Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälisen työjärjestön Ilon yleiskokous Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyi vuonna 2001 maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen sekä siihen liittyvän suosituksen. Niiden tarkoituksena on maatalouden työpaikkojen turvallisuuden tason varmistaminen sellaiseksi, ettei työntekijöiden terveys tahi turvallisuus vaarannu missään työn tekemisen vaiheessa.

Rouva puhemies! Miksi pyysin tämän puheenvuoron? Perehdyin tähän asiaan näiden asiakirjojen valossa ja ajattelin, että on tarpeellista sanoa se ihan eduskunnan pöytäkirjoihinkin: tässä sopimuksessa ei käytännössä ole yhtään mitään sellaista, mistä Suomessa jo aiemmin ei olisi huolehdittu. Ketkä tästä ansaitsevat kiitoksen? Kyllä maatalousyrittäjät ensisijaisesti. Suomessa tämä puoli on hoidettu erinomaisen hyvin. Se pitkä ja raskas konferenssi, jonka Ilo piti, käsitteli erittäin hankalia kysymyksiä, jotka ovat hankalia monelle monelle maalle, mutta suomalaisille niistä eivät juuri mitkään olleet hankalia millään tavoin yksinkertaisesti siitä syystä, että nämä asiat on täällä hoidettu niin hyvin.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä puheenvuoroni ei ollut kovin haastava eikä provosoiva ollenkaan, mutta minusta on tärkeätä, että tässä salissa tämmöisiäkin asioita silloin huomioidaan, kun siihen on syytä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on sinällään tärkeästä asiasta kysymys. Vaikka tämä sillä tavalla ei hirveän paljon Suomea koskekaan, niin kuin ed. Kekkonen totesi, siitä huolimatta tämä kuvastaa Ilon asemaa ja huolta ihmisten työsuojelun osalta. Tätä käsiteltiin valiokunnassa ja kuunneltiin asiantuntijoita, miten paljon maailmassa sattuu tapaturmia. Tässä lukee, että 1,2 miljoonasta työtapaturmasta yli puolet on maatalouden puolelta. Se kuvaa sen ongelmatiikan, että se on hirveän iso, maailmanlaajuinen asia. Se tarkoittaa, että joissakin maissa työsuojelun taso on hyvin matala.

Minusta Ilo tässä on oikeaan asiaan puuttunut. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö meillä Suomessakin yhä edelleen tarvita työsuojelutoimenpiteitä, ja mitä ymmärrän, niin kyllä tuolla maatalouden puolella yhä on vielä sitä ongelmatiikkaa olemassa näiden vanhempien laitteiden osalta, että työtapaturmariski on aika iso. Sen takia minusta tämä kuitenkin myös koskee meitä, ja sen takia on hyvä, että me sitoudumme tähän ja tavallaan olemme yhteisessä rintamassa torjumassa tätä ongelmaa ja pelastamassa ihmisiä parempaan elämään.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkosen toteamus Suomen työturvallisuus- ja -terveystasosta maataloudessa toki pitää kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta valitettavasti on niin, kuin ed. Esa Lahtela sanoi, että maataloudessa tapahtuu työtapaturmia liian kanssa. Tämä asia oli maataloustupon yhteydessä esillä ja siinä päätettiin, että maatalousyrittäjien, viljelijöiden, työterveyshuollon kehittämistä pohtimaan asetetaan työryhmä, jonka pitäisi saada ehdotuksensa valmiiksi jo aivan ensi vuoden alkupuolella. Siinä muun muassa on tarkoitus paneutua siihen, miten tilakäyntejä voitaisiin lisätä ja millä tavalla terveyskeskusten, erityisesti pienten terveyskeskusten, osaamista työterveyshuollossa tai terveyskeskusten yhteistyötä voitaisiin edistää nimenomaan siinä, että maatalouden erityisolosuhteet työterveyshuollossa tulisivat paremmin ymmärretyiksi. Erityisesti tämä ennalta ehkäisevä työ on myöskin maataloudessa tavattoman tärkeää. Tarkoitus on myös selvittää sitä, voisiko Melalla olla roolia siinä, että se voisi olla jonkin näköinen asiantuntijaelin tässä yhteydessä.

Mutta, niin kuin sanottu, Suomi varmasti on, niin kuin ed. Kekkonen sanoi, etulinjassa, vaikka meilläkin on parannettavaa.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Oli kiitettävää havaita, että ed. Antero Kekkonen oli näin perusteellisesti perehtynyt tähän Ilon hyväksymään maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevaan yleissopimukseen ja myöskin oli vetänyt johtopäätöksen siitä, että me olemme tässä myöskin, niin kuin ministeri Perho totesi, eturivin valtioita.

Mutta kuitenkin, kun meillä oli maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelyssä tämä kyseinen hallituksen esitys, niin kyllä me totesimme siellä, niin kuin ministeri Perhokin totesi juuri äsken, että maatalousala on kuitenkin vielä sellainen ammattiala, jossa tapahtuu kuitenkin työtapaturmia. Ei tarvitse kuvitella mitään muuta kuin mennä jonkun ison sonnin karsinaan laittamaan korvamerkkiä tai muuta vastaavaa, niin siellä tulee varmastikin sellaisia tilanteita, jotka saattavat olla hyvinkin vaarallisia. Siinä mielessä tähän on varmasti hyvä kiinnittää huomiota. Oli erittäin hyvä, että maataloustupon aikana päästiin sopimukseen siitä, että tämä työterveyshuoltoasia myöskin käsitellään, koska siinä ilmiselvästi on kuitenkin maatalouden alalla puutteita.

Meillä on keskimäärin ottaen huomattavasti parempi tilanne kuin maailmassa kaiken kaikkiaan on, siinä ed. Kekkonen on ihan oikeassa, mutta sen verran kuitenkin on korjattavaa ja puutteita, että tähän asiaan on hyvä meidänkin paneutua.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Maatalousalan työturvallisuudesta kun puhutaan Suomessa, niin maataloudessa tarvitaan edelleenkin neuvontaa ja tarkastuksia. Maatalousala lasketaan kumminkin Suomessakin alaksi, jossa tapahtuu tapaturmia paljon. Maatiloilla tapahtuu myös paljon yksin työskentelyä, ja siinä on myös omat vaaransa. Maatalouteen kuuluu myös metsätalous, ja metsässä käydään maatiloilta töissä. Metsätyöt ovat erittäin vaarallisia, joten työtä tarvitaan vielä maataloudessa, niin kuin ed. Esa Lahtela totesi, varsinkin vanhojen koneitten osalta.

Pertti Turtiainen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! En ole mikään maatalouden asiantuntija tällä alueella, mutta kiinnitti huomiota valiokunnan kannanotossa viittaus työn kausiluonteisuuteen ja tilapäistyövoiman käyttöön. Tilapäistyövoiman käyttöön liittyen tuli mieleen vain tämä, kun käytetään paljon, sanotaan, ei-suomalaista työvoimaa, virolaista, venäläistä ja muualtakin Baltiasta tullutta työvoimaa, että se on se alue, missä tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmänkin siihen, että turvallisuuden taso säilyy vähintäänkin tällä tasolla, millä se tällä hetkellä on, ja ettei vaaratilanteita synny. Tässähän tietysti tulevat nämä kielelliset ongelmat, kun puhutaan työturvallisuudesta, millä tapaa saada viestittyä sitten tiettyjen koneiden, sanotaan, turva-asiat tilapäistyövoimalle, kun suomea ei osata. Varmaankin tämä tilanne muuttuu vielä siinäkin vaiheessa, kun EU tulee laajentumaan aikanaan. Työvoiman liikkuvuus varmaan tästä lähialueilta lisääntyy, ja silloin maataloudessa tullaan käyttämään entistä enemmän vielä tätä työvoimaa, elikkä vaaratekijät korostuvat sitten työturvallisuuteen liittyen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Sopimushan velvoittaa näitä tilapäisiä ja yleensä työntekijöitä informoimaan ja neuvomaan näissä vaaratekijöissä. Mutta minusta jotenkin pitäisi luoda se järjestelmä kanssa, tämmöinen neuvontajärjestelmä, jolla isäntiä itseäänkin neuvottaisiin ja opastettaisiin, koska tiedän monta tapausta, jopa kuolemaankin johtaneita tapaturmia, joissa se isäntä välttämättä ei ole ollut niin tietoinen niistä riskeistä. Yksi vasta tässä vajaa vuosi sitten sattui, kun työkoneen alle ihminen, itse isäntä, jäi, kun ei tajunnut niitä riskitekijöitä, että semmoinen ruiskutusvärkki voi tullakin päälle sieltä, ja jäi litskuun sitten sinne. Sen takia tässä pitäisi jotenkin, en tiedä, millä tavalla, ehkä MTK voisi — seuraava puhuja on ilmeisesti hyvin perillä sieltä puolen — toimia semmoisena tiedonjakajana ja opastajana kanssa, koska kyse on siitä, millä tavalla vakuutusmaksut säästyvät, millä tavalla yhteiskunnan varoja voitaisiin säästöön saada, jotta ei tule tämmöisiä ylimääräisiä kustannuksia. Se on aikamoinen kärsimys, kun joutuu tapaturman uhriksi. Sen takia tähän pitäisi panostaa joka taholta, sekä yhteiskunnan mutta myös näiden järjestöjen taholta.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä nyt ei kannata ihan puhua aidanseipäistä vaan puhua tosiasioista, jotka todella tapahtuvat siellä tilalla ja tilakohtaisesti. Siellä on kaikista tärkein, millä tavalla pystytään asioita hoitamaan.

Tässä kun viitataan tilapäistyövoimaan, se on aina yksi vaaratekijä olemassa, mutta se on kuitenkin minimaalinen, koska siellä ovat varsinaiset viljelijät, emännät ja isännät ja perheenjäsenet, jotka tilalla työtä tekevät. Suurin syy on monesti tämä kausiluonteisuus ja sitten se, että kun olemme luonnon kanssa tekemisissä, niin me emme voi niille luonnonolosuhteille mitään. Ne tulevat yllättäen ja aiheuttavat sitten sellaisia vaaratilanteita ja vahinkoja, joihin me henkilökohtaisesti itse emme voi vaikuttaa.

Aina on tärkeää, että työkoneet ja vehkeet olisivat kunnossa. Mutta tässä on yksi tärkeä osatekijä, että tulee aina muistaa, että silloin, kun maatalous on ja voi hyvin, että se pystyy satsaamaan hyviin koneisiin, työturvallisuuteen, silloin siihen satsataan. Se on ihan selkeästi tahtokysymys ensisijaisesti, mutta on myöskin rahakysymys. Se meidän tulee muistaa näin eduskuntana, että maataloudella pitää olla se rahamäärä, että se todella pystyy kehittämään näitäkin aloja. Viljelijöillä on halua kehittää, tehdä hyvillä koneilla, turvallisilla koneilla, mutta joskus se on vain siitä yhdestä pienestä elikkä euroista kiinni.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Se on euroista kiinni, mutta kyllä se on monesti sitten myös siitä, että ei aina viitsi taikka muista asioita hoitaa ja tehdä. Valiokuntakuulemisen aikaan kävi ilmi se, että maatilojen keskikoot kasvavat aika paljon ja siellä on muutakin työvoimaa kuin maatilan pitäjä ja hänen perheensä. Silloin pitäisi olla maatiloilla se tieto, mitä työsuojelu- ym. normit vaativat, kun siellä on palkkatyövoimaa. Sieltä voi tulla pitkiä laskuja, jos siellä on puutteelliset olosuhteet ja sitten joku loukkaantuu. Itse tiedän pitkään työsuojeluvaltuutettuna olleena, että ne korvaukset voivat olla joskus satojatuhansia, jos markkoina puhutaan, jopa miljoonia.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä viljelijäväestö tuntee oman vastuunsa omissa työtehtävissään. Se että käytetään vierasta työvoimaa tilapäistehtäviin, tietenkin luo jonkinasteisen vaaramomentin, ja varmaan siinäkin pyritään ohjaamaan niin, että pahimmat karikot voidaan välttää.

Ed. Hannu Aho totesi puheenvuorossaan, että tiloilla pitäisi olla niin hyvä toimeentulo, että ne kykenevät tekemään investoinnit ja kykenevät tekemään työnsä sellaisilla koneilla ja laitteilla, jotka täyttävät työsuojelumääräykset. Se on hyvin haasteellinen tehtävä. Meillä on todella paljon vielä vanhoja maatalouskoneita, esimerkiksi hytittömiä traktoreita, jotka muodostavat aikamoisen vaaramomentin. Kaikkea ei ole kyetty laittamaan kuntoon, mutta yritystä varmaan sillä puolella on.

Tänä päivänä tilakoko kasvaa ja työmäärä kasvaa siinä mukana. Jos tuottavuus ei kasva samassa suhteessa, se pistää yrittäjän tekemään ylipitkiä päiviä, ja yliväsymys on sitten se, joka saattaa johtaa todella työtapaturma-altistukseen.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta monesti uudet ja voimakkaastikin kasvavat tilat ovat monessa suhteessa joskus jopa turvallisempia, koska niissä pystytään ottamaan huomioon esimerkiksi rakenteellisissa seikoissa nämä uudet vaatimukset. Vanhoilla tiloilla, jotka on rakennettu joskus 20 vuotta sitten, niitä ei vain pysty ottamaan huomioon.

Ongelmana meillä on monesti, jopa voin sanoa ihan kokemuksestakin, että silloin, kun me käytämme tilapäistyövoimaa, kun maatila on erillinen yksikkö siellä, niin välttämättä nämä, joita me joskus silloin tällöin työllistämme, eivät millään tahdo ottaa huomioon näitä asioita, vaikka kuinka sanomme, että käyttää näitä ja näitä vehkeitä, kun tätä työtä tehdään. Ihminen on vain semmoinen, että se joskus oikaisee, vaikka se tietääkin, että näin asia on. Sanoisin näin, että kaikilla tiloilla on vakuutukset kunnossa ja silloin tiedostamme, mitä pitää tehdä, kun vierasta työvoimaa käytetään. Mutta kaikki on inhimillistä työtä ja toimintaa, että aina sattuu ja tapahtuu, kun jotakin tehdään.