Arvoisa puhemies! Kansa köyhtyy. Miksi hallitus heikentää kansalaisten toimeentuloa ja lisää köyhyyttä? Kansan ostovoima laskee tällä vaalikaudella. Pienituloisille toimeentuloa heikentävä indeksileikkaus sekä leikkaukset hoito- ja muiden peruspalvelujen rahoitukseen ovat katastrofi. Uutisten mukaan vähempiosaisia kurjistava meno jatkuu, jos tietyt puolueet nousevat vaalien jälkeen valtaan. Kokoomuksen suunnalta esitetään leikkauslistaa, jossa vaaditaan kansalaisten perusturvan laajaa jäädyttämistä eli heikentämistä. Tähän listaan keskustan riveistä vastattiin ihmettelemällä, miksei leikkauslistassa jäädytetty myös kaikkein pienituloisimpien toimeentulotukea. Menoja on leikattava, mutta maassamme on melkein miljoona ihmistä, jotka elävät köyhyydessä alle tonnilla kuussa. Heiltä ei saa leikata, erilaisista maailmanparannusmenoista kyllä.

Arvoisa ministeri Rinne, miksi hallitus lisää köyhyyttä leikkaamalla toimeentuloa näin rajusti? Miksi leikkaukset kohdistuvat pahiten pienituloisiin ihmisiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustaja Joutsenlahdelta ajankohtainen ja tärkeä kysymys. (Eduskunnasta: Jääskeläinen!) — Anteeksi, Jääskeläiseltä ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Tänäänhän on THL julkistanut raportin kansalaisten perusturvasta ja siitä, minkälaisia muutoksia perusturvassa on tapahtunut. Vaikka meillä Suomessa perusturvassa on monin paikoin tilkkutäkkimäisyyttä, niin on silti todettava, että tämän hallituskauden aikana perusturvassa on tapahtunut merkittäviä parannuksia, joita yhteisesti olemme tehneet.

On tärkeää, että vaikeina taloudellisina aikoina leikkauksia ja säästöjä harkitaan hyvin tarkasti, mutta on myös rehellistä sanoa, että ei ole mahdollisuuksia tehdä jatkuvia lisäyksiä ja elää velaksi. On rehellisesti tunnustettava, että myös vaikeita päätöksiä ja leikkauksia tarvitaan, vaikka kukaan ei teekään niitä mielellään.

Arvoisa puhemies! Politiikka on valintoja. Tiukkoina aikoina on tarkoin harkittava, mihin yhteisiä varoja käytetään. Valitettavasti hallituspuolueet, myös vasemmistoliitto ja vihreät, ovat syytäneet mieluummin tuhansia miljoonia euroja velkamaille ja keinottelijoille kuin olisivat turvanneet jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin. Onko oikein, että eläkeläinen, joka on elämänsä tehnyt töitä maamme menestyksen eteen, joutuu leikkausten takia kituuttelemaan niin pienellä eläkkeellä, että joutuu leipäjonoihin? Ei ole. Me perussuomalaiset tarjoamme vaihtoehdon, jossa eläkkeisiin ei olisi kajottu. Hallitus valitsi toisin. Hallitus valitsi väärin: rahat pois eläkeläisiltä, ja rahoitetaan edelleen EU:n perussopimuksen vastaisesti Kreikkaa ja muita kriisimaita.

Kysyn pääministeriltä: Eivätkö eläkeläiset ole eläkettään ansainneet? Onko oikein, että lapsilisiäkin leikataan pienituloisilta perheiltä?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! En ehkä voi ihan tuohon tulkintaan yhtyä (Välihuutoja) — mutta jos edustaja kuuntelee, niin vastaisin. Ajattelin, että jos kuuntelisitte, niin vastaan mielelläni.

Siis me olemme valitettavasti Suomessa olleet viimeiset 6, 7, 8 vuotta sellaisessa tilanteessa, että olemme joutuneet rajustikin sopeuttamaan, mikä on tarkoittanut veronkorotuksia ja leikkauksia. Ei näitä hyvää hyvyyttään tehdä, vaan ne tehdään sen takia, että meidän on saatava velkaantuminen taittumaan, jottemme lisäisi velkataakkaa lapsille ja lapsenlapsille. Ehkä tässä kokonaisuudessa kannattaa kuitenkin, edustaja, pitää mielessä se, että ainoa tapa lopettaa leikkaamisen tie on se, että me luomme tähän maahan lisää työpaikkoja ja lisää kasvua, ja minä uskon, että meidän, siis kaikkien tässä huoneessa, jokaisen suomalaisen tavoitteena pitää olla tämä, jotta leikkaamisen tie loppuu.

Arvoisa herra puhemies! Tänään on tullut julki tutkimustulos, että todella perusturvan varassa ihmiset elävät köyhyydessä.

Perussuomalaisten mielestä meidän pitäisi tehdä semmoinen yhteiskuntasopimus, että kun ovat nämä kaikista pienituloisimmat, noin tuhat euroa etua tai erinäköisiä tulonsiirtoja saavat ihmiset, heitä on miljoona — kyllä me ymmärrämme perussuomalaisista, että sopeuttaa pitää — niin jätettäisiin rauhaan nämä pienin työttömyyspäiväraha, omaishoidon tuki, kotihoidon tuki ja takuueläke. Kyllä me ymmärrämme kaikki, että ei voi elää yli kylkien, mutta jos me tätä väestöryhmää suistamme, niin tilanne ei parane, kun ostovoima pienenee. Tilanne pahenee.

Haluaisin nyt kysyä ministeri Rinteeltä, kun ajoitte takuueläkkeeseen korotusta: kuka sen esti? Me perussuomalaiset sitä teidän esitystä kyllä kannatimme.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! On syytä todeta se, että tämän vaalikauden aikana toimeentulotuen perusosaa on korotettu, sinne tehtiin tasokorotus. On myöskin peruspäivärahaa, työttömyyspäivärahaa nostettu sadalla eurolla kuukaudessa. Ollaan tehty verotaulukoihin inflaatiotarkistukset, sinne alimpaan. Me olemme pyrkineet tekemään näissä talousolosuhteissa oikeudenmukaista politiikkaa, joka suosii pienituloisia ihmisiä tulonsiirroissa.

Puhemies! Hallitus leikkasi viime vuoden lopussa indeksikorotuksia 70 prosenttia pudottaen ne 0,4 prosenttiin. Tämän toimenpiteen myötä kansalaisten ostovoima putosi noin 230 miljoonaa euroa. Esityksessänne te katsoitte hallituksessa, että leikkauksen vaikutukset olisivat vähäiset. Perussuomalaiset olivat asiasta eri mieltä ja jättivät asiaan vastalauseen.

90-luvun laman aikana tehtiin kestämättömiä sosiaalipoliittisia päätöksiä ja leikkauksia, joiden seurauksia maksetaan edelleen ylisukupolvisesti. Nyt te hallituksessa toistatte tismalleen näitä samoja sosiaalipolitiikan virheitä. Ihmettelen, eikö teillä ole ymmärrystä siihen, millaisessa taloudellisessa ahdingossa ihmiset tänä päivänä elävät ja taistelevat päivittäisen toimeentulonsa puolesta, kun ihmisillä ei ole varaa ostaa ruokaa, lääkkeitä eikä maksaa laskuja. Haluankin kysyä hallitukselta: miksi te rankaisette toistuvasti niitä ihmisiä, jotka ovat jo valmiiksi yhteiskunnassa kaikista heikoimmilla, ja minkä takia te ette ole ottaneet opiksenne 90-luvun laman virheistä?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Jotta ei jää väärää käsitystä, niin hallitus ei — ei tämä eikä edellinenkään hallitus — ole leikannut eläkkeitä, vaikka se toki kuulostaa siltä, että sitä ajatusta halutaan viljellä. Me olemme pienentäneet sitä indeksikorotusta, mutta se ei tarkoita eläkkeiden leikkaamista.

Kuten täällä aikaisemmin jo todettiin, niin perusturvaetuuksiin on tehty korotuksia, ja se on myös kansainvälisesti ja kansallisesti tehdyissä tutkimuksissa todettu hyväksi asiaksi. Meidän perusturvamme on tilkkutäkkimäinen. Sen uudistamista on määrätietoisesti tehty, ja sitä pitää tehdä jatkossakin. Mutta jotta ei jää väärää käsitystä, niin eläkkeitä emme todellakaan ole leikanneet.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä vielä täydentää näitä jo täällä kuultuja vastauksia sillä, että kun esimerkiksi näitä kansainvälisiä tutkimuksia myös tästä samasta aiheesta on viime aikoina julkistettu, niin kannattaa huomioida, että niissä tutkimuksissa ainakin on otettu esiin vain perusosat esimerkiksi toimeentulotuesta. Ja jos katsomme sitten sitä kokonaisuutta ihmisen kannalta, niin hyvin usein pystytään myös täydentävällä toimeentulotuella avittamaan sitä ihmisen tilannetta arjessa. Eli kyllä jotkut näistä tarkasteluista ovat myös varsin kapeita.

Lisäksi korostaisin sitä, että itse ainakin pidän tärkeänä, että meillä on myös erittäin kattava palvelujen verkosto, jolla voimme auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tästä on esimerkkinä eduskunnassa parhaillaan oleva toimeentulotuen Kela-siirto, jolla nimenomaan pyritään siihen, että tavoitettaisiin nekin ihmiset, jotka tarvitsevat toimeentulotukea mutta eivät sitä tänä päivänä syystä tai toisesta saa.

Arvoisa herra puhemies! Tämä perusturvan arviointi tehdään nyt lainsäädäntöpohjaisesti toista kertaa, ja minulla on tässä edessäni ministereiden Räty ja Huovinen tiedote, jossa on lueteltu perusturvaan tehtyjä parannuksia ja muutamia kommentteja.

Oma muistini ulottuu neljän vuoden taakse, jolloin tuossa raportissa, joka nyt on tullut, kiinnitettiin erityistä huomiota eläkeläisköyhyyteen. Muistan, että silloin tiedotteeseen kirjoitettiin, että takuueläkettä on nostettu. Nyt on tehty ratkaisuja, joissa indeksit jäädytetään, on tehty veroratkaisu, jolla jotakin kompensoidaan eläkeläisille, mutta se takuueläke jäi nostamatta. Se kompensaatio, jonka nämä kaikkein pienimmän eläketulon varassa olevat ihmiset olisivat ansainneet, jäi teiltä hallitukselta tekemättä.

Nyt kysyn, arvoisat ministerit, koska tiedotteesta tämä puuttuu: mitä hallitus aikoo tehdä eläkeläisköyhyyden torjumiselle, esimerkiksi takuueläkkeen nostamisen osalta?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten köyhyys on merkittävä asia. Suomalainen eläkejärjestelmähän perustuu itse asiassa siihen, että ihmiset tekevät työtä ja sitä kautta maksavat eläkettä sekä nyt eläkkeellä oleville että sitten myös rahastoimalla tulevaisuudessa itsellensä.

Mitä tämä hallitus on tehnyt? Tämän hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut pidentää työuria. Tämän hallituksen keskeisimpiä tavoitteita on ollut lisätä suomalaista työtä ja sitä, että suomalaiset tekisivät enemmän työtä. Se on aivan keskeinen kysymys, kun mietitään tulevaisuuden eläkkeitä. Yksi oleellinen tasa-arvokysymys eläkkeissä on, ja se on se, että naisten eläkkeet ovat monta sataa euroa kuukaudessa pienempiä kuin miesten eläkkeet. Tällä hallituksella on ollut myös monta naisten työmarkkinatasa-arvoa ja työelämätasa-arvoa parantavaa hanketta.

Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella on tehty noin 400 miljoonan euron lisäykset ja korotukset perusturva-etuuksiin. Nyt kokoomuksen piiristä on tehty säästölista, jossa etuja ei pienennetä mutta jossa niitä ei korotettaisi seuraavalla vaalikaudella. Näitä ehdotuksia on hyvin helppo torjua, mutta on humpuukia väittää, etteikö ensi vaalikaudella tarvittaisi välttämättä säästöjä.

Nyt kysymys onkin se, missä ovat esimerkiksi keskustan, esimerkiksi edustaja Rehulan, (Hälinää) missä sosialidemokraattien tai missä perussuomalaisten piiristä tulevat säästöehdotukset. (Hälinää) Eikö ihmisillä olisi oikeus tietää jo ennen vaaleja, mistä aiotte säästää, vai onko teidän ajatuksenne se, että te kerrotte vasta vaalien jälkeen, mistä aiotte säästää?

Mutta hallitukselle kysymys. Valtiovarainministeri Rinne, voidaanko sanoa, että se on itse asiassa lapsiltamme ja lastenlapsiltamme varastamista, kun jatkuvasti velkaannumme vuositasolla miljardeilla euroilla?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Me olemme sopineet kansallisia sääntöjä liittyen velkaantumiseen, me olemme sopineet kansallisia finanssisääntöjä, me olemme myöskin sitoutuneet eurooppalaisiin sääntöihin, ja tällä hetkellä meidän velkaantumisemme on tasolla, joka edellyttää toimenpiteitä velan alentamiseksi tulevina vuosina. Siitä ei päästä mihinkään, se on täysin selvä asia. Sen eteen tämä hallitus on ponnistellut. Tämän vuoden osalta on tehty leikkauksia yli 2 miljardia euroa menopuolella. Me olemme tämän hallituskauden aikana sopeuttaneet yhteensä 6,4 miljardia euroa. Tavoitteena on varmasti ensi vaalikaudella, on hallitus minkälainen tahansa, velan alentaminen.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Zyskowiczin tavoin huolestunut lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta nimenomaan velkataakan näkökulmasta. Minä uskon, että me pystymme lainsäätäjinä oikeastaan tekemään kahdenlaisia asioita. Ensimmäinen on sopeuttaminen eli siis verojen korottaminen ja leikkaaminen. Mutta meidän täytyy saada tämä kierre jollain tavalla pysäytettyä. Tämä tarkoittaa, että se toinen toimi, jonka me voimme tehdä, on rakenteelliset uudistukset. Niitä on pyritty tämän hallituskauden aikana tekemään. Osassa olemme onnistuneet, (Mauri Pekkarinen: Mikä on mennyt läpi?) osassa olemme epäonnistuneet. Uskon, että jos me yhdessä löydämme ratkaisuja rakenteellisiin uudistuksiin, niin silloin me saamme Suomen uudestaan nousuun ja silloin se velkaantuminen loppuu, koska me emme voi jatkaa tätä leikkaamista loputtomiin niistä monista syistä, joilla tämäkin kysymys alkoi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäkysymyksen tehneelle edustaja Jääskeläiselle oli vahingossa ilmeisesti jaettu neljä vuotta vanha kysymys, koska siinä oli niin paljon virheellisiä väitteitä. Nimittäin silloin kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa korotettiin 100 eurolla, korotettiin toimeentulotukea, poistettiin tarveharkinta puolisoiden tulojen osalta työmarkkinatuesta, mahdollistettiin työnteko 300 euroon asti. Kun te sanotte, että mitään ei tehty, niin se ei kyllä pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallitus sen sijaan ryhtyi leikkaamaan perusturvaa. (Martti Korhonen: Ja kovaa!) Indeksin leikkaaminen on perusturvan leikkaamista: kun lääkkeiden, ruuan, asumisen, vaatteiden hinnat nousevat ja tätä nousua ei korvata, ostovoima eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta laskee.

Edustaja Zyskowicz peräänkuulutti muiden puolueiden listoja, kun hän on ilmoittanut kokoomuksen listan. (Välihuuto) Nyt kysynkin pääministeri Stubbilta: (Puhemies koputtaa) aiotteko te jäädyttää neljäksi vuodeksi indeksit ja leikata siis todella töykeästi perusturvaa tulevaisuudessa?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Minun ymmärtääkseni tämä on hallituksen kyselytunti. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Kun äsken ministereiden Räty ja Huovinen vastausta kuuntelin, niin tuli mieleen, että siinä tuli taas sellaiset rätingit, että jos köyhällä on nälkä, niin se nälkä lähtee. Ei se noin mene. Kaikkea ei voi selittää.

Täällä jäi vastaamatta se kysymys, kuka sen takuueläkkeen korotuksen esti. Rinne ei siihen vastannut.

Mutta toinen asia on se, että kaikki ihmiset eivät kykene tekemään työtä ja kartuttamaan eläketurvaansa. Meillä on suuri joukko sairaita ja vammaisia, jotka eivät koko elämänsä aikana pysty töihin. He ovat täysin takuueläkkeen varassa, voivat olla sitä koko elämänsä ajan. Heitä tämä myös koskee. Vastauksenne ei tyydyttänyt. Mitä te lupaatte heille?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen kiinnittää huomiota erittäin tärkeään asiaan: kaikki ihmiset eivät todellakaan kykene tekemään työtä, ja hyvinvointiyhteiskunta on nimenomaan sitä varten, että me, jotka kykenemme, maksamme niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että kaikki eivät kykene. On kuitenkin huomattava, että on paljon sellaisia ihmisiä, jotka kykenevät tekemään vähän työtä, ja heitä varten tällä hallituksella on ollut Osatyökykyiset työssä -hanke, jonka seurauksena on poikinut paljon uutta lainsäädäntöä. Muun muassa opiskelijoiden työllistymisen mahdollisuuksia on parannettu. Kuntoutuksen ja työelämän yhdistämistä on merkittävällä tavalla parannettu, kun esimerkiksi osakuntoutusraha on otettu käyttöön. Olemme pyrkineet huomioimaan sen, että työelämä ei voi olla joko—tai, ei voi olla sataprosenttisesti työkykyinen tai sitten sataprosenttisesti työkyvytön, vaan pitää voida osallistua työelämään omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaisesti myös silloin, kun se ei sataprosenttisesti ole mahdollista.

Arvoisa puhemies! Suomessa on Helsingin asukasluvun verran köyhiä ihmisiä, ja tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeä.

Tällä kaudella on otettu käyttöön suojaosa työttömyysturvaan, mikä tarkoittaa sitä, että työttömän henkilön on helpompi tehdä satunnaista työtä kuin aikaisemmin. Se on olemassa myös toimeentulotuessa, mutta sitä ei ole nostettu itse asiassa sen jälkeen, kun se toimeentulotukeen säädettiin. Eräät köyhyystutkijat, joiden kanssa olen keskustellut, ovat olleet sitä mieltä, että sitä olisi ehkä syytä vähän nostaa, vaikkei samalle tasolle kuin työttömyysturvan tai asumistuen suojaosa. Olisin ollut kiinnostunut kuulemaan hallituksen kannan tähän.

Toisaalta haluaisin kysyä myös, miten vähentäisimme asumisesta johtuvaa köyhyyttä, koska asumisen kalleus on Suomessa työttömyyden ohella kaikkein merkittävin köyhyyttä aiheuttava tekijä.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että toimeentulotuen osalta tätä keskustelua varmaan juuri edustajan mainitsemalla tavalla täytyy jatkaa, ja meillä on parhaillaan toimeentulotukeen ja sen ongelmakohtiin liittyvä työryhmä työskentelemässä, jossa katsotaan varmuudella myös tätä kysymystä. On kuitenkin muistettava se, että myös nämä asumistuen, työttömyysturvan suoja-osuudet ovat parantaneet niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa ehkä päästä pois niistä köyhyysloukuista. Mielestäni näitä suojaosakeskusteluja tulee jatkaa ja saada ehkä myös osittain sitten ulotettua tähän toimeentulotukeen nykyistä paremmin.

Kyllä sitten korostaisin tässäkin yhteydessä sitä palvelujen merkitystä. Jos ihminen on kovin syrjässä, kokee olevansa osaton tästä yhteiskunnasta, niin silloin pitää löytää niitä väyliä, joilla nämä ihmiset tunnistetaan, joilla me saamme heihin jonkin kontaktin, jolla me voimme auttaa. Valitettavasti meillä tänä päivänä on liian paljon ihmisiä, jotka (Puhemies koputtaa) putoavat tämän turvaverkon läpi, ja siksi esimerkiksi sosiaalihuoltolain uudistus on välttämätön, ja olen iloinen siitä, että tällä kaudella se on tehty.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Minusta oli tärkeää, että täällä kiinnitettiin huomiota myös asumisen hintaan: se on liian kallista tänä päivänä. Olemme tehneet hartiavoimin niitä toimia, joita valtio voi asuntopoliittisesti tehdä, jotta meillä tuettaisiin riittävästi sitä, että syntyisi innostusta rakentaa ihmisille kohtuuhintaisia koteja. Me olemme monin eri tavoin lisänneet Valtion asuntorahaston tukia siihen, että koteja rakentuisi lisää, ja olemme tehneet todella tätä työtä voimakkaasti.

Mutta tässä on sellainen ongelma, että pelkästään valtion tuillahan näitä asuntoja ei synny kylliksi, vaan me tarvitsemme kaikkia toimijoita mukaan, ja se tarkoittaa esimerkiksi kuntien osalta, että tarvitaan tontteja, tarvitaan kaavoitusta, tarvitaan maata, ja kyllä minun huomiotani kiinnitti esimerkiksi uutinen muutamien päivien takaa, että eräs yleishyödyllinen yhteisö ilmoitti rakentavansa 2 000 asuntoa, jos vain saisi Helsingistä tontteja. Eli peräänkuulutan sitä, että asuntopoliittisesti me tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia koteja ja me tarvitsemme kaikkia toimijoita mukaan näihin talkoisiin.

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuki on aina tilapäinen ja viimesijainen keino auttaa ihmistä. Sen varaan ei voi rakentaa ihmisen pysyvää toimeentuloa. Esimerkiksi pienituloiset eläkeläiset elävät tällä hetkellä jatkuvasti säällisen minimitoimeentulon alla ja siitä johtuen joutuvat yhä useammin turvautumaan myös leipäjonoihin. Minulle ikäihmiset tulevat kertomaan, että he joutuvat miettimään, ostavatko kaupasta ruokaa vai apteekista lääkkeet, ja tämä ei voi olla hyvinvointiyhteiskunnassa ikäihmisen osa.

Kysynkin ministeri Rädyltä: miten nyt tulevaisuutta ajatellen pienituloisten eläkeläisten asemaa aiotaan parantaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Tässä hyvin elävästi tulivat edustajan kysymyksessä ilmi juuri ne asiat, joita ihmiset arjessansa ja elämässään miettivät. Esimerkiksi tämä lääkekorvausten uudistus, joka nyt on tehty, on ollut hyvin tärkeä asia, kun on mietitty, millä tavalla pienituloiset, erityisesti ikäihmiset sitten selviytyvät arjessansa juuri näistä kuvaamanne kaltaisista tilanteista, joissa ihmiset joutuvat punnitsemaan sitä, mitä rahoillansa ostavat, priorisoivatko ruokaa vai lääkkeitä. Ja kun lääkekorvausjärjestelmän uudistamista mietittiin, niin lähdettiin siitä, että erityisesti ne, jotka sairastavat paljon — useat sairaudet kasaantuvat erityisesti nimenomaan ikääntyneille — eivät joutuisi kärsimään siitä, että olemme joutuneet tekemään leikkauksia esimerkiksi lääkekorvauksiin, vaan me, jotka sairastamme vähemmän ja tarvitsemme vähemmän lääkkeitä, olemme sitten niitä, jotka maksamme enemmän.

Haluan todeta myöskin sen, että on hyvin tärkeää, että toimeentulotuessa (Puhemies koputtaa) huomioidaan lääkekorvaukset, jotta ihmiset saavat lääkkeitä, joita he todella tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Perusturvan riittävyys suhteessa kohtuulliseen minimikulutukseen on edelleen riittämätön, todetaan tässä perusturvan riittävyyden kakkosarviointiryhmän raportissa. Siellä myös todetaan se, että noin neljännesmiljoona suomalaista on kokonaan perusturvan varassa. Puolet heistä on alle 30-vuotiaita, ja määrä on kasvanut ja kasvaa. Ja todetaan, että perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on hyvin korkea.

Erityisesti haluan tässä kysyä ja kysynkin vielä sitä — jos me ajattelemme, että tässä köyhyysriskissä ja köyhyydessä elää ryhmiä, joissa on lapsia, on yksin asuvia vanhuksia, on yksinhuoltajia, perheellisiä opiskelijoita, siis todella sellaisia ryhmiä, jotka edellyttävät erityisesti kohdennettuja toimenpiteitä — millä tavalla, arvoisa ministeri, me löydämme auttamismuotoja, jotka kohdistuisivat juuri näihin erityisen köyhyysriskin alla oleviin ryhmiin.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Juuri äskeisenkin kysymyksen yhteydessä viittasin jo tähän, eli kyllä voidaan monien tutkimusten valossa myös todeta se, että erityisen syrjäytymisriskin vaarassa olevat ihmiset liian usein eivät myöskään löydä tietään näiden meidän palveluiden äärelle. Eli kyllä tämä kysymys täytyy ottaa hyvin vakavasti, millä tavalla tavoitamme ne ihmiset, jotka sitä apua kaikkein kipeimmin tarvitsevat.

Tietenkin meillä on lasten kohdalla se onni, että meillä on varsin kattava neuvolajärjestelmä, jonka kautta tavoitamme kaikki lapset. Myös kouluterveydenhuolto tavoittaa kaikki ikäluokat. Eli kyllä näillä keinoilla pitäisi pystyä tietenkin nimenomaan lasten ja nuorten asemaan parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan.

Mutta sitten jos on aikuisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä luonnostaan käy esimerkiksi sosiaalitoimen asiakkaina tai kokevat, että eivät tarvitse terveyspalveluita, on hankalaa heitä tavoittaa, jos he ovat työelämän ulkopuolella. Mutta meidän täytyy näitä matalan kynnyksen tapoja löytää, ja uskon kyllä, että näillä uudistuksilla, (Puhemies koputtaa) joita meillä on ollut meneillään, me pääsemme lähemmäksi sitä tavoitetta, että avun hakeminen ei saisi olla koskaan leimaavaa.

Arvoisa puhemies! Jokainen hallitus joutuu leikkaamaan, mutta mistä leikataan? Hallitus on — myös vasemmistoliitto ja vihreät mukana — heikentänyt koko vaalikauden ajan hoito-, terveys- ja muita peruspalveluita. Tänä vuonna peruspalvelujen rahoitusta leikataan peräti 260 euroa jokaista suomalaista kohden vuoteen 2011 verrattuna. Kipeimmin leikkaukset kohdistuvat, kuten tiedetään, eläkeläisiin, lapsiperheisiin, sairaisiin, vammaisiin, työttömiin, omaishoitajiin, yksinhuoltajiin ja muihin pienituloisiin. Seuraavan hallituksen on korjattava nämä epäkohdat.

Arvoisa pääministeri, oletteko samaa mieltä, että hallituksen tekemät leikkaukset kohdistuvat kaikkein pahiten näihin pienituloisiin ihmisiin aiheuttaen paitsi taloudellista myös inhimillistä kärsimystä?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! En ole samaa mieltä tuon teesin kanssa. Totta on kuitenkin se, että tämän hallituskauden aikana olemme joutuneet sopeuttamaan noin 6,4 miljardia euroa. Se on enemmän kuin yksikään hallitus ennen meitä. Toki on erittäin vaikeata suoraan suhteuttaa, mutta se on ehkä kuvaus siitä, että meidän tilanne tällä hetkellä Suomessa on erittäin vaikea. Ja kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin mitä nopeammin me saamme talouden kasvamaan, mitä nopeammin me saamme töitä tähän maahan, mitä nopeammin me saamme rakenteellisia uudistuksia, niin sen nopeammin myös nämä leikkaukset lakkaavat.

Jonkun on otettava näistä kysymyksistä vastuu, jotta Suomi saadaan eteenpäin, ja toivon toki, että myös perussuomalaiset kantaisivat oman kortensa kekoon ja kertoisivat vaihtoehdon, miten tässä vaikeassa tilanteessa toimittaisiin.