7) Laki tuloverolain 58 §:n muuttamisesta
Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Taitaa olla elämäni
viimeinen lakialoite, mutta minusta se on sen verran tärkeä,
että halusin sen vielä tehdä, ja ihan
lyhyesti.
Tämä lakialoite koskee korkojen vähennyskelpoisuutta.
Imf on suositellut Suomelle, että me poistaisimme korkojen
vähennyskelpoisuuden. Mistä syystä? Lähinnä siitä syystä,
että asuntojen hinnat johtuvat osittain myöskin
tästä korkojen vähennyskelpoisuudesta.
Kun korot saa vähentää, niin voidaan
maksaa vähän enemmän, otetaan lainaa
ja voidaan maksaa vähän enemmän ja hinnat
nousevat.
Tästä samasta asiasta on Ruotsissa keskusteltu
ja siellä jopa tehtiin sellainen esitys, että pääomatuloveroa
alennettaisiin, jotta tämä korkovähennys
olisi pienempi. Sitä esitystä en kyllä pidä hyvänä.
Tämä korkojen vähennyskelpoisuus
vaikuttaa myöskin kotitalouksiin siinä mielessä,
että ne ottavat ehkä ylisuuria lainoja, rahoittavat
huoneiston asunnon ehkä 100-prosenttisesti. Kun ei ole mitään
korkorajoitusta, voidaan vähentää nämä pääomatulosta
tai sitten henkilökohtaisista tuloista tiettyyn rajaan
saakka.
Minkälainen on tämä esitys? Tämä esitys
lähtee siitä, että ensimmäisen
asunnon osalta hyväksyttäisiin korkovähennys
velkasummasta eli velasta, joka muodostaa enintään
75 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Kakkosasunnon osalta se
olisi 50 prosenttia. Konkreettinen esimerkki: Jos pari tai henkilö ostaa
280 000 euron arvoisen asunnon, hän saa vähentää korkoja
silloin 210 000:sta. Hän saa kyllä tietenkin
ottaa lainaa niin paljon, kun saa. Jos koko hankinta rahoitetaan
lainalla, niin vähentämättä jää korko 70 000:sta,
4 prosentin mukaan 2 800 euroa jää vähentämättä,
ja sen vaikutus 30 prosentin pääomatulon mukaan
on tuollainen 840 euroa, 70 euroa kuukaudessa siis. Jos rahoittaja
ottaa 100-prosenttisen rahoituksen, jos tämä lakiesitys
olisi voimassa, niin hän menettäisi rahaa 70 euroa kuukaudessa
sen takia, että koko korko ei olisi vähennyskelpoinen.
Onko tällä merkitystä? Minä luulen,
että sillä on marginaalinen merkitys tilanteessa,
milloin asunnon hankkiminen on enemmän tai vähemmän
välttämätöntä. Mutta
sellaisissa tapauksissa, missä henkilö tai pariskunta
mahdollisesti ei saisi täyttä lainaa ja on laskenut,
että se 70 euroa tai 100 euroa kuukaudessa on niin suuri
summa, että odottaa, kunnes on säästänyt
pikkasen enemmän, niin siinä sillä olisi
tietenkin merkitystä.
Mutta ennen kaikkea se olisi myöskin signaali asunnonostajille,
että älkää velkaantuko liikaa, koska
kyllä me olemme nähneet, mitä seuraa, kun
korot nousevat ja kotitalouksien velat ovat suuret ja korkomenot
enemmän kuin on budjetoitu.
Eli yhteenvetona se olisi signaali: älkää ottako
100 prosentin asuntolainoja, älkää ottako semmoisia.
Se myöskin tarkoittaa sitä, että ei ehkä myönnettäisi
100 prosentin lainoja ja sitten sillä olisi pieni vaikutus
myöskin asuntojen hintakehitykseen. Kuinka suuri, en tiedä,
mutta varmasti jonkinlainen vaikutus.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Joudun tässä toteamaan,
etten aivan mahdottomasti innostu tästä ed. Kalliksen
viimeisestäkään lakialoitteesta. Nimittäin
tässä ei ole esimerkiksi lainkaan siirtymäsäännöstä,
joten tämä koskisi ilmeisesti kaikkia nykyisiäkin
asuntolainoja. Ainakin niin se on kirjoitettu.
Meillä on edessä aikamoinen korkotason nousu
ilmeisesti viimeistään vuoden parin sisällä,
ja vaikka ihmiset ovatkin varsinkin täällä Pääkaupunkiseudulla
haksahtaneet ja maksaneet itsensä kipeiksi asunnoista,
niin kyllähän kuitenkin vastuulliset henkilöt
pitävät kiinni asuntomarkkinoiden vakaudesta ja
siitä, että ihmiset eivät sitten hevin
saisi ainakaan menettää asuntojaan, vaikka olisivatkin
tehneet taloudellisia virheitä.
Monta kertaahan sitä nykyään sanotaan,
että nuoret ihmiset hankkivat ison omakotitalon ensimmäiseksi
asunnokseen, mutta uskon, että vielä palataan
siihen normaalijärjestykseen, että se vähennysoikeus
olisi varsinkin tarpeellinen nimenomaan toisesta tai kolmannesta
asunnosta. Eli se asunnon koko kasvaisi sitten perheen kasvaessa
ja työuran tullessa vakiintuneemmaksi.
Pertti Hemmilä /kok:
Herra puhemies! Olen oppinut tuntemaan ed. Kalliksen erityisesti
talousmiehenä eli suorastaan talousasiantuntijana, ja pidän
hyvin valitettavana, että hän joutui äsken
esittelemään elämänsä viimeisen
lakialoitteen, kuten hän itse totesi.
Tämä lakialoitteen sisältö,
jota ed. Kallis kuvasi, on, että jos tällainen
laki säädettäisiin, niin tämä olisi
signaali asunnonostajille ja varmasti myöskin luotottajille,
etteivät asuntojen hinnat pääsisi sillä tavalla
ryöstäytymään käsistä kuin nyt
on tapahtunut ihan viime vuosina. Eli tällaisen lain olisi
pitänyt olla voimassa jo viime vuosina, kun aivan selvästi
on taas yliluototettu. Minusta nimenomaan luottolaitokset, pankit
siis lähinnä, ovat kyllä syyllistyneet
tietyn tyyppiseen vastuuttomuuteen jälleen, ja tästä voi
olla aika vakavia, aika ikäviä seurauksia vielä suomalaisessa
yhteiskunnassa lähivuosina.
Mutta erittäin mielenkiintoista, että ed.
Kallis nyt teki tämän viimeisen lakialoitteensa
juuri tästä aiheesta. Tämä tietysti
kuvastaa myöskin sitä, että hän
on nimenomaan talousmiehenä kunnostautunut, ja toivottavasti
seuraavissa hallitusneuvotteluissa, hallitusohjelmaneuvotteluissa,
kun varmasti korkovähennyksetkin asuntojen osalta ovat
esillä, myöskin tämä ed. Kalliksen
perusteltu lakialoite ja sen sisältö nousevat
esille. Mikä lopputulos onkaan, toivon kuitenkin, ettei
velkaisia asunnonostajia ja niitä, jotka joutuvat velaksi siis
asuntoja hankkimaan, kohdeltaisi kovin kaltoin.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kiitos noista kauniista sanoista. Kyllä minä olen täysin
vakuuttunut siitä, että korkovähennyksiin pitää ennemmin
tai myöhemmin puuttua, ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Ed. Kivirannalla on eri käsitys. Hän on eri mieltä minun, ed.
Hemmilän ja Imf:n kanssa ja myöskin useimpien
asiantuntijoiden kanssa. Eihän tämä estä, vaikka
tällainen tulisi, että joku saa 100 prosentin
rahoituksen, mutta tällä viestillä rahalaitoksille,
meklareille ja kaikille olisi varmasti pienoinen merkitys ja vaikutus
siihen, että asuntojen hinnat eivät nousisi niin
paljon, kotitaloudet eivät velkaantuisi niin paljon. Tästähän
on oikeastaan kysymys. Se on se tavoite, mihin pyritään. Luulenpa,
että seuraavalla kaudella tulee jonkinlainen muutos korkojen
vähennyskelpoisuuteen.
Keskustelu päättyi.