Johannes Koskinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Puhemies! Ihan muutamalla sanalla:

Tässähän perustuslakivaliokunta, tai sen enemmistö, päätyi esittämään hallituksen esityksen mukaista sisältöä perustuslain 25 §:n muuttamiselle. Siinä selostetaan sitä taustaa, että kysymyksessähän on suhteellisuuden parantaminen sillä tavalla, että vaalipiirien keskikoko kasvaisi. Tuo välys 9—12 on sinänsä perusteltu, mutta selvää on, että kun näemme, että siellä nykyiset oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset vastustavat tuota muutosta, niin sen toteutumismahdollisuudet vaalien jälkeen ovat heiveröiset, löytyykö sen muutoksen taakse kahta kolmasosaa, joka tarvitaan perustuslain muuttamiseen.

Käsittelyn aikana oli esillä kompromissimalli, että se olisi 9—13 tai 9—14, jolloinka olisi mahdollista nykyistä 12 vaalipiirin järjestelmää muuttaa myös lievästi toiseen suuntaan eli jakaa esimerkiksi tämä jättisuuri Uudenmaan vaalipiiri ilman, että se vaatisi jonkun toisen vaalipiirin yhdistämistä. Tällainen malli olisi varmasti poliittisesti ollut järkevä siinä mielessä, että sen läpimenotodennäköisyys vaalien jälkeen olisi huomattavasti parempi kuin tällä kirjaimellisesti hallituksen esityksen hyväksymällä mallilla. Mutta nyt sitten jää tulevasta kehityksestä nähtäväksi, saako tämä vaalien jälkeen riittävän, kahden kolmasosan, määräenemmistön ja tuleeko se laiksi.

Joka tapauksessa tämä nykyinen välys 12—8 tarkoittaa liian pieniä vaalipiirejä ja jonkinlainen muutos perustuslain vaalipiirien minimi- ja maksimimääriin on tarpeen.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta on jättänyt tähän valiokunnan mietintöön vastalauseen koskien vaalipiirien määrän muuttamista perustuslakiin. Näemme yleisesti ottaen, että kun puhutaan vaalipiirien määrästä ja vaalijärjestelmään tehtävistä muutoksista, niin on erityisen tärkeää, että ne muutokset tehtäisiin erittäin laajassa yhteisymmärryksessä eri puolueitten ja parlamenttiryhmien välillä.

Nythän tällä vaalikaudella on tehty muutoksia vaalipiirien lukumäärään niin, että noita alueita, joita tämä muutos koski tuolla Itä-Suomessa, ei kuunneltu, tai ei ainakaan otettu heidän näkemystään huomioon eikä myöskään oppositiossa olevien puolueiden näkemystä. Tämä toiminta tässä asiassa ei ole luonut semmoista erityistä luottamusta siihen, miten jatkossa näiden asioiden suhteen tullaan menettelemään.

En kannata sitä, että Suomessa siirryttäisiin sellaiseen maailmaan, jossa poliittisten suhdanteiden mukaan ja sen mukaan, mikä puolue sattuisi kulloinkin olemaan vallassa, lähdetään vaalipiirejä mieleiseksi muokkaamaan. Kaiken kaikkiaan suomalainen järjestelmä perustuu kahdelle perusperiaatteelle: toinen on vaalien suhteellisuus ja toinen on alueellinen edustavuus. Haluamme korostaa, että molemmat näistä ovat tärkeitä. Jos nyt sallittaisiin hallituksen esityksen läpimeno, että vaalipiirejä olisi 6—12, niin se antaisi tuleville eduskunnille yksinkertaisella enemmistöllä mahdollisuuden viedä määrä vaikka sinne 6:een, jolloin alueellinen edustavuus ei missään tapauksessa enää Suomessa toteutuisi. Tämän vuoksi tulemme esittämään toisessa käsittelyssä, että lakiehdotus hylätään.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Meidän nykyisessä järjestelmässämme ongelma ei ole se, että meillä on liian suuria vaalipiirejä, vaan se, että toiset vaalipiirit ovat väkimäärältään liian pieniä. Tässä mielessä vaalipiirien lukumäärän ylärajan nostaminen 12:sta on siinä mielessä riskaabeli ratkaisu, että saatettaisiin päätyä semmoiseen tilanteeseen, että ikään kuin tasataan tämän piilevän äänikynnyksen vaihteluväliä sillä, että pilkotaan yksi suuri vaalipiiri mutta jätetään ne pienet vaalipiirit hoitamatta. Eli tämän takia se hallituspuolueiden sopima 12 vaalipiirin maksimi on erittäin tarpeellinen.