Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa saimme valmiiksi mietinnön koskien tätä hallituksen esitystä kuntalain uudistukseksi. Uudistus on laaja, ja prosessi on ollut myöskin hyvin pitkällinen. Kuntalakia valmisteli ohjausryhmä, johon kuului vain hallituspuolueiden tahoja ja edustajia. Tämä hallituksen omavaltainen laaja-alaisen uudistuksen valmistelutapa aiheutti niin paljon kritiikkiä, että hallitus asetti myös parlamentaarisen seurantaryhmän, johon itse kuuluin keskustan edustajana. Tuon seurantaryhmän rooli oli käytännössä aika mitätön.

Itse uudistus oli jo odotettu kuitenkin, ja meidän keskustan valiokuntaryhmän mielestä uudistuksen peruslinja oli ihan oikeansuuntainen. Onnistuneena voidaan pitää moniakin asioita tässä hallituksen esityksessä, muun muassa kuntakonserni-käsitteen selkeyttämistä. Myönteistä on lisäksi lakiluonnoksen pyrkimys mahdollistaa kuntakohtaiset ratkaisut esimerkiksi kansalaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä, eräiden toimielinten ja johtamisen organisointitavoissa, sähköisten toimintatapojen hyödyntämisessä sekä joustavuus valtuuston jäsenmäärän ylärajasta päättämisessä. Myös kuntalain rakenteen selkiyttäminen esimerkiksi kokoamalla kunnan johtamista koskevat säännökset yhteen lukuun on kannatettavaa.

Arvoisa puhemies! Lain valmistelutyön organisointiin emme kuitenkaan ole tyytyväisiä. Suuria ja kauaskantoisia uudistuksia on Suomessa totuttu valmistelemaan parlamentaarisesti. Sen sijaan hajanainen ja suljettu valmistelu ilman aitoa parlamentaarista yhteistyötä on ollut suuri ongelma nimenomaan juuri tällä vaalikaudella. Korostimme vastalauseessamme sitä, että kuntalaki on luonteeltaan kuntien perustuslaki, jonka pitäisi kestää yli hallituskausien ja olla riippumaton poliittisista voimasuhteista ja niitten muutoksista. Näin toimimalla uudistukseen on saatu vakautta, pitkäjänteisyyttä ja myöskin laadukkuutta.

Pidämme valitettavana, että parlamentaarisen seurantaryhmän rooli lain valmistelutyössä ja sen mahdollisuudet vaikuttaa lakiesityksen sisältöön olivat käytännössä olemattomia. Virkamiesvetoisesti tehty valmistelu näkyi paikoitellen ylisääntelynä, jolla lisätään tarpeettomasti kuntien normiohjausta. Tästä esimerkkinä kuntastrate-gian laatimisvelvoite tarkkoine sisältöineen sekä kunnille ehdotettu tiukka laina- ja takauskielto. Lisäksi lakiluonnoksen valmistelua on ohjannut tiukasti vaalikauden alussa hyväksytty hallitusohjelma, mikä näkyy puutteena esimerkiksi kunnan roolin määrittelyssä ja vaihtoehtoisissa hallintomalleissa — muun muassa vahvalle peruskunnalle vaihtoehtoja kaivattiin — sekä kunnan pakkoliitosperusteen laajentaminen alijäämien kattamisvelvollisuuteen määräajassa.

Me kritisoimme kuntien alijäämien kattamisvelvollisuuden tiukennusta ja peräsimme myöskin valtion vastuuta palvelujen rahoittamisessa eli keskustelimme paljon niin sanotusta rahoitusvastuun periaatteesta. Kuntien ja valtion rahoitus on saatava tasapainoon, muuten emme voi kun-tien palveluvelvoitetta kehittää. Esitimme myöskin joustavia mahdollisuuksia erilaisiin kuntakokeiluihin ilman erillislainsäädäntöä.

Tällä kaudella rakennepaketit ja suuret hankkeet ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet. Jotakin eteenpäin positiivista olisi kuitenkin nähtävä ja tulevaisuuteen katsottava. Siksi keskusta onkin ehdottanut ja haluaa ottaa käyttöön nykyistä avoimemman kokeilukulttuurin, mitä myös ehdotimme tämän kuntauudistuslain yhteydessä. Siinä lainsäädännön velvoitteista poiketen voitaisiin kokeilla kuntapalveluiden erilaisia järjestämis- ja tuottamistapoja. Ei enää raskaita erityislainsäädäntöjä, vaan valtioneuvostolle oikeus käynnistää kuntakokeiluja joustavasti. Ja näitä kokeilujen kautta saatuja tuloksia voitaisiin sitten hyödyntää yleisemmin ja jalkauttaa hyviä käytäntöjä koko kuntakentälle.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä kuntalaissa on mielestäni hyviä asioita. Itse nostan esille sen, että siihen on vihdoin ja viimein liitetty vammaisneuvostot. Kuntalakiluonnoshan kiersi kunnat lausunnoilla, ja silloin siinä oli vain nuorisovaltuustot ja vanhusneuvostot, mutta kiitos lakialoitteen, joka sai yli 100 allekirjoitusta ja sosiaali- ja terveysministeriön kannanoton, vammaisneuvostot liitettiin myös tähän kuntalakiin ja ne on nyt saatu samalle viivalle kuin tämä nuorison ja vanhusten asia. Tämä on mielestäni hyvä juttu. Toki se tuo kustannuksia, mutta tällä hetkellä, kun olemme paljon puhuneet täällä vammaisten ihmisten asioista, se on mielestäni sellainen signaali, että sitä ei olisi voinut millään missään nimessä jättää tekemättä. Se olisi ollut kyllä askel taaksepäin.

Kriisikuntamenettelystä kannamme huolta siinä mielessä, että sehän on alun perin tarkoitettu pienille kunnille silloin, kun ne ovat taloudellisessa ahdingossa. Kun talouden näkymät Suomessa kuitenkin ovat sitä luokkaa, että myös suurissa kunnissa alkaa olla ongelmia sen selviämisen kanssa, niin kuinka tämä kriisikuntamenettely sitten pätee näihin suuriin kuntiin? Huolta on myös kannettava siitä, ovatko pakkoliitokset tulossa sitten näitten kriisikuntamenettelyjen yhä selvemmiksi vaihtoehdoiksi. Tätähän me emme toivo, vaan kuntaliitoksiin pitäisi olla kannustimena myös se vapaaehtoisuus.