Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaisrekisteristä annetun lain ja löytötavaralain muuttamisesta. Kysymys on siitä, että mainittuihin lakeihin tehtäisiin ne muutokset, joita biometristen tunnisteiden käyttöönotto oleskeluluvissa edellyttää.

Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot ryhtyvät myöntämään oleskelulupia korttimuodossa. Oleskelulupakortin teknisessä osassa on oltava biometrisinä tunnisteina kasvokuva ja kaksi sormenjälkikuvaa. Myös unionin kansalaisten perheenjäsenille myönnettävät oleskelukortit ehdotetaan muutettaviksi unionin lainsäädännön mukaisiksi sirullisiksi korteiksi.

Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset sormenjälkien ottamisesta ja tallentamisesta oleskelulupakortin sirulle sekä sormenjälkien käyttötarkoituksesta ja käyttöoikeuksista. Kortin tekniseen osaan tallennettuja tietoja saisivat ehdotuksen mukaan lukea vain niitä tietoja tarvitsevat viranomaiset. Viranomaisilla olisi oikeus lukea tietoja unionin lainsäädännön mukaisesti ainoas-taan tilanteissa, joissa tämä on tarpeen oleskeluluvan aitouden toteamiseksi ja oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi.

Ulkomaalaislaissa säädettäisiin myös biometristen tunnisteiden tietoturvasta. Biometristen tunnisteiden liittämisellä oleskelulupaan pyritään estämään oleskelulupien väärinkäytöksiä luomalla entistä luotettavampi yhteys oleskeluluvan ja sen haltijan välille. Lisäksi ulkomaalaislaissa säädettäisiin oleskelulupakortin voimassaolon päättymisestä ja uuden kortin hankkimisesta.

Ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin säännökset sormenjälkien tallettamisesta tietokantaan sekä tietojen käyttötarkoituksesta ja käyttöoikeuksista. Hallintovaliokunta puoltaa lakiesityksen hyväksymistä eräin muutoksin, jotka perustuvat perustuslakivaliokunnan kannanottoihin.

Kortin käyttöönoton jälkeen oleskeluluvan hakumenettely muuttuu siten, että jokaisen hakijan on henkilökohtaisesti annettava sormenjälkensä oleskelulupakorttia varten. Tämän vuoksi ainoastaan hakijalla itsellään on ehdotuksen mukaan mahdollisuus panna hakemuksensa vireille. Ulkomaalaislain 62 §:n 1 momentin mukainen perheenkokoajan vireillepano-oikeus ehdotetaan tämän vuoksi poistettavaksi.

Hallintovaliokunta toteaa, että työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa koskevan hakemuksen vireillepanoa koskeva ulkomaalaislain 82 § on myös kumottava, koska työnantajakaan ei enää lainmuutosten toteuduttua voi jättää työntekijän oleskelulupahakemusta tämän puolesta.

Henkilötuntomerkkien käyttäminen: Hallintovaliokunta toteaa, että rekisteritietojen keskeinen käyttötarkoitus on selvittää ulkomaalaisten maassa oleskeluoikeuden täyttymisen edellytykset. Oleellinen osa maahantulo- ja maassa oleskelun edellytysten täyttymisestä liittyy siihen, että ulkomaalaisen henkilöllisyys on voitava todeta, hänen maahantuloonsa ja maasta lähtöönsä sekä oleskeluunsa ja työntekoonsa liittyviä asioita on voitava käsitellä ja päätöksiä niihin liittyen on voitava tehdä.

Sormenjälkitietojen luovuttaminen ulkomaille: Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan huomauttanut, että rekisteritietojen luovuttamista ulkomaille on arvioitava samoista lähtökohdista kuin kotimaassa tapahtuvaa luovuttamista.

Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan asiaa on tarkoitus selvittää kuluvana vuonna asetettavan rekisterilainsäädännön tarkistamista koskevan hankkeen yhteydessä ja tehdä sen pohjalta ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin tarvittavat muutokset.

Esityksen taloudelliset vaikutukset: Hallintovaliokunta toteaa, että biometristen tunnisteiden ottaminen hakijoilta tuo lupa-asioiden käsittelyyn lisävaiheen sekä tarpeen hankkia asianmukaiset tekniset laitteet tunnisteiden ottamista varten. Biometristen tietojen käsittelyn vaatima lisäaika edellyttää sekin resurssitarpeita ja siirtyminen oleskelulupatarroista biometrisiin lupakortteihin aiheuttaa poliisihallinnossa myös koulutustarpeita. Valiokunta pitää tämän vuoksi välttämättömänä, että lainmuutoksesta aiheutuvien uusien tehtävien edellyttämästä henkilöstön resurssitarpeesta huolehditaan ja että henkilöstö koulutetaan asianmukaisesti uusiin tehtäviinsä.

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta, jotka varmasti esitellään täällä myöhemmin.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Ensin semmoinen iso periaatteellinen asia, joka liittyy tähän kokonaisuuteen ja tämän tyyppiseen lainsäädäntöön. Tällä vaalikaudella on useassa eri yhteydessä pyritty aika voimakkaastikin lisäämään poliisin oikeuksia ja toimivaltuuksia. Samanaikaisesti on tehty toisaalta uudistuksia ja muutoksia, joissa on vähennetty poliisin demokraattista valvontaa ja ohjausta, ja tämä näkyy muun muassa uuden poliisihallituksen perustamisena.

Toinen selkeä linja on ollut se, että on ollut useampia lakiesityksiä ja toimenpiteitä, joissa on tehty konkreettisia muutoksia, joissa ihmisten valvontaa ja monitorointia on lisätty, ja tämä on yksi näistä esityksistä. Tässähän esitetään näissä lakiehdotuksissa, että oleskeluluvissa otettaisiin käyttöön tämmöiset biometriset tunnisteet ja siten toimeenpantaisiin EU-asetus, joka jo edellyttääkin tätä, ja hyvä näin. Se varmasti lisää yleistä turvallisuutta ja on ihan paikallaan. Mutta sitten näihin lakiesityksiin sisältyy myös sellaisia esityksiä, joita tämä EU-sääntely ei edellytä, vaan jotka ovat ihan kotoperäisiä, jotka me täällä Suomessa olemme päättäneet tehdä toisin kuin EU:ssa on yhdessä sovittu. Yksi tällainen kotimainen lakiesitys on se, että nämä otetut sormenjäljet tallennettaisiin sormenjälkirekisteriin. Tämähän on ihmisten perusoikeuksien kannalta, totta kai, merkityksellinen kysymys, ja sitä on syytä pohtia.

Tämä sama kysymys oli esillä, kun passilakia noin vuosi sitten käsiteltiin tässä eduskunnassa. Kun passilain käsittelyn yhteydessä ensimmäistä kertaa esitettiin, että kaikilta ihmisiltä, ei siis vain rikollisilta vaan kaikilta suomalaisilta, otettaisiin sormenjäljet ja tallennettaisiin rekisteriin, siinä yhteydessä viranomainen ja asiantuntija toisensa jälkeen vakuutteli, että tämä jää tähän eikä tämä tästä laajene, mutta nyt vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa ollaan jälleen perustamassa rekisteriä sormenjäljistä.

Me jätimme tämän passilain muutoksen yh- teydessä, emme siihen passilakiin vaan juuri tähän sormenjälkien rekisteröimisasiaan, vastalauseen sillä perusteella, että meidän mielestämme se puuttuu merkittävällä tavalla kansalaisten yksityisyyden ja henkilötietojen perustuslailliseen suojaan, ja emme pitäneet tätä uudistusta oikeasuhtaisena toimenpiteenä tavoiteltuihin hyötyihin nähden. Totesimme myös, että siihen sisältyy vakavia tietoturvariskejä ja että lain tarkoitus olisi ollut täytettävissä myös ilman sormenjäl-kien rekisteröimistä, koska viranomaisasioinnin helpottaminen ei voi olla peruste kajota yksityisyydensuojaan.

Arvoisa puhemies! Jo passilain muutosta käsitellessämme olimme sitä mieltä, että hallintovaliokunta ei ottanut perustuslakivaliokunnan kriittistä kantaa riittävän vakavasti, ja samaa mieltä olemme nyt tässä yhteydessä. Tämän on myös perustuslakivaliokunta todennut omassa lausunnossaan.

Arvoisa puhemies! Olemmekin tehneet ja jättäneet vastalauseen, jossa toteamme, että sormenjälkien rekisteröinnille ei ole painavaa yhteiskunnallista tarvetta, varsinkin kun henkilöllisyys voidaan todeta ilman rekisterimerkintää tämän oleskelukortin sirulle tallennetun sormenjäljen avulla.

Lopuksi, arvoisa puhemies, minusta on todella paradoksaalista, että me emme ole kyenneet tässä yhteiskunnassa saamaan aikaiseksi sellaisia rekistereitä, jotka esimerkiksi selkeällä tavalla, yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla kriminalisoisivat tai toisivat viranomaisten tietoon lakia rikkovat yritykset tai joilla voisimme valvoa niiden toimintaa merkittävällä tavalla, mutta haluamme perustaa rekisterin toisensa jälkeen, jossa täysin kunnollisten kansalaisten toimintaan ja integriteettiin halutaan puuttua.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä valiokunnan mietintöön sisältyvää ehdotusta ulkomaalaislain sormenjälkirekisteristä. Sormenjälkitietojen tallentaminen rekisteriin ehdotetulla tavalla ja niiden laajat käyttöoikeudet muodostavat tietoturva-uhan. Viittaan ensimmäisen lakiehdotuksen 60 e §:ään. Tämän lisäksi ne loukkaavat turvapaikkaa hakevien ihmisoikeuksia. Viittaan tässä myös hallintovaliokunnan mietintöön 9/2009, passilain käsittelyyn, jossa vasemmistoliitto esitti vastalauseen numero 2.

Tämän takia tulen esittämään myös lain toisessa käsittelyssä 1. ja 2. lakiehdotuksen hylkäämistä. Olen samaa mieltä siitä, että Suomesta ei pidä tehdä lainsäädännöllä poliisivaltiota.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Olen aikaisemmin tältä paikalta kiinnittänyt huomiota siihen, että perustuslakivaliokunnan tulkintalinja monissa asioissa, jotka liittyvät esimerkiksi perusoikeuksiin, asetuksenantovaltaan ja viimeksi tässä yksityisen parkkisakon asiassa julkisen vallan käyttämiseen, on liian tiukka.

Tässä meillä on taas esillä yksi hallituksen esitys, josta perustuslakivaliokunta on löytänyt perustuslain vastaisuuksia, ja hallituksen esitystä on sen vuoksi jouduttu muuttamaan. Tämä perustuslakivaliokunnan tulkintalinja, sen tiukka linja, on johtanut ja johtaa käytännössä siihen, että perustuslakivaliokunnassa asiantuntijoina toimivat noin 2—5 valtiosääntöjuristia muodostavat eräänlaisen valtiosääntöpapiston, joka päättää siitä, mitä valtiovaltaa Suomen kansan puolesta käyttävä eduskunta saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Itse en pidä tätä jatkuvasti tiukentuvaa tulkintalinjaa hyvänä kehityksenä enkä missään mielessä ongelmattomana kehityksenä.

Mistä tässä asiassa sitten on kyse? Kyse on, samoin kuin tässä passirekisteriasiassa, siitä, että jos ja kun kerätään tiettyä tarkoitusta, vaikkapa passia tai ulkomaalaisen turvapaikkahakemusta varten sormenjälkitietoja, niin saako näitä asianomaisia tietoja käyttää myös johonkin muuhun yhteiskunnallisesti täysin järkevään ja hyväksyttävään tarkoitukseen, kuten esimerkiksi törkeiden rikosten selvittämiseen.

No, nyt nämä ihmisoikeusprofeetat ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulema valtiosääntöpapisto nostavat suuren metelin ihmisoikeusongelmista ja lausuvat, että jos esimerkiksi tätä passirekisteriä tai nyt syntyvää oleskelulupahakijoiden rekisteriä käytettäisiin muihin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi törkeiden rikosten selvittämiseen, niin se olisi vastoin tällaista käytöstarkoitussidonnaisuuden periaatetta ja uhkaisi ihmisten ihmisoikeuksia ja yksityisyyden suojaa.

Herra puhemies! Jos meiltä löytyy jostakin asunnosta vaikkapa murhattu ja raiskattu alaikäinen nainen ja sieltä löytyy sormenjälkiä, jotka ovat tuntemattomia, joille ei siis poliisin normaaleista rikosrekistereistä löydy haltijaa, niin mikä ihmeen ihmisoikeusloukkaus silloin tapahtuu, jos tämän sormenjäljen haltija etsitään ja löydetään passirekisteristä tai nyt puheena olevasta rekisteristä? Kenen ihmisoikeuksia siinä silloin suojellaan ja kenen ihmisoikeuksista silloin kannetaan huolta, kun tämän murhatun ja raiskatun alaikäisen naisen vierestä löytyneitä sormenjälkiä ei saa käydä passirekisteristä katsomassa, että kenelle ne oikein kuuluvat?

Tietystikään näiden sormenjälkien löytyminen sieltä paikalta ei tee ketään syylliseksi siihen rikokseen, vaan normaalit kriteerit syyllisyyden osalta tietysti oikeusprosessissa ovat sellaisessakin tilanteessa käytössä. Mutta on hyvin todennäköistä, että jos sieltä surmatun, raiskatun alaikäisen naisen luota löytyy tuntemattomat tuoreet sormenjäljet, niin tällä sormenjälkien jättäjällä on tai saattaa olla ainakin tietoa, joka auttaa tämän rikoksen selvittämisessä.

Minä en ymmärrä sitä, että kun ihmisoikeuksista puhutaan, niin katsotaan aina sen tekijän, syytetyn, pidätetyn, vangitun, ihmisoikeuksia ja ajatellaan, että niitä tässä vaan suojellaan. Kai meillä on myös sillä uhrilla jotain ihmisoikeuksia? Kai myös rikoksen selvittämisen intressi on tärkeä? Tämä meidän ihmisoikeuspapisto on viemässä tätä kehitystä ja tulkintaa aivan oudoksi.

Herra puhemies! Haluan lopuksi kiittää hallintovaliokuntaa siitä, että se perustuslakivaliokunnan lausunnon tiukkuuden puitteissa kuitenkin käytti sille mahdollistettua harkintavaltaa siten, että esimerkiksi nyt syntyvää rekisteriä voidaan käyttää myös törkeimpien rikosten selvittämiseen, koska se liittyy näihin maassaoloedellytyksiin.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen hyvin pitkälle samaa mieltä kuin ed. Zyskowicz tuossa edellä.

Mutta varsinaisesti tähän lakiesitykseen ja mietintöön: Nyt päätettävä lakihan on yksi niistä toimenpiteistä, mitä eduskunnan puolelta, ainakin hallintovaliokunnan puolelta, on pitkään vaadittu, eli näiden biometristen tunnisteiden käyttöönotto. Nyt on yksi osa tätä problematiikkaa saatu sitten järjestykseen. Haluan muistuttaa myös siitä, että täällä on näiden tietojen käyttämisen osalta hyvin tarkat ja selkeät säädökset ja myös siitä, ketkä pääsevät niitä käyttämään, ja tässä mielessä kyllä tämä vasemmiston puolelta tuleva pelko ja epäily on, voisi sanoa näin, hätävarjelun liioittelua.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi on erinomainen. Tätä pitää jatkaa ja vierä maalihin asti. Ed. Zyskowicz piti erinomaisen puheenvuoron.

Miksei me suomalaaset, ku me ollahan rehtiä ihimisiä, hyväksy sitä, että meiltä otetahan kaikilta suomalaasiltaki rekisterihin sormenjäljet ja kaikilta, jotka tänne tuloo. Ne on siellä olemas, ne pystytään sieltä selevittämähän, jos sieltä löytyy sellaasia sormenjäläkiä, ku halutahan löytää. Ei se kenenkään ihimisoikeuksia loukkaa. Ja mä luulen, jotta Suomen kansa kokonaisuuressaan on tätä mieltä. Kyllä palijo lain voimaa säästetää siihen oikiahan tarpeeseen.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä korttijärjestelmä on todella hyvä. Ja jos kerran suomalaisilta otetaan passin hakemisen yhteydessä sormenjäljet, niin mikä ihme sen sitten estäisi ulkomaalaisilta, jotka tulevat Suomeen, myös tätä samaa sormenjälkeä ottamasta? Vielä viittaisin siihen keskusteluun, mitä käydään ulkomaisen työvoiman osalta, niin tämä samanlainen korttijärjestelmä pitäisi saada myös sinne.

Ed. Zyskowicz käytti todella mahtavan ja hyvän puheenvuoron. Itse kun olen ollut lakivaliokunnassa nyt kahdeksan vuotta ja me pohdimme näitä asioita, joita oikeuksiin ja rikollisuuteen liittyy, niin ihan yhtä lailla peräänkuulutan sitä, että ihmisoikeudet on myös sillä uhrilla ja uhrin omaisilla. Jos meillä on jokin järjestelmä olemassa, mikä palvelee rikostutkintaa, niin minä ihmettelen sitä suuresti, miksi sitä järjestelmää ei voisi käyttää tämän tutkinnan yhteydessä.

Kuten ed. Zyskowicz tuossa edellä totesi, ei se sitä tarkoita, että jos sieltä rikospaikalta jonkun sormenjäljet löytyvät, että se olisi se rikollinen, vaan ennen kaikkea me pystymme niiden sormenjälkien avulla etsimään sen henkilön, joka olisi avainasemassa sen rikoksen ratkaisun osalta elikkä hänellä olisi myös tietoa tämän asian suhteen. Uskon ja luulen, että Suomen kansa on täysin tätä samaa mieltä.

Eero Lehti /kok:

Herra puhemies! Noin 30 vuotta sitten, jolloin tietojenkäsittely alkoi tulla julkiseen hallintoon ja myös yksityiselle sektorille, Suomessa valmisteltiin ensimmäisessä komiteassa tietosuojalainsäädäntö. Minulla oli silloin tilaisuus ottaa siihen osaa antamalla oman suppean toimialani puitteissa muutaman kommentin. Luin kuitenkin muissa maissa olevan vastaavan lainsäädännön, ja jo silloin minulle jäi sellainen käsitys, että tätä nykyistä tietotekniikkaa pelättiin sellaisessa yhteydessä, jota silloinen DDR oli omalla tavallaan hyödyntänyt.

Nykyinen lainsäädäntö, joka on itse asiassa kooste erilaisia parsittuja, yksittäisiä pykäliä, on nyky-yhteiskuntaan soveltumaton ja haaskaa sen johdosta tavattomasti sitä hyötyä, mitä tietojenkäsittelyn modernista hyödyntämisestä viranomaisille ja yksityiselle sektorille olisi. Joka kerta, kun matkustan ulkomaille, ennen kaikkea Yhdysvaltoihin, aina joudun antamaan sormenjäljet. Monetkohan siellä minultakin on tallessa — siihen maahan on mahdoton mennä, jos ei anna sekä etusormesta että peukalosta.

Tämän lainsäädännön kokonaisuudistaminen, tietojen järkevä hyödyntäminen yhteiskunnan palvelujen tuottamisessa, valvonnassa ja muissa täytyisi uudestaan käynnistää ja pohtia. Tässä on ajauduttu, ihan niin kuin ed. Zyskowicz sanoi, väärille raiteille.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä, mitä muun muassa ed. Esko Ahonen äsken sanoi. Kaikki ne keinot, joilla rikollisuutta voidaan ennalta ehkäistä, selvittää rikoksiin syyllisiä, pitää ihmeessä voida käyttää lain kunnioittamisen vuoksi ja niiden ihmisten vuoksi, jotka ovat rikoksista kärsineet. Kyllä Suomen viranomaisilla täytyy olla kaikki mahdolliset keinot rikosten selvittämiseen, ja siihen myös nämä sormenjäljet kuuluvat.

Minä haluan luottaa siihen, että yhteiskunta säilyy kansanvaltaisena ja demokraattisena, että näitä keinoja ei sillä tavalla tultaisi käyttämään kuin aikoinaan ilmeisesti täällä mainitussa DDR:ssä tai joissakin muissa vastaavissa maissa mahdollisesti on käytetty tai tultaisiin käyttämään. Haluan luottaa suomalaisen demokratian ja kansanvallan säilymiseen, enkä usko, että tällä tavalla nyt uhka on väärinkäytöstä. Mutta uhka on siitä, että rikolliset saavat etumatkaa, rikollisia ei saada kiinni, ei saada vastuuseen teoistaan ja rikoksen uhrit eivät myöskään saa sitä hyvitystä, mitä heille tulisi antaa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni, kuten jo aiemminkin on moni sanonut, ed. Zyskowicz piti kyllä perustellun puheenvuoron tästä. Omasta mielestäni ihmisoikeuksien pitää ilman muuta kuulua molemmin puolin. Ja sitten kolmantenakin vielä, jos ajatellaan, että on puhtaat sormet, niin eipä siinä mitään aristelua pitäisi olla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Niille puhtaille sormille löytyisi kyllä käyttöä yhdessä jutussa. Se on hallintarekisterin takana luuraavat kaikenlaiset kotimaiset raharikkaat, jotka eivät maksa veroja tälle yhteiskunnalle, anonyymisuojaa nauttivat.

Jos jotakin, kun olette sitä mieltä kuin nyt olette näköjään tässä asiassa, niin kannattakaa sitä, että hallintarekisterin takana luuraaville ihmisille luodaan viranomaisjulkisuus niin, että verottaja pääsee heihin käsiksi. Sitten minä rupean uskomaan näitä teidän tarinoitanne, ja myöskin se koskee ed. Zyskowiczin äskeistä tarinaa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ed. Pulliainen toi myöskin vähän toisenlaisen näkemyksen tähän asiaan. Tämä on kovin mustavalkoinen asetelma. Kyllähän totta on, että lainsäädäntöä meillä on monilla sektoreilla viety siihen suuntaan, että poliisille tulee monenlaisia uusia valtuuksia ja oikeuksia. Minä en ymmärrä oikein, kun meillä on pitkä kokemus kuitenkin tästä omasta pohjoismaisesta demokratiasta, miksi tarvitsee kehittää tätä systeemiä koko ajan tämmöiseen poliisivaltion suuntaan.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli hienoa, että ed. Pulliainen laajensi täs vähän toisel rintamalle. Varmahan me ollahan täällä salissa niin oikealla ku vasemmalla samaa mieltä näistä kaikista asioosta, että myös ne tietyt sektorit pitää saada samalla lailla valvonnan alle ja ne pitäisi pistää toteutukseen.

Täällä on paljon tämän neljän vuoden aikana keskusteltu harmaasta talouresta, niin se alkaa ollahan nyt pikkuhiljaa raiteilla, että seuraava hallitus ku kokoontuu, niin varmasti ne asiat tuloo kuntohon, mutta piretähän Suomi tällaasena, että kaikkien on hyvä olla täällä. Mitä pahaa siinä on, jos on puhtahat sormet ja ne pistetähän rekisteriin kaikilta? Eihän niitä täytäntöhön panna muuta kuin se on ögönplits vain kun ne käyrähän läpitte. Jos sieltä löytyy sellaanen sormenjäläki, joka on siinä niin sanotus rikoksenpaikalla ollu, niin se pongatahan sieltä ja kattotahan, onko johtotoimenpiteitä eteenpäin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Koen, että asia on juuri niin kuin ed. Mieto edellä sanoi. Ed. Unto Valppaan kanssa hyvin monissa asioissa ajattelemme samalla inhimillisellä tunnolla, ja yritin katsoa, mitä inhimillistä otetta ed. Valppaan puheenvuorossa on. Minä ymmärrän, että jos Suomessa ajauduttaisiin diktatuuriin ja täällä ryhdyttäisiin vaikkapa poliittisen mielipidesuunnan tai uskonnollisen tai jonkun muun kansallisuussuunnan vuoksi vainoamaan kansalaisia, niin silloin tämmöisiä tietoja voitaisiin hyödyntää ja käyttää. Tämä on olemassa oleva teoreettinen uhka, mutta minä en pidä sitä todennäköisenä.

Mutta se uhka, mikä on jokapäiväistä, on se, että rikolliset tekevät tekojaan, ja me tiedämme sen prosenttiosuuden, mikä rikoksista saadaan selvitettyä, mikä jää selvittämättä, ja jos rikosten selvitysprosenttia parannetaan ja selvittämättä jäävien rikosten osuutta vähennetään ja myös tätä kautta rikollisuutta ennalta ehkäistään, niin siinä suhteessa pidän kyllä nyt pidettyjä puheenvuoroja hyvinä asioina.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Valpas kyseli, minkä vuoksi poliisille pitää antaa jatkuvasti uusia oikeuksia ja toimivaltuuksia. En tiedä, ed. Valpas, annetaanko jatkuvasti uusia, mutta se, minkä vuoksi annetaan ja mielestäni pitääkin antaa sellaiset oikeudet ja valtuudet, mitkä oikeusvaltiossa voidaan antaa, on nimenomaan se, että konnat juoksevat edellä, käyttävät kaikki mahdolliset laittomat keinot omien rikostensa tekemiseen, hyödyntävät esimerkiksi talousrikoksissa uusinta teknologiaa jne., niin pyritään nyt sillä tavoin pitämään yhteiskunnan ja meidän kaikkien uhreiksi mahdollisesti joutuvien puolta, että annetaan poliisille toimivaltuuksia rikosten selvittämiseen.

Kun täällä keskusteltiin siitä, annetaanko poliisille oikeus puhelinkuunteluun ja teletunnistetietojen saamiseen, silloinkin eräät ihmisoikeusprofeetat nostivat metelin ja puhuivat poliisivaltiosta. Ed. Valpas, kuinka monta murhaa ja tämmöistä alamaailman välienselvittelyä ja törkeätä huumausainerikosta olisikaan jäänyt pimeäksi, jos ei poliisilla olisi tänä päivänä törkeissä rikoksissa mahdollisuus turvautua myös puhelinkuunteluun ja teletunnistetietoihin?

Kaiken kaikkiaan, herra puhemies, tämä ihmisoikeuskeskustelu Suomessa ja ilmeisesti Länsi-Euroopassa muutenkin on siinä mielessä vinoutunutta, että koetaan, että vain valtiovalta uhkaa ihmisoikeuksia. Sen takia ihmisoikeuksien puolustamisen kohteena nähdään usein rikolliset ja syytetyt ja tuomitut. Mutta aidossa elämässä ihmisten perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia, kuten oikeutta vapauteen, oikeutta omaisuuteen, oikeutta terveyteen, oikeutta henkeen, eivät poliisit uhkaa, vaan niitä uhkaavat rikolliset. Ja sen takia toivoisin, että keskustelussa tasapainoisesti otettaisiin myös uhrin ja rikoksen selvittämisen intressi huomioon.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille sen verran, että nythän ollaan poliisille myös antamassa valtuuksia tehdä rikoksia, siis peitetarkoituksessa. Jos tämä kehitys kulkee, tarkoitan tätä isompaa kehitystä, jos se kulkee koko ajan tähän suuntaan, niin se ei välttämättä ole hyvä, vaan meidän pitäisi muuten pystyä tätä yhteiskuntaa rakentamaan niin, ettei ole niin paljon tällaista eriarvoisuutta ja näitä ongelmia, jotka synnyttävät sitä rikollisuutta. Tämähän on se pääkysymys. (Ed. Zyskowicz: Eivät nämä ole vaihtoehtoja!) Ei niin, että me tiukennamme näitä lakeja, annamme valtuuksia lisää poliisille, rakennamme vankiloita lisää. Me olemme pian siinä mallissa, mikä on Yhdysvalloissa, jota minä en toivo.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, miten laajoista valtuuksista nyt ed. Valpas on perillä, mutta minun käsitykseni mukaan nämä niin sanotut peiteostot, joihin hän mahdollisesti viittaa, koskevat huumerikollisuuden selvittämistä. Itse olen nähnyt noin 20 vuoden aikana, minkälaisia ongelmia huumekoukkuun jääneiden nuorten kohtaloon sisältyy, koska olen sitä työtä yrittänyt tukea, myös edelleenkin. Jos nuoren ajautuminen huumerikollisuuteen voidaan estää sillä, että poliisille annetaan niin sanottu valeosto-oikeus ja sitä kautta saadaan huumeiden levittäjät ja jakelijat, kaupittelijat kiinni aikaisemmin, niin mielihyvin tuen sitä.