan kiittää suuresti entistä ympäristöministeriämme, kansanedustaja Ville Niinistöä, paitsi siitä, että tämä oli hallitusohjelmassa, saatiin vietyä eteenpäin, myös niistä lukemattomista työtunneista, joita tämän lain läpimenon edestä uhrasit.

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan mietintö puoltaa ilmastolakia järkisyistä ja torjuu ansiokkaasti siihen kohdistetun kritiikin. On huomattava, että ilmastolailla pyritään nimenomaan vähentämään hallinnollisia päällekkäisyyksiä niin poliittisessa suunnittelussa kuin seurannassakin, toisin kuin liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsätalous- sekä talousvaliokunta lausunnoissaan epäilevät. Lisäksi kokonaisvaltaisempi ja järjestelmällisempi raportointi edistää päätöksenteon avoimuutta.

Ilmastolain myötä Suomi korostaa edelleen sitoutumistaan tämän globaalin uhan torjumiseen. Tämä on tärkeä viesti sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Kuten ympäristövaliokunnan mietinnössä sanotaan: "Valiokunta katsoo, että ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan kokonaishallintaa, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja painoarvoa. Lakisääteisestä suunnittelujärjestelmästä säätämällä ja eduskunnan roolia vahvistamalla korostetaan, että ilmastopolitiikka on tärkeää yhteiskunnallista toimintaa. Ilmastopolitiikkakokonaisuuden korostaminen erillisellä ilmastolailla antaa myös kansainväliseen ilmastopolitiikkaan viestin Suomen edelläkävijyydestä ja sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen."

Arvoisa puhemies! Ilmastolaki ei toki ole täydellinen, mutta se luo välttämättömän pohjan Suomen ilmastopolitiikan eteenpäinviemiseksi. Siihen on myös kirjoitettu sisään tieteellisen tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, mikä edistää päätöksenteon itseäänkorjaavuutta. Tieteelliseen tietoon nojaaminen edistää tulevaisuudessa toivon mukaan myös eri hallinnonalojen ja sektoreiden päästövähennystoimenpiteiden yhteensovittamista. Edistämällä keskipitkän ja pitkän aikavälin ennustettavuutta ilmastolaki on myös taloudellisesta näkökulmasta hyödyllinen väline.

Vaikka kasvihuonepäästöt nollattaisiin tänään, ilmastonmuutos ei pysähtyisi. Ilmastolailla on kiire, koska vastuullamme on monien sukupolvien tulevaisuus. Olisi itsekästä, epäeettistä ja vastuutonta politiikkaa lykätä näitä päätöksiä enää päivääkään.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kaikkia eduskuntapuolueita, jotka ovat mukana viemässä ilmastolakia eteenpäin. Kukaan ei torju ilmastonmuutosta yksin, vaan yhteistyöllä.

Haluaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmältä kysyä, millaisilla toimenpiteillä he olisivat valmiita torjumaan ilmastonmuutosta.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ilmastolaki koskisi lähtökohtaisesti vain ei-päästökauppasektoria. Lakiin esitetään kuitenkin lisättäväksi 6 §:n 3 momentin säännöstä, jossa todetaan vuoteen 2050 mennessä saavutettavaksi asetettu kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennystavoite eli 80 prosentin vähennystavoite vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämän pitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimia sekä päästökauppa- että ei-päästökauppasektorilla, minkä vuoksi lakiehdotuksen pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnittelua koskeva sääntely koskisi myös päästökauppasektoria, toisin kuin puheenjohtaja Korhonen väitti.

Kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin ja EU-säätelyyn perustuvan vähennystavoitteen kirjaamista lakiin perustellaan sillä, että se luo kansallisten toimien suunnitteluun pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Muun muassa talousvaliokunta pitää kirjausta Suomen velvoitteita ja tavoitteenasetantaa ajatellen tarpeettomana. Kansainväliset sopimukset ja EU:n poliittiset sitoumukset ohjaavat jo kansallisia toimia ilman tavoitteen kirjaamista lakiin.

Valiokunta ei myöskään pidä perusteltuna, että kansalliset tavoitteet eroaisivat edellä mainitusta tavoitteesta. Ilmastolakiin ehdotettu kirjaus saattaa pikemminkin hämärtää lain tarkoitusta kuin selkeyttää sitä. Useilta asiantuntijoilta saaduissa näkemyksissä onkin pidetty epäselvänä sitä, missä määrin ehdotettu sääntely tulisi tosiasiallisesti kohdistumaan myös päästökauppasektoriin. Päästökauppasektoria säännellään jo tiukasti EU-säädöksin, ja siihen kohdistuu koko EU-päästökauppasektorin kattava yhteinen päästövähennystavoite.

Lopuksi talousvaliokunta toteaa, että edellä olevaan viitaten talousvaliokunta pitää esitystä monilta osin ongelmallisena ja sen lisäarvoa osin epäselvänä. Valiokunta katsoo, että esityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa huomattavasti kevyemmällä sääntelyllä tai jopa ilman sitä ministeriöiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Samoin jää epäselväksi, tarvitaanko yhdellä, vaikkakin erittäin tärkeällä, politiikkasektorilla näin monitasoista hallinnollista seuranta- ja raportointijärjestelmää. Talousvaliokunnan näkökulmasta nykyinen menettely, jossa kerran vaalikaudessa on käsitelty kattavaa energia- ja ilmastostrategiaa, on toiminut erittäin hyvin.

Arvoisa puhemies! Tällä ilmastolailla on siis suora kytkentä EU-maiden päästöoikeuksien hinnankorotustarpeisiin. Nyt hallituksessa on noussut kiistaa energiapolitiikasta, kun suuret EU-maat haluaisivat korottaa raskaan teollisuuden päästöoikeuksien hintaa jopa neljä vuotta aiottua aikaisemmin. Uudistus nostaisi Suomessakin sähkön hintaa. Viime aikoina selväksi on tullut, etteivät hallituspuolueiden puheenjohtajat Alexander Stubb ja Antti Rinne puolusta suomalaisia työpaikkoja ja suomalaista teollisuutta.

"Päätöksillä tehdään suomalainen teollisuus ensin kannattamattomaksi ja sitten tehtyä tuhoa hieman laastaroidaan valtiontukipolitiikalla", sanoo Timo Soini. Olen samaa mieltä.

"Soinin sanoin kyse on unionin nöyristelystä ja hinnan manipuloinnista väkisin ylöspäin. Hän siteeraa Suomen suurten sähkönkäyttäjien laskelmaa, jossa päästökauppauudistuksen aikaistaminen vuoteen 2017 toisi 4,5 miljardin euron kustannukset 14 vuodessa. Ministeriöstä ei ole vielä kuitenkaan saatavissa puolueettomia laskelmia näistä kustannuksista."

Arvoisa puhemies! Tästä samasta asiasta on kysymys nyt tässä ilmastolaissa. Kyllä tässä Suomi taas on ihan itse asettamassa itselleen rajoituksia, kun tällä hetkellä vain Tanskassa on jonkinlainen ilmastolaki. Eli julkishallinto ja byrokratia paisuvat, ja ministeriöt ja eri sektorit kirjoittelevat ohjelmia ja antavat lausuntoja toisilleen, vaikka ohjaus on jo nyt EU-tasolla. Tästä seuraa, että laaditaan ilmastostrategiaan suunnitelmia, jotka vähitellen siirtyvät ohjelmatasolta säädöksiksi ja lopulta asetustasolle, ja eduskunnalla ei ole mitään sanomista sitten enää jatkossa.

Ympäristövaliokunnassa eräs asiantuntija totesi, kuinka tällä ilmastolailla kansallisella ja EU-tasolla tapahtuvat muutokset siirretään lakitasolle, etteivät päätökset jatkossa enää perustuisi poliittiseen harkintaan, ja ennustettavuus paranee. Tämä on vallan delegointia ministeriöihin eli suoraa vallan siirtoa virkamiehille. Pakko on kysyä, arvoisa rouva ministeri, missä sitä korkeinta päätösvaltaa teidän mielestänne tulisi käyttää — jos päätökset siirretään lakitasolle — etteivät ne jatkossa perustuisi poliittisiin päätöksiin.

Ympäristövaliokunnassa perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen, ja esitämme toisessa käsittelyssä tarkemmin sisällön ja teemme lakiehdotuksesta myös hylkyehdotuksen.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että ilmastolaki etenee täällä eduskunnassa. Tä-mä on ollut iso rutistus, ja se on nyt lähellä maalia. Kyse on vastuusta meidän yhteisestä ympäristöstämme ja tulevista sukupolvista.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Se, että ilmastolaki yhdistää myös yli hallitus- ja oppositiorajojen lähes koko poliittisen kentän, kertoo siitä, että huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ja sen vaikutuksista on yhteinen. Suomi tarvitsee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja ilmastolaki on tärkeä apuväline ilmastopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen alle kahteen celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaativat ilmastopolitiikalta suunnittelua ja toimeenpanolta entistä johdonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta pitkällä aikavälillä.

Kansallisella ilmastolailla on tarkoitus luoda pohja ilmastopolitiikan pitkäjänteiselle ja kustannustehokkaalle suunnittelulle ja seurannalle. Päästövähennystavoitteen kirjaaminen lakiin antaa valtioneuvostolle ja koko Suomelle selvän suunnan, mihin olemme pyrkimässä. Ilmastolaissa asetetaan pitkän aikavälin päästövähennystavoitteeksi vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Toisin kuin edustaja Mölsä edellisessä puheenvuorossaan totesi, ilmastolaki itse asiassa parantaa eduskunnan ja yleisön osallistumis- ja tiedonsaantioikeuksia ilmastopolitiikan suunnittelussa. Tämä on erittäin tärkeää, sillä ilmastonmuutos koskettaa koko yhteiskuntaamme ja muuttaa toimintatapojamme tulevina vuosina perustavanlaatuisesti.

Osallistuminen ja tiedonsaanti parantavat osaltaan päätösten valmistelun laaja-alaisuutta ja laatua ja lisäävät siten ilmastopolitiikkaa koskevien päätösten hyväksyttävyyttä. Ilmastolakiehdotuksen mukaisen tieteellisen paneelin asettaminen lakisääteiseksi edistää osaltaan poliittisen päätöksenteon ja tieteellisen tiedon vuoropuhelua.

Valtioneuvoston tulee ehdotuksen mukaan antaa eduskunnalle selonteko laatimistaan ilmastopolitiikan suunnitelmista, ja ilmastovuosikertomuksien myötä eduskunta saa tietoa ilmastotavoitteiden toteutumisesta ja käytössä olevien toimien vaikuttavuudesta ja pääsee myös keskustelemaan tästä asiasta.

Niin kuin todettua, ilmastolakiehdotuksen tarkoituksena on luoda pohjaa sille pitkäjänteisyydelle, avoimuudelle ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Ilmastolaki välittää myös kansainvälisellä tasolla viestiä Suomen edelläkävijyydestä ja sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastolain säätäminen tänä vuonna on tämän perusteella hyvin linjassa niiden pyrkimysten kanssa, joilla tähdätään kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseen Pariisissa tämän vuoden lopulla. Se on Suomen tavoite, ja teemme sen eteen töitä kunnianhimoisesti. Meidän tulee näyttää esimerkkiä, ja ilmastolaki on yksi askel siinä.

Muutos kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on välttämättömyys, ja meidän tulee toteuttaa se, jotta voimme varmistaa myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään tällä meidän yhteisellä maapallollamme.

Haluan kiittää edeltäjääni hyvästä valmistelusta ja valiokuntia perusteellisesta työstä täällä eduskunnassa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä aina akuutissa tilanteessa yhteiskunnassa puhutaan paljon erilaisista uhkista ja siitä, mitkä uhkat milloinkin yhteiskuntaan kohdistuvat, mutta kyllähän tämän maapallon ylivoimaisesti suurin yhteinen uhka on ilmastonmuutos. Sitä ei pysäytetä millään oppositiopolitiikalla eikä vaaleihin valmistautumalla (Timo Soinin välihuuto). Se pysäytetään ainoastaan sillä, että sitoudutaan asioihin. — Edustaja Soini, teidän puolueenne sitoutui tähän tiekarttaan lokakuussa 2014, nyt te sanouduitte irti siitä. Ei tässä ole mitään linjaa, tämä on tämmöistä yltiöpopulismia, voisi sanoa jo, että pölhöpopulismia, jolla yritetään ihmisiä kosia. Ette te siinä onnistu. Ihmiset ymmärtävät, kuinka isosta asiasta tässä on kyse. Ihmiset ymmärtävät sen, että Suomen kumminkin, yhtenä maailman kehittyneimmistä yhteiskunnista, pitää olla edelläkävijänä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olettaisin, että valiokunnan puheenjohtaja, ministeri tai tätä lakia kannattavat kertovat ne kustannusvaikutukset, mitä tästä on. Minkälaiset taloudelliset kustannukset näistä on? Kuka maksaa? Nouseeko hinta? Mikä on vertailupohja Eurooppaan tai muihin maihin? Ja sitten kun puhutaan ryhdistä, niin Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja on joutunut eroamaan ahdistelusyytteiden johdosta. Tällaisten taluttajienko talutusnuorassa pitäisi olla? (Riitta Myller: Uskomaton veto! — Eduskunnasta: Kuka maksaa?)

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä moneen kertaan on sanottu jo, niin ei tämä nyt muuta mitään. Tämä on puitelaki, jonka puitteissa me itse asiassa teemme tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Ja minä sanoin, edustaja Soini, juuri äsken, että te itse sitouduitte tähän samaan asiaan 2014 lokakuussa parlamentaarisessa työryhmässä.

Kuka maksaa: Jos ei tästä synny suoraan kustannuksia, niin ei maksa kukaan. Ne kustannuksethan tulevat ihan muuta kautta, älkää nyt yrittäkö väittää. Te panette nyt tämän lain päähän paljon sellaista asiaa, mikä johtuu aivan jostakin muusta. Tästä me saamme itse asiassa välineen kansalliseen päätöksentekoon, jossa tämä sali, tulevat edustajat voivat tätä asiaa käsitellä ja linjata ja katsoa sitten, mitä maksaa. Ei pidä puhua aidanseipäistä, kun puhutaan aidasta. Jos halutaan puhua aidanseipäistä, niin puhutaan sitten. (Timo Soini: Kuka maksaa?)

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että tämä ilmastolaki on täällä käsittelyssä, ja näin on suurin osa Suomen kansastakin. Aivan niin kuin täällä todettiin, tämä on puitelaki, ja siinä mielessä tämä on suuntaa antava. Uskon ja tiedän, että meillä Suomessa on vahvaa osaamista. Meidän teollisuutemme on, niin kuin pienyrityksetkin, vahvasti mukana edistämässä ilmastolakia, ja siinä mielessä ihmettelen tätä hieman takapajuista ajattelua, mitä perussuomalaisten vastalause esittää.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämän lain tulee johonkin vaikuttaa, ja sillä on kiire. Hienoa, että nyt eduskunta voi päättää kautensa tähän hienoon sitoutumiseen, siihen, että Suomi hoitaa muun muassa ne kiireelliset velvoitteet, jotka ovat vuoteen 2020 jo meidän kansainvälisissä sopimuksissamme, eli päästökaupan ulkopuolisista kasvihuonepäästöistä Suomen tulee vähentää 16 prosenttia, ja tällä on kiire.

Kun ministeri on paikalla, niin kyllä jättäisin vakavan toivomuksen tämän eduskunnan puolesta siitä, että kun tätä paneelia nimetään, niin siitä tulee mahdollisimman kattava, monipuolinen tieteen, teknologian osaajien paneeli, ja että tämä johtaa siihen, että selonteko, joka annetaan tänne, ei ole sellainen selonteko niin kuin nyt yleensä on ollut tapana, että ne ovat vähän veteen piirrettyjä viivoja vain, vaan että siitä tulisi kunnianhimoinen katselmus siihen, miten Suomi selviää näistä ilmastonmuutoksen hillintävelvoitteistaan.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ihmetyttää, kun täällä puhutaan, että tämä on vain puitelaki, joka ei vie mihinkään. Kun puitelakia jalostetaan, niin jokainen ymmärtää sen, että tulee taloudellisia vaikutuksia. Ja ajatellaan, että meitä velvoitetaan vähentämään päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jo Kioton ilmastosopimuksessa vähennettiin paljon enempi kuin mitä on vaatimus. Me olemme aina polvillamme ja ensimmäisinä tekemässä näitä päätöksiä (Martti Korhonen: Te ootte itse sitoutuneet siihen!) ennemmin kuin että mietittäisiin, että Euroopassa ja maailmassa päästöt ovat noin 9 prosenttia ja Suomessa onko prosenttiakaan, niin että puhuisitte nyt vähän siitä, että ruvettaisiin ajattelemaan Yhdysvaltoja, Kiinaa, Intiaa ja kehitysmaita, (Riitta Myllerin välihuuto) että hekin hiukan näyttäisivät. Kyllä tämä tuo meidän yrityselämällemme ja jokaiselle meille kansalaisille lisää velvoitteita ja maksuja. Siitä ei päästä mihinkään, arvoisa edustaja Korhonen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa, että suurten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen edessä eduskunta on lähes yksimielisesti hyväksymässä tätä ilmastolakia. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Päästökaupan mekanismin yhteisesti tapahtuvat vähennykset ovat teollisuudessa ja energiantuotannossa. Päästökaupan ulkopuolella meillä on kansallisen tason tavoite. Tämä ilmastolaki ei tiukenna näitä meidän sitoumuksiamme sinällään yhtään. Se antaa vähän niin kuin lisää ryhtiä siihen taakse, ja ehkä arvo tällä lailla on se, että tässä on kuunneltu kansalaisyhteiskuntaa. Nimittäin ilmastolaki vastaa kymmenien järjestöjen esittämään huoleen tulevaisuudesta ja siitä, että poliitikot ottaisivat ilmastonmuutoksen riittävällä vakavuudella.

Mitä tulee huoliin siitä, että tästä tulisi lisää velvoitteita yrittäjille, viljelijöille, tavallisille kansalaisille: ympäristövaliokunta esittää pontta, jossa nimenomaan torjutaan tämänsuuntainen tulkinta.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää sitä, että istuva hallitus on tämän lain takana edelleen ja eduskunnassa on vahva tuki ympäristövaliokunnan mietinnössä tälle asialle. Lakia esitelleenä ministerinä voin sanoa, että vuosia tehtiin työtä ja kansalaisjärjestöt lähtivät ilmastolakia ajamaan jo kahdeksan vuotta sitten. Tällä on vahva, pitkä työ takana ja kansalaisten enemmistön vankka tuki.

Ilmastolaki on historiallinen hetki siinä, että Suomi ottaa askeleen koko yhteiskunnan viemisessä fiksusti, suunnitelmallisesti, avoimesti tietoon ja tieteeseen pohjautuen kohti tulevaisuuden hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luulisi, että edustaja Soini, joka peräänkuuluttaa kustannusten näkyvyyttä, juuri kannattaisi ilmastolakia, koska tässä pyritään kehittämään taloutta niin, että elinkeinoelämä pärjää, ihmiset saavat fiksumpia vähäpäästöisiä palveluita ja samalla me torjumme globaalia suurta uhkaa, ilmastonmuutosta. Me olemme saaneet tästä jo kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa kehua, että tämänkaltaisilla ratkaisuilla kaikki maat liikkuvat ja tekevät omia sitoumuksiaan ja tekevät niitä päästötavoitteitaan. Nyt on valinta siitä, onko meidän taloutemme edelläkävijä, luommeko me työpaikkoja (Puhemies koputtaa) vai katsommeko me peräpeiliin. — Kiitos tästä.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Alla andra partier i riksdagen förutom sannfinländarna ställer sig bakom klimatlagen. Varför? För att lagen visar att klimatpolitiken har kommit för att stanna, och det är klokt att ha en ramlag som bas för en långsiktig politik.

Edustaja Soini kysyy, kuka maksaa. Voiko olla niin, että perussuomalaiset eivät ole ymmärtäneet, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on halvempaa kuin olla tekemättä mitään perussuomalaisten linjan mukaan? Vastaus kuitenkin on, että tulevat sukupolvet maksavat ilmastonmuutoksen seurauksista.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos ministeri Grahn-Laasoselle ja hänen edeltäjälleen edustaja Ville Niinistölle tämän lain tukemisesta ja läpiviemisestä.

Aivan yhtä paljon kiitoksia en voi valitettavasti jakaa edustaja Mölsälle, joka oli siinä uskossa, että vain Tanskassa on Suomea ennen säädetty ilmastolaki. Koko tämä ilmastolakikeskusteluhan lähti liikkeelle Isosta-Britanniasta vuosikausia sitten, ja vastaavia ilmastolakeja on sittemmin säädetty ympäri maailmaa lukuisia.

Edustaja Mölsä myös väitti, että Suomi tässä vain asettaa itselleen rajoituksia. Tämä samainen lakiin kirjattu päästötavoite on hyväksytty kerta toisensa jälkeen sekä tässä salissa, hallituksessa, EU-neuvotteluissa että kansainvälisissä yhteyksissä, ja jopa perussuomalaiset ovat sen hiljakkoin itse vahvistaneet omalla allekirjoituksellaan. On kumma, jos sitä nyt tässä aletaan uudelleen kyseenalaistaa.

Edustaja Mölsä oli myös siinä uskossa, että eduskunnalla ei ole nyt mitään sanomista ilmastolain jälkeen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Päinvastoin, ilmastolakihan vahvistaa edustuskunnan mahdollisuuksia ohjata ja seurata ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Jos vaikka huomataan, että valitaan kustannustehottomia keinoja, niin eduskunta voi puuttua ja sanoa, että me haluamme valita kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin me olemme edustaja Tynkkysen kanssa allekirjoittaneet tuon Peikko-komitean mietinnön. Hienoa, että tekin olette tullut sitten kotimaista turvetta puolustamaan. Mutta niiltä osin tämä on puitelaki ja tämä komitean mietintö hyvin pitkälti samanlinjainen. Ja on kyllä ihan syytä kyseenalaistaa silloin se, mihin tarvitaan vielä erillistä lakia.

Onko tämä nyt sitten niin edistyksellistä, jos me mietimme joitakin byrokratian purkutalkoita ja sitä, että meillä todellisuudessa pitäisi olla vielä kunnianhimoisempi tavoite hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä? Miksi meillä ei ole jo kiireen vilkkaa käytössä esimerkiksi biopolttoaineita niin, että esimerkiksi liikenteen päästöt saataisiin sitä kautta vähemmiksi ja elinkeinoelämää kehitettyä ja sieltä sitten vientiteknologiaa maailmalle? Tämä olisi edistyksellistä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Onhan tämä nyt vähän naurettavaa. Edustaja Mattila sanoi, että meillä on jo tämä sama tavoite, jonka hekin ovat hyväksyneet. Te olette hyväksyneet, perussuomalaiset, tämän saman tavoitteen. (Timo Soinin välihuuto) Nyt säädetään laki, jolla itse asiassa tämä kokonaisuus saadaan paljon paremmin hallintaan eduskunnan näkökulmasta, parlamentaarisen käsittelyn näkökulmasta — sehän tässä se idea on: eduskunta voi vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin ja olla ottamassa kantaa tai olla ottamatta kantaa. Tähän asti ne ovat edenneet mikä missäkin putkessa. Nyt eduskunta on se — mahdollisesti tulevaisuudessa on se — joka vaikuttaa.

Sitten tämä jappaiseminen tästä, kuka maksaa ja mitä maksaa, edustaja Soini ja ehkä muutkin perussuomalaiset: Se se maksaa, jos ei tehdä mitään. Te olette nyt jo nähneet ilmastonmuutoksen vaikutuksen hintalapun: se on karmea yksilötasolla, se on yhteiskunnan tasolla karmea. Vieläkö tässä pitää mennä vakavampaan asenteeseen, että tekin alatte ymmärtämään, että jotakin tälle pitää tehdä. Ja Suomen pitää olla siinä kyllä edelläkävijä, kun sitä jotakin aletaan tekemään.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun katsotaan, kuka tässä maailmassa saastuttaa, niin ne ovat Kiina, Intia, USA, Venäjä, tällaiset maat. Perussuomalaiset siinä vaiheessa, kun saadaan laaja kansainvälinen sopimus esimerkiksi YK:n kautta — tai jotain muuta, joka koskee kaikkia maita — totta kai voi olla mukana.

Suurinta ilmastonmuutoksen torjumista on se, että lopetetaan sademetsien hakkaaminen, se, että taistellaan aavikoitumista vastaan, se, että taistellaan liikenteen epäpuhtauksia vastaan. Nämä ovat niitä todellisia asioita. Mutta ei se, että Suomi, tai joku muu pikku maa täällä, Tanska, vaikka lakkaisi kaiken hiilijalanjäljen tuottamisen, vaikuttaisi maailman tasolla yhtään mitään.

Me emme vastusta hyviä ajatuksia, mutta me kehotamme, että ne maat, jotka todella saastuttavat, saataisiin joillain tavalla mukaan. Siitä tässä on kysymys.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä kysymyksestä, mitä maksaa ja kuka maksaa: Meillä on jo käytettävissä hyvin paljon tieteellistä tietoa juuri siitä, että mitä pidemmälle viivytetään ilmastonmuutoksen torjuntaa, sitä enemmän se maksaa meille kaikille. (Timo Soini: Saisko jotain lukuja?) Ja tässä on vastuu kyllä meillä kaikilla, myöskin siinä, että saadaan aikaiseksi näitä kansainvälisiä sopimuksia. Siellä on Kiina jo vahvasti tulossa mukaan.

Mutta korostan sitä, että meillä Suomessa on tässä suuri mahdollisuus. Minun mielestäni meidän vientistrategiamme pitäisi luoda sen mukaan, että meillä on cleantechiä, meillä on uusiutuvia energioita, meillä on energiatehokkuutta. Tällä hetkellä meidän osuutemme maailmanmarkkinoista on noin prosentti. Kuvitelkaa, miten helppoa meillä olisi nostaa se useampaan prosenttiin. Se olisi tapa, jolla me saisimme uusia työpaikkoja Suomeen. Tällä tavalla me saisimme (Puhemies koputtaa) aikaan nimenomaan sen, että meidän taloutemme tässä kohenisi.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tällä ilmastolailla tule yhtään uutta velvoitetta. Suomi on muissa yhteyksissä tehnyt ne kansainväliset sitoumukset, joista Suomi on kertonut pitävänsä kiinni. Tämän ilmastolain puitteissa tavallaan vain tämä kaikki todetaan, mihin Suomi on jo aikaisemmin sitoutunut.

Mutta myöskin, edustaja Myller, toisinpäin: ei tämä velvoita mitenkään jotain uusiutuvaa energiaa lisäämään. Me olemme tehneet kansallisella tasolla ja lainsäädäntötasolla omat päätöksemme, millä tavalla ja miten uusiutuva energia kaiken kaikkinensa on. Minä ymmärrän, että tässä lainsäädännössä kysymys on siitä, että tässä tavallaan se ajattelu puhtaammasta, päästöttömästä energiasta ja puhtaasta, päästöttömästä yhteiskunnasta ajetaan läpi yhteiskunnan sen kaikkiin rakenteisiin ja suurin piirtein piste siihen kohtaan.

Samalla tämä kyllä tuottaa jonkun verran byrokratiaa: kerran kymmenessä vuodessa perusteellinen selvitys, joka vuosi eduskunnalle erillinen selvitys, tämän lisäksi jokainen hallitus tekee ilmasto- ja energiastrategian kerran neljässä vuodessa (Puhemies koputtaa) ja käy kerran vuodessa vielä erillisen keskustelun. Kyllä me nyt keskustelemme näistä asioista. En vastusta tätä.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on siitä linjasta, jossa Suomi haluaa olla mukana. Me haluamme olla mukana niiden maiden joukossa, jotka systemaattisesti etsivät niitä keinoja, (Mauri Pekkarinen: Ei tuo ole vastaus minun kysymykseeni!) joilla saadaan myöskin globaalia vaikutusta siihen, että ilmastonmuutosta voidaan torjua. Jokainen lähtee päätöksissään omista maistaan. Olemalla mukana näissä kaikkein kunnianhimoisimmissa hankkeissa me osaltamme luomme myös niitä mahdollisuuksia, joilla auraamme tietä uudelle teknologialle ja sen kysynnälle. Siinä Suomi sitten on vastaamassa tähän kysyntään.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Emme me ole kieltäneet, etteikö ilmastonmuutos olisi mahdollista. (Antti Kaikkonen: Mutta myönnättekö? — Timo Soini: Emme ole kieltäneet!) Mutta kun puheenjohtaja Korhonen toteaa, ettei tämä muuta mitään, niin se nyt on aivan käsittämätöntä, koska jos talousvaliokunnan lausuntoa katsotaan, niin kyllä tästä kaikenlaista sanktiota seuraa. Nyt kun todetaan, että kun EU-tasolla tehdään päätöksiä nyt jo, niin se on päällekkäisyyttä, koska tässä nyt Suomessa samoja päätöksiä tehtäisiin, pikkasen kireämpiä päätöksiä vielä sitten, niin onhan tämä aivan käsittämätöntä. Ei tässä Suomella ja eduskunnalla varmaan jatkossa mitään sanomista tule olemaan. Mutta kun edustaja Myller totesi, että Suomella on suuri mahdollisuus näyttää nyt sitten tässä asiassa jotain, niin me varmaan saamme olla maksamassa tässä ihan varmaan nyt, se on se näyttö.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten retoriikka menee pahasti sekaisin tässä asiassa. Itse kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa mukana olleena tiedän, että juuri ne aavikoitumissopimukset, metsittämiset, se, että siellä edetään, ovat osa kokonaisuutta, jossa me teemme näitä ratkaisuja, (Timo Soini: Muttei kelvannut sekään!) sitoudumme päästövähennystavoitteisiin, ja siellä tehdään näitä, tehdään teknologian siirtoja kehitysmaihin. Suomalainen Jukka Uosukainen johtaa tätä YK:n organisaatiota, joka auttaa teknologian siirrossa. Siellä tarvitaan sitä huippuosaamista ja teknologiaa, mitä suomalainen teollisuus voi täällä kotimaassa kehittää meidän käyttöömme ja auttaa muuta maailmaa hyppäämään hiili-intensiivisen vaiheen yli.

On selvää, että ilmastolaki on meille kansallisesti väline tehdä fiksummin, laajemmin läpi koko yhteiskunnan niitä päästövähennystavoitteita, joilla päästään aidosti semmoiseen yhteiskuntaan, yhdyskuntaan, jossa liikenne, asuminen, palvelut, ihmisten arki on mietitty niin, että me saamme siitä sitten myös elinkeinoja ja fiksumpia palveluita, että me vähennämme päästöjä emmekä vain mieti energiatuotantoja tai vanhoja tapoja toimia. Tämä on myös iso muutos kulutukseen, joka on taloudelle iso mahdollisuus. Minä toivon, että perussuomalaisetkin näkevät ne kymmenettuhannet työpaikat, jotka tässä on Suomeen saatavilla.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minusta tässä se oleellisin seikka on se, että se vasta maksaa, jos ei tehdä mitään. (Martti Korhonen: Nimenomaan!) Tämä on tämän koko homman ydin. Se vasta maksaa, ja se maksaa sillä tavalla, että esimerkiksi ne, jotka saastuttavat, eivät välttämättä itse sitä laskua maksa vaan globaalisti ja laajalti kaikki maksavat.

Se on erittäin erinomaista, että tällainen puitelaki nyt saadaan aikaan. Niin kuin täällä on monesti todettu, eihän tämä mitään yksityiskohtia säädä. Ne tulevat sitten myöhemmin, ja mennään näitten linjausten mukaisesti. Nämä luovat ne raamit, millä tavalla lähdetään tätä asiaa hoitamaan, ja on tiedostettu tämän asian vakavuus.

Aivan pienenä esimerkkinä siitä, kun päästään yksityiskohtiin, mitä alkaa tapahtua: Katsotaan autojen pakokaasupäästöjä. Kun siinä säädettiin normit, niin nyt menevät puolella bensamäärällä autot jo eteenpäin ja paljon kovempaa kuin aikaisemmin ja on pienemmät päästöt.

Tämä on se filosofia, jonka täytyy olla jatkossa taustalla, että eivät ne ole pelkkiä rasitteita teollisuudelle taikka kenellekään vaan sieltä tulee ihan selvää etua ja hyötyä, kun asetetaan normeja ja sitten niitten mukaan aletaan toimia ja kehitetään...

...juuri tätä teknologiaa, niin kuin edustaja Myller sanoi.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vihreille ei kelpaa ydinvoima, ei kelpaa vesivoima, tuulimyllyt kelpaavat, mutta ne maksavat paljon eivätkä tuota paljon mitään. Tämän hallituksen aikana on poltettu enemmän koksia kattilassa kuin esimerkiksi siihen aikaan, kun tämä erinomainen edustaja Pekkarinen oli ministerinä. Miten te tästä selviätte ja selitätte tämän, että ei ydinvoimaa, ei vesivoimaa, vähän tuulimyllyä ja sitten te olette polttaneet hiiltä? Näin on vain asia ollut.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin viedä kädestä pitäen edustaja Soinin Tilastokeskuksen tilastoja lukemaan. Viimeisen neljän vuoden aikana on Suomessa käytetty kivihiiltä keskimäärin selvästi vähemmän kuin edellisen neljän vuoden aikana keskimäärin. Toki siellä ovat taustalla edellisen hallituksen päätökset, joita edustaja Pekkarinen oli tekemässä, syöttötariffit ja muut, ja niitä me yhdessä rakensimme.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt pitää todella nähdä se, että ilmastolakihan näkee juuri paljon laajemmin sen, että kysymys ei ole vain energiantuotannosta vaan siitä, että päästöjen vähentämisessä saadaan työpaikkoja sillä, että mietitään liikkuminen, älyliikenne, digitalisaatio, uudenlaiset tavat liikkua ja tuottaa palveluja niin, että me saamme siitä myös tuottavuutta samalla. Tämä on älyn, ympäristöteknologian ja ilmaston puhdistamisen yhdistelmä, mitä me teemme. Energiantuotannossa me tiedämme kaikki — asiantuntijaprofessoriryhmä on arvioinut — että Suomessa olisi kotimaista uusiutuvaa energiaa otettavissa käyttöön niin, että me voimme luoda kymmeniätuhansia työpaikkoja lähivuosina, jos aloitetaan kunnianhimoinen ohjelma uusiutuvan energian käyttöön ottamiseksi Suomessa. Ne ovat niitä duunareiden työpaikkoja teollisuudessa. Luulisi, että Soinikin puolustaisi niitä eikä vain venäläistä Rosatomia ja venäläisiä työpaikkoja. (Timo Soini: Kyllä!)

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä keskustan ryhmä halusi varmistaa sen, että ta-valliselle kansalaiselle, yritykselle tai vaikkapa maanviljelijälle ei tule lisää hallinnollista taakkaa tai byrokratiaa, ja sen takia on hyvä, että tuohon tuo ponsi tuossa muodossa tuli sen asian vielä selkeyttämiseksi.

Mutta sinällään tämä laki ei nyt maailmaa muuta suuntaan eikä toiseen, mutta on sillä tämmöinen myönteinen signaaliarvo kuitenkin, että Suomessa tämmöinen laki hyväksytään. Se tuo ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä ilmastopolitiikkaan. Ja jos tämä sali nyt kerran vuodessa ilmastopolitiikasta keskustelee, niin ei se liikaa ole tähän kysymyksen mittakaavaan nähden. Ei se liikaa ole, aivan hyvin näin voidaan tehdä, ja on syytäkin itse asiassa tehdä.

Kaikista tärkeintä tänä vuonna on se, että Pariisin ilmastokokouksessa saavutetaan sopimus, jolla toden totta saadaan kaikki, tai ainakin lähes kaikki, maailman valtiot näihin talkoisiin mukaan. Toivon, että sekä nykyinen hallitus että tuleva hallitus kovasti ponnistelee tämän sopimuksen puolesta.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymyksessä puitelaki, niin kuin täällä on todettu, ja kyllähän tämä vaikuttaa sillä tavalla valtionhallinnon virkamiehiin, että heidän on jokaisella sektorilla lähdettävä tarkastelemaan näitä päästöjä ja niitten alentamisesta.

Mutta ennen kaikkea minä viittaisin tähän liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon, missä erityisesti valiokunta pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että päästöjä koskevilla velvoitteilla ei saa aiheuttaa esimerkiksi yrityksille kohtuuttomia kustannuksia — tämä on samantyyppinen kuin mikä oli talousvaliokunnassa myös — eikä hallinnollista taakkaa taikka muutoin heikentää kotimaisten yritysten kilpailukykyä. Tässä on sama asia kysymyksessä kuin mikä oli rikkidirektiivin osalta, ja sen takia tässä täytyy hallitusti edetä, niin että meidän kilpailukyky ei heikkene.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nimenomaan, tämä kilpailukyky on tärkeä asia. Kun tästä ilmastolaista keskusteltiin tuolla ympäristövaliokunnassa, toin esille sen, että me olemme tämän kuluneen vaalikauden aikana, siis perussuomalaiset, omasta mielestämme olleet ympäristövaliokunnassa joustavia, tulleet vastaan monessa asiassa ja olleet aika lailla kiihkottomia, mutta tämän ilmastolain kohdalla meillä tuli niin sanotusti pää vetävän käteen.

Se pointti on tässä se, että tämä kilpailukyky on semmoinen juttu, mikä pitää myös nostaa yhdessä tämän ympäristö- ja ilmastopolitiikan kanssa. Täällä puhutaan tästä cleantechistä ja siitä, että meidän pitää hyödyntää sitä. Se on ihan totta. Tämä cleantech on ikään kuin uusi keksintö — eihän se ole, sitä on ollut vuosikymmenet jo. Sille on vain keksitty nyt tämmöinen nimi. Cleantechiä on ollut paperiteollisuudessa vaikka kuinka kauan, niin kauan kuin minä olen ollut siellä töissä.

Eli tämän keskustelun ja tämän ilmastolain pointti — se, miksi me sitä emme halua — on se, että se on meidän mielestämme turha laki. Kysyin tätä asiantuntijoilta: YM:n asiantuntija (Puhemies koputtaa) oli sitä mieltä, että kyllä selvitään olemassa olevalla lainsäädännöllä ja sitä kehittämällä.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Entä jos me toimisimme niin kuin perussuomalaiset esittää, että tämä hylättäisiin? Onko todellakin niin, että suomalaiset ajattelevat, että tämä on turha laki koota yhteinen näkemys ja selkeä linja eteenpäin, millä tavalla kehitetään oikeasti ympäristöystävällistä toimintaa, päästövähennystä ja suomalaista osaamista niin yrityssektorilla kuin erityisesti koulutuksen kautta uusien teollisuudenalojen osalta? Minusta se viesti on aivan väärä. Se, että me hyväksymme tämän, antaa selvän viestin viedä eteenpäin juuri sitä osaamista. Edustaja Lindström tietää, kuinka metsäteollisuudessa ollaan menty viimeisen 15 vuoden sisällä äärimmäisen isoja askeleita hyvään teknologiaan, bioteknologiaan, ja sinällään se on ollut oikea suunta. Nyt sitä on syytä vauhdittaa myös tällä yhteisellä kansallisella näkemyksellä.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä on tässäkin keskustelussa käynyt ilmi, että entinenkin lainsäädäntö riittää siihen, että tämä kehitys jatkuu ja ettei tämmöistä puitelakia tarvita. Paljon tärkeämpää olisi, että maailmalla kokouksissa, missä nyt jo 30 vuotta jotkut ovat lentäneet ja käyneet saastuttamassa tuota ilmaa, keskusteltaisiin ja saataisiin tosiaan nämä isot maat lähtemään mukaan ja myöskin kehitysmaita ottamaan vastuuta, ettei siellä paljon saastuttavammilla menetelmillä tehdä niitä töitä, mitä ennen tehtiin täällä. Täällä ollaan työttömänä ja maksetaan sitten siitä hyvästä vielä muille. Ei tämä kansantalous ainakaan tämän hallituksen esityksillä ole tullut kuntoon, velka kasvaa jatkuvasti, ja pitäisi ottaa vastuuta siitä, että muutkin osallistuvat siihen. Sitten kun he rupeavat olemaan siinä meidän tavoitteitten tasolla, niin tehdään sitten eteenpäin. Toki voidaan tieteessä ja tutkimuksessa kehittää koko ajan eteenpäin, mutta on turha syyttää perussuomalaisia takapajuisuudesta. Kyllä sitä on noita opintoja tullut ainakin itse käytyä sen verran tältäkin alalta, että varmaan (Puhemies koputtaa) löytyy tietämystä.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä perussuomalaiset tässä nyt aika yksin ovat. Kuten sanoin jo aiemmin, suurin osa suomalaisista, Suomen kansasta, kannattaa ilmastolakia ja suurin osa, kuten tiedämme, kansanedustajista. Itse asiassa olette aika yksin köröttelemässä lyhyet valot päällä tulevaisuuteen.

Edustaja Soini ehti täältä jo lähteäkin, mutta teiltä muilta kysyisin: Oletteko te miettineet, millaiset kustannukset ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksista aiheutuisi tuleville sukupolville? Ja oletteko valmiit ottamaan siitä vastuun? Selvästikään ette. Olisin myös kysynyt: ettekö ole koskaan todellakaan kuulleet uusiutuvan energian ja vihreän teknologian tuomista mahdollisuuksista suomalaiselle työllisyydelle ja teollisuudelle?

Meillä vihreillä on tavoitteena saada Suomeen suuri määrä uusia työpaikkoja vuoteen 2020 mennessä, parisataatuhatta uutta työpaikkaa, joista neljäsosa kiertyisi uusiutuvan energian ja sen tuomien mahdollisuuksien ympärille. Mikä on teidän vaihtoehtonne?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kysytään vaihtoehtoa ja kehutaan sitä, miten tutkimus ja tiede tuovat työpaikkoja. Sen verran olen tiedettä tehnyt, että varmaan menee viisi tai kymmenen vuotta ennen kuin jotain uutta keksitään, jos ei lähdetä sieltä nykytasolta. Että ei saada kovin nopeasti tulosta, vaikka tehdään koko ajan, ja varmasti tiedemiehet ja yliopistot tekevät työtä pienillä palkoilla siihen nähden, mitä me täällä ansaitsemme.

Vihreät saa pienelläkin budjetilla aikaiseksi sen, että meidän teollisuudelle tulee enemmän vahinkoa. Se tulee ihan nopeasti, se tulee heti. Tutkimustuloksilla saavutetaan jotain uutta teknologiaa ja hyötyä kymmenien vuosien tuloksena silloin, kun tutkimustyö onnistuu. Se ei tule heti, vaikka kuinka täällä politiikkaa puhutaan.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taannoin olimme edustaja Heikkilän kanssa valiokuntamatkalla Kanadassa ja siellä yhdessä totesimme, kuinka ilmastonmuutos oli saanut aikaiseksi valtavien metsäalueiden tuhot.

Metsätuhoajat lisääntyvät, ja tämän luulisi kiinnostavan myös edustaja Lindströmiä, joka tuntee paperiteollisuuden. Eikö silloin myös ole paperiteollisuuden, metsäteollisuuden parasta puolustamista se, että puutumme tarpeeksi ajoissa? Nyt ei ole yhtään liian aikaista. Tuho on jo tapahtunut monissa osissa maapalloa, kun keskilämpötila on noussut. Nämä ovat mitä vakuuttavimpia todisteita siitä, että meidän on tehtävä oma osuutemme.

Enkä näe myöskään logiikkaa siinä, kuinka me suomalaisella lainsäädännöllä voisimme pakottaa maailman suuret maat sitoutumaan ilmastosopimukseen. Teemmekö me, haluammeko tehdä, huonoa terveydenhuoltoa sen vuoksi, jos muualla maailmassa tehdään huonosti asiat? Meidän pitää olla edelläkävijöitä. Vaikuttavuus tulee myös siitä, kuinka me näytämme muulle maailmalle mallia.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan selvennyksen vuoksi: Suomalainen teollisuus, metsäteollisuus, on edelläkävijä koko maailmassa ympäristön- ja ilmastonsuojelussa. Se pitää ottaa huomioon. Jos me rupeamme täällä koko maailmaa parantamaan, niin ei se globaali ilmasto varmaan siitä muutu yhtään mihinkään. Jos emme me saa Intiaa, Kiinaa, Venäjää, USA:ta mukaan näihin talkoisiin, niin onhan se nyt ihan selvää, että eihän se, että me ammumme itse omaan jalkaan olemalla joku edelläkävijä ja vetoamme sitten siihen, että kyllä ne muut tulevat perässä, kun Suomi täällä näyttää esimerkkiä, vain näin käy.

Kyllä tämän ympäristönsuojelun ja ilmastonsuojelun rinnalle pitää nostaa talous, työllisyys ja kilpailukyky. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, niin kuin täällä koetetaan antaa semmoista kuvaa, että keksimällä nyt jotain cleantechiä tulee 100 000 uutta työpaikkaa. Varmaan tulee työpaikkoja, se on ihan selvä asia, mutta ei tuollaisia määriä. Uusiutuvaan energiaan meillä on se kanta, että sieltä tulee työpaikkoja, se on meidän linja.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, herra puhemies! — Pari asiaa.

Ensinnäkin, tämä perussuomalaisten logiikka ei nyt toimi kyllä ollenkaan yks yhteen — mitä minä suuresti ihmettelen — kun edustaja Lindström sanoi, että he ovat valiokunnassa toimineet tähän saakka hakien ratkaisuja ja yhteisymmärryksessä niihin on päästy noin pääsääntöisesti. Nyt te yhtäkkiä edistyksen etujoukoista muutattekin sinne taantumuksen joukkoihin ihan käsittämättömillä perusteilla, kun te ensin hyväksytte sen, että 80 prosentin päästövähennysta-voite vuoteen 2050 mennessä otetaan tavoitteeksi vuoden 1990 tasosta. No, nyt täällä irtaudutaan siitä ja sanotaan, että tämä on nyt jotakin uutta ilmastopolitiikkaa, ja uuden kanssa tällä kyllä ei ole mitään tekemistä, vaan tämä on vanhasta sopimuksesta irtautumista, mitä minä suuresti ihmettelen. Kyllähän meidän kilpailukyky perustuu siihen, että me pystymme toimimaan maailmassa, jossa yleensä sitä kilpailukykyä on. Jos me emme tätä ilmastokysymystä ota tosissaan, niin täällä ei kohta ole, kenen kanssa kilpailla ja mistä kilpailla. Tämä keskustelu on aivan järjetöntä välillä, laidasta laitaan.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Politiikalla voidaan muuttaa maailmaa. Niin ovat ajatelleet ne kymmenettuhannet ihmiset, jotka alkoivat jo viime eduskuntakaudella vedota kansanedustajiin ja muihin suomalaisiin päättäjiin ilmastolain puolesta. Toki nämä vaatimukset olivat kireämpiä kuin ne, mitkä nyt toteutetaan tällä lailla, koska tässä ei ole faktisesti sidottuja määreitä siitä, mitkä ovat ne tavoitteet, mutta suunnan ja sitoutumisen aste on aivan varma.

Minä olen varma, että Suomi on kansainvälisissä neuvotteluissa tämän jälkeen vahvempi osapuoli kaikilta osin. Kyllä ei ole poissuljettu myöskään tämän talouden ja teknologian, muunkin kuin uusiutuvan teknologian, asema, koska muun muassa metsätalous jo vaatii sitä, että Suomessa kootaan yhteen se tieteellinen tieto ja käytännöllinen tieto, joka eri hallinnonaloilla ja valtiolla on, ja sillä tavalla me saamme koordinoidun kansallisen näkemyksen kansainvälisiinkin neuvotteluihin, mutta ennen kaikkea tänne kotimaahan.

Minä uskon henkilökohtaisesti, että ilmastonmuutoksen hillintä on yksi asia, joka tulee yhdistämään vielä suomalaisia kansakuntana ja vielä (Puhemies koputtaa) muitakin kansoja keskenään.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa käynyt ilmi ja todistettu sitä, että Suomen teollisuus on maailman puhtain ja paras, mitä on olemassa. Ainakin sillä maapallolla, missä perussuomalaiset elävät ja asuvat, on vain yksi ainoa ilmakehä, ja sitä maapalloa, missä me asumme, on suojeltava. Näin ollen kaikki tehtaat, mitkä tällä maapallolla ovat, totta kai saastuttavat, mutta jos me kurjistamme suomalaisen teollisuuden, mikä on maailman paras ja puhtain, toimintamahdollisuuksia täällä, niin siinä tapauksessa tehtaat siirtyvät muualle, missä ne saastuttavat paljon enemmän, joten pitäisi miettiä, mikä tämä ympäristönsuojelun tarkoitus oikeasti on ja miten se tehdään parhaiten. Suomalainen teollisuus on ympäristöteko.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ilmastolain suuri kokonaisuus on tietysti aivan ymmärrettävää, ja itsekin toki tätä kannatan, mutta valiokuntakäsittelynkin osalta kieltämättä mietin aika tavalla, mikä tämän todellinen hyöty kaiken kaikkiaan on. Täällä muun muassa todetaan, että esitetty laki on ennen kaikkea informaatio-ohjauksen väline, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa valtioneuvostolle, eduskunnalle ja valtion viranomaisille ilmastopolitiikan toteuttamista varten. Kun tätä miettii tarkemmin, niin tämähän on itse asiassa syvällisesti ajatellen enemmänkin johtamis- ja yhteistyökysymys. Kieltämättä minä mietin, tarvitaanko kaiken kaikkiaan tämmöistä jäykistävää lainsäädäntöä säätämään siitä, että yhteistyötä pitää tehdä, eli tarvitaanko todella tämän tyyppistä lainsäädäntöä vai olisiko tämä hoidettavissa paljon helpommin ja yksinkertaisemmin jotenkin muuten.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kyselevät ilmastolain hintalappua, mutta Stern ja moni muu talousasiantuntija ovat laskeneet, että jos ilmastokriisiä ei ratkaista ja toimita nyt, niin kustannukset tulevat myöhemmin todella paljon kalliimmiksi. Jatkossa ilmastopaneeli tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Saadaan päästöjen seurantaa, toimien vaikuttavuuden arviointia ja voidaan valita parhaat ja kustannustehokkaimmat keinot päästöjen hillitsemiseksi. Ilmastolaki tuo pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ilmastopolitiikkaan.

Täytyy sanoa, että tuo lain tasolla oleva tavoite, 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä, on sekin itsessään jo oikeastaan niin kova, että jo tänä päivänä pitää toimia, että maailma ei lämpene yli tuon kriittisen kahden asteen rajan, jotta Suomessakin voi jatkossa olla neljä vuodenaikaa ja jotta maailmassa on hyvinvointia ja hyvä tulevaisuus kaikille tulevaisuudessakin. Tänä päivänä pitää jo aloittaa vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen. Tämä laki on hyvä askel siihen suuntaan puhumattakaan niistä vientimahdollisuuksista, mitä tämä tuottaa meidän puhtaan (Puhemies koputtaa) teknologian teollisuudellemme.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Rakel Hiltunen sanoi tuossa, tässä on kahdeksan vuotta nyt kuultu sitä kansalaisten toivetta, että Suomeen täytyy saada ilmastolaki. Minä olen äärettömän iloinen siitä, että ollaan nyt siinä vaiheessa, että esitys on tässä meidän pöydällä. Ja mitä tulee näihin meidän yrityksiin, mitä Suomessa on, kun perussuomalaiset kovasti pelkäävät, että meiltä sitten työpaikkoja menee, niin minä olen käynyt paljon suurissa yrityksissä ja he ovat olleet nimenomaan aktiivisia ja varautuneet tähän ilmastonmuutokseen ja katsoneet, että se on myös heidän taloudellisen toimintansa kannalta äärettömän hyvä asia, että he pyrkivät vähentämään päästöjä ja päästään vähähiilisempään yhteiskuntaan. Se on kilpailutekijä nykyisin yrityksille, ja se tuottaa myös paljon hyvää tulevaisuudessa Suomelle.

Mutta sitten minä mietin sitä, että kun tämä on kumminkin pitkän ajan projekti ja meidän pitäisi miettiä sitä (Puhemies koputtaa) varhaiskasvatuksessa jo... [Mikrofoni suljettiin, koska puheaika ylittyi.]

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Soini ja Lindström viittasivat siihen, että Kiinan pitää merkittävänä saastuttajana osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen. Edustajat Soini ja Lindström varmasti seuraavat ilmastopolitiikkaa Kiinassa vähintään yhtä tarkkaan kuin itse seuraan, joten he varmasti myös tietävät, että Kiina on asettanut EU:n tavoin vuodelle 2030 tavoitteen päästöjen rajoittamisesta. Kiina on ottanut käyttöön päästökaupan, jossa itse asiassa kokeiluvaiheessa päästöoikeuden hinta on ollut korkeampi kuin meillä Euroopan unionissa. Kiina otti kauan ennen Suomea käyttöön tuulivoiman edistämiseen syöttötariffin — siis syöttötariffin, jota sivumennen sanoen perussuomalaiset Suomessa vastustaa.

Meidän pitää ilman muuta saada kaikki maailman maat mukaan ilmastotalkoisiin. Mutta miten Suomi voi edistää ilmastosopua parhaiten? Me voimme edistää sitä näyttämällä, että me kannamme oman reilun osuutemme tästä globaalista ilmastovastuusta. Me voimme näyttää, että me emme suostu rintamakarkuruuteen ihmiskunnan suurimman uhkan vastaisessa työssä. Sillä me voimme rohkaista ja kannustaa myös Kiinan kaltaisia maita mukaan.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Sumuvuori täällä kyseli perussuomalaisten vaihtoehtoja ja miten tähän asti on pärjätty ja miten pärjätään edelleen. Täällä on todettu moneen kertaan, että tähän asti on pärjätty sillä hyvällä lainsäädännöllä, mikä Suomessa on ollut. Ja siinä tuloksena on erittäin puhdas terästuotanto esimerkiksi Torniossa ja Raahessa. Siitä olemme huolissamme, ja jos se karkaa Kiinaan, se ei ole ainakaan siellä puhtaampaa. Kun ongelma on globaali, ratkaisun täytyy olla globaali, ja siitä varmaan olemme samaa mieltä täällä.

Edustaja Korhonen, tuossa te ihmettelitte näitä ristiriitaisuuksia, ja siinäpä ihmettelette ihan rauhassa. Kehottaisin myös lukemaan ja perehtymään, täällähän teillä mietintö on, ja maa- ja metsätalousvaliokunta tästä istui pitkään. Olen täällä alleviivannut yksimielisen valiokunnan mietinnöstä — edustaja Tiilikainen ehti lähteä, ristiriitainen oli Tiilikaisenkin puhe — kun täällä maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että valiokunta pitää edellä mainituista syistä lakiesitystä ongelmallisena ja osin ristiriitaisena. Tämä on todettu maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja siinä on Suomen Keskusta ollut myös mukana, myös vasemmistoliitto.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minähän viittasin, kun minä sanoin, että teidän puolueenne linja menee kovin ristiriitaiseksi siihen parlamentaarisen energia- ja ilmastotyöryhmän mietintöön, joka syksyllä, lokakuussa 2014, tuli julki ja jossa tämä 80 prosentin tavoite on sisäänkirjoitettu.

Minusta tällainen asia ei voi olla niin, että sillä lähdetään käymään kauppaa tai sitten nostatetaan vaaleihin ja sitten irtaudutaan siitä, mitä muutama kuukausi aikaisemmin on sanottu. Nämä ovat kumminkin niin ison luokan kysymyksiä, että eivät ne nyt ole ihan huutokauppatavaraa niin, että niillä voidaan mennä muutaman kuukauden välein eri linjoille. Teillä oli puolueesta siellä edustajat. En nyt ulkoa muista, keitä siellä oli. Te voitte muistaa ehkä paremminkin, mutta minun mielestäni se oli hyvin järkevä linja, ja siihen poliittiset puolueet ovat sitoutuneet. Toivotaan nyt, että niistä pidetään kiinni myös vaalien alla tässä muutama kuukausi ja sitten vaalien jälkeen ja saadaan nämä asiat hallintaan.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei se nyt ole perussuomalaisten syy — ei se kyllä ole vasemmistoliitonkaan syy — että vaalit ovat tulossa ja tämän lain valmistelu ja mietinnön valmistuminen ajoittuivat tähän ajankohtaan. Ja kyllä, olin itse tässä parlamentaarisessa ryhmässä, ja niin oli myös vasemmistoliitto ja vihreät. Kyllä siellä siitä turpeen käytöstäkin sovittiin. Eli näiltä osin tämä koskee vain osaa sitä Peikko-mietinnön kohtaa.

Kun katson tätä meidän vastalausettamme ja te puhuitte joistakin prosenttiluvuista, niin ei täällä nyt erityisesti ole hirttäydytty mihinkään lukuihin niiltä osin kuin ollaan eri mieltä tästä laista. Ja kyllä, edelleenkin peräänkuulutan sitä, että tämä on puitelaki, tämä on ohjaava, neuvova laki. Tarvitsemmeko lakia, kun meillä on olemassa todistettavasti hyvä ympäristölainsäädäntö, joka on nimenomaan tuottanut sinne meidänkin maakuntaamme, edustaja Korhonen, niitä puhtaita teollisia työpaikkoja, joista minä ainakin olen huolissani?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu ja väiteltykin siitä, kenelle vastuu ilmastonmuutoksen torjumisesta kuuluu. Minun mielestäni se kuuluu meille kaikille ja jokaiselle sillä paikalla, missä on. Tällä hetkellä tosiasia kuitenkin on se, että me tiedämme, ketkä siitä kaikkein eniten kärsivät. Siitä kärsivät maapallon kaikkein köyhimmät, jotka eivät ole millään tavalla osallisena tähän ilmastonmuutokseen. Ja kun Suomella on oma paikkansa tässä tehdä oma työnsä, niin meillä on myöskin oma paikkamme tehdä työtä Euroopan unionissa, ja meidän on oltava siinä porukassa, joka vie siellä näitä asioita mahdollisimman pitkälle ja on viemässä myöskin Euroopan unionia siihen tilanteeseen, että sillä on antaa myöskin vastauksia globaaliin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen, myöskin neuvottelupöydissä, tarjoamalla osaamista, teknologiaa, tekemällä yhteistyötä maailman köyhimpien maitten kanssa ja ratkaisemalla tätä kautta tätä kysymystä.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. Pakko sanoa, että perussuomalaisten piittaamattomuus tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista ja maapallon tilasta kyllä hämmästyttää, vaikka toisaalta ei se kovin yllätyksenä tullut. (Martti Korhonen: Ja kauhistuttaa!)

Täällä on keskusteltu siitä, mikä rooli Suomella, pienellä Suomella, voi olla ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Meillä voi olla hyvin monenlaisia rooleja: me voimme toimia ja me toimimme vahvasti sen puolesta, että kansainvälinen ilmastosopimus syntyisi, me voimme pitää omasta kotipesästämme huolta eli siitä, että kannamme oman vastuumme, ja toisaalta meillä voi olla kokoamme suurempi rooli osaamisemme kautta.

Kuten täällä on jo todettu monissa puheenvuoroissa, työ ilmastonmuutoksen torjumiseksi on myös mahdollisuus Suomelle. Suomessa on paljon osaamista ympäristöliiketoiminnassa, cleantechissä, kiertotaloudessa, resurssitehokkuudessa ja niin edelleen, ja nyt elämme oikeastaan sellaisia hetkiä, että maailmalla puhutaan jopa siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on maailman suurin bisnesmahdollisuus, ja Suomi on nyt siinä tienhaarassa, että meidän täytyy päättää, hyödynnämmekö tämän mahdollisuuden, hyödynnämmekö sen suomalaisen osaamisen, jota meillä paljon on, autammeko meidän yrityksiämme ponnistelemaan kansainvälisille markkinoille ja myymään muulle maailmalle tietä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Eli nyt on se valinnan paikka, ja minusta tämä mahdollisuus pitäisi täysimääräisesti hyödyntää, koska se on sekä ympäristön että meidän oma etu ajatellen myös suomalaista työtä ja tulevaisuutta.

Ja kuten monissa puheenvuoroissa todettiin, ilmastonmuutoksen torjunnassa kustannustehokkaampaa on toimia ennemmin kuin myöhemmin, ja sitä kautta voimme myöskin olla monia peruuttamattomia vaikutuksia ehkäisemässä.

Kiitän tästä keskustelusta ja siitä, että kuitenkin eduskunnasta löytyy vastuuta ja halua toimia tulevien sukupolvien ja ympäristömme hyödyksi. (Martti Korhonen: Nimenomaan!)

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! On todella historiallista, että eduskunta on nyt ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta hyväksymässä ilmastolakia. Sitä voi pitää puitelakina, joka ei tuo paljon uutta, mutta samaan aikaan se aivan olennaisella tavalla muuttaa meidän suhtautumistamme ihmiskunnan suurimpaan uhkaan, ilmastonmuutokseen, sen hillitsemiseen ja sen hillitsemiseen käytettävien keinojen käyttöönottoon juuri Suomessa suomalaisten hyväksi, koko maailman ilmaston pelastamiseksi ja meidän teknologisen osaamisemme kehittämiseksi myös kansainväliseen vientiin.

Ilmastolaki tuo sillä, että lain tasolle kirjataan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050, selkeän lakipohjaisen velvoitteen jokaiselle hallitukselle avoimesti, kansainvaltaisesti, ihmisiä osallistavalla tavalla ja eduskunnan päätöksentekovaltaa kunnioittavalla tavalla tuoda esille, että me oikeasti toteutamme toimia koko yhteiskunnassa päästöjen vähentämiseksi luvatulla tavalla. Se on merkittävä parannus aikaisempaan, kun aikaisemmin on vain ennen kaikkea edelleen vähän vanhanaikaisesti energiatuotantoon keskittyen vähennetty päästöjä energia- ja ilmastostrategiatyössä.

Sen työn merkitys jatkuu, mutta se suurin muutos on se, että koko maailman talousjärjestelmä on muuttunut siinä, miten me kulutamme, miten me käytämme palveluita, miten me liikumme. Kaikki tämä on muuttumassa, ja ilmastolain avulla me voimme eduskuntana ohjata tätä muutosta ja ottaa Suomessa fiksuja ratkaisuja käyttöön. Eli kysymys on siitä, että uudistetaan kaupunkeja fiksuiksi, saadaan parempia joukkoliikenneratkaisuja käyttöön, saadaan kotimaisia puhtaita energiamuotoja käyttöön, otetaan älyä käyttöön, digitalisoidaan palveluja ja sitä kautta kaikki yhteiskunnan sektorit ovat mukana vähentämässä päästöjä.

Suomalainen maatalous voi menestyä sitä kautta, että me kehitämme vähähiilisiä tuotteita ja saamme niillä myös vientimarkkinoita, koska yhä useampi kuluttaja miettii sitä, mikä on maataloustuotteen, ruuan hiilijalanjälki. Eli ei jätetä mitään uutta asiaa keksimättä, uutta mahdollisuutta hyödyntämättä eikä vain sanota näin, että me olemme jo tehneet osamme.

Tästä tullaan siihen suureen huijaukseen, joka perussuomalaisten retoriikassa on, että suomalainen teollisuus olisi muka jo tehnyt kaiken ja me emme voi tehdä mitään ja että se, että me teemme lisää, uhkaa meidän teollisuutta. Se on juuri päinvastoin: se, että suomalainen teollisuus on tehnyt paljon, on tehnyt heistä kilpailukykyisen, ja me jatkamme sitä työtä ilmastolailla. Se, että ilmastolain mukaisia päästövähennyksiä toteutetaan, tarkoittaa sitä, että me toteutamme kustannustehokkaasti fiksun teknologian käyttöönottoa, jolla on vientimahdollisuuksia.

Varsinainen teollisuushan ei ole edes tämän esityksen piirissä, koska jos puhutaan energiatuotannosta ja sen kulutuksesta, niin se on päästökaupan puolella. Näin ollen keskeisimmät ohjauskeinot tässä tuovat uutta asumisen, rakentamisen, maatalouden, liikenteen ja yhdyskuntasuunnittelun puolella.

Suomen ilmastolaki on saanut käsittelyn aikana paljon lisää tukea. Olen iloinen siitä, että vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n lisäksi muut puolueet ovat laajasti ryhtyneet kannattamaan sitä — näillä puolueilla se oli ohjelmissaan jo aikaisemmin — ja siitä kiitos, että hallituspuolueista kokoomus on tähän sitoutunut prosessin aikana selvästi lisääntyvällä tavalla, ja se, että myös oppositiosta keskusta on ollut vahvasti lain takana, on tärkeä sitoutuminen siihen, että seuraava hallitus jatkaa ilmastolain mukaisesti nyt niitä kunnianhimoisia päästövähennyksiä, mikä on se, mitä seuraavaksi pitäisi sitten käytännössä viedä kentällä toteen.

Hallinnollisia esteitä puretaan ilmastolailla. Minä en näe sitä, että tässä velvoitetaan ministeriöt miettimään myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ennakoivasti yhdessä, esimerkiksi asumiseen liittyviä tulvaennustekysymyksiä ja muita asioita. Me voimme vähentää tulevia kustannuksia sillä, että ministeriöt yhdessä miettivät, minne kannattaa asuinrakentamista sijoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumisenkin takia, ja sitten otetaan fiksuja ratkaisuja käyttöön. Tämä hallinnollinen yhteistyö tulee poistamaan esteitä uusien ratkaisujen käyttöönotolta ja luomaan elinkeinoelämälle kasvua.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista haluan sanoa sen, että Suomen, meidän, teoilla ja puheilla on vaikutusta. Minä olen ollut itse useissa neuvottelupöydissä ihan keskeisessä roolissa varmistamassa sitä, että ylipäätään sopu on saatu aikaan: Dohassa 2012, Durbanissa 2011, myös Varsovassa 2013. Me voimme olla sellainen maa, joka esittää ratkaisuja ja omilla esimerkeillään näyttää myös sen, että muitten maitten pitää sitoutua. Nyt meillä on iso mahdollisuus saada globaali ilmastosopimus Pariisissa, ja siihen kannattaa tarttua.

Lopuksi, puhemies, esitän haasteen myös energiatuotannon puoleen. Kivihiilen käytöstä on paljon puhuttu. Vihreät esittää sitä, että seuraavalla hallituskaudella Suomessa voitaisiin kieltää kivihiilen poltto lailla vuoteen 2025 mennessä, jolloin me pääsemme siitä isosta pullonkaulasta ja ongelmasta eroon, että kun päästöoikeuden hinnat ovat liian alhaisia, niin meillä edelleen kivihiiltä tulee ulkomailta Suomeen, ja se voitaisiin korvata kotimaisella uusiutuvalla energialla, sen lisäksi, että meidän pitää ajaa EU:ssa kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, vähintään 50 prosentin päästövähennystavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Tällainen lakisääteinen kielto on Isossa-Britanniassa energiaministeri Ed Daveyn ehdottamana myös, (Puhemies koputtaa) ja suuret puolueet ovat siellä sitoutumassa kivihiilen alasajoon. Eli vetoan, että muut puolueet tulisivat myös tähän haasteeseen mukaan.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen tullut siihen ikään, että olen alkanut muistella vanhoja, ja ajattelin myös ilmastolakia lähestyä siitä näkökulmasta. Vuonna 2008, kun itse toimin valtioneuvoston kansliassa ilmastopoliittisena asiantuntijana, teetettiin ensimmäinen selvitys ilmastolain soveltumisesta suomalaiseen järjestelmään, ja sen viesti oli se, että kyllähän se tänne soveltuu, joskaan ulkomailta ei suoraan mallia voida kopioida. Vuotta myöhemmin silloinen hallitus hyväksyi yksimielisesti ja eduskunta yksimielisesti vahvisti tulevaisuusselonteon, jossa todettiin, että ilmastolakia tulee edelleen selvittää ja katsoa, voisiko siitä saada apuja suomalaiseen ilmastopolitiikkaan. Hallitusohjelmassa 2011 tämä ilmastolain säätäminen kirjattiin — kiitos kaikille siinä mukana olleille — ja nyt sitten meillä on hallituksen yksimielinen esitys, liki yksimielisesti valiokunnassa hyväksytty. Pohjalla on seitsemän vuoden työ, pohjalla on tuhansien suomalaisten harras toive siitä, että Suomi kantaa oman osansa globaalista ilmastovastuusta, ja nyt on aika myös siitä kiittää.

Ympäristövaliokunnan mietintö ilmastolaista on hyvä, se tuo hyvin esiin niitä lukuisia vahvuuksia ja etuja, joita ilmastolaki voi tuoda tullessaan. Ilmastolakihan lisää eduskunnan tiedonsaantia, se lisää ilmastopolitiikan valmistelun avoimuutta ja tiedeperustaisuutta, se vahvistaa ilmastopolitiikan seurantaa ja myös ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Varmasti siinä matkan varrella todetaan parantamisen varaa, sitä voidaan hioa. Kun muun muassa edustaja Pekkarinen on kantanut huolta tästä byrokraattisuudesta: voi olla, että löydetään virtaviivaisempia tapoja päästä samoihin tavoitteisiin, ja ilmastolakia kannattaa varmasti jalostaa edelleen tulevilla vaalikausilla.

Keskustelussa muun muassa edustajat Lindström ja Jalonen kantoivat huolta ilmastopolitiikan vaikutuksista kilpailukykyyn, ja se on varmasti aihe, joka tässä salissa on hyvin laajalti jaettu. Mutta ilmastolakihan nimenomaan tarjoaa eduskunnalle uusia työkaluja seurata ilmastopolitiikkaa ja vaikuttaa siihen. Otetaan esimerkki: Jos vaikka meillä olisi jo ollut tällä vaalikaudella voimassa ilmastolaki, eduskunta olisi joka vuosi saanut raportin siitä, kuinka päästöjen vähentämisessä edetään, ja silloin olisi vaikkapa edustaja Pekkarisen vetämä talousvaliokunta voinut todeta, että eduskunta ei hyväksy sitä, että kivihiilen käyttö kasvaa, ja olisi voinut lähettää hallitukselle vahvan viestin, että tähän pitää välittömästi puuttua. Ilmastolaki tällaisen mahdollistaa ja toivottavasti parantaa meidän kykyä reagoida ilmastopolitiikan haasteisiin ajassa.

Eikä ole ihan syyttä, että Ison-Britannian elinkeinoelämän keskusliitto kannatti aikoinaan Ison-Britannian ilmastolakia. Isossa-Britanniassa teollisuus nimenomaan näki, että ilmastolaki, sen tuoma pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus, on teollisuuden ja maan kilpailukyvyn etu, ei suinkaan uhka.

Edustaja Soini on tivannut moneen otteeseen ilmastolain kustannusvaikutuksia. No, vuotuisen selvityksen tuominen eduskuntaan nyt ei paljon maksa, eli niistä kustannuksista ei kannata paljon huolta kantaa. Mutta jos ilmastopolitiikkaa onnistutaan tekemään vielä aiempaakin suunnitelmallisemmin, pitkäjänteisemmin, tehokkaammin, vaikuttavammin, niin sen mahdolliset kustannushyödyt Suomen kansantaloudelle ovat mittavia. Sieltä jos pienikin hyöty saadaan tiristettyä sillä, että päätöksenteko perustuu punnittuun tietoon ja sitä eduskunta tarkkaan vahtii, siitä talous kyllä ilman muuta hyötyy.

Talousvaliokunnan lausunnossa kiiteltiin nykyistä energia- ja ilmastostrategiakäytäntöä, ja en lähde tätä väitettä haastamaan, tuon vain esiin joitakin pulmia, joita tässä tähänastisessa käytännössä on ollut:

Ensimmäinen on se ilmeinen, että strategia annetaan kerran vaalikaudessa ja eduskunta ottaa kantaa siihen kerran vaalikaudessa. No, mitäpä jos sen strategian hyväksymisen jälkeen pulpahtaakin pinnalle jokin merkittävä ilmastopolitiikan haaste, kuten vaikka kivihiilen nousu. Mitäs sitten tehdään? No, ilmastolaki tuo tähän yhden ratkaisun. Energia- ja ilmastostrategian sinänsä asiallisten tavoitteiden ja linjausten seuranta ainakin täällä eduskunnassa on ollut kovin vähäistä. Toki työ- ja elinkeinoministeriö sitä on aina seurannut, mutta täällä eduskunnassa me olemme sitä aika vähän päässeet vahtimaan.

Ja on valitettavasti todettava, ja en tiedä, onko ministeri Vapaavuori kanssani samaa mieltä, että ei energia- ja ilmastostrategioiden valmistelua nyt aivan erityisestä avoimuudella juhlimisesta voi kiittää. Se näkyy ennen kaikkea laskelmien taustatiedoissa. Toistuvasti on pyydetty julkisuuteen niitä tietoja, mihin strategioiden laskelmat ovat perustuneet, ja toistuvasti on kieltäydytty niitä tietoja antamasta. En epäile, etteikö työ- ja elinkeinoministeriön valmistelu olisi tasokasta, ja siksi en näe mitään syytä, miksei näitä taustatietoja voitaisi julkistaa ja antaa kaikille asiantuntijoille mahdollisuus niitä tutkailla.

Arvoisa puhemies! Ilmastolaki on hyvä, ympäristövaliokunnan mietintö siitä on hyvä, lähes koko eduskunnan kattava yksimielisyys ilmastolain tarpeesta on hyvä. — Kiitos kaikille.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Klimatförändringen är vår tids och framtidens största hot mot miljön och livet på jorden. Klimatpolitiken är inte bara en miljöfråga utan också en fråga om mänskliga rättigheter. Dag för dag blir det allt klarare att klimatförändringen måste få en större betydelse i den säkerhets- och utrikespolitiska kontexten både nationellt och internationellt.

Människorna i de fattigaste länderna i världen drabbas allra hårdast av klimatförändringen och de omedelbara följderna den för med sig, och särskilt svårt utsatta är kvinnor och barn i u-länderna. En galopperande klimatförändring som leder till att naturkatastroferna i världen blir vanligare kommer att bli ofattbart kostsam för alla länder. Flyktingströmmarna i världen år 2014 var de största genom tiderna. Om världssamfundet inte lyckas stoppa klimatförändringen kommer flyktingströmmarna i framtiden att öka ännu mycket mera och länderna i världen kommer att använda allt mera resurser till att skydda den egna befolkningen mot naturkatastrofernas följder. Industriländerna som orsakar största delen av utsläppen av växthusgaser har ett särskilt stort ansvar att förhindra de katastrofala scenarierna som klimatforskarna varnat för.

Vår politiska generation är den sista generationen som kan förhindra en okontrollerad framfart av den pågående klimatförändringen. Vår generation är den sista som kan se till att världens länder och folk hinner förbereda sig för och anpassa sig till de förändringar i naturen och omgivningen som inte går att stoppa. Klimatpolitiken handlar både om att ha ett långsiktigt perspektiv och att handla här och nu. När det gäller att bromsa klimatförändringen har vi ingen tid att förlora. Därför är det också så viktigt att förhandlingarna om ett globalt klimatavtal leder till ett lyckat resultat i Paris i december det här året.

Nyt eduskunnan hyväksyttävänä oleva ilmastolaki on puitelaki, joka viitoittaa ilmastopolitiikan suuntaviivat. Tällä lailla osoitamme, että ilmastopolitiikka on ensisijainen asia, jolla on nyt ja tulevaisuudessa suuri merkitys poliittisessa päiväjärjestyksessä. Laki antaa ministeriöille uusia tehtäviä, jotka koskevat ilmastopolitiikan suunnittelua, seurantaa ja tavoitteita. Laki selventää myös ministeriöiden osalta eduskunnan niihin kohdistuvia odotuksia ja antaa ilmastopolitiikalle tarpeellista jatkuvuutta.

Suomi on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Siihen on 35 vuotta. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee merkitsemään suuria muutoksia. Ilmastolaissa vahvistetaan, että eduskunta saa ilmastopolitiikan suunnitelman kerran vaalikaudessa ja että pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma laaditaan joka kymmenes vuosi. Samoin vahvistetaan myös sopeutumissuunnitelman laatiminen ja eduskunnalle annettava vuosittainen kertomus päästövähennysten kehittymisestä.

Ilmastolaki ei poista energia- ja ilmastostrategian tarvetta. Energiapolitiikka on keskeisin väline hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, koska energiantuotanto on suurin hiilidioksidin päästölähde. Tämän vuoksi myös tulevaisuudessa tarvitaan selkeää energia- ja ilmastopolitiikan strategiaa, joka ohjaa energiantuotantoa fossiilisista energiamuodoista uusiutuviin energiamuotoihin ja suurempaan energiatehokkuuteen.

Klimatlagen stadgar om en klimatpanel som ska bestå av oberoende experter och forskare. Det är mycket sannolikt att betoningen på vetenskaplig kunskap allmänt taget leder till att Finland ökar sitt kunskapskapital och sin expertis i frågor som berör klimatförändringen och anpassningen till de förändringar som inte går att undvika. Klimatlagen som betonar det långsiktiga perspektivet ger en tydlig signal utåt till investerare, företag, näringslivet och forskningsenheter om riktningen i klimatpolitiken. Det kan innebära en skjuts framåt för investeringar i miljö- och klimatteknologi och annan cleantech-verksamhet i Finland.

I betänkandet påpekar miljöutskottet vikten av att Finland är en aktör i den internationella klimatpolitiken och pekar på möjligheterna för de nordiska länderna att tillsammans vara pådrivare i arbetet för att uppnå ett globalt klimatavtal. Norden och EU är Finlands viktigaste referensgrupp och Finland kan med den här klimatramlagen vara en förebild för andra länder.

Klimatramlagen gäller sektorerna som är utanför utsläppshandeln eftersom utsläppshandel är en del av den gemensamma EU-klimatpolitiken. Men de långsiktiga målen om att minska på utsläppen med 80 procent eller mer till år 2050 omfattar också utsläppen från utsläppshandelssektorn. Finland bör också i EU verka för att utsläppshandeln blir ett bättre klimatpolitiskt instrument än det hittills varit.

Klimatramlagen stärker klimatpolitikens nationella betydelse och ökar Finlands synlighet internationellt som en pådrivare av en framstegsvänlig klimatpolitik. Den stöder principerna för en hållbar utveckling och är en viktig politisk markering av dagens politikergeneration till generationerna som kommer efter oss.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on ihmiskunnan ykköskysymys. Sen taloudelliset kustannukset arvioidaan jo nykyisellään miljardeihin, puhumattakaan kaikesta siitä inhimillisestä kärsimyksestä ja ekologisesta tuhosta, joista olemme nähneet vasta esipuheen. Päätöksenteon aikailun vuoksi olemme jo menettäneet tilaisuuden estää ihmisen toiminnasta johtuva ilmaston lämpeneminen. Nyt kamppaillaan siitä, saadaanko lämpeneminen pysäytettyä ennen täysimittaista ympäristökriisiä.

Urakan suuruuteen nähden on ilmastolaki varsin kevyt työväline. Se kertoo, minne pitäisi mennä, mutta ei neuvo tietä. Monia suurimmista saastuttajista ei ilmastolaki koske juuri lainkaan. Kyseessä on puitelaki, joka puuttuu lähinnä invalidiksi osoittautuneen päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jääviin aloihin. Lisäksi sen 80 prosentin päästövähennystavoite ei ole riittävä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä alle kriittisen rajan.

Arvoisa puhemies! Jo se, että lakiin kirjataan ensimmäistä kertaa päästötavoite, on kuitenkin historiallinen uudistus, joka parantaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta. Vaikka tällä ei vielä maailmaa pelasteta, saadaan pelattua taas hieman lisäaikaa. Pallon pitäminen elinkelpoisena edellyttää merkittäviä kulttuurisia, tuotannollisia ja rakenteellisia muutoksia. Suurin vastuu prosessista kuuluu tietysti niille, jotka päästöt ovat aiheuttaneet, siis ensisijaisesti rikkaille teollisuusmaille, jotka ovat ulkoistaneet oman tuotantonsa ja saasteensa muiden vaivoiksi. Maailman luonnonvarat ovat rajalliset ja samaan aikaan väestö kasvaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on ryhdyttävä tosissaan ennemmin tai myöhemmin. Tämä tosiasia ei poistu kieltämällä, ei myöskään sillä, että teeskentelemme homman hoituvan pelkästään ilmastolailla saati ilman sitä.

Arvoisa puhemies! Jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta tai enemmän, olemme tuhonneet elinympäristömme ihmisen ajanlaskussa mitattuna pysyvästi. Silloin ei enää auta mikään summa, anteeksipyyntö tai laki. Siksi vastuu on kannettava viimeistään nyt.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos syksyllä 2012 tämä ilmastolaki olisi ollut voimassa, miten Kataisen hallitus olisi menetellyt? Olisiko se antanut ne lainmuutokset, joilla se heikensi kotimaisen bioenergian kilpailukykyä suhteessa ulkoa tänne kärrättävään kivihiileen? Mielestäni vastaus tähän on selvä: hallitus olisi tästä laista riippumatta ja huolimatta, kun sillä oli kiihko muuttaa lainsäädäntöä, todennäköisesti sen tehnyt ja avannut ovet kivihiilelle sellaisessakin tilanteessa.

Toisekseen, muistutan ennen kaikkea edustaja Niinistöä, kun hän täällä kertoi, että kivihiilen käyttö niin ja näin, miten se on käynyt: Ei nyt tarvitse osata kovin häävisti tilastoja lukea, kun lukee tilastoja vuosilta 2011 ja 2012 — niinä vuosina oli lainsäädäntö, se joka suosi kotimaista, jo voimassa — niin silloin kivihiilen käyttö väheni. Mutta vähitellen 2013 vuoden aikana, sen jälkeen, kun tuo laki oli muuttunut ja kun varastot olivat tyhjentymässä, kivihiili todella alkoi virrata Suomeen kovaa vauhtia. (Martti Korhonen: Tuli siinä liuskekaasukin!)

Arvoisa puhemies! Mikä minun sanomani ja viestini tässä äsken sanotussa ensimmäisessä pohdinnassa on, mitä yritän sillä sanoa? Yritän sanoa tällä sitä, että tämä lainsäädäntö sinänsä ei tuo mitään uusia velvoitteita mutta ei se myöskään mielestäni tuo sellaisia merkittäviä uusia uhkia, velvollisuuksia, rajoitteita tai avoimia ovia, joita ei olisi nyt jo tällä hetkellä olemassa. Suomi on jo aikaisemmin tehnyt ison joukon kansainvälisiä sitoumuksia, niin IPCC-prosessissa kuin myöskin Euroopan unionin piirissä tehdyissä päätöksissä. Osa niistä on jo olemassa olevan lainsäädännön perusteluissa. Esimerkiksi nykyiset lait, joilla säädellään uusiutuvan energian käyttöä, perustellaan nimenomaan niillä ratkaisuilla, jotka koskevat päästöjen vähentämistä ja jotka merkitsevät uusiutuvan energian Euroopan-tasoisia tehtyjä velvoittavia päätöksiä. Täällä on annettu pikkasen toisenlaista käsitystä, haluan kohteliaasti tätä seikkaa alleviivata, että nämä ovat jo olleet muussakin säädöstössä vähintäänkin päätöksenteon pohjana.

Yritän tällä sanoa, että tämä lainsäädäntö on sinänsä ihan hyvä. Pitkäjänteisen suunnittelun ja kustannustehokkaan ilmastokysymyksen, energia- ja ilmastoasioiden hoidon kannalta tarvitaan varmasti järjestelmiä, jotka tuovat ennakoitavuutta siihen, mitä ilmasto- ja energia-asioissa voisi tapahtua, vaikkakin, niin kuin nähdään, näitä lainsäädäntöjä voidaan muuttaa. Uskon kuitenkin, että pitkän päälle tämä lainsäädäntö voi parhaimmillaan edistää näissä kaikissa asioissa pitkäjänteisyyden, ennakoitavuuden, kustannustehokkuuden elementtejä kaikkialla, läpi yhteiskunnan, kaikkien viranomaisten ja kaikkien toimijoiden keskuudessa, näitä ikään kuin hyviä — kutsun niitä yhteiskunnallisiksi hyviksi.

Arvoisa puhemies! Käydystä keskustelusta saa sen käsityksen, että todellakin tämä tuo lisää uusia kustannuksia. Minä olen hivenen hämmästynyt siitä, että perussuomalaisten monet puheet kertovat siitä, että he ovat itse asiassa irtautumassa niistä sitoumuksista, mitä Suomi kansainväliselle yhteisölle on antanut. Tätä en todellakaan pidä hyvänä. Meillä on ollut tähän saakka se käsitys, että me olisimme Suomessa koko lailla yhtä mieltä visseistä sitoumuksista sekä maailmanyhteisön että sitten EU:n piirissä tehdyissä asioissa ja että me olemme kaikki niitten takana. Tämä keskustelu oli minulle siinä yllätys, että näin ei näytä sitten kuitenkaan olevan.

Arvoisa puhemies! Kun tuon sanon, sitten sanon jatkeeksi sen, että minä muistutan, että tämä lainsäädäntö ei sano sitä, miten uusiutuvaa, esimerkiksi uusiutuvaa energiaa, pitää edistää — ei tukijärjestelmistä, ei verojärjestelmistä, ei mistään muustakaan yhtään mitään. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että me emme heitä romukoppaan niitä mekanismeja, joita meillä tällä hetkellä ilmasto- ja energiapolitiikan kansalliseen hoitamiseen on. Pidetään tarkasti kiinni niistä ja niiden puitteissa, niillä tarkoitan ennen kaikkea aina vaalikausittain rakennettavia strategioita, niitten päivitystä kesken vaalikauden. Myöskin tämä on ollut nyt syntynyt käytäntö, ja minä hivenen duubioin sitä, että tämä tuo jonkun verran ehkä vähän tarpeetontakin byrokratiaa. Nyt kerran kymmenessä vuodessa hyvin perusteellinen selvitys ja lisäksi vielä kerran vuodessa, joka vuosi, erillinen selvitys. Kun nämä laitetaan noitten äsken sanomieni kanssa — siis selonteko kerran vaalikaudessa ja kesken vaalikauden vähintään kerran katsaus — kaikki rinta rinnan ja päällekkäin, niin kyllä nyt tämän jälkeen ainakin näitä tämmöisiä yleisellä tasolla olevia käsittelyjä tässä talossa tullaan läpikäymään. Olisi mielestäni tärkeämpää, että näitten yleisten linjausten, joita eduskunta tekee, ohella eduskunta pääsee ihan oikeaan, aineelliseen lainsäädäntöön, jolla ilmastokysymystä ja myöskin energia-asioita hoidetaan.

Tämä on hyvä puitelaki. Tämä ei ratkaise kuitenkaan sitä, miten ilmasto- ja energia-asioissa Suomessa menetellään.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän ilmastolain käsittely on pitkän työn tulos, johon on osallistunut kansalaisjärjestöjä, yksittäisiä kansalaisia, jotka ovat huolissaan maapallosta ja tulevista sukupolvista. Tähän ovat osallistuneet puolueet ja sekä entinen ympäristöministeri että nykyinen ympäristöministeri hienolla tavalla, mutta kuten kaikki tiedämme, tämä on vasta välietappi. Työn ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi täytyy jatkua kaikin voimin, ja tätä myös iso joukko kansalaisia meiltä poliitikoilta odottaa. Tämä on hieno laki tulevien sukupolvien kannalta. Nyt osoitamme todella, että välitämme siitä, millaisessa maailmassa lapsemme ja lastemme lapset elävät.

Eduskunta on siis saamassa oivan työkalun ilmastonmuutoksen hillintään. Alan parhaista asiantuntijoista koostuva ilmastopaneeli painottaa ilmastolain merkitystä ilmastotoimien tehokkaan koordinoimisen kannalta. Tämä laki edistää tarpeellisen kokonaiskuvan saamista ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen sektoreista ja toimista. Ilmastolaki edistää myös yleisön tiedonsaantia politiikkatoimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lakiesitys on omiaan vähentämään hallinnollista kitkaa eri hallinnonalojen välillä, ja se lisää yhteistyötä ja syventää sitä. Minusta tämä on ennemminkin byrokratian vähentämistä kuin sen lisäämistä.

Tämä on oikeanlaista politiikkaa, jossa asioita, isoja haasteita ja kokonaisuuksia katsotaan sektorirajat ylittäen. Tällaisessa maailmassahan me nykyään elämme. Meillä on niin isot haasteet ja ongelmat, jotka vaativat rajojen ylittämistä, sektoreitten ylittämistä. Tämä on hieno esimerkki siitä. Tällaiseen politiikkaan meidän pitää suuntautua tulevaisuudessakin.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä tietysti tarkastelen asiaa myös maatalouden ja metsiemme näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ehkä konkreettisimmin juuri maaseudulla. Ne näkyvät vieraslajeina, ne näkyvät kasvituhoajina. Esimerkiksi metsissä taudit leviävät paljon helpommin, kun ei enää ole kunnon pakkastalvia. Tästä esimerkiksi Kanadan isot metsätuhot ovat raju ja ikävä, surullinen esimerkki. Sen takia minusta olisi tärkeää, että myös maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet nyt ja tulevaisuudessa katsoisivat, mitä hyvää ilmastolaki voi myöskin tuoda maanviljelijöille ja meidän elintarviketeollisuudelle myöhemminkin.

Kyllähän ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen tuomat hyödyt ovat taloudellisesti paljon isompia. Täällä puhutaan siitä, mitä tämä maksaa, mutta on aivan perusteltua kysyä, mitä maksaa, jos emme näihin toimiin nyt ryhdy. Nyt on jo viimeinen hetki tehdä jotain.

Suomella on vaikutusta kansainvälisesti siihen, millaiseksi maapallon ilmastopolitiikka muuttuu. Suomen esimerkillä on vaikutusta, ja myös tasavallan presidentti on nostanut esille ilmastolain Suomen osalta vaikuttavaksi menetelmäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hän lausui näin tapaamisessaan YK:n pääsihteerin kanssa ilmastohuippukokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2014: "Emme voi tehdä kaikkea ko-ko maapallon puolesta, mutta Suomi omalla esimerkillään ja tällä nyt yksittäisellä teolla kuitenkin viitoittaa tietä oikeaan suuntaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi."

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos todellakin on aikamme suurin uhka, ja on ihan selvää, että maailma on todella vahvasti pienentynyt ihmisten mielessä ja arjessa, ja se näkyy meidän jokapäiväisessä elämässämme. Ihmisten tietoisuus maailman tapahtumista on kasvanut todella nopeaa vauhtia, ja kaikki maailmalla tapahtuvat asiat ovat hyvin nopeasti läsnä tässä ja nyt. Suurin osa kantaa — ja toivoisin vielä, että me kaikki suomalaiset kantaisimme — huolta niin Suomen asioista entistä vahvemmin kuin maapallon tulevaisuudesta. Niitä ei mielestäni voi erottaa.

Me olemme osaava, fiksu kansa ja ymmärrämme mielestäni hyvin vastuumme tulevaisuudesta. Siinä meidän on tehtävä osamme ja kannettava vastuumme. Me tarvitsemme uusia tapoja luoda kestävää kasvua niin, että ympäristöstä pidetään huolta ja että se jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa, ja senkin edestä meidän on tehtävä kaikkemme myös maapallon kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi.

Euroopan olisi hyvä ottaa johto tässä ja näyttää esimerkkiä vielä vahvemmin niin, että meillä on oikeasti tulevaisuudessa maapallo, jossa elää. Siitäkin syystä on hyvä, että tämä meidän oma ilmastolakimme on syntynyt. Sillä luodaan hyvä, pitkäjänteinen pohja ja johdonmukainen suunnitelman pohja niin toteuttamiselle kuin erityisesti ennakoivalle tavalle. On myös tärkeää, että päästötavoite on kirjattu nyt lakiin.

Minä uskon meidän suomalaiseen osaamiseemme ja kykyymme luoda sitä uutta osaamista, jolla me pystymme olemaan kustannustehokkaita ja tekemään järkivihreitä ratkaisuja, niin että emme joudu asettamaan ympäristöasioita vastakkain teollisuuden kanssa, päinvastoin: edistäen uusia ratkaisuja ja vauhdittaen suomalaisten yritysten kilpailukykyäkin tässä asiassa.

On tärkeää, että suomalainen hyvinvointi pohjautuu puhtaalle luonnolle ja sen ymmärtämiselle. On tärkeää, että suomalainen nuori oikeasti ymmärtää vastuunsa, ja on tärkeää, että suomalainen nuori oppii entisestään entistä enemmän pärjätäkseen täällä maapallolla. Mielestäni tässä ilmastolakikeskustelussa on vähän unohtunut se, mitä suomalainen nuori oikeasti ajattelee. Siinä mielessä tämän lain hyväksyminen yksimielisesti olisi äärimmäisen hieno teko. — Kiitos.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Ilmastolaki on nyt käsittelyssä, ja siitä on tietysti puhuttu aika paljon ja käyty konferensseja varmaan jo 30 vuotta maailmalla. On tietysti hyvä, että niitä on käyty, mutta voi aina kysyä, mitkä ovat ne saavutukset maailmanlaajuisesti, kun katsoo sitä, mitkä ovat päästörajoitukset ja mikä on teollisuuden taso eri maissa ja miten se on auttanut kehitysmaita ja muuta Euroopan ulkopuolista aluetta, missä on hyvin nihkeästi lähdetty näihin uudistuksiin mukaan. Vasta aivan viime aikoina ovat Kanada, Intia ja USA esittäneet joitain myöntymisen merkkejä vähän tähän suuntaan ja Kiinakin myös. Vielä vuosi sitten tämä lista oli niitten osalta aika puutteellinen, niin että suuri osa ihmisistä on tämän ulkopuolella. Voidaan sanoa, että edelläkävijöinä voimakkaalla etunojalla me aiheutamme vain oman maan teollisuudelle suurempaa rasitetta ja huononnamme sen kilpailukykyä ja samalla menetämme sitten työpaikkoja, kun tuotantoa siirretään myös Suomesta maihin, joissa ei tarvitse ilmasto- ja muista päästörajoituksista välittää.

Tavallaan aina lainsäädännön tiukentaminen silloin, kun voidaan siirtää teollisuus taikka luikahtaa tavallaan maihin, missä rajoituksia ei ole, aiheuttaa kotimaiselle teollisuudelle kustannuksia ja lisäbyrokratiaa ja tuo semmoista hallinnollisesti raskasta taakkaa, kun kotimaassa kaikkien pitää opetella uudet lait ja noudattaa niitä. Ne pitää ensin säätää ja opettaa ihmisille, että he noudattavat niitä tuolla kentällä, ja keskustelua tulee paljon, mutta tavallaan se tuotanto hidastuu ja kärsii. Siitä me olemme maksaneet tässä. Tavoite on tietysti hyvä — tykkään asua maassa, missä ilma on puhdasta, vedet ovat puhtaita — mutta missä on se järkevä taso, millä mennään?

Tämä laki vaikuttaa enemmän poliittiselta kuin tarpeeseen perustuvalta lainsäädännöltä tämän hetken Suomessa, koska meillä mielestäni on jo hyvät tavoitteet ja ollaan päästöjä vähentämässä siellä etunenässä, jos ajatellaan maailmaa. Ollaan kehittämässä cleantechiä ja hyviä suodatuslaitteita ja kaikkea uutta tekniikkaa, mitä voidaan myydä toisiinkin maihin, jotta he pystyvät saavuttamaan sen, mikä täällä on jo saavutettu. Tokihan tämän tekniikan pitäisi olla edullista ja kilpailukykyistä, ja silloin sekin johtaa siihen, että se valmistetaan sitten taas jossain muussa maassa, missä ei ole näitä päästörajoituksia ja muita, vaikka se on täällä kehitetty.

No, tästä tietysti suomalainen teollisuus, jos valmistus on Suomessa ollut, on kärsinyt ja monella alalla on vähentynyt. Metsäteollisuus on ehkä vähän kärsinyt. Tosin se on myöskin siirtänyt tuotantoaan muihin maihin, koska tuotteet ovat olleet lähempänä markkinoita. Me olemme tietysti metsäteollisuudessakin myyneet tuotantolaitoksia, tuotantotekniikkaa, ja toki kun ruvetaan tuottamaan muualla maapallolla, niin kilpailu kiristyy ja sitten ne omat vanhat tehtaat ovat olleet vaarassa. Nämä ovat niin moniselitteisiä nämä ilmastolain vaikutukset, kun tämä on globaali maailma, mihin ei ole ehkä politiikan historiassa totuttu.

Sitten hallitusohjelman tavoitteena on tietysti suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden nostaminen, mutta tämmöinen lainsäädäntö ja lisäbyrokratia toimivat just päinvastoin. Yleensä täällä on puhuttu sääntelyn vähentämisestä, mutta tälläkin ilmastolainsäädännöllä ja siihen liittyvillä toimenpiteillä lisätään byrokratiarajoitteita. Miten tätä sääntelyä sitten voidaan rajoittaa ja määrittää tämän ilmastolain soveltamisvaiheessa? Sieltä tulee lisäpykälää, ja pitää palkata lisää virkamiehiä teollisuuden ja kansan elätettäväksi — maataloudesta ja teollisuudesta ja viennistä pitää saada rahat sitten näitten virkamiesten palkkaukseen.

Sitten kun täällä edustaja Haapanen viittasi tuohon meidän Kanadan-matkaan, mikä tehtiin maa- ja metsätalousvaliokunnan kanssa, niin siellä toinen näkemys tavallaan on se, että Kanadassa oli ikihonkia ja sitten oli näitä pine beetlejä eli mäntypistiäisiä. Niillä on taipumus tämmöiseen vanhentuneeseen metsään käydä käsiksi, ja sitten kun ne pääsevät sopivissa olosuhteissa lisääntymään, niin tuhot aiheutuvat osittain myös hyönteisistä. Tietysti se ilmaston lämpeneminen tai se, että on vähän lämpimämmät talvet, niin että hyönteiset eivät kuole niin tehokkaasti, auttaa niitten hyönteisten lisääntymistä ja lisää tuhoja. Mutta se on ehkä hyönteisten ja metsän monimuotoisuuden aiheuttama tuho yhtä hyvin kuin ilmaston lämpenemistuhokin. — Kiitos.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy aluksi todeta, että enpä toista moista keskustelua ole kuullut tämän eduskuntatyöni aikana, missä olisin kuullut käytettävän niin paljon totuutta säästeliäästi perussuomalaisten kannanotoista ja linjauksista. Aivan selkeästi ohjelmissa lukee — ja ei lue, mitä täällä edustaja Korhonen on viitannut näihin prosenttilukuihin — ihan aito huoli siitä, että suomalainen työ, yrittäminen ja hyvinvointi lisääntyy, ja varmasti myös ilmastopolitiikka on osa sitä.

Mitä itse olen kritisoinut — ja muistan tämän lain lähetekeskustelusta alkaen, ja on häirinnyt todella se — että täällä puhutaan niin, että ilmastolaki toisi suunnittelu- ja seurantajärjestelmän. Otan tämän siis esimerkkinä siitä, miten byrokratia lisääntyy. Jos me olemme perustamassa suunnittelu- ja seurantajärjestelmää, se on aivan varma asia, että se tarvitsee henkilöt sitä tekemään, kenties tietojärjestelmän ja raportointia, jonka tekee joku henkilö. No, tämä lisää työllisyyttä, mutta jos tämä vie työtä pois sitten vaikka sieltä terästeollisuudelta, niin se on mielestäni huono asia, jos se siirtyy halvempien tuotantokustannusten maihin ja niihin maihin, joissa ilmastoasioita ei ole yhtä hyvin otettu huomioon kuin Suomessa. Haluan edelleen korostaa sitä, että meillä on voimassa oleva ympäristölainsäädäntö, joka osaltaan mutta ei yksin, yhteisin voimanponnistuksin, on tuottanut Suomeen korkean teknologian teollisuutta ja teollisuutta, joka ottaa huomioon ympäristönäkökulmia. Sitä on säätänyt eduskunta, sitä ei ole tehnyt yhdenkään puolueen ohjelma yksin.

No, sitten tästä Kanadan esimerkistä on todettava myös se, että en ollut matkalla mukana mutta kuulin, että sieltä oli löytynyt yllättäen sellutehdas, jossa oli Kemijärven sellukattila käytössä. Ei kai se voi aivan huono kattila silloin olla eikä huonoa teknologiaa, jos se sitten Kanadalle kelpaa. Sääli, että se katosi Suomesta ja ne työpaikat ovat sitten siellä.

No, sitten puitelaki: Se jää nyt nähtäväksi, ja hyvä, että siellä on sitten ponsi, joka seuraa tämän hallinnoinnin määrää, mitä tästä lisääntyy, mutta on aivan päivänselvää, että hallinnon kustannukset vyörytetään jonnekin. Eivät ne ilmaisia ole, eikä mikään järjestelmä toimi ilmaiseksi.

Ilmasto- ja energiapolitiikka kuuluvat yhteen, ja täällä on huolehdittu siitä, että olemme lisänneet päästöjen mittausta pakoputken päästä. Olisi vielä edistyksellisempää miettiä sitä, mitä sinne moottoriin laitetaan, että niitä päästöjä tulee. Sitä olen ainakin itse loogisesti koko politiikka-urani ajan ajanut, että me pystyisimme kehittämään biopolttoaineita, jotka todellakin tuottavat jo päästöjä vähemmän. Ne perustuvat biomassoihin, jotka ovat uusiutuvia. Olen siitä hämilläni, että kun Euroopan unionissa asetettiin nämä 20—20—20-tavoitteet, niistä sitten luovuttiin mitä todennäköisimmin vanhan öljynjalostusteknologian vuoksi, sillä minun ymmärtääkseni Euroopassa on liikakapasiteettia vanhasta öljynjalostusteknologiasta ja Eurooppa on edelleenkin kontallaan fossiilisten polttoaineiden kanssa. Tästä kehityksestä pitäisi päästä eteenpäin, mutta ilmeisesti EU:ssa sitten öljylobbarit ovat tehokkaampia kuin biomassoihin perustuvien biopolttoaineitten kehittäjät. Kun ongelma on globaali, ratkaisun tulee olla globaali. Olen todella tyytyväinen, jos tämä laki edesauttaa sitä, että isot maat liittyvät kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, mutta myös on niin, että uudet teknologiat, cleantech, kehittyvät myös markkinaehtoisesti, ei niitä pelkästään ilmastosopimuksilla saada aikaan.

Mutta summa summarum: Metsä on Suomessa luontainen aurinkopaneeli, se kerää auringon kautta energiaa, ja se myös uusiutuu. Metsä on aito hiilinielu, sitä haluan ainakin omassa ilmastopolitiikassani myös korostaa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen on oltava ilmastonmuutoksen torjunnassa mukana, ja lain tueksi tarvitaan myös muitakin toimia, esimerkiksi täällä usein mainittu kansainvälinen yhteistyö, koska ongelmat ovat globaaleja ja ne myös ratkaistaan vain yhteistyön kautta. Mutta minä haluan peräänkuuluttaa myös yritysten yhteiskuntavastuuta. Tässä on Suomessa toimittu, ja olisi hyvä, että eurooppalaiset yritykset ottaisivat tämän yhteiskuntavastuun itselleen ykkösasiaksi, kun nämä tuotantoketjut pilkkoutuvat ympäri maailmaa.

Taas haluan nostaa esille biotalouden ja cleantechin. Niihin on löydyttävä mahdollisuus investoida. On järjestettävä koulutusta, jotta me pystymme siirtämään tätä tuotantoa kestävän kasvun suuntaan.

Suomi on ratkaisemassa omia ongelmiaan mutta myös koko maailman globaaleita, ilkeitä ongelmia.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa syytettiin perussuomalaisia takapajuisiksi, ja enemmän sanoisin, että olemme kustannuskriittisiä. Ilmastonmuutoksen torjuminen aiheuttaa kustannuksia teollisuudelle. No, toki kohtuulliset kustannukset ovat tarpeellisia, että saadaan hyvä ilma säilymään. Mutta siihen kustannuskriittisyyteen, että mitä tämä meidän harjoittamamme maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka maksaa Suomelle, ei ole tässä keskustelussa tullut vielä vastausta.

Ministeri Grahn-Laasonen totesi, että perussuomalaiset ovat piittaamattomia tulevista sukupolvista. Välillä kun tässä on tätä ilmastonmuutosta ja kaikkia muitakin tämän hallituksen lakiesityksiä kuunnellut ja seurannut, on tuntunut, että tämä nykyinen hallitus on ollut piittaamaton jopa tästä sukupolvesta. Mitä tulee tuohon sairaanhoitoon, sote-uudistukseen, kuntauudistukseen, vanhustenhoitoon, teollisuuteen ja työllistämiseen, on monta semmoista rahareikää, mitä ei ole saatu hoidettua. On siis oltu piittaamattomia tästä sukupolvesta. Velkaa on otettu lisää uusien sukupolvien maksettavaksi. Siinä mielessä on huono syyllistää perussuomalaisia tällä tavalla yhdestä asiasta.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Eihän tässä kukaan halua syyllistää ketään vaan pitää mielessä sen, mitä on päätetty ja mitä on aiemmin sovittu. Ne kustannukset ovat tietenkin moniulotteisia, ja niitä voi katsoa monesta eri näkökulmasta, mutta jos tämän ilmastolain ai- heuttamia lisäkustannuksia katsotaan — ne tietenkin riippuvat pitkälle siitä, miten lain asettamat velvoitteet käytännössä sitten toteutetaan — niin Suomen ympäristökeskushan teki viime syksynä arvion, jonka mukaan pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vastasi pitkälle nykyistä Energia- ja ilmastotiekartta 2050:n kaltaista suunnittelutyötä, ja se on parlamentaarisesti yksimielisesti hyväksytty. Miten tämä nyt yhtäkkiä muuttui niin, että ei tämä olekaan enää parlamentaarisesti hyväksytty mutta muutama kuukausi sitten oli?