Täysistunnon pöytäkirja 163/2014 vp

PTK 163/2014 vp

163. TIISTAINA 3. MAALISKUUTA 2015 kello 14.03

Tarkistettu versio 2.0

5) Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportti 2011—2014

 

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! VTV, Valtiontalouden tarkastusvirasto, on jättänyt eduskunnalle kertomuksensa finanssipolitiikan tarkastuksesta vuosina 2011—2014. Kertomuksen mukaan hallituksen toiminnan keskeisenä tavoitteena on ollut julkisen talouden vakauttaminen. Hallitus ei ole tässä onnistunut johtuen tarkastusvuosien talouskasvun hitaudesta, mistä syystä julkista taloutta on jouduttu merkittävästi supistamaan.

Tosiasia on, että julkisen talouden menot uhkaavat kasvaa tulevaisuudessakin tuloja suuremmiksi. Tämä lisää jo ennestään suurta julkistalouden velkataakkaa. Olivathan peruskuntien velat vuonna 2013 jo 13,8 miljardia euroa, kuntakonsernien velat 32,3 miljardia, ja Suomen valtiolla ne tullevat olemaan tämän vuoden lopussa noin 100 miljardia euroa.

VTV toteaa raportissaan, että Suomen verojärjestelmään on kohdistunut ristiriitaisia paineita. Verojärjestelmä ei ole yksinkertaistunut istuvan hallituksen aikana. Huolimatta kevään 2013 verouudistuksesta Suomen yhteisö- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta hallitseva piirre on epäneutraalisuus ja verojärjestelmän monimutkaisuus.

Sekä ansio- että pääomatulosta voidaan tehdä monenlaisia vähennyksiä. Niin sanottu verotuksen läpinäkyvyys puuttuu kokonaan, joten verojärjestelmää on syytä yksinkertaistaa. Näin siis toteaa VTV raportissaan.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on mietinnössään todennut, että valtion talousarviosta ei hahmotu eduskunnalle valtiontalous kokonaisuutena. Olen samaa mieltä. Onhan valtion vuosittaisen talousarvion lähtökohta se, että budjetti sisältää kaikki valtion tulot ja menot. Talousarvion ulkopuoliset rahastot merkitsevät poikkeusta talousarvion täydellisyysperiaatteeseen, koska ne kaventavat eduskunnan budjettivaltaa. Rahastoja koskevaa lainsäädäntöä olisi syytä tältä osin tarkistaa.

Kaipaan selvyyttä myös valtion vuosittaisiin investointeihin, jotka on ripoteltu budjettikirjan eri momenteille. Hyvä esittämistapa olisi mielestäni peruskuntien talousarvio, josta vuosittaiset investoinnit on keskitetty niin sanottuun investointiosaan, jossa on myös tarkempi luettelo investointimäärärahojen kohteista.

Myös lainanoton nettomääräinen budjetointi tulisi muuttaa bruttoperiaatteella tapahtuvaksi. Tämä antaisi paremman kuvan lainanoton määrästä. Esimerkiksi tänä vuonna budjettikirja kertoo, että valtio ottaa uutta lainaa 4,5 miljardia euroa. Todellisuudessa valtio ottaa uutta lainaa 16,7 miljardia euroa varautuen samalla mahdollisiin emissiotappioihin ja lyhentää sekä kuolettaa vanhoja lainoja ja varautuu mahdollisiin pääomatappioihin 12,2 miljardilla eurolla, jolloin nettolainanotto on 4,5 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana alv:n, arvonlisäveron, alennetuista verokannoista, jotka on nostettu esille niin VTV:n kuin arviointineuvoston raporteissa. Molemmat toteavat, että alennetuista verokannoista hyötyvät eniten suurituloiset. Olen asiasta eri mieltä. Esimerkiksi pienyrittäjinä toimivat parturikampaajat, kosmetologit ja muut vastaavat yrittäjät haluaisivat takaisin 10 prosentin verokannan nykyisen 24 prosentin sijaan. Sen sijaan tulisi harkita yleisen arvonlisäveron tarkistamista pohjoismaiselle tasolle. Toimenpide tuottaisi valtion kassaan noin 800 miljoonaa euroa lisätuloa, jolloin ei olisi tarvetta kajota muihin arvonlisäveroprosentteihin.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut näitä Suomen talousnäkymiä ja myös sitten sitä tämänhetkistä tilannetta. Sen voi tämän raportin perusteella todeta, että hallitus on epäonnistunut täydellisesti näissä taloustavoitteissaan eli ei ole saanut ollenkaan tasapainotettua taloutta ja velkaantuminen on karannut käsistä.

Meidän julkisen sektorin talouden alijäämä on nyt tällä hetkellä 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja keskipitkän aikavälin rakenteellinen alijäämä ylittää nyt sitten tuon prosentin rajan, joka meillä on tässä EU:n talouskurisopimuksessa, mistä aika vähän täällä salissa ovat puhuneet muut kuin perussuomalaiset, jotka itse asiassa vastustivat sitä sopimusta. Ja oikeastaan aika vähän siitä ovat puhuneet myös tutkijat, ja siinä mielessä se on kummallista, koska nyt on ikään kuin varsinkin tämän salin vasemmalla laidalla puhuttu siitä, että pitäisi lisätä valtion menoja. Kuitenkin nyt on se tilanne, että tässä on miljardikaupalla velkaannuttu tällä hallituskaudella joka vuosi ja sitä ennemminkin jo, niin että kyllä se elvytysvara on tässä oikeastaan syöty ja tässä joudutaan pian EU:n komission toimenpiteiden kohteeksi, mikäli tämä meno ei muutu. Eli joka tapauksessa on selvää, että seuraavalla vaalikaudella on edessä aika rajuja leikkauksia, koska on tällaiset sopimukset menty allekirjoittamaan.

Myös velkasääntöä rikottiin jo viime vuonna, eli tämä kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin enimmäisvelkamäärä on mennyt rikki. Siinä mielessä ei kovin hyvältä näytä. Tuoreitten tilastojen mukaan Suomen talousnäkymät ovat Euroopan pohjasakkaa, eli meillähän talous supistuu, ja olemme muistaakseni kolmanneksi huonoin siinä vertailussa. Että kyllä tämä hallitus jää luokalle, jos tämä pitäisi kouluarvosanalla arvioida.

Keskustelu päättyi.