Täysistunnon pöytäkirja 161/2014 vp

PTK 161/2014 vp

161. TORSTAINA 26. HELMIKUUTA 2015 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta

 

Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on parantaa pienten riippumattomien panimoiden kasvuedellytyksiä valmisteverotuksen niin sanottuun pienpanimoalennukseen tehtävin muutoksin. Niistä aiheutuvat verotuoton menetykset ovat melko vähäisiä, koska ehdotettuun vuosituotannon ylärajan korotukseen 10 miljoonasta litrasta 15 miljoonaan litraan ei liity minkäänlaista verotukea. Kysymys on tältä osin ainoastaan siitä, ettei panimo menetä kumulatiivisia tukiaan, jos sen vuosituotanto ylittää nykyisen katon, 10 miljoonaa litraa.

Toinen ehdotettu muutos liittyy veroasteikon alimpaan portaaseen, jonka vuosituotannon enimmäismäärä ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 200 000:sta 500 000 litraan, ja tällä veromenetyksiä kertyy vain 400 000 euroa.

Valiokunta pitää esitystä perusteluna ja ajankohtaisena pienpanimotoiminnan vahvan kasvutrendin ja siihen perustuvan investointihalukkuuden vuoksi. Alennuksen tarkoituksena on tasata tuotantokustannusten eroja pienten ja suurten panimoiden kesken ja helpottaa siten pienten panimoiden toimintaedellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia.

Suomessa on tuoreimpien tietojen mukaan 43 pienpanimoa, joista valtaosan vuotuinen tuotantomäärä mahtuu alimpaan tukiportaaseen. Sitä koskeva tuotantorajan nosto parantaa siis suoraan näiden panimoiden kasvuedellytyksiä.

Vuosittaisen enimmäistuotantomäärän korotus 15 miljoonaan litraan lieventää puolestaan tuen päättymiseen liittyvää ankaraa porrasta, jota esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto on pitänyt haitallisena.

Ehdotettua alimman portaan tuotantomäärän korotusta on pidetty yleisesti hyvänä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Ylärajan nosto taas on herättänyt alan toimijoiden kesken vahvoja näkemyseroja esityksen kilpailuvaikutuksista. Siksi tästä muutama sana erikseen.

Panimon on täytettävä rakennedirektiivin 4 artiklan mukaan kaksi edellytystä, jotta siihen voidaan soveltaa oluen alennettua valmisteveron määrää. Toinen koskee tuotetun oluen enimmäismäärää, ja siinä yläraja on direktiivin mukaan 20 miljoonaa litraa. Toisen edellytyksen mukaan panimon on oltava oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton muista panimoista.

Tuen kriteerit on säädetty näin täsmällisesti direktiivissä, ja esitys jää alle tämän direktiivin salliman enimmäistason ja -tuen. Lisäksi kilpailun vääristymiä tulee aina tarkastella koko sisämarkkina-alueella, kuten EU-oikeudessa yleensä. Olennaista on, että verotuki on säädetty syrjimättömällä tavalla ja se on kaikkien kriteerit täyttävien panimoiden hyödynnettävissä. Valiokunta pitää esityksen perusteita kestävinä jo näillä perusteilla.

Jos taas tarkastelu kohdistetaan yksinomaan Suomeen, kuten julkisessa keskustelussa on tapahtunut, huomio täytyy kiinnittää markkinoihin kokonaisuudessaan, ei vain pienpanimoiden asemaan. Suomen markkinat ovat tunnetusti varsin keskittyneet, ja kolme isoa toimijaa hallitsee noin 95 prosenttia markkinoista. Ne tuottavat hieman yli 400 miljoonaa litraa vuosittain, kun pienpanimoiden yhteenlaskettu tuotanto vastaa noin 13:a miljoonaa litraa. Nämäkään tiedot eivät siis tue väitettä pienpanimoiden kilpailua vääristävästä toiminnasta.

Arvoisa puhemies! Näin ollen valtiovarainvaliokunta tukee hallituksen esitystä, ja tämä mietintö on yksimielinen.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin ilahduttavaa, että valtiovarainvaliokunta kannattaa tätä hallituksen esitystä yksimielisesti.

Suuret panimot ovat 80-prosenttisesti ulkomaalaisomistuksessa, toisin kuin pienpanimot. Hallituksen esityksellä tuetaankin, kuten valiokuntakin linjaa, nimenomaan työllistävää ja investointihalukasta kotimaista kasvavaa elintarviketeollisuuden alaa, pienpanimoteollisuutta, jonka kasvu heijastuu myös muihin toimialoihin.

Pienpanimoilla on ollut halukkuutta voimakkaaseen kasvuun, mutta pienpanimoalennuksen päättyminen kuin seinään tuohon 10 miljoonan litran kohdalle on padonnut tähän asti kasvuhalut. Kun panimo on saavuttanut tilanteen, jossa se joko joutuu pidättäytymään pienpanimoalennuksesta kokonaan viimeisen vuoden osalta tai hyödyntämään alennuksen ja maksamaan sen takaisin vuoden lopussa korkeine korkoineen, sen ei ole kannattanut investointeihin lähteä. Nykytilanne on aiheuttanut kasvavia paineita siirtää tuotantoa jopa ulkomaille 10 miljoonan litran rajan lähestyessä. Kotimaisilla pienpanimoilla onkin kaikki mahdollisuudet merkittävään kasvuun, mutta sen vauhdittaminen tuon 10 miljoonan litran kynnyksen yli ilman valtion tukitoimia on ollut vaikeaa.

Suomessa pienpanimoiden koko vaihtelee yhden henkilön työllistävistä...

Puhemies Eero Heinäluoma:

(koputtaa)

Anteeksi arvoisa edustaja! Pyydän vahtimestareita varmistamaan, että parvekkeella ei pidetä mitään seminaaria. Istuntoa voi seurata, mutta keskustelu ja kannanotot ovat kiellettyjä. — Olkaa hyvä.

Puhuja:

Kiitos, puhemies! — Suomessa pienpanimoiden koko vaihtelee yhden henkilön työllistävistä mikroyrityksistä aina kymmeniä työntekijöitä työllistäviin pienyrityksiin. Suomessa toimii tällä hetkellä 43 pienpanimoa uusimman tiedon mukaan. Näistä noin 60 prosenttia tuottaa vuodessa alle 200 000 litraa olutta. Pienpanimot tuottavat alle 3 prosenttia kaikesta oluttuotannosta Suomessa tällä hetkellä, mutta ala on kuitenkin kasvava teollisuudenhaara.

Pienpanimoalennus tasaa tuotantokustannusten eroja pienten ja suurten panimoiden kesken ja helpottaa siten pienten panimoiden toimintaedellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia. Sekä alarajaa että ylärajaa koskevat muutosehdotukset ovat linjassa tämän tavoitteen kanssa.

Valiokunnan tulkinta verohyödystä on oikeanlainen, eli tuen kriteerit on säädetty täsmällisesti direktiivissä ja esitys jää alle direktiivin salliman enimmäistason ja -tuen. Lisäksi kilpailuvääristymiä tulee aina tarkastella koko sisämarkkina-alueella, kuten EU-oikeudessa yleensä. Tästä syystä merkitystä ei ole myöskään sillä, kuinka moni pienpanimo Suomessa hyötyy välittömästi nyt ehdotetuista muutoksista. Olennaista on, että verotuki on säädetty syrjimättömällä tavalla ja se on kaikkien kriteerit täyttävien panimoiden hyödynnettävissä.

Jos tarkastelu kohdistetaan yksinomaan Suomeen, huomio täytyy kiinnittää markkinoihin kokonaisuudessaan, ei vain pienpanimoiden asemaan. Suomen markkinat ovat tunnetusti varsin keskittyneet, ja kolme isoa toimijaa hallitsevat noin 95 prosenttia markkinoista. Ne tuottavat hieman yli 400 miljoonaa litraa olutta vuosittain, kun taas pienpanimoiden yhteenlaskettu tuotanto vastaa noin 13 miljoonaa litraa.

Vastaavasti pienpanimoalennuksen vuosittainen määrä, toistaiseksi noin 5,3 miljoonaa euroa, vastaa alle 1:tä prosenttia olutveron vuosittaisesta tuotosta. Nämä tiedot eivät tue väitettä pienpanimoiden kilpailua vääristävästä toiminnasta. On myös syytä panna merkille, että tämä verohelpotus on tehty kustannusneutraaliksi eli valtion verotulot laskevat marginaalisesti tämän toimen myötä.

Vaikeina taloudellisina aikoina kaiken kotimaisen teollisuuden tukeminen lisää työllisyyttä ja tuo mukanaan kasvavaa toiveikkuutta. Pienpanimot ovat tärkeä osa alueidensa paikallista pienyrittäjyyttä, ja niillä on usein tärkeä merkitys alueelle myös matkailullisesti. Siksi pienpanimoiden toiminnan tukeminen on mielestäni erittäin kannatettavaa.

Seuraavaksi on syytä toteuttaa oluen suoramyynnin mahdollistaminen pienpanimoista. Tä-mä uudistus lieneekin jo kirjoitettu mukaan tulevan alkoholilain kokonaisuudistuksen luonnokseen, joka tullee seuraavan eduskunnan käsittelyyn.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! On syytä todeta, että tämä on pitkästä aikaa järkevä esitys alkoholipolitiikassamme. Annan tälle esitykselle vahvan tukeni. Pienten riippumattomien panimoiden alkoholiveron alennus lisää työpaikkoja ja lisää näiden pienten yritysten kasvumahdollisuuksia Suomessa.

Ja niin kuin edellä puheenvuoroissa on jo todettu, 80 prosenttia suomalaisesta panimoteollisuudesta on ulkomaalaisessa omistuksessa, ja kolmen suurimman panimon osuus on 95 prosenttia. Pidän myönteisenä sitä, että kun tämän esityksen piti tulla voimaan vasta syksyllä 2015, niin nyt eduskuntakäsittelyssä tämä on päätetty ottaa voimaan taannehtivasti vuoden 2015 alusta.

Arvoisa puhemies! Pienpanimoiden myynti nousi myös esille, ja se on myös sellainen asia, jonka toivon etenevän. Olen itse kollegan, edustaja Mikael Jungnerin, kanssa tehnyt myös laki-aloitteen, jossa haluaisimme korjata tämän vuoden alussa voimaan tulleen alkoholilain ylilyöntejä. Siellä tuli sellaisia uudistuksia, jotka eivät millään tavalla ole maalaisjärkeen sopivia. Me yritimme niitä edustaja Jungnerin kanssa korjata jo ennen tuon lain voimaantuloa. Toivon, että valiokunta ottaa tämän lakialoitteen käsittelyyn. Siihen oli kaikilla kansanedustajilla mahdollisuus allekirjoitus laittaa, ja osa halusi laittaa ja näin osoittaa tahtonsa sille, että näitä ylilyöntejä muun muassa alkoholilain mainonnassa korjattaisiin.

Myös tuo tilamyynti, johon viittasin, on sellainen asia, jonka itse toivon etenevän.

Maria Lohela /ps:

Panimobuumi ja olutharrastus ovat viime vuosien saatossa lisänneet suosiotaan, ja laatutietoiset ja kokeilunhaluiset kuluttajat erityisesti nauttivat tarjonnan lisääntymisestä ja alan yrittäjät tietenkin kysynnän kasvusta.

Pienpanimoiden toiminta on nimensä mukaisesti useimmiten pientä, mutta kasvun mahdollisuuksia on olemassa ja kaikenlaisen yrittämisen, kasvun tukeminen on taloudellisesti ja työvoimapoliittisesti järkevää. Suomi tarvitsee yrityksiä, Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä, ja tämänkin lakimuutoksen jälkeen useat pienpanimot silti pysyvät pieninä, mutta joissakin on enemmän tuota kovasti tarvittavaa kasvupotentiaalia, ja hyvä niin. Kuten täällä on jo todettu, niin valiokunta oli tästä esityksestä yksimielinen, ja perussuomalaisten mielestä se on aivan oikeansuuntainen esitys yrittämisen edellytysten tukemisessa, mutta esityksiä tarvitaan vielä jatkossakin huomattavasti lisää.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on positiivinen valonpilkahdus muutoin menneisyyteen jämähtäneessä alkoholipolitiikassamme.

Kuten edelläkin on jo kuultu, pienpanimot ovat alallaan erittäin tärkeitä työllistäjiä, tärkeä osa suomalaista lähiruokakulttuuria ja matkailua. Uusia panimoita on syntynyt ilahduttavasti parin viime vuoden aikana, ja uusia hankkeita on jatkuvasti vireillä eri puolilla Suomea. Suurimpaan verohelpotukseen oikeuttavan rajan noustessa puoleen miljoonaan litraan pienpanimot voivat muun muassa kehittää toimintaansa, tehdä investointeja ja, mikä tärkeintä, työllistää. Maailmallahan on lukuisia loistavia esimerkkejä pienpanimoista, joista on nopeasti kasvanut merkittäviä työllistäjiä ja myöskin vienninedistäjiä. Suomalaisilla pienpanimoilla olisi samat mahdollisuudet, mikäli näitä kasvuedellytyksiä ei tietoisella politiikalla tuhottaisi. Esimerkiksi jo täälläkin tänään mainittu pienpanimoiden ulosmyynti on erittäin tiukasti säänneltyä valitettavasti edelleen, ja pienpanimoille tulisi sallia ulosmyynti ilman erillisten elintarvikekioskien perustamispakkoa. Toivottavasti tämä asia myöskin pian etenee.

Mutta hallituksen esitys on positiivinen alku. Paljon, paljon kehitettävää kuitenkin jatkossakin riittää.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä pienpanimoalennusta koskeva esitys on hyvä esitys, ja nyt alkaa jo olla hyvin uskottavaa, että hallitus ei tätä esitystä peruuta eikä anna sen raueta vaaleihin.

Suomen panimoteollisuus on hyvin keskittynyttä. Niin kuin täällä on todettu, yli 95 prosenttia markkinoista on kolmen toimijan hallussa. Tämä on tietysti tärkeää, että pienpanimoita tuetaan tällä tavalla ja tuotantokustannusten eroja tasataan pienten ja suurten panimoiden kesken hieman. Tämä helpottaa pienten panimoiden toimintaedellytyksiä. Pienpanimoitten tuotteilla on vahva kysynnän kasvu meneillään. Ne tuovat monipuolisuutta Suomen oluttarjontaan, ja tällä alalla on myös investointimahdollisuuksia, ja sekin on hyvin myönteinen asia.

Elisabeth Nauclér /r:

Värderade herr talman! Den här sänkningen av accis på alkohol och alkoholdrycker för små oberoende bryggerier är, som många har sagt här, mycket viktig. Den är viktig för sysselsättningen i glesorter och på landsbygden.

Vi borde i Finland dricka mindre, det är helt klart. Denna sänkning av alkoholskatten har dock inte den inverkan på alkoholkonsumtionen som man skulle kunna tro, nämligen att det skulle drickas mer — tvärtom. Det handlar om små bryggerier och liten konsumtion, men ett ökat intresse för produkten, som faktiskt kan leda till att konsumenten blir mer intresserad av kvalitén än av kvantiteten, och att drickandet därmed minskar. Intresset för produkten ökar, och därmed intresset för lokalproducerat och närmat — med andra ord ett utmärkt lagförslag. Låt oss även i fortsättningen stödja verksamhet av den här typen, och hit räknar jag gårdsförsäljning av liknande produkter.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että pienpanimoiden asemaan saadaan parannuksia, ja on hyvä, että myös alkoholista puhutaan ja alkoholituotannon kotimaisesta tulevaisuudesta puhutaan tässä salissa nyt tämän lakiesityksen myötä. Se on ainakin nähty, että alkoholi on herkkä asia, mutta näistä herkistäkin asioista täytyy voida keskustella. Sen vuoksi haluaisin kääntää tätä alkoholikeskustelua nimenomaan siihen ihmisten omaan vastuuseen itsestään, yhteiskunnan holhoamisen kääntämiseen enemmän siihen ihmisten omaan vastuuseen.

Nämä alkoholilainsäädännön muutokset, joita tällä vaalikaudella tehtiin: siinä nähtiin, että mentiin monilta osin kyllä liian pitkälle, kiristettiin ruuvia niin paljon, että ihmiset suorastaan tuskaantuvat. Yrittäjille on tullut suurta haittaa muun muassa näistä kuljetusautojen teippien pois repimisistä ynnä muista. Tämän kaltaiset tavallaan lainsäädännön kömmähdykset täytyy meidän kyllä pyrkiä jatkossa estämään. Sen vuoksi tätä alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta varmasti tulevalla vaalikaudella tarvitaan.

Itse olen sitä mieltä, että meidän täytyy kehittää meidän kotimaisten alkoholituotteiden lainsäädäntöä siltä osin, että tilaviinit, tilaliköörit tulee saada helpommin sieltä tiloilta myyntiin ensi vaiheessa, niin että yrittäjillä on enemmän mahdollisuuksia, koska nämäkin tuotteet ovat kehittyneet koko ajan. Sen lisäksi olisin valmis kokeiluihin siinä, että pienpanimotuotteet sekä kotimaiset viinit saataisiin myös ruokakauppoihin ja sitä kautta päästäisiin näitä kotimaisia elintarvikkeita, tärkeitä tuotteita tuomaan paremmin kuluttajien lähettyville.

Uudistuksia tarvitaan ja alkoholilainsäädännön uudistusta tarvitaan, mutta peräänkuulutan sitä ihmisten vastuuta (Puhemies koputtaa), ei holhoamista, ja meidän täytyy elää myös sen mukaan, että ihmiset sitä vastuuta voivat käyttää.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kerrankin hallitusta voi kiittää. Tästä on erittäin hyvä laki tulossa ja oikeansuuntainen. Meillähän Suomessa pienpanimot elävät ikään kuin kulta-aikaansa. Tämä on johtanut siihen, että pienpanimot ovat yleistyneet ympäri Suomea ja tämä oikeanlainen olutkulttuuri on saanut tästä johdossa hyvää myötätuulta.

Tämmöisessä myötätuulessa on yleensä se hyvä puoli, että se poikii lisää hyvää ympärilleen. Oma veikkaukseni on se, että jossain vaiheessa myös näistä pienistä panimoista kasvaa suuria panimoita ja saadaan sitä kautta suomalaisia isoja olutfirmoja ja sitä kautta kasvatettua vientiä ja saamme maailman olutmarkkinoille hyvää suomalaista kaljaa. Eli tämä on täysin oikeanlainen suuntaus, ja tällä tiellä pitää jatkaa.

Kuten tässä aikaisemmin tuli esille, niin tässä alkoholipolitiikassa pitäisi päästä irti siitä holhousmentaliteetista, mikä on aina esillä, kun alkoholista puhutaan. Kieltolaki on jo aikaa sitten koettu ja todettu huonoksi ja toimimattomaksi. On aika kokeilla jotain uutta, ja tämä on erittäin tervetullut askel.

Ville Vähämäki /ps:

Arvoisa puhemies! Se on täsmälleen niin kuin edustaja Jalonen tuossa äsken sanoi. Suomalaiset pienpanimot tuottavat hyviä tuotteita. Ne ovat jopa niin hyviä, muun muassa tämä gluteeniton olut, että tämä on valtava viennin mahdollisuus, vientituote, mikä kiinnostaa kuluttajia Yhdysvalloissa, keliaakikkoja.

Sitten vielä mitä tulee tähän keskustan linjaukseen, kun keskustahan aikoi viedä keskioluen Alkoihin, pois kaupoista: Tämä olisi tappanut satoja kyläkauppoja. Tämä olisi ollut keskittämispolitiikkaa. Kaupat lähtevät, palvelut lähtevät, ihmiset joutuvat lähtemään sen jälkeen kaupunkeihin. Uskon näin, että tämä keskustan linjaus tulee vielä ponnahtamaan esille vaalien jälkeen. Se on vain nyt väliaikaisesti haudattu tuonne maton alle. Keskusta tullee esittämään myöskin jatkossa tätä ehdotustaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen myös tämän esitetyn lain takana, mutta otan kantaa myös tähän alkoholipolitiikkaan yleisellä tasolla.

Itse olen tämän valitun nykylinjan puoltaja ja hiukan ihmettelen sellaista kulttuuria, mikä meillä on nyt tullut tämän kaljakeskustelun ympärille. Kun täällä joku aika sitten päätettiin jotain, niin ei mennyt montaa viikkoa, kun siitä sanouduttiin irti, ja semmoinen ei kyllä anna hyvää kuvaa eduskunnasta. Minä toivoisinkin nyt sitä, että katsotaan nyt, mikä on tämän vaikutus, mitä on säädetty, ja sanoudutaan sitten irti, jos vaikutukset ovat jotenkin erityisen negatiivisia.

Esimerkiksi tupakkapuolella on kyllä saatu tupakointia vähennettyä sillä, että on tuotu tiukempaa lainsäädäntöä, ja mielestäni se on kyllä hyvä asia. Kyse on kuitenkin molemmissa tapauksessa päihteistä, ja olisi ollut ihan oikein, että nämä alkoholimainonnan kiellot olisivat olleet ehkä vieläkin tiukempia kuin nyt esitettiin.

On ihan loogista, että näistä autoista on poistettu nämä mainokset kyljistä, koska se mainontakielto koski kaikkea julkista mainontaa. En ymmärrä, miten voisi olla niin, että olisi sallittua pitää joitakin mainoksia, mutta taas toisaalta joitakin ei. Tämmöinenhän ei käy perustuslain kannaltakaan. Ei ole mitenkään mahdollista tuommoinen sääntely. Kyllä meidän nyt kannattaisi kuitenkin pitää kiinni johdonmukaisuudesta eikä mennä, voisi sanoa, tällaiseen vääränlaiseen kansankiihottamiseen tämän keskustelun osalta.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäelle haluan vain todeta sen, että älä huolehdi, kyllä keskiolut kaupoissa pysyy ja tulee olemaan siellä jatkossakin hamaan tappiin tulevaisuuteen. Mutta tämä käyty keskustelu, mikä silloin oli, todisti tämän herkkyyden, mikä alkoholikeskustelussa on, ja todistaa myös sen, että meidän pitää saada myös näitä parannuksia aikaan.

Meillä alkoholikulttuuri on monilta osin mennyt siihen, että alkoholia käytetään paljon kotona ja valvotuissa oloissa alkoholin käyttö on jäänyt pienemmälle, mikä tarkoittaa siis sitä, että kun tuossa yhdenkin ravintolayrittäjän kanssa keskustelin jokin aika sitten, hän sanoi, että se on kello yhden aikaan yöllä, puoli kahden aikaan yöllä, kun väki tulee ravintolaan, ja myynti täytyy tehdä sen kolmen tunnin aikana, mikä on, ja se on jo aika tumussa se väki, joka sinne ravintolaan siinä vaiheessa tulee.

Jos me emme pysty verotustamme kehittämään siihen suuntaan, että ravintolassa nautittu alkoholi on edullisempaa, siellä valvotuissa oloissa, emmekä pysty kehittämään lainsäädäntöämme siihen suuntaan, että väki haluaa kokoontua sinne yhteen valvotuissa oloissa nauttimaan alkoholinsa, niin me olemme kyllä huonolla tiellä. Nimenomaan työllistävyyden kannalta näillä asioilla on suuri merkitys, sillä, että myös ravintolat meillä pärjäävät.

Edustaja Saarakkalalle haluan vain todeta sen, että kyllä tämän salin tehtävä on myös niitä ylilyöntejä korjata. En näe kyllä sitä logiikkaa siinä, että jos virolainen auto tulee tänne maahan, niin siinä saa olla kyljissä minkälaiset teipit tahansa, mutta suomalaisista autoista ne kiellämme. Tämäntyyppiset ylilyönnit, joilla ei ole mitään käytännön vaikutusta siihen alkoholin käyttöön, meidän pitää korjata, jos me hölmöjä päätöksiä täällä olemme tehneet.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola on ilmeisesti lukenut minun blogiani, missä kirjoitan alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksesta. Toivottavasti tämä on keskustan uusi alkoholilinjaus ja poistatte sen vanhan virallisen linjauksenne voimasta.

Piti mainita vielä se, että pienpanimokulttuurin mukana on tosiaan tullut jo kiitosta ja palkintoja maailmalta. Palkittuja oluita tehdään Suomessa, ja tämä on erittäin huomioitava asia. Tässä on vientimahdollisuuksia, kun tämä oikein tehdään.

Sitten alkoholipolitiikasta vielä, aikaisemmasta tämän kauden päätöksestä. Kyllä minä olen ainakin sillä kannalla tosiaan, että kun huomaa tehneensä virheen, niin sen pyrkii myös korjaamaan. Ja olen mielestäni tehnyt virheen, mutta sen jälkeen olen kyllä toiminut niin, että tämä virhe tulisi korjatuksi.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa puhemies! Tietenkin jos Virosta tänne tulee mainosteipattu auto sen sijaan, että on kyse suomalaisesta autosta, niin totta kai siihen pitää pyrkiä vaikuttamaan EU-tasolla ja ylipäätään niin, että se ei olisi mahdollista. Mutta ei se mielestäni ole ehkä ratkaisu, että nyt lähdetään siitä, että mennään takaisin siihen, että teipataan ne suomalaiset autot uudestaan tai maalataan näihin mainoksiin. Koetetaan hakea toisentyyppistä ratkaisua.

Edelleenkin kannattaa nyt kuitenkin seurata muilta osin niitä mahdollisia positiivisia vaikutuksia, mitä tiukentuvalla alkoholipolitiikalla saadaan aikaan, koska niin kuin minä sanoin, niin esimerkiksi tupakkapuolella tupakointi on vähentynyt aika rajusti näillä toimenpiteillä, mitä on tehty. Ne puhuttivat kanssa silloin aikanaan aika paljon, ja niistä moni irtisanoutui, mutta tänä päivänä aika harva haluaa esimerkiksi rajoittamatonta tupakointia ravintoloihin. Enkä ole kyllä kuullut oikeastaan, että kukaan olisi esittänyt esimerkiksi sitä, että tehtäisiin semmoinen uusi laki, että tupakat olisivat edelleen näkyvillä, kun niitä kaupataan kioskeissa ja kaupoissa. Tuntuu, että tähän on aika hyvin sopeuduttu. Vaikka se eräänlaista holhoamista onkin, niin se on mielestäni positiivista holhoamista.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ilmeisesti halutaan jatkaa tätä väärän käsityksen vahvistamista suhteessa siihen, mitä keskusta on esittänyt ja mitä ei ole esittänyt. Se on ainakin selvää, että keskusta ei missään vaiheessa ole esittänyt sitä, että olut vietäisiin kokonaan pois lähikaupoista. Ei suinkaan, vaan vain se yli 3,5 promillea ylittävä väkevämpi olutlaatu. Ja kuinka ollakaan, tämä sitten kuohutti kansaa niin paljon, ettei juuri mikään muu aihe. Tämä osaltaan osoittaa sen, kuinka kummallista meidän suhtautumisemme alkoholiin ylipäätään on, kun yhtä aikaa tiedämme sen mittavan kansanterveydellisen ongelman, mikä alkoholinkäytössämme on. Se on miljardiluokan vahinko joka vuosi, ja olemme aika keinottomia olleet tähän mennessä tuon kasvavan ongelman suhteen.

Olemme kuitenkin varmasti yhtä mieltä siitä, että meidän poliitikkojen täytyy jotakin tehdä tämän asiantilan parantamiseksi. Ja kun joku asia, yksi ehdotus, nousee esille, niin siitä tulee yleinen sylkykuppi ja sitä pidetään elossa, vaikkei aihettakaan enää olisi. Kaipaan tähän keskusteluun kyllä uusia, hyviä avauksia, ja mieluumminkin niin päin, että pyrkisimme ennemmin kansanterveyden parantamiseen kuin puoluepoliittiseen populismiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja pyritään siirtämään keskustelua itse lakiesityksen sisältöön.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Niin, tähän lakiehdotuksen sisältöön. — Tämä on hyvä lakiehdotus, sillä pienpanimoilla on voimakas investointihalukkuus, he haluavat investoida Suomeen, niihin pienpanimoihin. Se on suomalaista työtä, sitä täytyy tukea ja edistää.

Käsittääkseni pienpanimotoiminta myös lisää vastuullista alkoholinkäyttöä. Tämä on oikeansuuntainen linjaus lisätä vastuullista alkoholinkäyttöä, kasvattaa hyvää kansalaismielialaa alkoholinkäytön suhteen, toisin kuin tämä keskustan linjaus, että halutaan tiukentaa, halutaan viedä keskiolut kaupasta ensin, mitä keskusta on esittänyt. Sitten keskusta sanoo, että ei, tämä olikin leikkiä vain, emme me tämmöistä haluakaan ajaa.

Itse olisin pikemminkin sitä mieltä, että kauppojen vähittäismyyntiaikaa siitä kello 21:stä voisi liukumalla nostaa 22:een asti. Mikä eniten kansalaista vaivaa alkoholin oston suhteen, keskioluen oston suhteen, on tämä kello 21. Kun katsotaan kellosta, että ehditäänkö sinne kauppaan sitä ostamaan, niin kyllähän se kansalaista hiukan kiusaa, tällainen jostain vain keksitty aika.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Katainen on ihan oikeassa siinä, että kyllä alkoholi on ongelma. Kaikki tunnemme ja tiedämme ne monet ikävät seuraamukset, sen hinnan, mitä siitä seuraa sekä inhimillisesti että myöskin taloudellisesti. Jotain pitää tehdä.

Pienpanimotoiminnan edellytysten kohentaminen niin, että — ihan oikein — ne voivat pärjätä näitten vähän suurempien kanssa, on ihan hyvä ja oikea toimi eikä millään tavalla vaaranna pyrkimystä terveeseen alkoholipolitiikkaan, ei millään tavalla. Ei täällä kyllä ole taidettu sellaista väittääkään, mutta haluan sanoa tämän vielä tässä yhteydessä ääneen.

Mitä tulee vielä keskiolueen, totta kai siihenkin liittyy sekä tämä kansanterveyden näkökulma mutta myöskin tällainen palveluiden saatavuuden näkökulma. Minä olen syntyisin tuolta Kinnulasta. Aika hankalaa se olisi, jos tuolta Kinnulasta 64 kilometrin päästä pitäisi lähteä Viitasaarelle asti hakemaan sitä keskiolutpulloa, niin että kyllä se parempi vaan on, että sieltä Kinnulasta niitä saa, ja silloin mentäisiin muillekin kauppa-asioille sinne Viitasaarelle — tämä huomio tähän.

Aivan viimeinen huomio, arvoisa puhemies, liittyy kyllä siihen edustaja Savolan puheenvuoroon, joka oli mielestäni ihan hyvä. Ylipäänsä järjestelyt, jotka lisäisivät sitä, että alkoholi nautitaan — varsinkin vähänkin väkevämpi, viini ja sitä väkevämpi — kontrolloiduissa tiloissa eli käytännössä ravintolayhteisössä, ovat kyllä erittäin tärkeä ja merkittävä periaate. Nyt on monella eri ratkaisulla isketty korville tätä pyrkimystä. Viimeinen oli tämä mainosjuttu, jossa esimerkiksi erilaisten pelien palkintona et voi enää käyttää vaikkapa yhtä grogia tai vastaavaa. Siis ihan tolkuttomuuksiin mennään monissa kohdissa tavalla, joka käytännössä vähentää entisestään alkoholin kontrolloidun nauttimisen mahdollisuuksia, ja se on kyllä väärä tie.

Yleiskeskustelu päättyi.