Jacob Söderman /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta sisältää kaksi myönteistä asiaa. Ensiksi ehdotetaan kanteluiden tutkintakynnystä muutettavaksi. Tavoitteena on nopeuttaa kantelujen käsittelyä sekä Oikeusasiamiehen kansliassa että Oikeuskanslerinvirastossa. Toiseksi hallitus esittää Ihmisoikeuskeskuksen perustettavaksi YK:n yleiskokouksen 1993 Pariisin periaatteiden mukaisesti. Uusi elin perustettaisiin Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.

Peruslakivaliokunta suhtautuu myönteisesti molempiin ehdotuksiin. Samalla valiokunta rohkenee ehdottaa eräitä muutoksia. Kantelujen tutkintakynnyksen osalta 1 lakiehdotuksen 3 §:ään ja 2 lakiehdotuksen 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 momentti, joka säilyttäisi voimassa olevan säännöksen tutkimuskynnyksen. Oikeuskansleri toivoi voimakkaasti tämän säilyvän. Säännösten 2 momenttiin ehdotetaan hallituksen esityksen mukainen uusi säännös, jolla lisättäisiin lainvalvojien harkintavaltaa kantelujen tutkimisen suhteen. Samoihin säännöksiin valiokunta ehdottaa lisättäväksi 4 momentin, jossa säädetään lainvalvojien velvollisuudesta ilmoittaa viivytyksettä kantelijalle, mikäli asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin. Syy siihen voi olla esimerkiksi se, että se ei kuulu toimivaltaan, että kantelu on vanhentunut, siis ylittänyt ehdotuksen kahden vuoden rajan, että asia on vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai voidaan vielä hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti voidaan kantelijaa muutenkin neuvoa, miten hän voi edetä asiassaan.

Valiokunta ehdottaa säännöksiin uuden 5 momentin, jossa lainvalvojille annetaan oikeus siirtää kantelu toimivaltaiselle viranomaiselle. Tätä vaihtoehtoa on syytä käyttää, jos se edistää asian nopeaa ja asianmukaista ratkaisua. Normaalitilanteessa siirto tapahtuisi valvontaviranomaiselle, joka muutenkin käsittelee vastaavia kanteluja, esimerkiksi aluehallintovirasto tai Valvira. Siirtoa voisi käyttää myös silloin, kun kantelun kohteena oleva viranomainen ei ole lainkaan voinut selvittää kantelun kohteena olevaa asiaa. Tällöin lainvalvoja arvioisi, että asianmukainen ratkaisu saataisiin näin aikaan nopeammin. Molemmissa tapauksissa lainvalvoja velvoittaisi viranomaisen asettamassaan määräajassa ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty kantelun johdosta. Mikäli toimenpiteet eivät ole tyydyttäviä, oikeusasiamies tai oikeuskansleri voisi ottaa asian kanteluna käsiteltäväkseen.

Kantelijan kannalta on tärkeä saada ratkaisu asiaansa nopeasti. Oikein sovellettuina säännökset edistäisivät kantelujen ripeämpää käsittelyä. Kanteluja voitaisiin nyt käsitellä niiden laadun mukaan. Kantelijan kannalta on myös hyvä, jos hän aina silloin, kun siihen on syytä, saa nopeasti oikeutta asialleen. Valiokunnan mielestä onkin perusteltua, että lainvalvojien toimintatapoja kehitetään kansalaisnäkökulmasta.

Eduskunnan oikeusasiamies on menestyksellä käyttänyt nykyisen lain 11 §:n oikeutta tehdä esityksiä tapahtuneen viranomaisvirheen oikaisemiseksi tai epäkohdan poistamiseksi esittämällä viranomaiselle, että kantelijalle suoritettaisiin hyvitys aiheutuneesta vahingosta. Valiokunta toivoo, että näin menetellään myös vastaisuudessa aina kun siihen on laillisia edellytyksiä. Valiokunta pitää mahdollisena tehdä esityksen myös hallinnollisen erimielisyyden ratkaisemiseksi viranomaisten ja kantelijan välillä etsimällä riitaan lainmukainen ja tarkoituksenmukainen ratkaisu viranomaisen harkintavallan puitteissa, eli asia voitaisiin sopia. Näin vältettäisiin turhia, joskus pitkäaikaisia, rasittavia oikeusriitoja.

Oikeusasiamiestoiminnan perimmäisen tavoitteen tulisi olla huolehtia laillisuudesta sillä tavoin, että kansalaiset pääsevät oikeuksiinsa aina, kun siihen on oikeudelliset perusteet. Valiokunta pitää esityksen tekemistä asian sopimiseksi ja hyvityksestä selvissä tapauksissa perusteltuina kansalaisen pääsemiseksi oikeuksiinsa ja sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi sekä turhien oikeusriitojen välttämiseksi.

Valiokunta kannattaa lakiehdotuksen mukaista Ihmisoikeuskeskuksen perustamista, kuitenkin sillä muutoksella, että johtajan valinta ei tapahtuisi eduskunnan suuressa salissa, vaan oikeusasiamies nimittäisi keskuksen johtajan kuultuaan ensin peruslakivaliokuntaa. Valiokunta ei pidä asianmukaisena, että työmarkkinajärjestöt suljettaisiin pois keskuksen valtuuskunnasta, niin kuin hallitus perusteluissaan ehdottaa. On muistettava, että useita Kansainvälisen työjärjestön Ilon sopimuksia pidetään ihmisoikeussopimuksina. Valiokunta siis ehdottaa lisäksi vaadittavat muutokset eduskunnan virkamiehistä säädettyyn lakiin. Näillä muutoksilla perustuslakivaliokunta ehdottaa yksimielisesti lakiehdotuksen hyväksymistä.

Vielä voisi lisätä sen henkilökohtaisen kommentin, että meillä on todellinen ongelma näiden kantelujen käsittelyn hitaudessa. Valiokunta pyysi oikeusasiamieheltä ja oikeuskanslerilta selvityksen heidän kymmenestä vanhimmasta kanteluistaan. Molemmilla virastoilla kaikki kymmenen kantelua olivat enemmän kuin kaksi vuotta vanhoja, ja entisenä ammattilaisena sanoisin, että perussyynä tähän kyllä oli se, että ne olivat vaan virkamieheltä jääneet käsittelemättä. Hyvin harvassa niistä siihen oli asialliset syyt. Eli tähän on nyt kerta kaikkiaan saatava muutos.

Toinen asia, joka on periaatteellisempi, on se, että tämä Pohjois-Euroopan eli pohjoismainen oikeusasiamiesinstituutio on hyvin paljon fokusoinut siihen, että selvitetään asian laillisuutta eli sitä, onko virkamies tehnyt oikein vai väärin, ja tämä kansalaisnäkökulma jää pienemmälle. Tässä mietinnössä, tässä ehdotuksessa otetaan varovainen mutta selvä askel sen suuntaan, että kansalaisten oikeus päästä oikeuksiinsa on se, jonka pitäisi olla määräävänä periaatteena näitä kanteluita käsiteltäessä. Se on historiallinen askel, ja toivon, että tämä esitys voidaan hyväksyä ja nämä lainvalvojat todella ryhtyvät toimimaan sen mukaan eli käsittelevät kanteluja nopeammin ja pohtivat nimenomaan sitä, miten kantelija pääsee oikeuksiinsa silloin, kun siihen on syynsä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Tervehdin todella ilolla tätä valiokunnan mietintöä, jossa vahvistetaan se hallituksen esitys, että tällainen Ihmisoikeuskeskus perustetaan Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Tämä on hyvin tärkeä askel, kun ajattelee sitä, kuinka paljon Suomessa on erilaisia järjestöjä, erilaisia tahoja, jotka enemmän tai vähemmän ovat tekemisissä ihmisoikeuskysymysten kanssa ja joiden toimesta laaditaan erilaisia mietintöjä ja tullaan julkisuuteen ja järjestetään myös koulutusta ja pyritään muodostamaan kokonaiskuva.

Nyt, kun tämä kaikki enemmän tai vähemmän kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen piirissä tapahtuva ihmisoikeuspohdiskelu, -koulutus ja -asioiden hahmottaminen on mahdollista koota koordinoidusti tällaisen Ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen, saavutetaan varmasti merkittäviä edistysaskeleita myös koulutuksen ja asioiden selkeämmän hahmottamisen kannalta. On hyvin tärkeätä, niin kuin tästä mietinnöstä käy ilmi, että Ihmisoikeuskeskus on riippumaton ja itsenäinen, ei tällainen virallinen hallinnollinen yksikkö. Sen tehtävänä ei ole käsitellä kanteluita tai ratkaista näitä virallisia asioita, joita eduskunnan ihmisoikeusasiamies ratkaisee.

Pidän tärkeänä myös niitä tarkennuksia, joita valiokunta on tehnyt hallituksen esitykseen koskien juuri kohtaa, jossa todetaan, miten Ihmisoikeuskeskuksen johtaja valitaan ja että siinä eduskunnan täysistunto ei ole tärkeässä roolissa vaan se menee kevennetyn menettelyn kautta. On tärkeätä myös, että tämä kansalaisyhteiskuntapuoli, järjestöjen mukanaolo, on sillä tavalla laaja, että myös työmarkkinaosapuolten edustajat voivat olla mukana tässä ihmisoikeusvaltuuskunnan toiminnassa.