Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Suomen puolustusvoimia on yhdenmukaistettu erityisesti uusien hankintojen osalta Nato-yhteensopivaksi. Tämä mielestäni on huipentunut hallituksen budjettiesityksen puolustusministeriön pääluokan perusteluissa, josta lainaan pari kohtaa. "Kaikissa puolustusmateriaalihankinnoissa ryhdytään soveltamaan käytäntöä, jonka mukaisesti materiaalin on oltava vaatimuksiltaan Nato-yhteensopivaa, tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö." Elikkä tässä selvästi asetetaan tavoite, että näitten hankintojen pitää täyttää kaikilta osin Nato-normit. Edelleenkin täällä samoissa perusteluissa todetaan: "Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi." Elikkä vaikka nämä hankittavat varusteet ja laitteet eivät sopisi Suomen olosuhteisiin, siitä huolimatta ne on hankittava siksi, että ne ovat Nato-yhteensopivia. Tämä on aikamoinen päänavaus, yritys, Suomen viemiseksi yhä tiukemmin Nato-yhteyteen.

Näin ollen, herra puhemies, mielestäni Suomen armeijaa jo varustetaan aivan muita tarkoituksia varten kuin Suomen puolustamiseen. Mielestäni armeijan hankintojen tulee olla ensisijaisesti sellaisia, että ne soveltuvat Suomen olosuhteisiin, ja sen pitää olla ensisijaista. Tietenkin pitää myöskin olla niin, että hankittaisiin mahdollisimman paljon kotimaasta, sillä se on myöskin puolustustalouden kannalta tärkeää, mutta se on myöskin kansallisen työllisyyden ylläpitämisen kannalta tärkeää.

Valtiovarainvaliokunta käsitellessään tätä puolustusministeriön pääluokkaa linjasi kuitenkin aivan eri tavalla tämän hankinnan kriteerit. Lainaus valiokunnan mietinnöstä: "Lukuperusteluissa esitetyt linjaukset on nähtävä pyrkimyksenä kansainväliseen yhteistoimintakykyyn, joka tarve on selvästi lisääntynyt. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin toteaa, etteivät nämä linjaukset saa johtaa alan kotimaisen teollisuuden aliarviointiin. Lähtökohtana ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen, jopa kansallisista erityisvaatimuksista tinkien."

Elikkä tässä selvästi valiokunta lähti siitä lähtökohdasta, että ensisijaisesti näiden varusteiden tulee olla Suomen olosuhteisiin sopivia ja Suomen puolustukseen sopivia, ja toiseksi pitää myöskin suosia kotimaista teollisuutta, mikä on mielestäni aivan oikea lähtökohta. Mielestäni tämä Nato-kytkentä, jota budjetissa esitettiin, kyllä puolueettoman maan lähtökohdasta katsottuna olisi mennyt kohtuuttoman pitkälle. Suomihan on rauhankumppani Naton kanssa, mutta ei kai se kumppanuus sitä edellytä, että me tingimme myöskin omista vaatimuksistamme ja omista tarpeistamme. Näin ollen on hyvä, että valtiovarainvaliokunta otti tähän toisenlaisen kannan.

Lisäksi tähän puolustusministeriön pääluokkaan kuuluu aivan olennaisesti se, että puolustusministeriön rakennuskanta ollaan siirtämässä Senaatti-kiinteistöjen omistukseen ja hallintaan, joka on valtiovarainministeriön pääluokassa. Se tulee vaikuttamaan myöskin merkittävästi Puolustusvoimien siviilihenkilöstön työhön ja siihen varmuuteen, että heillä työ säilyisi jatkossakin. Näin ollen en voi pitää sitä oikeana kehityssuuntana. Tässähän tulee Senaatti-kiinteistöt saamaan täydellisen monopoliaseman. Eihän Puolustusvoimat voi kilpailuttaa esimerkiksi kasarmeja jonkun yksityisen tilantarjoajan kanssa, koska niitä erityistiloja ei ole lainkaan olemassa. Senaatti-kiinteistöille tulee täydellinen monopoli. Tätä ratkaisua ei voi pitää hyväksyttävänä.

Herra puhemies! Lisäksi täällä on esitetty vastalauseessa, että ulkolaisia asehankintamäärärahoja tulisi supistaa. Mielestäni se on aivan oikea lähtökohta. Suomi on varustautunut, ostanut paljon aseita, ja kun säästää pitää monista todella tärkeistä asioista, niin säästettäköön sitten niistä ulkolaisista asehankinnoista.

Täällä ulkoministeriön pääluokassa käydyssä keskustelussa jo tuli selvästi ilmi, että Suomea ollaan tavalla taikka toisella kuljettamassa Natoon. Tämä puolustusministeriön pääluokkaan otettu lause tästä Nato-yhteensopivuudesta mielestäni korostaa sitä tavoitetta, että Suomea valmistellaan Naton jäseneksi, enkä voi missään tapauksessa hyväksyä sitä linjaa enkä myöskään kannattaa sitä, että Suomea viedään entistä tiukemmin Nato-kytkökseen, saatikka sitä, että Suomesta tulisi Naton jäsen.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalla toimitaan ensi vuonna vuoden takaisin puolustusselonteon linjausten ja määrärahavarausten mukaisesti. Kiistanalaisin asia lienee suunniteltu puolustushallinnon kiinteistöuudistus. Puolustusvaliokuntakin keskittyi lausunnossaan juuri tähän asiaan. Puolustusvaliokunta totesi yksimielisessä kannanotossaan, ettei valiokunta pidä kiinteistöuudistuksen toteuttamista esitetyssä muodossa tässä vaiheessa selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena. Ongelmallisiksi kohdiksi todettiin muun muassa Senaatti-kiinteistöjen korkea tuottovaatimus sekä se, että vuokrien tuottoarvovaatimus olisi kiinteä eivätkä vuokrat toisin kuin yleiset markkinavuokrat joustaisi lainkaan alaspäin. Puolustusvoimien kasarmien hallinnan siirtäminen kokonaan puolustushallinnan ulkopuolelle on myös periaatteellisesti hyvin arveluttava asia. Sen vuoksi kannatankin tätä valtiovarainvaliokunnan keskustaryhmän vastalausetta n:o 3, jossa esitetään tästä hankkeesta luovuttavaksi.

Puolustusmateriaalihankintojen osalta puolustusvaliokunta on aina korostanut kotimaisen puolustusvälineteollisuuden merkitystä ja sen aseman turvaamista. Todella, ensi vuoden budjetin perusteluissa kovin yksioikoisesti todetaan, että kaiken materiaalihankinnan täytyy olla Nato-yhteensopivaa, eikä tästä kotimaisesta teollisuudesta puhuta mitään. Sen vuoksi me keskustalaiset jätimme siihen oman vastalauseemme.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Puutun lyhyesti puolustushallinnon kiinteistöuudistukseen, jota edellisessä puheenvuorossakin jo sivuttiin ja jossa siis on tarkoitus siirtää puolustushallinnon rakennettu kiinteistökanta Senaatti-kiinteistöille.

Taustaksi haluan todeta sen, että valtioneuvoston viime vuosikymmenen periaatepäätöksestä on johdettavissa seuraavat yleiset tavoitteet kiinteistötoimen kehittämiselle: ensinnäkin tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus, asiakasohjautuvuus sekä kilpailukykyisyys ja vertailtavuus. Miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet esimerkiksi poliisihallinnon ja yliopistojen osalta, jotka ovat jo jonkin aikaa olleet Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena? Mielestäni eivät erityisen hyvin. Päinvastoin kokemukset ovat selkeästi osoittaneet, että markkinavuokrajärjestelmä ei oikein hyvin istu julkisen sektorin kiinteistötoimeen. Voidaankin kysyä, onko poliisin resurssipula osittain seurausta Senaatti-kiinteistöille maksetuista korkeista vuokrista. Myös yliopistomaailmasta on tullut tiukkaa kritiikkiä. Esimerkiksi professori Pihlanto, joka oli asiantuntijana myös puolustusvaliokunnassa, kun käsittelimme tätä kiinteistöuudistusta, on todennut, että tilavuokrien kantaminen yliopistoilta on ideana kokonaisuudessaan maho. On keinotekoista kammeta yliopistoja osittain markkina-ajattelun piiriin, kun niiden toiminta kuitenkin rahoitetaan yliopistojen perustehtävän osalta edelleen valtion budjetista.

Entä sitten puolustushallinto? Puolustushallinto poikkeaa muista julkisen sektorin niin sanotuista siviilihallinnon aloista. Haluan painottaa sitä, että puolustushallinnon alalla toimivalta kiiinteistöyksiköltä edellytetään Puolustusvoimien organisaation ja toiminnan yksityiskohtaista tuntemusta. Huomattava osa puolustushallinnon rakennusvarallisuudesta poikkeaa luonteensa, käyttötarkoituksensa ja sijaintinsa perusteella Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimasta ja tavanomaisten kiinteistömarkkinoiden tarjoamasta toimitilakannasta. Puolustusvaliokunta toteaakin budjettilausunnossaan, että Puolustusvoimien käytössä olevien kasarmien sekä maa- ja vesialueiden omistuksen siirto puolustusministeriön ulkopuolelle aiheuttaa ongelmia luotettavan maanpuolustuksen kannalta. Kiinteistösiirroista johtuen kustannusseuranta uhkaa hämärtyä, kokonaisvaltainen ote maanpuolustuskiinteistöihin hävitä sekä poliittinen ja taloudellinen ohjaus vaikeutua.

Tämä siirto on valmisteltu pääomavuokramallin pohjalta. Ongelmaksi vain muodostuu se, että puolustushallinnolle osoitettu budjettikehyslisäys ei riitä edes pääomavuokraan. Senaatti-kiinteistöt edellyttää korkeaa 7 prosentin tuottoa, mikä tekee vuokrasta korkean. Voidaankin kysyä, kuinka hyvin tällainen kiinteistömarkkinoilta kopioitu tuottotavoitemalli soveltuu tilanteeseen, jossa ei todellisia markkinoita ole. Mielestäni suurena pelkona on, että puolustushallinnonkin osalta markkinahintainen kiinteistöpeli johtaa tilanteeseen, jossa yhä suurempi osa määrärahoista valuu tilavuokriin, ja tämä kaikki on poissa muusta toiminnasta. Onko tavoitteena vain paisuttaa Senaatti-kiinteistöjen taseita rahalla, joka siirretään valtion taskusta toiseen ja josta rahasta valtio on vielä valmis maksamaan korkoa?

Puolustushallinnossa on pikaista tarvetta rakennusten perusparantamiseen sekä uusinvestointeihin. Tätä siirtohanketta on perusteltu sillä, että näin saadaan rakennusinvestointeja liikkeelle, mutta samaa valtion rahaahan tässäkin käytetään, tuleepa se sitten Senaatti-kiinteistöiltä tai puolustushallinnon budjetista.

Arvoisa puhemies! Minulle tämän puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen idea ei ole oikein auennut. Tähän syynä tietenkin saattaa olla käsityskykyni rajallisuus, mutta mielestäni puolustushallinto on oma erityissektorinsa, missä liiketaloudelliset seikat eivät koskaan saa ohittaa maanpuolustuksellisia näkökohtia. Mikäli puolustushallinnon kiinteistöjen siirto kuitenkin toteutetaan, niin siirto ei saa missään olosuhteissa johtaa henkilöstön irtisanomisiin, vaan tarvittavat järjestelyt on suoritettava henkilöstön luonnollisen poistuman kautta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Puutun minäkin näihin kahteen olennaiseen asiaan, nimittäin tähän Nato-yhteensopivuuteen ja Senaatti-kiinteistöt-yhteensopivuuteen. Täytyy myöntää, että mitä enemmän tähän asiaan perehtyy, sen suvereenimpi tämä paketti oikeastaan on. Harvoin näin todella. Tässä ovat olleet kenraalien parhaat voimat liikkeellä nyt isänmaan pelastamiseksi (Ed. Nepponen: Ja vähän pääministerikin!) — ja sitten siinä on vähän tukena ollut muitakin maistereita.

Ensinnäkin tämä Nato-yhteensopivuus: Sehän tarkoittaa troijan puuhevosen tuomista tähän järjestelmään. Se antaa sellaisenaan vapauden tehdä koska tahansa, mitä tahansa ja nopeasti. Silloin on valittu jo selvästi se linja, mitä on. Hyvä, että täällä aikaisemmin tänä iltana todettiin, että on erinomaisen hyvä, että nyt käydään vaalien alla oikein reipas Nato-keskustelu, niin että kansa todella aktivoituu tässä asiassa. Sitä varten tämä budjettikirja on erittäin hyvä lähdeteos. Siinä luodaan puitteet, ja tästä nyt on kysymys ja sillä siisti.

Sitten, arvoisa puhemies, tämä Senaatti-kiinteistöt-yhteensopivuus: Tämä on mielenkiintoinen asia. Nimittäin ensinnäkin, jotta tällaisille vuokrausjärjestelmille olisi markkinaehtoisesti, niin kuin tässä on mainostettu yliopistojen kohdalla jnp. ... — Erikoisesti ed. Zyskowicz on ollut tässä meille se esilukija, joka on lukenut aina, mitä tämä tarkoittaa. Hänhän esitti täällä salissa muun muassa, että Helsingin yliopiston päärakennus kilpailutettaisiin, koska IBM haluaisi Senaatintorin viereen pääkonttorinsa täällä näin. Tämä on sitaatti aikaisemmista puheista.

Siis toisin sanoen tämähän tarkoittaa sitä, että on kilpaileva armeija, joka kilpailee näistä tiloista niin, että sille vuokralle tulee markkinahinta. (Ed. Huotari: Onko se Nato-armeija?) Siinä tuli mieleen, että se on joko Nato-armeija tai Venäjän armeija. Viron armeija se tuskin on, koska se on kuitenkin sen verran vaatimattomissa kengissä ja sen Suomi rahoittaisi kuitenkin. Meillähän on sama kansallislaulukin. Toisin sanoen, on vielä yksi mahdollisuus, että se on yksityinen armeija, että täällä Suomessa on yksityinen armeijalaitos, joka ryhtyy kilpailemaan näistä vuokratiloista, ja sitten määrätään sillä tavalla tämä vuokra. Tämän siis pitää olla loogista, koska nimenomaan on valittu tämä Senaatti-kiinteistöt-malli.

Sitten jos ajatellaan todellakin, niin kuin ed. Kallio totesi, minkälaisia kokemuksia on saatu, niin näitä kokemuksia on saatu erikoisesti yliopistojen osalta todella paljon. Itse siellä parhaillaankin virassa olevana totean, että minkäänlaista myönteistä kokemusta ei vielä ole olemassa. Koko tämä kymmenen vuoden vuokrasopimus, siihen kytkeytyvä automaattinen nouseva tuottotavoite jnp., on aivan mahdoton yhtälö. Sitten siihen vielä se korotusmahdollisuus kaiken päälle. Sehän tarkoittaa silloin, että jos siis jostakin pitäisi saada sijoitusvarallisuutta nyt näiden puolustushallinnon rakennusten kohentamiseen, sehän tarkoittaa sitä, että yliopistoilta otetaan, koska siellä on suurin kiinteistökanta tällä hetkellä. Elikkä siellä nostetaan vuokria, otetaan yliopistolta rahat ja ruvetaan puolustuslaitokselle rakentamaan kiinteistöjä. Eihän tässä ole kyllä minkäänlaista järjen hiventä.

Sitten hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta on Senaatti-kiinteistöt. Kun sen osakekanta myydään ulkomaille, sehän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Yhdysvaltain armeija omistaa ne osakkeet ja sen jälkeen vuokraa Suomen puolustusvoimille näitä rakennuksia. Sillä tavalla on hyvin mielenkiintoista todeta, että Nato-yhteensopivuus on toteutunut täydellisellä tasolla, kun sekä kiinteistöt että aseet ovat täysin yhteensopivia.

Arvoisa puhemies! Totesin juuri, että tämä on loistavan taitavasti rakennettu paketti, jossa kaikki osaset menevät taitavasti yhteen. Suomen puolustus ei tästä parane pätkääkään.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön menojen sitomisesta indeksiin ei tässä budjetissa varsinaisesti mainintaa ole, koska valtiovarainvaliokunta on sen poistanut. (Ed. Laitinen: Ei sitä ollut esityksessäkään!) Se tarkoittaa sitä, ettei myöskään lisäbudjetilla ensi vuonna tätä indeksisidosta pidä tehdä, koska eduskunnan viesti on aivan selvä, (Ed. Uotila: Näin on!) eli tällaista indeksisidonnaisuutta ei pidä tehdä.

Sen sijaan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ponnella jouduttanut lapsilisien indeksisidonnaisuutta, ja mikäli hallitus ensi vuonna lisäbudjetilla tulee esittämään jotain indeksisidonnaisuutta, niin loogisuuden mukaan sen pitää olla lapsilisien indeksisidonnaisuus, ei puolustusmenojen indeksisidonnaisuus, jos kunnioitetaan eduskunnan tahtoa. Tietysti hallitushan voi esittää mitä tahansa, mutta tämä on se sali, joka päättää siitä, ja valiokuntien pitäisi myöskin oman tahtonsa mukaisesti asioita valmistella.

Toinen asia, jota ilmeisesti tässä yhteydessä voi käsitellä, kun kaikki muutkin edustajat ovat täällä käsitelleet, vaikka se onkin tuolla valtiovarainministeriön hallinnonalan kohdassa, on Senaatti-kiinteistöjen asia. Mielestäni yksityistämisellä on jokin raja, ja minulle turvallisuus on tärkeämpää kuin yksityistäminen. Minulle se raja kulkee tässä. Kun asun kaupungissa, jossa on Suomen suurin varuskunta ja jossa on erittäin paljon puolustukseen liittyviä kiinteistöjä ja myöskin tunneleita, jotka kulkevat kaupungin alla, niin en missään tapauksessa halua, että sinne myöhemmin tulee jotkut yksityiset yrittäjät tekemään näitä hommia. Minun mielestäni turvallisuutta nimenomaan lisää se, että siellä on vakituinen henkilökunta, joka on sitoutunut tämän maan turvallisuuteen ja politiikkaan. Käytännössähän tämä Senaatti-kiinteistöille siirtäminen tulee pitkällä tähtäimellä johtamaan tähän.

Minä en voi ymmärtää, minkä vuoksi tätä ratkaisua esitetään. Ymmärrän sen, jos kysymys on vain ideologisesta ratkaisusta ja tavoitteesta, että kaikki pitää kilpailuttaa, että millään ei ole mitään väliä, ei myöskään sillä turvallisuudella. Kaikista eniten minä ihmettelenkin juuri kokoomuksen kansanedustajia, minkä ihmeen takia te olette riskeeraamassa tämän turvallisuuden. Tiedättekö minkälaisia ihmisiä niissä joissakin yksityisissä yrityksissä voi työskennellä? Sitä asiaa on selvitetty jo. On selvitetty sen vuoksi, että tiedettäisiin se, mitä tässä voi tapahtua. Minä luotan täysin niihin ihmisiin, jotka siellä nyt ovat olleet töissä, ovat pitkään työskennelleet ja sitoutuneet siihen työhön, enkä luota siihen, että jollakin kilpailuttamisella, kuka nyt halvimmalla tulee hoitelemaan niitä hommia, ratkaistaisiin tämä asia. Minulle raja kulkee nimenomaan tässä kohdassa.

Olli Nepponen /kok:

Rouva puhemies! Ed. Huotari, eivät Kajaanin varuskunnan luolat ulotu pitkälle kaupungin alle. Tunnen ne kuin viisi sormeani ja tiedän täsmällisesti, kuinka kauaksi ne ulottuvat. Ne ovat vain pieneltä osalta varuskunnan alla; sinne mahtuu määrättyjä osia, varuskuntakorjaamo aikaisemmin ja varastoja.

Kun nyt tästä aloitin, niin olen itse ollut hyvin kriittinen tämän uudistuksen suhteen, mutta kun nyt päätöksiä tehdään, niin toivon, että toteutus tapahtuu sen aiesopimuksen pohjalta, mikä on laadittu puolustusministeriön, valtiovarainministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Se luo edellytykset sille, että puolustushallinto voi nopeasti toteuttaa niitä muutoksia, jotka tällä hetkelläkin, nimenomaan kun kehitetään kolmea valmiusprikaatia Maavoimissa ja omia valmiusyhtymiä Merivoimissa ja Ilmavoimissa, asettavat tarpeita kiinteistöhallinnolle. Siellä on merkittäviä puutteita, joita ei ole niillä määrärahoilla voitu näiden vuosien saatossa, mitä ed. Huotarikin on eduskunnassa ollut, saattaa sille tasolle, mitä muun muassa terveysviranomaiset ovat edellyttäneet. Siellä on merkittäviä homevaurioita, jotka ovat johtuneet siitä, ettei ole ollut riittävästi määrärahoja osoittaa tähän tarpeeseen. Olisi kohtuullista, ed. Huotari, että kävisitte paikanpäällä tutustumassa tähän. En lähde puolustamaan tätä (Ed. Huotari: Minä olen käynyt siellä!) uudistusta sillä, mutta on merkittäviä puutteita, jotka ovat johtuneet siitä, että määrärahoja on ollut aivan liian vähän. Olen ollut siihen aikaan lähes toiseksi suurimman varuskunnan päällikkönä. Tiedän täsmällisesti, mihin varat riittävät.

Mutta toinen asia on sitten kokonaan tämä uusi kiinteistöuudistus. Niin kuin sanoin, toivon, että lähtökohdat ovat ne, mitkä aiesopimuksessa on toteutettu. Ne antavat edellytykset puolustushallinnolle nopeasti muuttuvissa tilanteissa rakentaa uusia kiinteistöjä, saattaa ne ajan tasalle. Mutta silloin on huolehdittava siitä, että ne pääomavuokrat ja muut eivät ole missään niissä korkeuksissa, mitä muun muassa yliopistoilta on peritty. Siinä on paljon meillä vahdittavaa, ja ne saatteet, mitkä päätöksessä on todettu, on toteutettava ja valtiovarainvaliokunnan edustajien on valvottava, että tämä toteutuu.

Niin kuin sanoin, olen ollut hyvin kriittinen, kun tätä asiaa on tarkasteltu. Toivon mukaan ne päätökset, mitkä syntyvät, johtavat sitten niihin tuloksiin. Uskon, että tällä päästään nopeammin kehittämään. Kuitenkin sama raha niihin joudutaan uhraamaan. Mutta toteaisin sen, että jos täällä asetetaan epäilys sille henkilöstölle, joka nyt tai tulevaisuudessa työskentelee Puolustusvoimien kiinteistöillä, että sinne voi tulla kuka tahansa, tämä on kyllä aika erikoinen väite, sillä puolustushallinto tarkoin selvittää, ketkä tulevat palvelukseen, ketkä voivat olla vartiotehtävissä tai muissa tehtävissä, ja turvallisuus taataan. Tuskin siellä ulkomaalaisia on sen enempää kuin tänä päivänä, jolloin muun muassa ranskalaiset ovat rakentaneet meidän Ilmavoimiemme päätutkat. He ovat olleet kuukausitolkulla monissa luolatiloissa, eikä meillä ole mitään ongelmia ollut heidän kanssaan. Turvallisuutta on hoidettu niiden vaatimusten pohjalta, mitkä Puolustusvoimat on asettanut. Puolustusvoimien turvallisuusjärjestelmä on ollut kohtuullisen aukoton. Mutta, niin kuin sanoin, tässä on paljon seurattavaa, valvottavaa, niin että se tapahtuu sillä tavalla, että Puolustusvoimat todella hyötyy järjestelmästä.

Sitten otan toisen asian, joka liittyy materiaalitoimintoihin. Ennen sitä kuitenkin totean tyytyväisyydellä sen, että Puolustusvoimia kehitetään sen puolustuspoliittisen selonteon pohjalta, minkä eduskunta 2001 hyväksyi. Tässä uudessa budjettiesityksessä esitetään uutta tilausvaltuutta Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi vuosille 2003—2008. Se on hyvin merkityksellinen aikana, jolloin aseteollisuus entistä enemmän kansainvälistyy, keskittyy. Siksi on paikallaan, että luodaan edellytykset kotimaisen aseteollisuuden kehittymiseen, mutta toisaalta integroitumiseen kansainväliseen teollisuuteen, mikä on tosiasia tänä päivänä, jotta voidaan pärjätä markkinoilla.

Myöskin täällä todettiin, että Nato-yhteensopivuus on huono asia. Minusta, kun standardisoidaan, voidaan kilpailuttaa hankintoja, päästä näissä hankinnoissa edullisempaan lopputulokseen. Tämä on asia, jota muun muassa meidän komissaarimme Liikanen on ajanut EU:n sisällä. Hän on todennut laskelmissaan, että saadaan merkittävästi säästöä, kun tosiasia on kuitenkin, että Euroopassa aseteollisuus integroituu. Kotimaassa ei pystytä kaikkia niitä asejärjestelmiä rakentamaan, kun otetaan huomioon se korkean teknologian taso, mikä tänä päivänä asejärjestelmissä on. Tässä on erittäin hyvä tilausvaltuus, ja toivon, että se johtaa myöskin hyvään lopputulokseen.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen, oletteko tosiaankin myynyt itsenne tämän 45 miljoonan euron takia? Se rahahan olisi tarvittu muutenkin sinne. Nyt te väitätte, että te hyväksytte tämän ratkaisun sen takia, että tähän on sidottu tämä rahasumma. Minusta tämä on kyllä aika uskomatonta, että olette valmis lopettamaan niitten ammattitaitoisten työntekijöiden ja henkilökunnan työsuhteen, jotka siellä nyt työskentelevät, ja kilpailuttamaan ne toimet siellä vain sen vuoksi, että teille on luvattu tämä raha, jonka olisi pitänyt muutenkin tulla näitten toimintojen ylläpitämiseen. Kyllä on aika heikoissa tämä turvallisuus, jos näin pienellä rahalla tämä ostetaan.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole myynyt mitään. Ed. Huotari, tiedättekö, että puolustushallinnon osalta on kilpailutettu jo vuositolkulla asioita. Siellä ovat yksityiset yritykset tekemässä monia niitä asioita, joista te ette edes tiedäkään. Puolustushallinnon rakennuslaitosta on rationalisoitu, henkilöstöä on vähennetty merkittävästi useilla sadoilla työpaikoilla. Tämä on valitettavasti tosiasia, koska joka paikassa joudutaan tarkan markan peliä noudattamaan, ja silloin ostopalvelut ja ulkoistaminen ovat niitä toimenpiteitä, joilla puolustushallinto on myöskin pienillä määrärahoilla pystynyt toimimaan. Näin on myöskin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Tunnen sen kuin viisi sormeani, koska olen niiden puitteissa toiminut melkein 40 vuotta.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Palaan puolustushallinnon rakennuskannan siirtämiseen Senaatti-kiinteistöille sitten seuraavan pääluokan kohdalla tarkemmin. Nythän hallituspuolueet ovat tämän kysymyksen osalta käyneet melkoista kädenvääntöä, niin että se esitys, mikä valtiovarainvaliokunnasta nyt sitten on tullut, olisi lähempänä niitä ajatuksia ja näkemyksiä, mitä puolustushallinnon henkilöstön piiristä on esitetty. Tuo kriittinen lausuma, mikä tuli puolustusvaliokunnan esityksessä valtiovarainvaliokunnalle, johti kyllä käytännön toimenpiteisiin sillä tavalla, että kieltämättä monet asiat, mitkä sisältyivät puolustusvaliokunnan näkemyksiin, noissa neuvotteluissa etenivät. Mutta täysin tyydyttävää ja hyvää ratkaisuahan tästä ei syntynyt. Itse olin koko prosessin aikana sitä mieltä, että hallituksen olisi tullut vetää tuo ehdotus pois ja siihen sitten palata myöhemmin. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän erityisen suuresta vaatimuksesta huolimatta näin ei valitettavasti käynyt. Pakko sanoa se, että kyllä tämän kysymyksen osalta hallituspuolueista sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä oli se ryhmä, joka halusi hallituksen esitykseen erityisesti muutoksia. (Ed. Huotari: Verojaosto!) — Myöskin verojaostossa, missä itse olen jäsenenä, samoin kuin turvallisuus- ja puolustusjaostossa. — Käsitykseni mukaan tämän asian osalta on tulossa nyt sitten aivan viime metrien neuvottelujen kautta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Outi Ojalan yhdessä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa muotoilema ponsi. Mutta tähän asiaan varmaan palaan vähän myöhemmin. Tämä ei ole helppo kysymys missään tapauksessa.

Puhemies! Varsinaisesti tämän pääluokan osalta puolustusmateriaalihankinnoista muutama sana. Nimittäin talousarvioesitykseen sisältyy uutena puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuutena 202 miljoonan euron suuruinen tilausvaltuus Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi vuosille 2003—2008. Tässä on ideana se, että tämän uuden tilausvaltuuden painopisteen tulee olla raskaissa ampumatarvikkeissa ja sen avulla pyritään sitten nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa. Me tiedämme hyvin sen, että kotimainen puolustustarviketeollisuus on ollut kovissa vaikeuksissa. Se on joutunut pudottamaan kapasiteettia, vähentämään henkilökuntaa. Tämän esityksen tarkoitus on osaltaan toteuttaa eduskunnan vuosi sitten lisätalousarvion yhteydessä hyväksymä lausuma, jossa edellytettiin hallituksen laativan pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman ruuti- ja ampumatarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa. Tämä lausuma oli yksimielinen, ja hyvin pitkään sekä puolustusvaliokunta että valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto ovat kiinnittäneet tähän kysymykseen huomiota. Lähtökohdan täytyy olla se, minkä eduskunta on myöskin lausunut, että Puolustusvoimien hankintoja tulee ohjata kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle niin, että noista hankinnoista vähintään 50 prosenttia sinne kohdentuu. Tästä täytyy tietysti pitää kiinni.

Tämä Stalva, tilausvaltuus, tarkoittaa noin 33 miljoonan euron panostusta vuositasolla ampumatarviketeollisuuteen, nimenomaan raskaaseen ampumatarviketeollisuuteen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämä määräraha siihen tarpeeseen nähden, mikä Puolustusvoimilla on, ja toisaalta siihen kapasiteettiin, mitä Suomessa on, jää alle valiokunnan aikaisemmin ehdottaman määrärahan. Sehän on 18 miljoonaa euroa alle sen vuositasolla. Oleellista kuitenkin tässä nyt on se, että tämän kehittämissuunnitelman mukaisesti edetään ja turvataan riittävät määrärahat, jotka kohdennetaan kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle. Silloin turvataan myöskin omalta osaltaan itsenäistä puolustusta ja vahvistetaan meidän huoltovarmuuttamme. Se on varsin tärkeä kysymys.

Oikeastaan kaksi asiaa oli puolustusministeriön pääluokan osalta keskeisesti mietinnössä esille nousseita asioita, ja ne olivat juuri Senaatti-kiinteistöt ja puolustusmateriaalihankinnat.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn siihen, mitä ed. Laitinen puhui juuri kotimaisesta puolustusmateriaalihankinnasta ja nimenomaan raskaasta ampumamateriaalista ja tarvikkeista aina kotimaista ruudinvalmistusta myöten. Meillä Keski-Suomessahan on tämän alan tuotantoa monin tavoin, ja on hyvin tärkeää, että Suomi on omavarainen, myös pahan päivän varalle.

Mutta puheenvuorossani haluan keskittyä tähän älyttömään ajatukseen kiinteistöuudistuksesta, jota en voi miltään osin ymmärtää. Minusta jokainen Puolustusvoimien kasarmi on rakennuksena tehty juuri kasarmikäyttöön. Puolustusvoimien kaikki muutkin kiinteistöt on suunniteltu juuri sitä erityistarvetta varten, jota varten ne on rakennettu yhteiskunnan varoilla, ja tämä koskee jopa asuinkiinteistöjenkin tiettyjä tehtäviä. En voi siis ymmärtää, että puolustushallinnon kiinteistöt olisi saatava sellaisen kiinteistöjärjestelyn pariin, jota on esitetty, kun Senaatti-kiinteistöihin oltaisiin menossa. Jos oikein järjetön esitys pitäisi etsiä, etsimällä sen löytäisi ja tuossa se sitten on.

Yliopistojen osalta on jo todettu, kuinka epäonnistunut kiinteistöjärjestelyjen uudistus siellä oli, ja samoja viestejä tulee kaikilta muiltakin valtionhallinnon sektoreilta. Minä ymmärrän, että jos kiinteistöissä on korjaustarvetta, hädissään silloin yritetään etsiä mitä tahansa ratkaisua, mutta tämä on Puolustusvoimien osalta aivan soveltumaton ratkaisu. Ajattelen tilannetta, että Senaatti-kiinteistöt yhtiöitettäisiin, se menisi myyntimarkkinoille. Kyllähän tuntuisi aika oudolta, että on maa, joka myy puolustuskiinteistönsä kaupan. Niiden omistajaksi voisi tulla aivan kuka tahansa, joka pystyisi vain ne ostamaan. Mikä olisi sitten omistajan valta noihin kiinteistöihin, sitä en pysty sanomaan, mutta jotain se varmasti merkitsisi.

Samoin yhdyn ed. Huotarin näkemyksiin muun muassa niistä riskitekijöistä, joita kiinteistöjen ja työtehtävien siirtyminen kilpailuttamisen perusteella yksityisille tulisi merkitsemään. Puolustusvoimien tehtävissä tarvitaan luotettava henkilöstö, joka onneksi ja henkilökunnan suureksi kiitokseksi siellä on koko itsenäisyytemme ajan ollut. Huomaamattomuudessa, usein vielä pienellä ja vaatimattomalla palkalla, tehdään uskollisesti vuosikymmenet mitä vaativinta ja tärkeää työtä. Nyt jos nämä työntekijät vielä joutuvat kiitokseksi tästä kokemaan epävarmuutta työpaikkojensa tulevaisuudesta, tämä ei ole ollenkaan soveliasta.

Puolustusministeriö vastusti voimakkaasti vielä 22. helmikuuta 2000 valtiovarainministeriölle lähettämässään kirjeessä kiinteistöomaisuuden siirtoa. Tästä on luettavissa aito Puolustusvoimien näkemys. Ongelmia tulisi hyvin paljon, kun pääomavuokramallia ryhdyttäisiin käyttämään, koska ongelma kilpistyisi ei vain näihin ongelmiin, joita toin edellä, turvallisuusnäkökohtiin ja mahdollisiin kyseenalaisiin omistajuusnäkökohtiin, vaan ongelmia tulisi jo välittömästi rahasta. Rahastahan on ongelma nytkin. Jos rakennukset ovat homeessa, pitäisi korjata tai kunnostaa. Mutta tuo ongelma ei suinkaan poistuisi, vaan vuokrassa olisi pakko maksaa ja vielä enemmänkin, ja tämä tulisi koskettamaan Puolustusvoimien toiminnallisia menoja.

Täällä on viitattu siihen, kuinka tärkeää on huolehtia terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Meillä on vastuu myös tästä turvallisuuden sektorista. Ei voida ajatella, että voitaisiin, vaikka kuinka maanpuolustustahtoa ajateltaisiin, saada sinne suurempia prosenttiosuuksien nousuja kovinkaan pitkäaikaisesti kuin muille momenteille ja vain sen takia, että maksettaisiin kuin kuollutta lehmää näitä pääomavuokramaksuja Senaatille. Seuraus on se, että nämä otettaisiin pois Puolustusvoimien toiminnasta ja alkaisi uusi varuskuntien ja ehkä varikoittenkin alasajon ketju. Tämä ei millään tavalla paranna maanpuolustustahtoa, Puolustusvoimien toimivuutta. Ongelmia tulisi toinen toisensa jälkeen.

Tämän vuoksi toivon, että asian ratkaisevassa vaiheessa tästä eduskunnasta löytyy se poliittinen tahto, joka katsoo tätä asiaa perinteisen näkemyksen valossa, näkee ne tehtävät, mitä varten Puolustusvoimien kiinteistöt ovat olemassa, joita varten ne on erikoisina rakennuksina ja erikoisiin paikkoihin rakennettu. Niihin ei kerta kaikkiaan kilpailuttaminen ja vuokramarkkinasysteemi sovi. Voihan olla joitakin kiinteistöjä kaupungeissa, nämä ovat poikkeus, mutta tyypillisimmillään kasarmit ja niiden rakennukset on tehty mittatilauksesta juuri niihin tarkoituksiin, joita varten ne ovat, elikkä mielestäni vuokramalli, jota monessa muussa yhteiskuntaelämässä ja liiketaloudessa vaihtelevalla menestyksellä voidaan käyttää, on tänne täysin soveltumaton ja ennen kaikkea se ei ratkaise vuokralaisen maksukykyongelmaa. Tässä se pulma tulisi. Tarvittaisiin rahaa, ja mistä rahat, sitä joutuisin kysymään, mutta suurempana ongelmana näen nämä tarkoituksenmukaisuus- ja turvallisuusongelmat sittenkin kuin rahan, joka sekin on riittävä syy kaatamaan tämän kiinteistöuudistuksen.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Puolustusministeriön hallinnonala on puhuttanut tänään paljon ja tulee varmaan myös jatkossa puhuttamaan vielä merkittävästi.

Puolustusvoimien tehtävä on tarkoin määritelty ja sille on annettu useimmiten vähän minimaalisetkin toimintarahat. Nyt hankintoihin on annettu lisää tilausvaltuuksia, ja se on positiivinen asia. Hankintoja ohjataan kotimaahan, ja niitä pitäisi vieläkin tehokkaammin tämän mietinnönkin mukaan ohjata kotimaahan, jotta meidän puolustusvälineteollisuutemme voisi kehittää edelleen uusia ja uusia asioita, jolloin myös sitten kansainvälisillä markkinoillakin voitaisiin toimia.

Vaikka määritelmistä poistettaisiin Nato-yhteensopivuus, jota tässä peräänkuulutetaan, siitä huolimatta varmaan suomalaisella tuotekehityksellä olisi mahdollisuus maailmanmarkkinoilla edetä.

Sitten kiinteistölaitoskysymys. Nyt on jostain syystä päädytty muutokseen muutoksen vuoksi. On mietitty, että yksityistämisen kautta voidaan saada aikaan joitain uusia arvoja. Yrittäjänä, vaikka kuinka mietin tätä nyt käsillä olevaa asiaa, minä en löydä tässä valtion kannalta enkä Puolustusvoimien kannalta bisneksen paikkaa.

Tässä kysymys on siitä, että Senaatti-kiinteistöt toimii liiketaloudellisin periaattein. Sen pyrkimys on tuottaa voittoa. Siellä on asetettu tuottotavoite, joka on 6—7 prosentin tasolla, ja se edellyttää perittäväksi varsin korkeita vuokria. Puolustusvoimien nykyiset tilat, rakennukset ja rakennelmat joiltain osin varmaan ovat ylimitoitettuja, ja se johtaa ilman muuta siihen, että Puolustusvoimien on ensinnäkin luovuttava joistakin alueista ja rakenteista ja rakennelmista kokonaan. Sen voi hyvän suunnitelman ja hyvän johdon tekemien suunnitelmien mukaisesti toteuttaa myös ilman tätä siirto-operaatiota.

Ed. Nepponen peräänkuulutti sitä, että kun tätä nyt on monta vuotta neuvoteltu, nyt tässä sitten on päädytty tähän tulokseen, joka pitää viedä eteenpäin. Mielestäni, niin kauan kuin asiat ovat kesken ja asiasta ei ole tehty päätöksiä, asioita voi tarkastella ja niitä pitääkin tarkastella monesta eri näkökulmasta. Meillä on selkeästi nähtävissä Senaatti-kiinteistöjen toimintamalli yliopistomaailmassa, olemme nähneet sen myös postipuolella. Esimerkiksi Somerolla, jossa Postin ja poliisin tilat siirtyivät Senaatti-kiinteistöille, siinä kävi niin, että hyvin nopeasti Posti hakeutui sieltä pois, koska vuokrat olivat liian korkeita. Vapailta markkinoilta sai halvemmalla. Poliisi siellä edelleen on. Nämä ovat vain karuja esimerkkejä siitä, mitä tällainen liiketaloudellisesti johdettu yritys sitten tekee silloin, kun se pääsee määräävään markkina-asemaan. Tämä saattaa johtaa pitkässä juoksussa jopa siihen, että Puolustusvoimat joutuu entistä enempi supistamaan omia toimintojaan vain sen takia, että vuokrat nousevat nousemisen jälkeen.

Nyt hallituspuolueiden ryhmänjohtajien yhteistuumin neuvottelema ponsi, joka tulee myöhemmin esiin, on silkkaa silmänlumetta. Sillä ei saada enää tehtyjä tekemättömiksi, vaan nyt on eduskunnalla todellinen vaikuttamisen paikka. Meidän on pidettävä huoli siitä, että nämä kiinteistömassat, jotka Puolustusvoimilla ja puolustuslaitoksella on, säilyvät siellä. Pontena voisi olla, että ne järkevöittävät omatoimisesti kiinteistömassojen käyttöä, luopuvat turhista alueista, ja jos sitten on esimerkiksi lähellä asutuskeskuksia, tekevät sitten kauppoja, myyvät tontteja tai jotain muuta vastaavaa. Mutta nyt esillä olevaa esitystä ei tässä muodossa tule hyväksyä, vaan tämä on yksiselitteisesti hylättävä.

Puolustusvoimia on kehitettävä ja turvallisuudesta pidettävä hyvää huolta jatkossakin ja niin, että se toimii omissa itsenäisissä tiloissaan.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä täällä moniin edellä pidettyihin puheenvuoroihin, mitä tulee Puolustuslaitoksen kiinteistöuudistukseen.

Puolustusvaliokuntahan totesi vuoden 2003 talousarviosta valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että ei pidä kiinteistöuudistuksen toteuttamista esitetyssä muodossa tässä vaiheessa selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena. Mielestäni tämä on hyvin vahva peruste sille, mitä täällä tänä iltana on kuultu, että uudistuksesta ei ole hyötyä. Myöskään valtiovarainvaliokunnassa ei tälle esitykselle mielestäni ole esitetty riittäviä taloudellisia tai toiminnallisia tai maanpuolustukseen liittyviä perusteluja.

Kuten puolustusvaliokunnan lausunnossa todetaan, kiinteistöuudistuksen toteuttamiseen osoitettu rahoitus on alimitoitettu. Ongelmallista tulevaisuuden kannalta on se, että Senaatti-kiinteistöjen perimät vuokrat, ihan niin kuin yliopistojen kohdalla on käynyt, eivät koskaan jousta alaspäin, mutta kumma kyllä ne joustavat ylöspäin. Vuokrien tuottoarvo on kiinteä, jotenka siellä on bisnes, joka on tullut tähän selkeästi mukaan.

Periaatteellisesti suuri kysymys on se, hyväksytäänkö näitten rakennusten hallinnan siirtäminen kokonaan Puolustuslaitoksen ja puolustushallinnon ulkopuolelle. Nyt perustelut ja tämä valmistelu, jota tässä on esitetty, eivät ole tarpeeksi perusteellisia näin suuren muutoksen tekemiseen eivätkä ne mielestäni ole riittäviä. Myöskään nykyisen henkilöstön aseman turvaamisesta ei ole esitetty takeita palvelutuotannon supistuessa kiinteistöuudistuksen seurauksena. Nyt kun selkeästi on työttömyys lisääntymässä, monet firmat löysäävät väkeään, pitää erityisesti turvata henkilöstön asema. Henkilöstövaikutusten arviointi on joka tapauksessa kesken.

Mutta ilman muuta on selvää, että rakennukset ja rakennusten kunto eivät ole kaikilta osin tyydyttäviä ja ne tarvitsevat rahoitusta ja peruskorjausta. Niissä on selkeästi terveyshaittoja ja kunto-ongelmia. Niinpä esitämmekin, että pitäisi pikaisesti näitä koskevat esitykset tuoda eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Yliopistolaitoksesta saatujen huonojen kokemusten perustalta on selvää, että tätä uudistusta ei pidä hyväksyä. Tämähän on hiertänyt myöskin hallituspuolueitten välillä. Kun ed. Huotari ed. Nepposelle tuossa totesi jotenkin siihen malliin, että onko tässä jotakin kauppaa käyty tai kytkyjä tehty, niin tekee mieli täältä todeta, että te olette ihan hallituksen sisällä nyt harjoittamassa tätä osto- ja myyntiliikettä. Kyllä kai siellä oikealla pitäisi tietää, mitä vasemmalla tehdään, tai päinvastoin.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä puolustushallinnon määrärahakohta on mielestäni kyllä surkuhupaisa, kuten olen todennut tämän puolustushallinnon toiminnan tähän astikin olevan. Hankintoja tehdään sieltä sun täältä ja niitä ostetaan ja rakennuksia korjataan ja sitten pistetään viikon päästä ovet kiinni ja sanotaan, että lopetetaan. Valtiontilintarkastajat muun muassa pitivät puolustushallinnon toimia lyhytjänteisinä ja suunnittelemattomina ja valtion ja kuntien varojen käyttöä epätarkoituksenmukaisena ja moitittavana. Sama tilanne tuntuu jatkuvan tässä yhä edelleen.

Kävin vierailulla eräässä tekstiiliteollisuusyrityksessä tuolla Orivedellä, johon puolustushallinnosta oli annettu määräykset, että siellä neulekoneet pitää säilyttää ja niiden täytyy olla toiminnassa kriisiaikaa varten, mutta mitään neuloksia eivät kyllä suostu ostamaan puolustushallinnolle. Kankaat ostetaan Virosta, ja virolaiset kankaanvalmistajat käyvät ostamassa sieltä tehtaasta sitten ne neulokset sinne Viroon. Elikkä kyllä tässä niin hölmöläiseltä kuulostaa tämä homma, että ei sitä tavallisella meikäläisellä maalaisjärjellä ymmärrä ollenkaan. Puhutaan näistä Nato-yhteensovituksista sun muista ja hankinnoista, siitä, että raskaitten aseitten kohdalla pitää hankkia niitä kotimaasta 50 prosenttia. Minun mielestäni nämä pienemmät hankinnat, kuten kankaat ja asut, pitäisi ehdottomasti hankkia kaikki kotimaasta, jos kerran me edellytämme, että yritykset joutuvat pitämään jotain koneita paikallaan ja toimintaa yllä niillä eikä niitä voi siirtää pois eikä lopettaa. (Ed. Nepponen: Niistä, jos näin on, maksetaan!) — Varmasti maksetaan, mutta minä en usko, että se yhtään sen kalliimmaksi tulee.

Siellä löytyy kaikenlaista. Materiaalilaitoksen pippaloissa olin tässä käymässä. Oli sellaiset cocktail-kutsut, joissa henkilökunta kertoi, että tulevia helikoptereita varten on jo palkattu viisi insinööriä, jotka kävelevät päivät päästään siellä käytävillä, kun heillä ei ole mitään tekemistä. Ihmetellä täytyy, miten näitä asioita ennakoidaan, että nyt jo palkataan väkeä eikä töitä ole olemassakaan. Siellä osa väestä on turhautunut, on kuulemma jo joku lähtenyt, kun ei ole jaksanut kulkea pitkin käytäviä.

Tavallisia siviilityöntekijöitä sanotaan irti, kun näitä varikoita lopetetaan ja muita, mutta kantahenkilökunnalle kyllä aina paikka löytyy jostain ja ylempiarvoiselle väelle erityisesti aina löytyy. Minun mielestäni kokonaistarkastelu voisi olla niin, että sieltä koko laitoksen sisältä taikka hallinnon sisältä voisi löytyä vaikka kuinka paljon, jos vähän tehtäisiin järkevämmin ja pitkäaikaisella suunnitelmalla eikä tehdä aina jokaisen päällikön mukaan ja sätkätä ja hypätä nurkasta toiseen ja mietitä sitä, että nyt minun linjani on tämä ja nyt mennään tänne suuntaan, ja se vaihtuu parin vuoden välein, linjaa muutetaan toiseen suuntaan, naulataan ovet kiinni ja suunnitellaan jotain muuta.

Senaatti-kiinteistöt-asiaan voisi sanoa, kuten yleiskeskustelussa tuli sanottua, että kyllä siinä on nyt keksitty ikiliikkuja. Rahan määrä ei kun lisääntyy siellä, vaikka siihen tulee välistävetäjiä mukaan. Tuntuu oudolta, että se raha lisääntyy yhtäkkiä, kun kuitenkin puhutaan ihan puhtaasta valtion rahasta ja siitä, että kaikki on veronmaksajien rahoja. Yhtäkkiä se lisääntyy. Tietääkseni Senaatti-kiinteistöjen ihmisetkään eivät tee töitä ilmaiseksi. Hekin vaativat palkkansa ja oman osuutensa. Nyt tässä välistävedossa tulee olemaan niin, että sinne yhtäkkiä onkin varaa investoida ja sinne saadaan enemmän panostuksia, rakennuksia saadaan korjattua huomattavasti, kuten ed. Nepponen meille todisteli.

Aion tehdä seuraavan pääluokan kohdalla huomenna äänestyksessä esityksen, jossa tämä kumotaan, ja seisoa sen takana. Minun mielestäni järjen käyttö on tässäkin asiassa sallittua.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Mielelläni olen tukemassa ed. Rönnin ajattelua, että järjen käyttö on sallittua tässäkin asiassa, toivon mukaan monessa muussakin.

Ensinnäkin Nato-yhteensopivuudesta: Meitä ollaan näköjään viemässä Natoon noin vaivihkaa. Ensimmäisen kerran budjetissa nyt lukee siitä, jotta kaikki Puolustusvoimien materiaalihankinnat tullaan tekemään Nato-yhteensopivina. Valiokunta on täällä pikkasen pyöristellyt näitä ja tehnyt tämmöisiä klausuuleja, mutta todellisuudessa se itse asiaan ei ole puuttunut. Kun puhemies päivällä toivoi, että pitää selkeitä, lyhyitä puheenvuoroja käyttää, niin minä tulen joka tapauksessa huomenna esittämään klausuulia, joka siinä jaetussa paperissa on, että yhteensopivuusvelvoitetta ei olisi tässä.

Senaatti-kiinteistöt-hommasta tietysti voidaan puhua tässä ja seuraavassa pääluokassa. Niin kuin edellä ed. Rönni kuvasi, tässä yksi oleellinen seikka on siinä, jotta tähän ei tule yhtään lisää rahaa. Joku voisi osoittaa — ed. Nepponen lähti salista pois — mikä tämä ulkopuolinen taho on, joka tätä rahoittaa, kun kaikki on samasta valtion pussista kiinni, kaikki raha tulee veroeuroista, se vaan ohjataan, sitä pyöritetään, eri tahojen kautta. Sitä automatiikkaa, mitä ed. Rönni tuossa peräsi, minä en ainakaan vielä tiedä, tätä ikiliikkujaa. Silloin tässä joillakin on hämärtynyt käsitys, millä tavalla valtion budjetti kasataan, ja ainoaksi loogiseksi johtopäätökseksi, mitä tässä jää, kun kaikki käy läpi vaikka miten päin miettien, on se, jotta tässä on pelkkä ideologinen kysymys, kysymys siitä, jotta pitää saada ulkoistettua ja yhtiöitettyä, yksityistettyä. Kaikki, mitä valtiolla on tai tietysti kuntasektorilla kunnan omistuksessa, mitä on yhteiskunnalla, pitää saada äkkiä pois, koska se on jotenkin huonompaa. Normaalin kilpailun pelisäännöt eivät tähän päde. Niin kuin täällä on todettu useissa puheenvuoroissa, kiinteistöt ovat mitä ovat, niihin ei ole muita tulijoita — jaa, voi olla niin kuin ed. Pulliainen totesi, jotta jos kilpailutetaan, tänne vaikka Nato-armeija tulisi ja pannaan Suomen pojat ja tytöt sitten telttoihin asumaan joissakin tapauksissa — sissiarmeija tietysti näin tekeekin — mutta kiinteimmät tukikohdat olisivat muiden omistuksessa.

Ed. Oinonen kuvasi aika hyvin tilanteen. Puolustushallinnon rakennukset on rakennettu sitä varten semmoisiin paikkoihin, että ne eivät välttämättä käy tämmöisen liike-elämän toimintoihin. Ne on hankala kilpailuttaa tai muuhun toimintaan siirtää, ja kun ne on rakennettu nimenomaan sitä varten, että ne tarvitaan sitä varten, niin tuntuu ihmeeltä, millä tavalla tässä semmoinen autuus tulisi, jos ne siirretään jollekin toiselle. Nimittäin jos on itsenäinen maa ja sillä on oma sotaväki, niin kuin meillä tällä hetkellä vielä on, niin tuntuu ihmeeltä, jos se ei pysty pitämään omia rakennuksia itsellään.

Tästä puuttuu enää yksi perustelu, jota minä olen odottanut. Kukaan ei ole sitä vielä sanonut, jotta EU pakottaa meidät tekemään tämän. Se vielä puuttuu, sitten olisi täydellisesti kaikki jutut tässä. Jos joku direktiivi sanoisi, että nyt meidän on tämmöinen temppu tehtävä ehdottomasti, sittenhän meillä ei olisi mitään nokan koputtamista, mehän nöyrästi kävisimme todistamassa kaikki oppositiota myöten, jotta kun EU pakottaa, meidänhän on näin tehtävä.

En pitempiä tässä enää puhu, kun iltamyöhä on, mutta totean, että tulen kanssa äänestämään vastaan sitten aikanaan, kun tästä esitys tulee, ja toivon, jotta mahdollisimman paljon löytyy oman lausumani taakse kanssa, jotta tätä Nato-yhteensopivuutta ei sitten sovellettaisi. Tässä nimittäin on sillä tavalla, että se voi tulla meille hyvin kalliiksikin, koska jos ed. Nepposen esittämä ajatus siitä, jotta Nato kilpailuttaa, toteutuu, voi olla sillä tavalla, että se kilpailu ei kohdistu semmoisiin aseisiin tai hankintoihin, jotka ovat edullisia ja yhtä hyviä, vaan Natolla on omat intressit.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien tarvitsemien kiinteistöjen hallintaa ja huoltoa käsiteltiin tämän talon ulkopuolella ilmeisesti ainakin kolmen vuoden ajan, mahdollisesti kauemminkin. Hanketta oli jokseenkin mahdoton arvioida täältä, kun tietoa siitä ei saanut. Sitä ei saanut kysymälläkään. Kahteen ensimmäiseen kirjalliseen kysymykseeni valtiovarainministeri vastasi luvalla sanoen verraten ylimielisesti niin, että ei ole mitään kerrottavaa, kun ei ole mitään päätettykään. Ensimmäiseen vastaukseen hän kuitenkin muisti kysymättä lisätä, että henkilöstön asema turvataan. Jotakin siis kuitenkin oli päätetty, vaikka ei ollut päätetty. Kysyin, kun en tiennyt, historiankirjoitusta ajatellen kysyin kirjallisesti saadakseni kirjallisen vastauksen. Vasta viime toukokuun lopulla valtiovarainministeri suostui myöntämään, että jotain on tekeillä. Nyt vastaus henkilöstön asemaan oli saanut uuden vähintäänkin vivahde-eron.

Ne lausumat, jotka kiinteistöratkaisuun valiokunnassa liitettiin, eivät turvaa henkilöstön asemaa eivätkä oikein vakuuttavasti mitään muutakaan. Se ed. Ojalan nimissä huomenna esitettävä ponsi, jonka hallituspuolueiden ryhmänjohtajat ovat tänään sorvanneet, ei poista sitä kaikkein oleellisinta asiaa, että itsenäisen maan puolustusvoimista tehdään hyyryläisiä. Ei maanpuolustus voi olla riippuvainen vuokranantajastaan, joka jo nyt on aika etääntynyt kansanvallan ohjauksesta.

Yliopistojen ja poliisin kokemukset Senaatti-kiinteistöistä vuokraisäntänä eivät lupaa mitään hyvää. Yliopistot ja varmaan monissa tapauksissa poliisikin voisivat tarvittaessa löytää vaihtoehtoiset tilat vapailta markkinoilta, mutta puolustuskiinteistöjä meillä on vain yhdet.

Nyt esitetyssä ratkaisussa Puolustushallinnon rakennuslaitos jää asemiinsa. Kiinteistöjen omistaja vaihtuu. Omistajan, huoltajan ja käyttäjän väliin tulee uusi toimija, mahdollisesti useampia toimijoita. Ne tulevat alueille, joita on tähän saakka vartioitu aseistettuna. Niiden alueiden on koettu pitävän sisällään maamme turvallisuuden kannalta tärkeitä, salassa pidettäviä asioita. Tämä esillä oleva ratkaisu on kuin alkaisimme jakaa yleisavaimia lyijykynällä tehtäviä kuittauksia vastaan.

Kun runsas kolme vuotta sitten äänestimme Tielaitoksen perustamisesta, meille uskoteltiin, että liikelaitosmalli tuli olemaan pysyvä ratkaisu. Nyt tämän saman hallituksen ja tämän saman eduskunnan aikana julkisuuteen on saatettu liikenneministeriössä syntynyt suunnitelma, jonka mukaan Tieliikelaitos on suunniteltu yhtiöitettävän, lihotettavan ja myytävän. Jos Senaatti-kiinteistöjen suhteen olisi olemassa samantapaiset suunnitelmat, tuota pikaa itsenäisen maan puolustusvoimat olisi kansainvälisen pörssiyhtiön hyyryläinen.

Kun olemme nähneet ja lukeneet, mitä nämä uusliberalismin idealistit tekivät Soneralle ja haluavat nyt tehdä Tielaitokselle, VR-Rata Oy:lle ja VR:lle ja miten ne ruoskivat Suomen Postia tuloksiin aikaa myöten palvelujen kustannuksella, ei voi välttyä ajatukselta, että kenties todellakin on jo olemassa joku suunnitelma pumpata Senaatti-kiinteistöihinkin ilmaa ja panna sekin lihoiksi. Tämä ei ole pelkästään ideologinen kysymys. Tämä on myös kansanvallan kohtalokasta kaventamista.

En ole itse keksinyt sitä kuvaavaa ilmaisua, että itsenäisen maan puolustusvoimat asuu omia kiinteistöjään ja huoltaa ne itse. Sen on sanonut täysinpalvellut kenraali tässä eduskuntatalossa kaksi vuotta sitten.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvoimien kiinteistöhallinnolle ehdotetaan nyt, niin kuin monessa puheenvuorossa on jo todettu, radikaalia muutosta, jolla kasarmi- ja muut kiinteistöt ja alueet siirtyvät Senaatti-kiinteistöjen haltuun. Tällä uudistuksella nyt sitten uskotaan saatavan se lisäresurssi, jolla Puolustusvoimien kiinteistökanta saatettaisiin ajanmukaiselle tasolle. Tavoite näiden investointien suhteen on perusteltu, siinä ei ole mitään. Tarve tähän kaikkeen kuitenkin johtuu riittämättömistä määrärahoista.

Ihmettelen suuresti, että täällä ed. Nepponen sanoi, että meiltä kuluu joka tapauksessa saman verran varoja kiinteistöuudistuksen jälkeenkin. Siksi en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi tällainen uudistus sitten tehdään. Puolustusvoimat on myös kiinteistöhallinnon osalta erityisasemassa, se meidän täytyy tunnustaa. Sen vuoksi on tärkeää, että kiinteistöt pysyvät sen suorassa alaisuudessa, eikä tällaisia ehdotettuja välikäsiä tarvita. Meidän on muutoin tässä talossa toimittava niin, että riittävät taloudelliset voimavarat puolustuksellemme taataan ja kiinteistökanta saatetaan ajanmukaiselle tasolle, niin kuin tavoite on.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka ääni vähän käheä onkin, niin tunne on vähän sellainen kuin talvisodan aikana. Kun puolustus oli viimeisillään murtumassa, niin viimeinen vänrikki haavoittuneena, huonossa kunnossa kaivettiin esiin ja saattoi ratkaista juuri tämän asian. Sellainen on olemukseni ja ajatusmaailmani tässä aiheessa.

Kun käsittelemme puolustushallinnon pääluokkaa tässä, niin täytyy sanoa, että äskeisiin ja aikaisemmin kuultuihin puheenvuoroihin viitaten ja vedoten ihmettelen kyllä sitä näkemystä, mikä tässä yhteiskunnassa ja suomalaisessa maanpuolustuksessa vallitsee, että lähdetään leikkimään Puolustusvoimien kiinteistölaitoksen uudistuksella. Tietysti täytyy sanoa, että kyllähän sitä vähän voi ymmärtää niistä lähtökohdista, kun joku idealisti tämän asian on keksinyt, mutta kun on keksitty ja huomattu ja kuultu yliopistomaailmasta, mitä tämä on aiheuttanut siellä, niin olisi pitänyt ymmärtää vetää pakkeja jo tässä asiassa jonkun verran.

Siinä mielessä, kun puolustusvaliokunta lausui valtiovarainvaliokunnalle tästä asiasta varsin kriittisen arvion ja lausuman, niin ihmettelen vaan, mihin se voima on hävinnyt siellä valtiovarainvaliokunnassa, kun tämä on tähän muotoon voitu hyväksyä, että tätä uudistusta näin väljästi ja näin laajasti jatketaan eteenpäin. Ymmärrän kyllä, vaikka nyt salissa en ketään kokoomuslaista näekään, että kokoomus vanhana maanpuolustus- ja sotaväkipuolueena on ollut vammaisen lailla ajamassa ja tavoittelemassa sitä, että tämä uudistus pitää saada lävitse. Mutta ihmettelen, kun tälläkin kertaa on nähtävissä tyhjä sali kokoomuksen osalta, mihin se voima on perustunut, että hallituspuolue sosialidemokraatit on alistunut tällaiseen nöyryytykseen ja vääntöön, kuin tässä on toteutettu. Tämän pohjalta olisin toivonut, että linja olisi pitänyt loppuun saakka ja että olisi tälle asialle saatu aavistuksen verran lisää aikaa, vuosi kaksi, niin olisi varmaan sokeutuneillakin silmät tässä asiassa avautuneet.

Onhan kysymys pitkälti siitä, niin kuin täällä ed. Erkki Kanerva puhui, että kun tätä tarpeeksi pumpataan, saattaa olla niin, että tähän löytyy omistaja tälle Senaatti-kiinteistöille, Kiinteistölaitoksen kautta kääntyneelle Senaatti-kiinteistöille, missä omistuspohja onkin jossakin aivan kaukana tuolla maailman markkinoilla. Mikä on sen jälkeen suomalaisen itsenäisen uskottavan maanpuolustuksen asema? Tähän nähden toivon, että olen niin perusteellisen väärässä, että joku voisi kymmenen vuoden kuluttua todeta, että ed. Lahtela puhuessaan haaveili aivan höpöhommia, että tämän voisi joku Suomen eduskunnassakin todeta, että näin ei ole käynyt, mutta pelkään, että sellainen vaara on olemassa, se vaara on todella vakava.

Mitä sitten muuten tulee tähän maanpuolustukseen, vaikka siihen jälkeenkinpäin vielä voidaan palata, niin kyllä uskottava itsenäinen kotimainen koko maan puolustus, mikä nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja yleiseen kansanarmeijaan, on Suomen tulevaisuuden toive ja mahdollisuus. Se ei ole toive, vaan se on ainut tapa, millä tämä voidaan toteuttaa. Siinä mielessä lukiessani tuolta ed. Esa Lahtelan lausumaa, että "itsenäinen ja kotimainen, riippumaton", niin vaikka joistakin sanankäänteistä alkuun arvelin, mitenkä ne voivat sattua tähän, miten sanoisi, upseeriolemukseeni, niin perimmäinen tavoite on kuitenkin selkeä, että kotimaisuus on niin vahvoilla, että luulen, että hallitusrintamakin repeää tässä asiassa pahan kerran ja lausuma tulee täällä eduskunnan salissa hyväksyttyä. Tämän lausuman perusteella voidaan olettaa, että meillä vielä vahvempi tulevaisuus tähän asiaan löytyy.

Rouva puhemies! Sen verran viittaisin tähän asiaan, että kun täällä äsken viitattiin Soneraan ja kun katsotaan Soneran edeltäjään Postiin, mistä rakennettiin Suomen Posti yhtä suurilla harhakuvitelmilla kuin nyt Senaatti-kiinteistöjä nostetaan ja lahjoitetaan omaisuutta sinne, niin ei ole Suomessa monta kansalaista, joka rehellisesti asiaan perehtyy ja voi sanoa, että siinä hankkeessa on onnistuttu ja se on toiminut. Kyllä se toiminta paremminkin on epäonnistunut, eikä sillä paljon tulevaisuutta ole nähtävissä.

Rouva puhemies! Koska ilta on jo myöhäinen, niin luulen, että kaikki kuulijat tämän asian ymmärtävät, mitä tässä tarkoitan, ja ne, jotka eivät salissa ole, eivät todennäköisesti haluakaan ymmärtää. Sellaisenaan sanoman paikka tulee tässä asiassa olemaan tuolla vaalikentillä, missä kansalle kerrotaan, mimmoista vääryyttä Suomen puolustusvoimille ollaan tämän asian puitteissa tekemässä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä vaiheessa iltaa haluan vain aivan lyhyesti todeta oman periaatteellisen huoleni Senaatti-kiinteistöjen asiasta. Aivan kuten täällä esimerkiksi ed. Kallio aiemmin sanoi, minullekaan ei ole se valjennut, mitä nerokasta tässä ratkaisussa sinänsä on, kun tosiaan tietää sen historian ja ne vuodet, miten tämän kanssa on takkuiltu eteenpäin. Aina välillä nämä menettelytavat eivät mielestäni ole olleet lähelläkään kiitettävää vaan jopa erittäin, sanoisinko, ala-arvoisia. Me tiedämme Senaatti-kiinteistöjen ongelmat yliopistojen osalta, ne on läheltä nähty.

Mielestäni on myös aika vakava asia se, että täällä puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta puolustusvaliokunta on todellakin todennut, että se aiheuttaa ongelmia luotettavan maanpuolustuksen kannalta ja että kustannusseuranta uhkaa hämärtyä, kokonaisvaltainen ote maanpuolustuskiinteistöihin voi hävitä sekä poliittinen ja taloudellinen ohjaus vaikeutua. Tämä on aika kovaa tekstiä. Sen vuoksi mielestäni päättäjänä ei voi muuta kuin olla huolissaan tästä perusasiasta, kuka tätä oikeastaan on halunnut, niin että tämä on tuotu tässä vaiheessa tänne ja tässä muodossa, vähän tuputtaen tyyliin, että ottakaa tai jättäkää. En minä todellakaan tiedä, onko sitten tosiaan niin, että aina mennään näkymättömien haluajien perässä. Nyt on menty tähän asti.

Oikeastaan se, minkä haluan tähän loppuun vielä sanoa, on se, että minun mielestäni kaikista tärkeintä tässä asiassa on jatkossakin joka tapauksessa se, miten käy henkilöstölle. Täällä on ihan hyviä puheenvuoroja käytetty henkilöstön puolesta, ja muun muassa ed. Huotari sanoi hyvin sen, että meillä on tällä hetkellä puolustushallinnon kiinteistölaitoksella hyvä henkilöstö, johon luotetaan täysin. On tietenkin aika riskaabelia, kun täällä ruvetaan leikkimään sellaisilla mahdollisuuksilla, että ruvetaan kilpailuttamaan, ostamaan yksityisiltä ja muuta. Eli henkilöstön aseman turvaaminen on kyllä tässä jatkossa se kaikista tärkein asia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ed. Viitasta siitä, että hän on tarmokkaasti paneutunut juuri alan erityisvaliokunnan, puolustusvaliokunnan, lausuntoon ja löytänyt sieltä ne lauseet, missä kiteytetysti on haluttu tuoda nämä epäkohdat esille, mitä aiottu kiinteistöuudistus merkitsee kaikilta osin.

Eräs kiteytys, joka täällä tänä iltana on jo esille tullutkin, on se, että puolustusvaliokunta ei pidä kiinteistöuudistuksen toteuttamista esitetyssä muodossa tässä vaiheessa selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena. Siinä on myös sanottu perusasia. Jotta tämä vielä selkiytyisi, itse vielä tätä täsmensin eriävällä mielipiteellä, koska minä pidän tätä kylläkin selkeänä ja selkeys tarkoittaa sitä, että tämä on kaikilta osin täysin vahingollinen, kustannuksia lisäävä ja Puolustusvoimien toimintojen kannalta sodan ja rauhan aikana täysin soveltumaton järjestelmä. Siis tässä suhteessa pidän kylläkin selkeänä, mutta en tarkoituksenmukaisena. Tarkoituksenmukaisuuden puuttuminen on juuri se, mitä täällä lähes kaikissa puheenvuoroissa on haluttu tuoda esille.

Minäkin ihmettelen, kuten ed. Seppo Lahtela, missä tänään, kun puhutaan maanpuolustuksen asioista, puolustusministeriön pääluokasta, ovat kokoomuspuolueen edustajat. Ed. Nepponen täällä kyllä ansiokkaasti puolusti tätä järjestelmää, mutta sen jälkeen kokoomuspuolueen edustajat ainakin täältä salista ovat nyt puuttuneet.

Siis kun katson, että tämä ei ole tarkoituksenmukainen, niin muistutan todella siitä, että nykyinen käytäntö on haluttu rakentaa tarkoituksenmukaiseksi. Kaikki kiinteistöt on haluttu suunnitella tarkoituksenmukaisesti, ja palaute, jonka nykyinen järjestelmä on muun muassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta käyttäjiltään saanut, on ollut kiittävää. Jos puutetta on ollut, niin se on johtunut siitä, että isäntä eli valtio on joutunut panemaan rahaa muuallekin ja rahaa ei ole ollut osoittaa sillä tavalla, että kaikki ne toiveet, mitkä ovat liittyneet rakennusten hankintoihin ja korjaamiseen, olisi voitu täyttää. Mutta valitettavasti muutkin ministeriöt ja hallinnon pääluokat kantavat aivan samaa huolta.

Peruskysymys on, aivan kuten ed. Erkki Kanerva sanoi, että Puolustusvoimat, joka nyt on isäntä taloissaan, isäntä omissa kiinteistöissään, muuttuisi hyyryläiseksi. Tämä on aivan järjetön asetelma. Tai sitten olisivat vain odotettavissa ne seikkailut, mitä Soneran osalta on tapahtunut, ja mentäisiin pörssimarkkinoille. Mikä tahansa vieras mafia tai mikä tahansa muu taho voisi päästä meidän puolustuskiinteistöjemme omistajaksi. Tämä olisi ei vain mielikuvituksen tuotetta vaan hyvin todennäköistä, että kun aikanaan tämä joutuisi pörssimarkkinoille, kyllä silloin tuo ei välttämättä ole ollenkaan kauas ajateltu malli. Eli tältäkin osalta, kun olen sanonut, että en pidä tätä tarkoituksenmukaisena, tuohon sanaan kätken jopa tämänkin.

Kyllä minä katson, että Puolustusvoimien omaisuuden on oltava kansanvaltaisesti Suomen kansan omistamana ja että sitä myös kansanvaltaisesti Suomen demokraattisen järjestelmän kautta hoidetaan ja ylläpidetään ja vastataan siitä ja ollaan sen isäntiä. Puolustusvoimat on kansanvallan palvelija eikä hyyryläinen jonkun yksityisen omistamassa kiinteistössä. Vaikka Senaatti-kiinteistöistä ei nyt aivan vielä tällä hetkellä näin voida sanoa, suurikaan ennustaja ei tarvitse olla sen suhteen, mille tielle se muutaman vuoden päästä on ajautunut muutoinkin, olipa Puolustusvoimat mukana tai ei.

Mutta johtuen siitä, että puolustushallinnon kiinteistömassat ovat suuret, Senaatti-kiinteistöt himoitsee niitä, koska ne tulisivat olemaan yhtä suuret arvoltaan kuin Senaatti-kiinteistöjen nykyinen pääoma, ja totta kai tämä kiinnostaa. Mutta meidän tulee nähdä ne tehtävät, joita varten Puolustusvoimat on. Toki tässä maassa järjettömyyksiä on tehty ennenkin. Kuinkahan moni veturi enää yöpyy veturitalleissa? Veturitallit ovat joko tyhjillään, purettuja tai sitten kulttuurikäytössä tai jossakin muussa. Mutta Puolustusvoimien osalta ei ole tähän missään tapauksessa syytä mennä. Kyllä tarvitaan kaikkiin niihin tarkoituksiin ne kiinteistöt, joita Puolustusvoimilla on.

Kun sanoin, että tämä ei ole tarkoituksenmukaista, niin kätken siihen sen, että kun ikiliikkujaa ei ole keksitty — ja jotta tämä Senaatti-kiinteistöt-uudistusmalli toimii, niin se edellyttäisi ikiliikkujaa, joka tekee sitä rahaa — mutta kun ikiliikkujaa ei ole, rahaa pitäisi pumpata muualta valtionhallinnosta eli veronmaksajilta tai muilta momenteilta, ja sitä en usko tapahtuvan. Eli Puolustusvoimat joutuisi jälleen rajuun kasarmien ja varuskuntien sulkemiseen, varikoitten lopettamiseen. Pian oltaisiin siinä, että meillä ei olisi kuin kolme valmiusyhtymää, muutama Merivoimien yksikkö, muutama Ilmavoimien paikka ja niitäkin jouduttaisiin vielä karsimaan. Tällöin meidän uskottava maanpuolustuskykymme olisi vakavasti joutunut vaakalaudalle. Eli lyhyesti sanottuna: En pidä miltään osin esitettyä kiinteistöuudistusta tarkoituksenmukaisena.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Reijo Laitinen /sd:

Rouva puhemies! Muutama huomio.

Puolustusmateriaalihankintojen osalta, niin kuin kerroin aikaisemmassa puheenvuorossa, korostuu se, että mahdollisimman paljon pyritään hankkimaan materiaalia kotimaasta, millä turvataan kotimaisen puolustustarviketeollisuuden ei pelkästään säilyminen vaan kehittäminen. Kun muistetaan se tilanne, missä me olemme olleet, että puolustusmateriaalihankinnoista Puolustusvoimat on osoittanut noin 75 prosenttia ulkomaille ja 15 prosenttia kotimaahan, niin sen takia tätä asiaa on erittäin tärkeä korostaa monella tapaa, että kotimaasta hankintoja suoritetaan. Sen takia tämä hyvin monta kertaa valiokunnan tekstissä tulee esille.

Nato-sopivuudesta tässä ei puhuta mitään. Myönnän sen, että valiokuntakäsittelyn aikana kyllä tuli tämmöinen termi esille, mutta semmoista kirjausta tänne ei tullut, vaan todetaan se, että lähtökohtana ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen jopa kansallisista erityisvaatimuksista tinkien. Minusta tämä on oivasti näin sanottu.

Mitä sitten tulee Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asemaan ja kiinteistöjärjestelyihin, niin hyvin pitkälle ajattelutavaltani samalla tavalla ajattelen tämän kysymyksen osalta ja olen omalta osaltani ollut mielestäni kohtuullisen vahvasti mukana vääntämässä siihen suuntaan, että tämä järjestely ei toteutuisi. Mutta rehellisyyden nimissä on todettava se, että ihan tässä ei ole kyllä pärjätty niin kuin olisi toivottu.

Toisaalta kyllä keskustan edustajien pitäisi pikkuisen, varsinkin niitten, jotka olivat 91—95 eduskunnassa, sordiinoa päälle laittaa, kun tehtiin tietynlaisia järjestelyitä tässä talossa Engelin osalta. Muistutan siitä, että Engelin osalta silloinen enemmistö, jota sosialidemokraatit vastustivat, teki sellaisia päätöksiä, jotka johtivat sitten laittomiin irtisanomisiin ja valtion valtaviin korvauksiin, ja keskusta oli niissä mukana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä on ihan hyvä jatkaa, mihin ed. Laitinen lopetti.

Miksi ylipäätään tehdään näin, kun ajatellaan nyt tätä viimeaikaista historiaa? Engel meni pieleen, se johti käräjäoikeuteen ja tuomioihin, ja parikymmentä miljoonaa markkaa meni valtiolta puhdasta rahaa siinä operaatiossa; Tielaitosuudistus on mennyt pieleen, ja sitä yritetään nyt sitten paikata; Posti-homma on todella vaikeassa tilanteessa, kun pitäisi postipalvelulakia toteuttaa ja yleispalveluvelvoitetta, mutta hommat ei skulaa; Sonera meni poskelleen, ja siitä tuli valtavat, sanotaan nyt, laskut, lainausmerkeissä; ja sitten yliopistokiinteistöoperaatio meni täysin pieleen Senaatti-kiinteistöille siirtymisen yhteydessä.

Minä kun yhtenä päivänä kuppilan pöydässä — tämä ei nyt ole sivistynyttä tuoda kuppilakeskusteluja tänne — osuin erään johtavan hallituspuolueen virkamiehen kanssa samaan pöytään, niin minä kysyin, että minkä ihmeen takia. Hän vastasi näin, että se on kuule sillä tavalla, että tarvitaan koko ajan kaikenlaisia muutoksia ja sen takia pitää tehdä, vaikkei siinä mitään järkeä olisikaan.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy nyt tuohon ed. Pulliaisen sanontaan vähän yhtyä, että täytyy tehdä, vaikkei mitään järkeä olisi tässä asiassa. En sillä tavalla itsekään ole saanut kiinni siitä ajatuksesta, mikä todellinen järki tässä systeemissä on, että muutettaisiin Senaatti-kiinteistöihin, koska aina tulee byrokratiaa lisää näissä asioissa ja silloin ei sitä todellista asiaa pystytä hoitamaan, jota näissäkin asioissa ajetaan takaa. Jollakin tavalla jää ilmaan roikkumaan se todellinen tavoite ja ajatus sillä tavalla, että todella säästettäisiin, todella saataisiin tehokkuutta ja sitä kautta saataisiin hoidettua näitä asioita. Jotenkin tuntuu eriskummalliselta, että tätä asiaa ei ole loppuun saakka mietitty.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliaisen pohdintaan voisi todeta, jotta Puolustusvoimien rakennuslaitoshomma poikkeaa näistä kaikista muista. Muissahan on se järki, jotta jokuhan se rahastaa, eivät ne rahat mihinkään itse asiassa ole hävinneet, vaan saatiin kilpailukenttä, jotkut vielä rahasti välistä, ja veronmaksajat maksoivat koko jutun siinä hommassa ja tulevat maksamaan jatkossakin.

Mutta tässä kun ei ole oikein sitäkään järkeä muuta kuin sitä kautta, mitä ed. Erkki Kanerva totesi, jotta pumpataan vähän ilmaa ja saadaan lihotettua se homma ja sitten myydään ja sieltä sitten taas joku rahastaa. Eli kyllä se on tätä markkinataloutta ja ilmeisesti ne, jotka ihannoivat sitä juttua, uusliberalismia, haluavat viedä tämänkin semmoiseksi rahastuskohteeksi, mikä tässä on todettu moneen otteeseen.