Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee lisää työtä, mutta tarvitsemme myös sitä, että työntekijää arvostetaan. Valitettavasti suomalaisessa työelämässä on vielä paljon parannettavaa.

Työsuojeluviranomaisten ja ammattiliittojen tietoon tulee vuosittain esimerkiksi tuhansia tapauksia, joissa työnantaja on sopimusten ja pelisääntöjen vastaisesti maksanut liian pientä palkkaa. Puhutaan alipalkan maksamisesta. Vaikka tämä tulisikin tietoon, niin siitä ei lain mukaan seuraa mitään rangaistusta. Viimeksi eilen uutisista saimme kuulla, että tämä on yleistynyt erityisesti monissa vuokratyöfirmoissa.

Reilu työelämä tarkoittaa sitä, että sovituista pelisäännöistä pidetään kiinni ja työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja että heitä arvostetaan. Kysyn: mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä työelämän vääryyksien korjaamiseksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin kysymys on erityisen tärkeä ja ajankohtainen senkin vuoksi, että me tähtäämme reilumpaan, tasa-arvoisempaan työelämään, ja hallitusohjelmassa on ollut kolme asiaa, joita on haluttu edistää. Yksi on liittynyt siihen, että tämmöisistä nollasopimuksista meidän pitäisi päästä asteittain irti. Meidän pitäisi tarjota osa-aikatyöntekijöille lisätunteja, jotta he voisivat työllään tulla ylimalkaan toimeen. Kolmanneksi meidän pitää päästää irti alipalkkauksesta, joka on yleistä oikeustajua vastaan. Tähän liittyen ne suurimmat haasteet varmaan liittyvät osittain vuokrayhtiöihin, mutta eivät kaikkiin. Siellä on ihan hyvin toimivia yhtiöitä, mutta ennen kaikkea lähetettyjen työntekijöitten asemassa tätä vilunkia on.

Tästä asiastahan neuvoteltiin nyt neuvottelu- ja sopimusjärjestelmätyöriitojen sovittelua koskevissa neuvotteluissa, ja oletan, että siellä ehkä tästä asiasta olisi päästykin eteenpäin, jos niistä muista kohdista olisi voitu edetä. Se asia olisi liittynyt siihen, että laiminlyöntimaksuja olisi nostettu, jotta tällaisesta veivaamisesta päästäisiin irti ja meillä olisi rehdimmät pelisäännöt, että vähimmäistyöehtoja pitää kaikkien noudattaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys. Olen tänä aamuna tavannut työmarkkinajärjestöjen johtoa nimenomaan näiden asioiden tiimoilta. Meillä on Jukka Ahtelan tekemä selvitys "Sanoista tekoihin — tekemistä kaikille", joka keskittyy nimenomaan näihin edustajan esille nostamiin kysymyksiin: miten saisimme työsuojelun, työterveyden ja työhyvinvoinnin kanssa työskentelevien ihmisten panoksen entistä paremmin kaikkien suomalaisten työntekijöiden käyttöön?

Tänä aamuna työmarkkinaosapuolten kanssa on sovittu, että ennen huhtikuun puoltaväliä selvitetään ne toimenpiteet, joita voidaan lähteä tekemään, joissa voidaan yhteisesti kolmikantaisesti edetä kaikkien suomalaisten työntekijöiden eduksi. Tämä tapaaminen tänä aamuna oli erittäin hyvähenkinen ja hedelmällinen, ja uskon, että meillä kaikilla on sama ja yhteinen tavoite, yhteinen maali, suomalaisten työpaikkojen tekeminen paremmiksi niin työturvallisuuden, työhyvinvoinnin kuin ihmisten terveydenkin näkökulmasta.

Arvoisa herra puhemies! Viime kesänä eräs nuori oli ilahtunut saamastaan kesätyöpaikasta. Kävi kuitenkin niin, että koko kesän aikana hänet soitettiin vain kerran töihin ja ennen kuin hän ehti sinne töihin, niin se ainoakin kerta peruttiin. Kysymyksessä oli nollasopimus, jossa työntekijä on sidottu olemaan työnantajan käytettävissä, mutta hänellä itsellään ei ole minkäänlaista takuuta siitä, että työtä ja sitä kautta palkkaa olisi saatavilla. Työntekijä ei siis tiedä, onko hänellä huomenna töitä tunti, kahdeksan tuntia vai ei lainkaan. Elämän suunnittelu sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä käy täysin mahdottomaksi. Työelämä tarkoittaa palkkaa, jolla tulee toimeen, sekä työaikoja, jotka jättävä tilaa myös muulle elämälle. Kysynkin, arvoisa ministeri: miten työntekijöiden asemaa saataisiin parannettua niin, että nämä nollasopimukset saataisiin kitkettyä työelämästä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tästä aiheestahan on käyty nyt pidemmän aikaa neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Emme ole vielä päässeet siinä neuvottelutulokseen. Ehkä työnantajapuolella on ollut suurempia varauksia tämän asian hoitamiseen ja palkansaajapuoli on niitä edellyttänyt, mutta työ jatkuu.

Se ongelma on kyllä siinä, että tulee suurta epävarmuutta ihmisille siitä, onko nollasopimusta, onko työtä ylimalkaan, kuinka paljon voidaan tehdä, eikä voi suunnitella omaa elämäänsä. Jotenkin näiden suomalaisten työmarkkinoiden pitäisi lähteä siitä, että kun meillä on 70 prosenttia kuitenkin kokoaikaista työtä ja karkeasti ottaen 30 prosenttia eri muodoin pätkittyviä työsuhteita, niin eikö siellä sitä joustavuutta ole jo riittävästi, osa-aikatyötä, määräaikaisuutta, vuokratyötä, erikseen kutsuttavaa työtä. Pitäisi lähteä siitä, että tämmöisistä nollasopimuksista me pääsisimme irti.

Me aikoinaan neuvottelimme työmarkkinajärjestöissä kolmen tunnin vähimmäistyöajasta yhdellä neuvottelukierroksella. Se oli hyvä esitys, ja sitä sovellettiin muun muassa palvelualoille. Jotain tämänkaltaista me tarvitsemme työmarkkinoilla myös tulevaisuudessa, mutta uskon, että me tässä asiassa pääsemme eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Minä luulen, että eiväthän semmoiset yritykset, jotka haluavat hyvää työvoimaa ja haluavat pysyvyyttä ja tuloksellisuutta, voi rakentaa työsuhteitaan nollasopimusten varaan. (Kari Rajamäki: No ei!)

Arvoisa puhemies! Olen hiukan huolissani siitä, että sosialidemokraatit kysyvät omilta ministereiltään siitä, mitä pitäisi tehdä alipalkkaukselle, kun sehän pystyttäisiin kriminalisoimaan, ja sitä ihmettelen, ministeri Ihalainen, miksi ette ole tehnyt sitä. Teillä on suora polku ammattijärjestöihin ja muuhun. Laittakaa tiukempi lainsäädäntötyöryhmä pystyyn, niin kyllä tämän taakse varmasti myös perussuomalaiset tulevat.

Arvoisa puhemies! Olisin ennen kaikkea halunnut kysyä siitä, kuinka me voimme puolustaa suomalaisten työntekijöiden työpaikkoja. Meillä on rakennusalalla täällä 70 000 ulkomailta tullutta työntekijää, pelkästään Virosta 35 000, ja silti 10 000 rakennusmiestä kärsii työttömyydestä. Millä tavoin me voisimme kiristää näitä työssäoloehtoja Suomessa, jotta tänne ei tulla polkemaan palkkoja ja viemään suomalaisten työmiesten leipää heidän pöydästään? Myös tähän pitäisi puuttua, arvoisa ministeri. Voisitteko keksiä keinon?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Näitä uudistuksia pitää tehdä sekä sopimusteitse että lainsäädäntöteitse. Molempia reittejä pitää käyttää hyväksi.

Se, mikä meillä on todella iso ongelma, on lähetetyt työntekijät ja heidän kohtelunsa suomalaisilla työmarkkinoilla, ja siinä suhteessa on tehty paljon. Tilaajavastuulainsäädäntöä on uudistettu, että tilaajayrityksen täytyy selvittää, hoitaako se alihankintaketjussa oleva yritys verovelvoitteet, palkkavelvoitteet, eläkevelvoitteet, työtapaturmavelvoitteet. Tässä on tehty aika paljon, mutta valvonta on edelleenkin pulmallista ja puutteellista, ja me tarvitsemme tässä suhteessa parempaa, tehokkaampaa valvontaa, jotta näitä jo sovittuja pelisääntöjä noudatetaan ja jotta noudatetaan yleissitovia sopimuksia tässä maassa. Se on hirveän tärkeä asia. Että kyllä me tarvitsemme lainsäädäntöteitä, mutta emme niin, että me lähdemme yksipuolisesti hallituksessa viemään kolmikanta-asioita eteenpäin. Pitää löytyä yhteisymmärrys, jonka kautta näitä työelämäuudistuksia viedään eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Alipalkkaus on asia, jota tässä maassa harjoitetaan. Omalta osaltaan edustaja Niikko toi sen problematiikan, eli meillä käytetään täällä ulkolaista alipalkattua työvoimaa, ja hallitus sulkee silmänsä. Meillä syyttäjäviranomainen jätti syyttämättä, vaikka valvova viranomainen totesi, että on harjoitettu alipalkkausta. Asia eteni valtakunnansyyttäjän tasolle, ja hän hyväksyi syyttämättäjättämispäätöksen todeten työoikeuden professori Koskisen lausuman siitä, että kun syrjitään koko puolalaista työyhteisöä, niin ei se olekaan syrjintää. Pitäisikö nyt rikoslakiin tehdä joitakin toimenpiteitä, jotta oikeasti tämä asia saadaan kuntoon?

Mutta voimakas signaali liittyisi myös lakiin liikkeenluovutuksesta luottamusmiehen asemassa. Se on kyllä ministereillä ollut tiedossa, että me emme ole notifioinnin osalta täyttäneet sitä, mitä EU:ssa on. Nytkö me odotamme täällä, suomalaiset työntekijät, (Puhemies koputtaa) että EU vahvistaisi meidän asemaamme?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että se, mitä nyt on näissä neuvotteluissa pohdittu — ja minä uskon, että siitä päästään vielä ratkaisuun — on se, että korkeammat laiminlyöntimaksut tai seuraamusmaksut pitää laittaa, jos alipalkkausta toteutetaan. Se on yksi askel, jota nyt parasta aikaa on valmisteltu.

Sitten haluaisin kertoa koskien nimenomaan ydinvoimatyötä, jossa on ollut suuria pulmia: Oli erittäin mielenkiintoinen EU-tuomioistuimen päätös 14 sähkömiehen työehdoista, jossa liitto lähti siitä, että pitää noudattaa suomalaisia työehtoja myös puolalaisen putkifirman. Tämä meni oikeusprosessiin, ja EU-tuomioistuin päätti, että kyllä, ei vain peruspalkkoja vaan muitakin työehtoja pitää noudattaa puolalaisten putkimiesten kanssa täällä Suomessa tehtävässä työssä. Tämä oli erittäin iso periaatteellinen kanta, joka vahvistaa suomalaisten sopimusten yleissitovuutta laajemminkin.