Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Tämä esitys perustuu yrittäjien jo useampi vuosi sitten tekemään ehdotukseen ja toivomukseen siitä, että yrittäjien eläkejärjestelmän maksupolitiikkaan saataisiin enemmän joustoa sekä ylöspäin että alaspäin riippuen yrityksen kulloisestakin tuloksentekokyvystä. Pitkällä tähtäimellä tässä on tarkoitus nimenomaan se, että yrittäjien työtulojen tason kautta eläke kohoaisi. Tänäkin päivänä yrittäjäeläkkeet ovat vielä keskimäärin aika matalia. Tämän ehdotuksen mukaan yrittäjällä olisi tietyin rajoituksin mahdollisuus maksaa nykyisin voimassa olevan vahvistettuun työtuloon perustuvan vakuutusmaksun lisäksi lisämaksua tai päinvastoin maksaa alennettua maksua silloin, kun tilanne sitä edellyttää. Tämä eläkejärjestelmän joustavoittaminen vastaisi kahteen tarpeeseen: se noudattaisi paremmin maksukykyä ja toisaalta pitkällä tähtäimellä johtaisi parempaan eläketurvaan.

Se, että tämä esitys tulee eduskunnalle vasta nyt, johtuu siitä, että tätä asiaa valmistellut työryhmä ei tuonut sitä ajoissa tähän Puron paketin yhteyteen. Tätähän ei ole sinänsä valmisteltu siinä yhteydessä, mutta koska muutoinkin tässä työeläkejärjestelmän kokonaisuudistuksessa on tarkoitus uudistaa myöskin samojen periaatteiden mukaan yrittäjien eläketurva, niin tarkoitus olisi se, että tämä valmisteltaisiin samassa aikataulussa kuin tämä suuri eläkeuudistuksen kokonaisuus.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys yrittäjäeläkkeen perustana olevan työtulon ja sitä kautta vakuutusmaksujen joustojen lisäämisestä on mielestäni erinomainen ja jo pitkään odotettu toimenpide. Ministeri Perholle täytyy antaa täysi tunnustus ja kiitos siitä, että hän on vienyt eteenpäin monia yrittäjien sosiaaliturvaan liittyviä asioita tämän hallituksen aikana. Tämä nyt käsittelyssä oleva laki on yksi esimerkki niistä.

Onkin ilmeistä, että ehkä ratkaiseva syy siihen, miksi suomalaiset ovat mieluummin palkkatöissä kuin ryhtyvät yrittäjäksi, on se, että yrittäjyyteen liittyy huono sosiaaliturva. Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu pääasiassa työsuhde- ja palkkasidonnaiseksi, ei niinkään hyvinvointiyhteiskunnan jäsenyyteen perustuvaksi. Tämän vuoksi esimerkiksi tuponeuvotteluissa tai hallituksen esityksissä palkansaajille sovitut sosiaaliturvamuutokset eivät automaattisesti tule yrittäjille tai heidän perheilleen. Onkin erinomainen asia, että meillä on ministeri Perhon kaltainen ministeri, joka seuraa myös näiden ihmisten sosiaaliturvan kehitystä, jotka eivät automaattisesti kuulu ansiosidonnaisen turvan piiriin.

Vuodet eivät ole veljeksiä yritystoiminnassakaan, vaan monilla aloilla on merkittäviä tulosvaihteluja riippuen suhdanteista ja markkinatilanteesta. Tästä johtuen yrittäjät ovat olleetkin varovaisia arvioidessaan yrittäjäeläkkeen perustana olevaa laskennallista työtuloa, koska se vaikuttaa suoraan maksujen suuruuteen. Tähän saakka on ollut käytännössä mahdoton muuttaa työtulon määrää vuosittain yrityksen tuloksen mukaisesti. Tästä on luonnollisesti seurannut myös se, että yrittäjien eläkekertymät ovat jääneet palkansaajiin verrattuna huomattavasti pienemmiksi. Jokin aika sitten säädimme eduskunnassa lain, jossa yrittäjien sairauspäivärahan määräytyminen myös kytkettiin työtuloon, ja näin ollen tämä on vaikuttanut myös sairauspäivärahan suuruuteen.

Toivon, että tämä lakiesitys pikaisesti käsitellään valiokunnassa ja saa eduskunnassa hyväksymisen.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on sikäli hyvä ja perusteltu, että sen tarkoituksena on joustavoittaa yrittäjän eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämistä. Lakimuutoksilla on tarkoitus parantaa työtulon ja sen perusteella määräytyvien vakuutusmaksujen vastaavuutta yrityksen taloudellisen tilanteen ja yrittäjän maksukyvyn vaihdellessa.

Eräs YEL-järjestelmän ongelmia on matala työtulojen taso. Yrittäjätoiminnan alkuvaiheessa työtulo on usein haluttu määrittää mahdollisimman alas, jotta eläkevakuutuksen aiheuttama kustannusrasite tuolle yrittäjälle olisi myös mahdollisimman alhainen.

Nykyisin voimassa oleva 25 prosentin alennus aloittelevalle yrittäjälle 48 kuukauden ajalta on sikäli positiivinen asia, että se antaa edes jonkin verran maksujoustoa tuoreelle yrittäjälle tilanteessa, jossa yritystoiminta on käynnistymisvaiheessa. Aivan liian moni YELin mukainen työtulo jää kuitenkin myöhemmin tarkistamatta, vaikka siihen olisi aivan selkeät perusteet ja yritystoiminta olisi taloudellisesti vakiintunutta.

Liian matalan YEL-työtulon takia monen yrittäjän vanhuuden ja työttömyyden turva kuten perhe-eläketurva jää liian alhaiseksi verrattuna yrittäjän todellisen työpanoksen määrään. Nykyinen järjestelmä on liian jäykkä, ja se vaatii erillistä byrokraattista muutoksenhakumenettelyä. Järjestelmän kaikinpuolinen joustavoittaminen ja järkevöittäminen on mielestäni erittäin perusteltua.

Hallituksen esitys on hyvä, sillä se antaa yrittäjälle liikkumavaraa erilaisissa taloudellisen aseman ja maksukyvyn muutostilanteissa, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä. Peruskysymykseen eli matalaan YEL-tulotasoon sillä ei puututa.

Kiitokset ministeri Perholle siitä, että tämä odotettu uudistus on nyt eduskunnan käsittelyssä.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ihan totta, mitä täällä on sanottu tämän lainsäädännön tarpeellisuudesta. Nykytilahan lähtee siitä, että yritystoimintaansa aloittaessaan yrittäjät määrittelevät hyvin usein YEL-työtulonsa kovin matalalle tasolle, eikä sitä sitten myöhemmin koroteta, vaikka yrityksen tulos ja maksukyky antaisivat siihen mahdollisuuden. Luulen, että tämä sisältyy yrittäjyyteen itseensä. Siis, kun yrityksellä menee hyvin, ei tule miettineeksi tämmöisiä asioita. Se on kovin inhimillistä.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan vain kolmannes työssäolevista yrittäjistä katsoo, että heille vahvistettu YEL-työtulo vastaa yrittäjänä suoritettua työtä. Kaksi kolmasosaa yrittäjistä piti työtuloaan liian pienenä ja vain muutamat liian suurena. Mitä matalammaksi tämä alkutyötulo, niin kuin äsken mainitsin, oli määritelty, sitä yleisemmin yrittäjät pitävät nykyistä työtuloaan liian pienenä. Tämä ei välttämättä ole sisäänrakennettu pulma, vaan tämä on tämmöisen yrittämisen ideaan liittyvä kysymys. Kun menee hyvin ja kun menee kovaa, ei tule miettineeksi kovin perusteellisesti sitä, mitä sitten, kun ei enää mene hyvin ja ei kovaa. Tottahan se on, että työtulon määrittely työpanoksen perusteella on yritystoiminnan luonteelle vierasta, sillä yrittäjän yritystoimintaansa käyttämä työpanos ei aina kuvasta yritystoiminnan tuloksellisuutta. Yrittäminen on siitä erikoista, että paljo työ ei aina tuota parasta mahdollista tulosta ja vähän päinvastoinkin.

Tässä mielessä ja näillä perusteilla ja näistä lähtökohdista täytyy yhtyä niihin kiitoksiin, joita ministeri Perholle on annettu ja joka ottaa niitä elegantisti vastaan niin kuin aina.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjien eläkelain ja sairausvakuutusmaksulain 16 ja 33 §:n muuttamisesta on ihan positiivinen esitys. Yrittäjät tarvitsevat parempaa sosiaaliturvaa kuin tänä päivänä. Tällä mahdollistetaan ja itse asiassa tällä myös velvoitetaan yrittäjät ottamaan parempi vakuutus elikkä lähinnä nyt vastaamaan todellista työtuloa vuositasolla. Ongelma tässä vakuutuksessa on kaiken kaikkiaan se, että tämä on tavattoman kallis. Jos katsotaan nuorta yrittäjää, joka lähtee liikkeelle, hän saa muutaman kuukauden 25 prosentin alennuksen, mutta sen jälkeen siirtyy täyteen vakuutuskantaan. 35—40 vuotta sitä maksettuaan siinä tuntee kyllä vakuutusmaksua maksaneensa. Sitten se hyöty, mitä eläkkeen muodossa aikanaan saadaan, jää minimaaliseksi. Meidän ongelmamme on juuri se, että vakuutusten hoito tässä yhteiskunnassa tulee jostain syystä aivan liian kalliiksi. Tämä panos—tuotos-ajatus, mitä tässäkin pitäisi tietenkin olla, ei kaikilta osin toteudu. Mutta joka tapauksessa tämä, että tulee velvoite ja mahdollisuus myös joustavoittaa vakuutusmaksua, on positiivinen. Erityisesti ikääntyneiden yrittäjien kannattaa tarttua tähän mahdollisuuteen, mitä uusi laki tuo tullessaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että tämä idea, mikä tässä on, on lähtenyt pienyrittäjistä liikkeelle. Parturi-kampaajat ovat hyvä esimerkki, ja itseenikin ovat muutamat ottaneet yhteyttä. Tämä jousto on hyvä, mutta luulen, että ne henkilöt, jotka tätä ovat toivoneet ja pyytäneet, että tämmöinen tehtäisiin, saattavat pettyä, koska taustalla on ollut semmoinen ajattelu monilla henkilöillä, niin kuin ed. Salo edellä totesi, että kun maksetaan hirveän pitkään, saatetaan maksaa 30—40 vuotta vakuutusmaksua, ja kun sitten otetaan eläkelasku, huomataankin, että hyvänen aika, tämä eläkehän on näin pieni, vaikka minä olen maksanut niin paljon, viidesosan kaikesta tulosta. Kun on tukkia kähertänyt ja nipsuttanut karvoja, siitä hän maksaa viidesosan eläkemaksua ja sitten huomaakin, että eläke ei ole kuin muutama vanha tonni. Nämä ihmiset ovat olleet aika katkeria. Minullekin moni on soittanut ja esittänyt niitä laskelmia, miten voi näin olla.

Se kuvastaa koko meidän hyvää järjestelmäämme, mikä meillä eläkejärjestelmässä on sinällään, jotta tämähän on pakollista säästämistä sillä tavalla, että jokainen varautuu siihen. Ennen kaikkea siellä yrittäjäpuolella tämä menee juuri sen mekaniikan mukaan. Sitä maksetaan ja saadaan sen mukaan korvausta. Saman tyyppinenhän on työeläkejärjestelmä kaiken kaikkiaan.

Mutta se on hyvä sinällään, jotta sitten otetaan vastuuta etukäteen. Jos rahat sijoitetaan oikein, sehän tarkoittaa sitä, jotta me saamme turvallisesti elää vanhuutta. Toivon mukaan valvonta toimii niin hyvin, että niitä rahoja ei tuhlata, koska nyt ainakin menneinä aikoina, kun pörssi on romahdellut, siellä jotkut eläkeyhtiöt menettivät huomattavia summia, mutta väittävät, jotta kyllä se pitkässä pelissä nousee sieltä. Se vaara on aina olemassa, jotta meidän pitäisi osata turvallisesti sijoittaa.

Hannu Aho /kesk:

Rouva puhemies! Minusta, kun on saanut seurata eri eläkeyhtiöitä, niissä on yllättävän suuria eroja hoitokuluissa ja hoitokustannuksissa. Mielestäni siihen pitäisi pystyä enempi vaikuttamaan, koska siellä on hyvin merkittäviä eroja, jotka todella vaikuttavat. Valitettavasti YEL on kalleimmasta päästä. Näihin pitäisi pystyä enemmän panostamaan.

Toisaalta tässä laissa minusta on hyvää se, että tämä joustavoittaa, pystyy vähän tuloksen mukaankin omaa eläkettään nostamaan. Toisaalta kun työtulon perusteella muun muassa sairauspäivärahat ym. jatkossa tulevat, se on hyvä niille, joilla tulos vaihtuu kovin paljon ja, sanotaan, ei oikein paljon kuitenkaan nettotulosta tule. Mutta jossakin mielessä on myös kritiikin paikka siinä, että silloin kun ansiotulo menee yli työtulon, he eivät saa sairauspäivärahaa myöskään sen mukaan, koska se vaihtelee. Se tässä on huono puoli. Mutta kun ansiotulo on pienempi kuin normaali työtulo, joka on vahvistettu, se tulee silloin työtulon mukaan. Silloin saa pikkuisen riksaa. Ihan pienimmät yrittäjät voittavat, mutta sitten niistä, joilla vähän paremmin menee, ehkä tulee myöskin nettohäviäjiä. Kokonaisuutena pidän kuitenkin hyvänä tätä ratkaisua, koska silloin pitää katsoa kokonaismäärä, miten tässä vakuutettuja on.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lahtelalle toteaisin sen verran, että pieni eläke ei kyllä voi tulla täysin yllätyksenä, koska eläkelaskelma toimitetaan vuosittain aina yrittäjän tarkasteltavaksi. Jos siinä tilanteessa itse huomaa ja toteaa turvan olevan liian alhainen, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin ja tarkistaa kyseisiä summia.

Nykyisinhän, koska tämä systeemi on melko byrokraattinen, aika monet yrittäjät ovat turvautuneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin ja niiden kautta saaneet hieman lisäturvaa ja ennen kaikkea joustavaa lisäturvaa omaan eläkekertymäänsä.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tähän eläkejärjestelyyn tulee joustavuutta, mutta kiinnittäisin huomiota tähän suureen ongelmaan, joka on kokonaistulo, 15 000 euroa pyöreästi. Se on reilut 10 000 euroa pienempi kuin normaalipalkansaajalla. Tämä kohdistuu pääsääntöisesti yksinyrittäjiin. Heillähän tämä ongelma on. Tämän järjestelmän kalleus aiheuttaa varmasti jatkossakin, siis maksuprosentin suuruus yhtenä tekijänä, että kokonaistulo tulee jatkossakin pysymään yksinyrittäjillä matalana.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä joustavuus on tässä kaiken a ja o. Uskon, että yrittäjät eivät ole uskaltaneet nostaa työtulon suuruutta normaalia varovaisuutta noudattaen. He eivät tiedä, mitä on seuraavana vuonna tulossa. On ollut tosi hankalaa nykykäytännön mukaan, käytännössä mahdotonta, laskea työtuloa, jos sitä on nostanut jossakin vaiheessa niin korkealle, että ei pysty huonona aikana maksamaan.

Kun ed. Hannu Aho vertaili ansiotuloon tätä, tällähän sitä nyt jonkin verran voidaan tasoittaa. Tällä voidaan vuosittain vaihdella työtulon suuruutta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Se on juuri niin kuin ed. Kurvinen äsken myöskin yrittäjänä asian hyvin tuntevana kertoi. Nythän on tilanne se, aivan kuten ed. Holmlund kertoi, että monet yrittäjät ovat katsoneet, että tällainen vapaaehtoinen eläkevakuutus on heille parempi vaihtoehto, koska siinä voi pitää vuosittain kokonaisia maksutaukoja. Tietenkin se myöskin kertymää alentaa, mutta se on ollut joustava malli. Mutta yrittäjälle sekään ei ole hyvä malli siinä mielessä, että tällainen vapaaehtoinen eläketurvahan ei pidä sisällään työkyvyttömyysturvaa, perhe-eläketurvaa ja niitä turvia, mitä myöskin moni yrittäjä saattaa yhtäkkiä elämässään tarvita. Sen takia tällainen lakisääteinen eläketurva on myöskin yrittäjälle pitkän päälle turvallisempi vaihtoehto.