Arvoisa puhemies! Hallituksen niin sanotusti päättämät asiat kaatuvat yksi toisensa jälkeen. Näin ei voi jatkua. Suomalaiset ansaitsevat todellakin parempaa. Tarvitaan johtajuutta ja jäntevää päätöksentekoa Suomen hyväksi.

Jäljellä olevista asioista kokonaan auki on vanhustenhuollon tilanne. Hallitus on sanonut leikkaavansa vanhustenhoidosta noin 300 miljoonaa euroa laittamalla vanhukset kotihoitoon. Kukaan ei tiedä, miten tämä oikeasti tapahtuu.

Pääministeri Stubb, teidän pitäisi johtaa hallitusta. Pyydän teitä kertomaan, tässä ja nyt, kaikille suomalaisille: mikä vanhustenhoidon tulevaisuus oikeasti on?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä kaikki lähtee ensisijaisesti välittämisestä, siitä, että jokainen ihminen — vanhempi, nuorempi — välittää toinen toisistaan. Olen tässä viime vuosien aikana saanut kiertää ympäri Suomea ja käynyt muun muassa monessa vanhainkodissa. Ja kyllä se lähtee kaikki liikkeelle siitä inhimillisyydestä, siitä, että me toinen toisiamme autamme.

Meillä on kolme tapaa totta kai auttaa vanhuksia.

Ensimmäinen tulee julkisen sektorin puolelta, ja siinä meillä lainsäätäjillä on velvollisuus. Toinen on totta kai yksityissektori, ja kolmas on kolmas sektori. Me tarvitsemme myös vapaaehtoistyötä, koska se kysymys, johonka edustaja kiinnitti huomiota, on erittäin tärkeä. Mutta kyllä se lähimmäisenrakkaudesta lähtee.

Arvoisa puhemies! Pääministerin vastaukset eivät epävarmuutta juurikaan hälventäneet, ikävä kyllä. Sinällään tavoite kotihoidon lisäämisestä on aivan oikea, mutta jälleen kerran toteutus vähintään ontuu ja on erittäin epärealistinen.

Tähän kokonaisuuteen liittyy suoraan myös omaishoidon uudistaminen. Omaishoitajille ja hoidettaville on turvattava tasa-arvoinen kohtelu. Myös mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaissairaiden lasten omaishoitajia pitäisi päästä enemmän omaishoidon tuen piiriin. Nyt heitä pääsee todella vähän.

Kysynkin peruspalveluministeriltä: miksi hallitus ei tehnyt päätöstä omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan vastattavaksi ja yhtenäisten kriteerien luomisesta siinä samalla? Teillä on ollut tasan neljä vuotta aikaa hoitaa tämä asia. (Ben Zyskowicz: Teillä oli kahdeksan vuotta aikaa, miks-ette korjanneet?)

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ensin haluan korjata edustajan äskeisessä kysymyksessä olleen virheen. Hallitus ei ole missään vaiheessa leikannut vanhustenhuollosta 300:aa miljoonaa. Tämä ei pidä paikkaansa, sen voi jokainen tarkistaa meidän budjettikirjoista esimerkiksi.

Me olemme rakennepaketissa lähteneet siitä, että koska meidän väestömme ikääntyy, me tulemme tarvitsemaan itse asiassa lisää palveluita ja lisää sellaisia tapoja, joilla me huolehdimme tästä ikääntyvien joukosta. Ikääntyminenkään ei mielestäni ole mikään ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, vaan se on hyvinvointiyhteiskunnan suurin saavutus.

Tuo 300 miljoonan euron maininta: se on sitä, että me hillitsemme niitä kustannuksia, joita joka tapauksessa tulee tästä ikääntymiskehityksestä. Mistään ei ole leikattu 300:aa miljoonaa, vaan päinvastoin: me tulemme tarvitsemaan lisää panostuksia niin vanhusten kotiin vietäviin palveluihin kuin myöskin esimerkiksi palveluasumiseen.

Sitten omaishoidon osalta totean vain sen, että olen laittanut liikkeelle tämän valmistelutyön, joka tähtää siihen, että tämä eriarvoisuus, joka vallitsee omaishoitajien kesken eri puolilla Suomea, saadaan vihdoin korjatuksi.

Arvoisa puhemies! Myös ikäihmisillä on oikeus tehdä omat valintansa, eikä vähiten sen suhteen, missä ja kuinka heitä hoidetaan. Ennen kaikkea vanhukset tietysti tarvitsevat ja ansaitsevat laadukasta ja yksilöllistä hoitoa. Tämä vaatimus ei todellakaan nykyään toteudu suurimman osan vanhuksista kohdalla. Miten, arvoisa ministeri Huovinen, aiotte edistää sitä, että vanhuksilla ja heidän omaisillaan on mahdollisuus valita?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Täytyy ensin todeta, että tässä salissa tietenkin istuu runsaasti kuntapäättäjiä, jotka voivat osaltaan olla varmistamassa sitä, että meidän hyvä ja hyviin tavoitteisiin pyrkivä vanhuspalvelulakimme täysimääräisesti jokaisessa Suomen kunnassa myöskin toteutuu, koska sen tavoitteiden mukaisesti toimimalla me pystymme varmistamaan aivan varmasti paremman ikäihmisten hoidon ja hoivan, mutta myöskin ikäihmisten osallisuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa — juuri niin kuin edustaja tässä totesi — yksilöllisesti siihen, millä tavalla kunkin omat hoidon ja hoivan valinnat sitten tapahtuvat.

Meillä on tänä päivänäkin esimerkiksi kun-tien käyttämissä palveluntuottajissa niin järjestötoimijoita kuin yksityisiä palveluntuottajia, ja tämä esimerkiksi nyt pöydällä oleva sote-ratkaisu ei tätä asiaa millään tavalla tule vaarantamaan, eli uskon kyllä, että edelleenkin asiakkailla, myös ikäihmisillä, on mahdollisuus omiin valintoihin. Mutta korostaisin sitä, että me emme voi lähteä siitä, että ihmisen hoito ja hoiva (Puhemies koputtaa) pohjautuu varallisuuteen tai kukkaron suuruuteen. Jokainen ihminen, joka Suomen yhteiskuntaa on rakentanut omalla panoksellaan, ansaitsee arvokkaan vanhuuden.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri mainitsi puheessaan kaikki ne tahot, jotka ympäröivät ikäihmisiä ja ovat avainasemassa auttamaan näitä henkilöitä.

Kolmas sektori on yksi niistä tärkeistä osioista, jotka tulevaisuudessakin huolehtivat myös ikäihmisten terveyden edistämisestä ynnä harraste- ja muista toiminnoista. Kun rahapelijärjestelmää ollaan uudistamassa ja siten jakovara ehkä muuntuu ihan toisenlaiseksi ja kuitenkin näistä varoista juuri kolmas sektori saa varoja huolehtia myöskin ikäihmisistä, niin kysyisin: mikä näkemys pääministerillä on tähän järjestelmään ja kolmannen sektorin suhteeseen tulevaisuudessa?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Näkemys on tietysti se, että rahoitusta pitää jatkaa. Me olemme ottaneet tältä vuodelta päätökset siitä rahojen jakamisesta muistaakseni parisen viikkoa sitten valtioneuvostosta. Totta kai rahaa tarvitaan.

Mutta minä haluaisin edelleen korostaa, ja tämä tulee muutaman kokemuksen kautta: Otetaan esimerkiksi Jyränkölän setlementti Heinolassa, miten paljon kolmas sektori siellä työskentelee, ja vapaaehtoistyö myös tai vaikkapa äijäkerho Konalan suunnalla, miten paljon se merkitsee, tai vaikkapa Saga-vanhainkoti Munkkiniemessä. Ne ovat kaikki sellaisia, jotka tavalla tai toisella toimivat osittain yksityisinä, osittain kolmannen sektorin puolelta ja sitten osittain julkiselta puolelta.

Se on ilman muuta selvää, että kolmannen sektorin rahoitus pitää tavalla tai toisella myös turvata.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta se, että laitoshoidon vähentäminen sinänsä on varmasti hyvä tavoite. Mutta samalla todettakoon, että kunnilla on erittäin huonot mahdollisuudet tehdä niitä vaihtoehtoisia muita hyvän hoidon malleja vanhuksille, kun tällä vaalikaudella on leikattu niin paljon valtionosuuksia. Tämä tuli esille muun muassa, kun tätä teidän esittämäänne lakia täällä eduskunnassa marraskuussa käsiteltiin.

Mutta haluaisin kysyä teiltä: Jos laitoshoitoa kerran puretaan, niin täytyy lisätä tehostettua palveluasumista, parantaa omaishoidon tukea, siirtää omaishoidon tuki Kelalle, parantaa perhehoidon mahdollisuuksia ja antaa riittävästi palveluita kotiin. Mihin tältä hallitukselta unohtui vanhusten ja ylipäänsä palveluasumisen asiakasmaksujen kohtuullisuutta parantava lakiesitys? Teidän piti sellainen antaa, ja se ei ole meille tullut eikä ilmeisesti ehdi enää tullakaan.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ensin haluan todeta, että on hyvä, että jaamme tavoitteen siitä, että tätä raskasta laitoshoitoa, jolla emme siis tarkoita suinkaan esimerkiksi palveluasumista, pystyttäisiin purkamaan, koska moni ikäihminen itse toivoo, että voi asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Ja verrattuna esimerkiksi moniin muihin Pohjoismaihin meidän vanhusten hoidon ja hoivan taso on hyvin laitospainotteinen. Siksi tarvitsemme esimerkiksi palveluasumisen paikkoja lisää ja myös erilaista yhteisöllistä asumista, jossa esimerkiksi järjestöjen rooli voi tulevaisuudessa olla paljon merkittävämpi.

Mitä tulee tähän kyseiseen esitykseen, on todellakin niin, että meillä on ollut jo pitkään työn alla palveluasumisen ja myös muiden maksujen yhtenäistäminen. Mutta koska tuon työryhmän toimeksiantoa päätettiin laajentaa koskemaan myöskin kotiin vietäviä palveluita, niin valitettavasti se ei ehtinyt tällä kaudella tänne eduskunnan käsittelyyn. Mutta sinänsä pidän järkevänä sitä, (Puhemies koputtaa) että emme katso pelkästään palveluasumisen maksujen yhtenäistämistä vaan myöskin kotiin vietävien palvelujen maksujen yhtenäistämistä.

Arvoisa puhemies! Minä peruin kyllä puheenvuoron, mutta kysyisin ministeri Rinteeltä, jos tämä liittyy tähän.

Silloin kun neljä vuotta sitten tämä hallitus tuli ja otti puikoista kiinni, niin punakaarti ja vihreät hyökkäsivät maalla asuvan mökinmiinan kimppuun ensimmäisenä tuomalla sinne polttoaineveron, säätämällä jätevesilakeja ja niin edelleen. Kuinka paljon teitä kiinnostaa maalla asuva eläkeläinen, jolle asetetaan ei suoranaisia leikkauksia vaan tämmöisiä polttoaineveroja ja muita? Eivät sinne kulje ratikat eivätkä linja-autot. Oma auto on oltava pihassa. Kuinka paljon tämmöinen ihminen teitä yleensä kiinnostaa?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! En tunnista tuosta kuvauksesta tämän hallituksen politiikkaa, niin että sinällään on vaikea vastata lähtökohdiltaankin väärään kysymykseen. Mutta voin todeta sen, että tietenkin tätä hallitusta kiinnostavat ne ihmiset, kaikki suomalaiset ihmiset. Tavoitteena on se, että saataisiin talouskasvu syntymään tähän maahan, lisää työpaikkoja ja sitä kautta saataisiin pohjaa parantaa myös palveluita.