1) Hallituksen esitys laiksi Liikenneturvasta
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on Liikenneturvasta
säädettävä laki. Tästä julkisoikeudellisesta
yhdistyksestä on tällä hetkelläkin
säädetty asetuksella ja nyt perustuslain muuntumisen
jälkeen säädetään lailla. Tästä tuli
aika uskomaton prosessi kaiken kaikkiaan. Hallituksen esityksessä oli
yhdeksän pykälää ja nyt, niin
kuin arvoisat edustajat huomaavat, pykäliä on
viisitoista. Hallituksen esityksen pykälistä vain
kaksi on säilynyt muuttumattomina. Kaikki muut ovat muuttuneet,
ja lisäksi lukumäärä noussut
aika huomattavasti.
Tässä nähtiin myöskin aika
ihmeellinen näytelmä. Kun me pyysimme saada tämän
asetustekstin ja taustamateriaalin, ministeriön virkamiehistö toimitti
meille sellaisen asetustekstin, jossa oli pykäläviittauksia
pykäliin, joita ei ole olemassakaan. Siis toisin sanoen
lähinnä nyt voisi sanoa, että joko pilkantekoa
tai humpuukia tai jotakin siltä väliltä.
Tämä katsottiin niin vakavaksi eduskunnan halveeraamiseksi,
että olemme liikennevaliokuntana yksimielisesti tehneet tästä kirjelmän
ja saattaneet puhemiesneuvoston arvioitavaksi, olisiko syytä lähettää valtioneuvostolle
jonkinlainen viesti siitä, että kannattaisi kutakuinkin
tarkoin miettiä se, minkälaisia hallituksen esityksiä eduskunnan
arvioitavaksi saatetaan, myöskin niin, että tällaisesta
lainsäädäntötekniikasta, erikoisesti
sen systematiikasta, valtioneuvoston tasolla päästäisiin
yksimielisyyteen, minkälaista systematiikkaa noudatetaan.
Nimittäin tämä sama ilmiö on
nyt käyty läpi erittäin monen liikenne-
ja viestintäministeriön lainsäädäntöhankkeen
kanssa. Seuraavaksi tulee eräs rekisterilaki, jossa meillä on
kaksi eri versiota valtioneuvostosta: on liikenne- ja viestintäministeriön
versio ja oikeusministeriön versio. Jos valiokunta on systemaattinen
toiminnassaan, se valitsee nyt näistä pohjaksi
oikeusministeriön version ollakseen systemaattinen siinä linjassa, mitä se
itse on tähän saakka toteuttanut, kun se on joutunut
kirjoittamaan näitä lakeja uudestaan. Tämä tarkoittaa
sitä, että joudutaan käymään substanssineuvottelu
siitä, että nyt sitten substanssin puolesta ollaan
suurin piirtein tietysti liikenne- ja viestintäministeriön
linjoilla, koska siitä hallinnonalasta on kysymys näissä itse
laeissa.
Kun tässä nyt säädetään
hallinnosta jnp., niin juuri siitä johtuen, minkä äsken
totesin, olemme joutuneet ottamaan sitten myöskin maksuista oman
pykälänsä, olemme joutuneet kirjanpidosta
ja tilintarkastuksesta ottamaan oman pykälänsä ja
vahingonkorvausvelvollisuudesta oman pykälänsä,
siis toisin sanoen lähteneet perusteistaan siitä,
että kun tämmöinen julkisoikeudellinen
yhdistys toimii ja kun siitä nyt lailla säädetään,
niin silloin koko homma on kauttaaltaan säädetty
niin, että Liikenneturvan hallinnolla on mahdollisuus toimia
yhtäläisesti lailla säädetyin puittein,
ja sitten on yksi pykälä, jossa todetaan se, millä tavalla
yhdistyslakia on implementoitu osaksi tätä lainsäädäntöä.
Sitten nämä toimielinten tehtävät
ja muut on nyt lailla ehdotettu säädettäväksi
ja myöskin niin, että minkäänlaisia tulkinnanvaraisuuksia
ei toiminnan järjestämisessä olisi. Tämä varmasti
helpottaa itse Liikenneturvan käytännön
työtä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi,
tämä hallituksen esitys oli jälleen kerran
sellainen, että valiokunta joutui lähes kokonaan
kirjoittamaan lain uudestaan. Itse hieman hämmästelen
sitä, että Oikeuskanslerinviraston henkilöt
eivät ole menneet hallituksen esitystä edes siltä osin
lävitse, että olisi katsottu, mihin pykäliin
viitataan, eli kun sellaisia pykäliä ei periaatteessa
ollut olemassakaan enää, niin se tuntui jotenkin
oudolta. Vai pidettiinkö tätä lakia sitten
niin vähäpätöisenä,
että ei tarkemmin katsottu, millä tavoin se on rakennettu
ja mitä kaikkea siihen on otettu ja mitä on jätetty
ottamatta?
Tämä laki on minun mielestäni erittäin
hyvä ja tarpeellinen nimenomaan asiantuntijaorganisaation
kannalta. Niin kuin puheenjohtaja totesi, Liikenneturvalla on julkinen
palvelutehtävä. Vaikka siihen ei täysin
sisälly julkisen vallan käyttöä, tietysti
tällaiselle keskusjärjestölle asetetaan
aina hyvän hallinnon ja sitä koskevan lainsäädännön soveltamisen
vaatimus.
Liikenneturvan tehtävänä on liikenneturvallisuustiedotus
ja erilaiset kampanjoinnit, ja monenlaisia tutkimuksia on Liikenneturva
vuosikausia tehnyt ja niillä on ollut hyvä vastakaiku myös
kentällä, mutta itse pohdin myös sitä ongelmaa,
joka liittyy ed. Bremerin vastalauseeseen: onko tämä hallinto
liian byrokraattista siltä osin kuin siellä on
jäseniä niin hirveän paljon, eli millä tavoin
se joustavuus tulee. Kuitenkin määritellään,
että näillä kaikilla tärkeillä järjestöillä, jotka
ovat mukana liikenneturvallisuustyössä, heillä pitää olla
oikeus olla täällä mukana. Eli tämä on
toisaalta sellainen asia, että siinä on vaikea
yksityiskohtaisesti mennä määrittelemään, onko
tämä liian laaja ja kuinka joustavasti ja hyviä päätöksiä sieltä sitten
saadaan, koska siellä on hyvin paljon eturistiriitoja käsitykseni
mukaan näillä tahoilla, jotka siellä ovat
mukana. Toivon mukaan homma hoituu ja liikenneturvallisuuteen saadaan
lisäpontta.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Minulla ei ole huomauttamista siihen hyvään
työhön, jota liikennevaliokunta on tehnyt, kun
se on uudestaan kirjoittanut tämän lain Liikenneturvasta.
Laki sinänsä on paikallaan ja perustuslain nojalla
tarpeenkin.
Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota
siihen, kun uudessa 3 §:ssä Liikenneturvan tehtäväksi todetaan
muun muassa 2 kohdassa harjoittaa Liikenneturvan toimintaa palvelevaa
tutkimusta ja sitten 4 kohdassa tehdä aloitteita ja toimia
muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi. Nämä ovat
tärkeitä tehtäviä, mutta puutun
siihen arvostukseen, jonka eduskunta antoi esimerkiksi runsas viikko
sitten käsitellessään liikenneturvallisuuteen
keskeisimmin liittyviä asioita eli rattijuopumuskysymyksiä.
Silloin oli esillä Liikenneturvan asiantuntijalausunto
9.10.2002, jossa näihin keskeisiin vakaviin liikenneturvallisuuskysymyksiin
puututtiin. Ei lakivaliokunnassa eikä täällä isossa
salissakaan tälle Liikenneturvan asiantuntijalausunnolle
annettu mitään painoarvoa. Se on kuitenkin tutkimuksiin
pohjautuva kannanotto, mutta se jäi nollan arvoiseksi.
Toivoisin, että nyt kun laki tulee Liikenneturvasta
ja eduskunta sille antaa yksimielisen vahvan tuen ja se saa vahvan
aseman tässä yhteiskunnassa ja liikenneturvallisuustyössä,
myös sen tekemälle tutkimus- ja lausuntotyölle,
valmistelutyölle, annettaisiin asianmukainen arvostus muuallakin
kuin vain kansan keskuudessa kentällä, ja erityisesti
hallituksessa ja täällä eduskunnassa.
Näin ei todellakaan tapahtunut, ja tässä tarvittaisiin
parannus.
Kalevi Olin /sd:
Arvoisa puhemies! Näin edustajalle, joka ei ole liikennevaliokunnan
jäsen, keskustelun jo tässä vaiheessa
on tuonut aika hämmästyttävän
vaikutelman, jos ajatellaan, kuten täällä todettiin
aivan oikein, että hallituksen esityksessä oli
9 pykälää ja nyt on 15 tässä meille tulleessa
esityksessä ja hallituksen esityksestä on vain
2 pykälää jäljellä.
Mielestäni tämä menettelytapa on sellainen,
johon on välttämätöntä kiinnittää tässä yhteydessä huomiota.
Haluan, arvoisa puhemies, palauttaa mieliin sen, että viime
kaudella eduskunnan käsitellessä koulutusta koskevaa
lainsäädäntöä myös
liian usein tuotiin lakiesitys ilman asetusluonnosta, kunnes eläkkeelle
jäänyt kansliapäällikkö Numminen
asiantuntijana häneltä tiedusteltaessa totesi,
että on hyvän hallinnon mukaista, että asetus on
näkyvillä. Silloin tapahtui muutos.
Mutta ainut havaintoni tähän on tekstitasolla vielä tässä vaiheessa
vain kommenttina se, että kun tässä todetaan,
että hallituksen esitys laiksi Liikenneturvasta, tämä ilmaus
ei ehkä ole kaikkein selvin, koska tämän
asian erottaa vain iso etukirjain liikenneturvasta, ja oikeastaan
parempi nimi olisi ollut hallituksen esitys julkisoikeudellisesta
yhdistyksestä nimeltä Liikenneturva. Silloin sekaannukset
olisivat välttyneet. Tämän haluan tässä yhteydessä vain
todeta.
Timo Seppälä /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Liikenneturvan tehtävät
ovat hyvin tärkeitä, ja niistä on säädetty
siten, että liikenne- ja viestintäministeriön
ohjeiden mukaan Liikenneturvan tulisi edistää liikenneturvallisuutta
tiedotuksin, valistuksin ja koulutuksellisin keinoin. Tämä toiminta
on ollut hiukan paikalleen jämähtänyttä,
ja toivon mukaan nyt tehtävät muutokset virkistävät
toimintaa ja tuovat uusia ideoita.
Nythän lakiesityksessä käsitellään
toimielinten muutoksia, valvontaa ja rahoitusta. Toimielimistä hallintoneuvosto
muuttuu hallitukseksi ja jäsenten tulee edustaa eri tienkäyttäjäryhmiä aikaisempien
keskusjärjestöjen ja muiden edustajien asemesta,
joilla ei välttämättä ollut
tienkäyttäjäkokemusta.
Kaiken kaikkiaan toivon, että uudistus tuo todella
muutosta liikenneturvallisuustyöhön ja saadaan
entistä parempia tuloksia.
Antero Kekkonen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliainen valiokunnan puheenjohtajana
esitteli tämän lain syntytapaa. Se tietysti panee
miettimään lainsäädäntötyön
laatua silloin, kun esitys lähtee eduskuntaan. Luotan tässä asiassa
ed. Pulliaiseen kyllä kovastikin. Tämä ei
ole liikenneministeriön osalta nyt ensimmäinen
lakiesitys, jossa tämmöistä uuskäsittelyä on
jouduttu tekemään valiokunnassa. Sanon samoin
kuin ed. Olin äsken, että kun en ole kyseisen
valiokunnan jäsen, niin joudun vain olemaan niiden tietojen varassa,
joita valiokunnan sisältä tihkuu. Minusta liikenneministeriöstä on
tullut joitakin muitakin sen kaltaisia esityksiä viime
vuosien aikana, jotka eivät kovin kriittistä tarkastelua
kestä noin ihan lakiteknisessä mielessä.
Sitten toinen asia, arvoisa rouva puhemies, ja se on se, kun
katson Liikenneturvan tehtävämäärittelyä ja
kun yhdistän sen jäsenyyteen Liikenneturvassa:
"Liikenneturvan jäseniksi voidaan hyväksyä sellaiset
valtakunnalliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toimialaan
tai tehtäviin liikenneturvallisuuden edistäminen
kuuluu tai läheisesti liittyy." Tämä on
kovin löyhästi ilmaistu, etten sanoisi kepeästi
sanottu. On tietysti lainsäätäjän
puolella oltava erinomaisen tarkkana koko ajan sen seikan suhteen,
etteivät tällaiset instituutiot ala elää omaa
elämäänsä eri lailla vapaaehtoispohjalta,
jolloinka voi tulla tähän liikenneturvallisuustyöhön
sellaisia intressejä, jotka välittömästi
siihen eivät aina liity.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Liikenneturva tekee tärkeää työtä,
ja toivon, että sen toiminta ja toimintaedellytykset kohenevat tämän
lain myötä.
Pyysin oikeastaan tämän puheenvuoron kuitenkin
ed. Olinin puheenvuoron innostamana, ja sitten ed. Kekkonen toi
siihen vielä lisäpontta. Olen nimittäin
itse liikennevaliokunnan jäsen ja voin kyllä täysin
allekirjoittaa puheenjohtajamme ed. Pulliaisen aloituspuheenvuoron.
Liikennevaliokunnassa on ollut paljon ongelmia liikenne- ja viestintäministeriön
esitysten kanssa. Ne ovat olleet hyvin puutteellisia. Olemme antaneet siitä suoraan
ministeriöön palautetta, mutta se ei ole valitettavasti
johtanut mihinkään. Jotenkin tuntuu oudolta, että hallituksen
esityksiä tulee valiokuntiin niin, että eri ministeriöt
eivät ole konsultoineet keskenään. Oikeastaan
pienin asia, mitä voisi toivoa, on se, ettei siellä olisi
tämmöisiä perustavaa laatua olevia lakiteknisiä ongelmia
kovin paljon.
Toiseksi hyväksi esimerkiksi ihan tuoreesta muistista
näistä synnytystuskista käy ajoneuvolaki,
jossa oli muistaakseni 12 kohtaa ristiriidassa perustuslain kanssa,
eli se oli aikamoinen paketti sekin. Ei voi muuta kuin toivoa, että jotenkin
voitaisiin vaikuttaa tähän lainvalmistelun tasoon,
ettei tällaista pääse koko ajan tapahtumaan ja
saman ministeriön kanssa.
Kari Myllyniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen vähän huolestunut
mietinnön 13 §:stä jossa sanotaan: "-
- Liikenneturvan hallituksen jäsenen ja toimihenkilön
on korvattava vahinko, joka on aiheutettu Liikenneturvalle, sen
jäsenelle tai muulle rikkomalla Liikenneturvasta annettua
lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai
määräyksiä."
Olen siinä mielessä huolestunut, koska yleensä työnantaja
on vastuussa työntekijänsä vahinkoa aiheuttavista
toimenpiteistä, mikäli tämä teko
ei ole tehty tieten tahtoen tahallaan ja törkeästä tuottamuksesta.
Minä tätä vähän kyselin
liikennevaliokunnassakin, mutta en siihen oikein vastausta saanut.
Tämä on ankarampi kuin vahingonkorvauslaki. Voidaanko
näin menetellä? Vastausta on varmasti myöhäistä täälläkään
kysellä, mutta epäilen tämän
pykälän oikeellisuutta.
Ismo Seivästö /kd:
Arvoisa puhemies! Toivottavasti tämä lakiuudistus
nyt tehostaa Liikenneturvan työtä, sillä tässä sektorissa
on kyllä paljon tekemistä, koska onnettomuusluvut
ovat sitä luokkaa. Se ei tietenkään ole
pelkästään Liikenneturvan, vaan myös
Tieliikelaitoksen ja Tiehallinnon tehtävä ja meidän
kaikkien.
Ed. Pulliainen ja ed. Karhu viittasivat jo näihin vaiheisiin,
mitä valiokunnassa oli, mutta tässä vaiheessa
kyllä haluaisin antaa tunnustusta hallituspuolueitten edustajille.
He junailivat taas niin hyvin tämän yhteistyön
opposition kanssa, että ainoa vastalause tähän
mietintöön on hallituspuolueitten taholta tehty,
eli hallituspuoluetta edustava ed. Bremer on tehnyt tähän
vastalauseen. Monesti liikennevaliokunnassa on käynytkin
tällä tavalla, että konsensushenki on
ollut niin hyvä, että pala palalta ne argumentit,
joita oppositio on tuonut, on otettu aina mietintöön
ja meiltä ovat sulaneet aina vastalauseet pois. Mutta onneksi
sentään hallituspuolueitten sisältä löytyy näitä kriitikoita,
jotka tekevät vastalauseita.
Ed. Markkula merkitään
läsnä olevaksi.
Eero Lämsä /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä, että Liikenneturvan
toiminta on nyt lain tasolla. Toivottavasti tämä parantaa nyt
Liikenneturvan toimintaa. Kyllä liikenneturvallisuudessa
todella tarvitaan, voisi sanoa, tehokkaampaa toimintaa.
Ed. Kekkonen toi esille 4 §:n Jäsenyys Liikenneturvassa.
Todella se lista on aika pitkä. Minusta tämä oli
ed. Kekkoselta kyllä hyvä huomio, eli kyllä täytyy
tarkalla sihdillä katsoa jatkossa, ketkä ja minkälaiset
järjestöt voivat olla jäseniä. Tärkeintä tietysti
tässä on nyt se, että Liikenneturva saadaan
mahdollisimman hyvin toimimaan, että se edistää liikenneturvallisuutta.
Sitten, arvoisa puhemies, ihan päätteeksi
haluan vielä tuoda kritiikkiä liikenneministeriön
osalta lainvalmistelussa, niin kuin ed. Pulliainen toi esille. Haluan
todeta myös sen, että tämä ei
todellakaan ollut ainoa tällainen laki, mikä liikenneministeriöstä on
tullut, vaan liikennevaliokunta on todella joutunut muutoksia tekemään
hyvinkin paljon ja sellaista työtä, joka ei sinällään
kuulu valiokunnalle. Toivottavasti nyt ministeriössä tätä reklamaatiota
huomioidaan, mitä valiokunnalta on tullut, myös
jatkossa, että sieltä todella tulisi parempaa
lainsäädäntöä ja valiokunta
voisi paneutua siihen tehtävään, mikä sille
todellisuudessa kuuluu. Liikennevaliokunta on tänä päivänä todella
työllistetty valiokunta.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! En ole liikennevaliokunnan jäsen
enkä siinä mielessä pysty niin syvällisesti
sanomaan muuta kuin totean sen, että onhan se todella ennenkuulumatonta,
jos tällä tavalla lainsäädäntö muuttuu.
Toivon vakavasti, että tämä ei anna yleisempää kuvaa
liikenne- ja viestintäministeriön tasosta muissakaan
asioissa, vaikka sellaisiakin epäilyjä viime aikojen
valossa voisi hiukan esittää.
Toinen asia, johon kiinnitän huomiota: Täytyy
sanoa, että meillä on onneksi pätevä liikennevaliokunta,
koska laki on suurin piirtein kirjoitettu uusiksi eikä tässä asiantuntijoina
ole kuultu siitä huolimatta koko tämän
asian yhteydessä kuin kahta henkilöä.
Sitten on kirjallisia lausuntoja. Ei tosin ilmene, missä vaiheessa
nuo kirjalliset lausunnot on annettu. Kun yhdistykselle annetaan
julkisoikeudellinen asema, varmasti mielellään
perustuslailliset ja muut juridiset kysymykset on siinä yhteydessä tarkoin
selvitettävä, mutta ilmeisesti liikennevaliokunta
on näin tehnyt, koska se on tämän tänne
tuonut. Todella täytyy sanoa, että ei tämä kovin
kaksista kuvaa kyllä lainsäädäntötyöstä ja
sen tasosta anna.
Erkki Kanerva /sd:
Arvoisa puhemies! En nyt halua kovin pitkälle jatkaa
tätä valmistelukritiikkiä. Ed. Karhu
toi esille sen, että ajoneuvolaissa oli toistakymmentä perustuslaillista
ongelmaa. Sen lisäksi olisi tietysti tarvittu ne lukemattomat
asiat, jotka on tarkoitus asetuksella säätää, nähtäväksi,
mutta sitäkään mahdollisuutta ei ollut.
Ed. Seivästö, te sanoitte, että täällä on
hallituspuolueen sisältä tehty vastalause. Sen
otsikko on vastalause, mutta jos te luette tämän
tekstin, sehän on selvä ponsi. Se on yhden henkilön
tekemä ponsi.
Ed. Myllyniemi kieltämättä myöskin
valiokunnassa, mutta täällä edelleen
ihmetteli tätä vahingonkorvaussäännöstä.
Sillä on sellainen historia, että Liikenneturvan
historiassa hallituksen jäsen on aiheuttanut jäsenyhdistykselle,
kun Liikenneturvan jäsenet ovat yhteisöjä,
vahinkoa, ja silloin on ollut epäselvää,
onko Liikenneturva sellainen oikeushenkilö, että se
korvaa hallituksen jäsenen tekemät vahingot vai
ei. Se epäselvyys haluttiin nyt sitten selkeyttää säätämällä hallituksen
jäsenen vahingonkorvausvastuu.
Ed. Vahasalo merkitään
läsnä olevaksi.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tästä korvauspykälästä:
Sehän perustuu hyvin pitkälle oikeusministeriön
lausuntoon. Siinä on viitattu kahteen perustuslakivaliokunnan
lausuntoon.
Arvoisa puhemies! Kun täällä on viitattu
tähän suureen hallitukseen, niin voimassa olevassa Liikenneturvasta
annetun asetuksen täytäntöönpanosta
annetussa ohjeessa on tarkemmin selvitetty sitten se, että kun
pyydetään mahdollisuutta päästä jäsenyhteisöksi
jne., voi pyytää lausuntoja lisäksi siitä,
jos hakemus on ollut puutteellinen jne. Tämän
toimintaohjeen perusteella voisi ajatella näin, että siellä kuitenkin
selvitetään, ettei ihan niin sanotusti huuhaaporukoita
tulisi mukaan.
Yleiskeskustelu päättyy.