Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa rouva puhemies! Keskustan näkemyksen mukaan sivistys ei koskaan saa olla ihmisen asuinpaikasta tai vanhempien varallisuudesta riippuvainen asia. Pienemmän pitää kaikissa tilanteissa pärjätä, ja ajattelemme niin, että se tarkoittaa myös pienempiä lukioita. Hieman tämän vastaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Opetushallitus esittää tuoreessa lausunnossaan lukiokoulutuksen kehittämisestä näin: "Hyvin toimivan lukioverkoston aikaansaaminen edellyttää lukiokoulutuksen järjestäjien vahvistamista ja järjestäjäverkon kokoamista." Samaisesta lausunnosta puuttuu maininta pienten lukioiden erityistuen jatkamisesta. Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeri Virkkuselta:
Mitä tämä järjestäjäverkon kokoaminen mahtaa tarkoittaa? Onko se myös ministerin kanta? Mitä ministeri ajattelee ylipäätänsä pienten lukioiden erityistuen jatkamisesta? Aiotteko esittää sitä ensi vuoden budjettikehyksiin?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on linjattu, että pienten lukioiden korotettu valtionosuus säilytetään, ja tämän mukaisesti on menetelty. Seuraavina vuosina lukioverkko tulee Suomessa olemaan suurien haasteiden edessä siitä johtuen, että ikäluokat, jotka siirtyvät lukioon, pienenevät nyt merkittävästi. Tässä on luonnollisesti alueellisia eroja, mutta meillä on jo tällä hetkellä hyvin paljon maaseutumaisilla alueilla pieniä lukioita, ja niiden oppilasmäärä ennusteen mukaan tulee pienenemään. Siksi on tärkeää, että nuo lukiot pyrkivät verkottumaan yhdessä, hyödyntämään uudella tavalla muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaa, etäopetusta, yhdistämään opettajien voimavaroja niin, että voidaan samaan aikaan turvata Suomessa jatkossakin laadukas opetus ja lähellä oppilaita.
Rouva puhemies! Lukiokoulutus on turvattava lähipalveluna koko maassa, se on meidän vahva kantamme. Lukioiden toimintaedellytykset ovat kuitenkin kovin erilaiset eri puolilla maata. Tämä täytyy huomioida rahoituksessa, samoin kuin lukiokoulutuksen laatu, jolle on luotava selkeä ja läpinäkyvä tuloksellisuutta mittaava laatumittaristo. Tuloksellisuus ei kuitenkaan voi olla rahoituksen perusta, näin ajattelen.
Kysynkin ministeriltä: Onko lukio-opetus ministerin mielestä sellaista koulutusta, jonka rahoitus voi perustua tuloksellisuuteen? Voiko se olla ainoa tai keskeinen kriteeri?
Arvoisa puhemies! Lukio-opetuksen valtionosuus ei perustu tuloksellisuuteen, vaan se on niin sanottua laskennallista valtionosuutta, jossa rahoitetaan oppilaskohtaisesti lukion menoja. Lukiokoulutuksen osalta pidän lukioiden uudistamista yhtenä seuraavan hallituskauden tärkeimmistä painopistealueista muun muassa nimenomaan siitä johtuen, että meidän on varmistettava, miten voimme jatkossakin turvata hyvin laadukkaan lukiokoulutuksen joka puolella Suomea. Siihen liittyen tuo työryhmä, joka työskenteli pari vuotta, jätti juuri tuon oman esityksensä, ja siitä on lausuntokierros pidetty.
Katsoisin, että seuraavan hallituksen ensimmäisiä toimia on muun muassa lukion tuntikehyksen uudistaminen ja tuon työryhmän käynnistäminen. On hyvin tärkeää, että jatkossakin meidän 16-vuotiaat oppilaamme voivat hakeutua jatko-opintoihin mahdollisimman lähellä kotia. Samalla kun koulutuksen tasa-arvoisuus tarkoittaa alueellista tasa-arvoa, on varmistettava myös laadullinen tasa-arvo eli se, että asuinpaikasta riippumatta jokainen saisi mahdollisimman hyvän koulutuksen.
Toinen varapuhemies:
Kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.