Arvoisa rouva puhemies! Minä panin merkille, että perussuomalaisten ryhmäjohtaja (Eduskunnasta: Vistbacka!) — ed. Vistbacka — kantoi suurta huolta siitä, tulevatko ministerit jatkossa edes olemaan kurinalaisia, ja kiitteli, pehmeni kiittelemään hallitusta. (Naurua) Merkille pantavaa. Minä en aio pehmetä tässäkään tilanteessa, (Naurua) sillä aiheena on perusturva, sen riittävyys. Nyt on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkinut asian, ja vastaus on, että perusturva ei riitä Suomessa kunnolliseen elämiseen, ei riitä. Se on jopa pudonnut reaalisesti, kun lähdetään liikkeelle vuodesta 1990, ja niinpä satojentuhansien suomalaisten kohtalona on kitkuttaminen riittämättömillä tuloilla, jopa nälässä eläen, leipäjonoissa seisoskellen ja kauhean huonosti ylipäätään toimeen tullen, terveyskin on kallista ylläpitää heidän osaltaan, ei riitä rahaa siihenkään. (Puhemies: Minuutti!)

Miksi olette antaneet Suomen tällä tavoin revetä? Miksi ette satsanneet perusturvan parantamiseen? 8 miljardia olette jakaneet tällä vaalikaudella verohelpotuksia, mutta tänne on tullut murusia näihin köyhien porukan etuuksiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa rouva puhemies! Olemme ed. Tennilän kanssa lukeneet saman raportin, ja se raportti kertoo muun muassa, että perusturvan varassa olevien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat reaalisesti kasvaneet vuodesta 1990, mutta asumismenojen jälkeen (Ed. Tennilä: Mutta nehän on menoja nekin!) käytettävät tulot ovat laskeneet jne. Eli tässä on nyt pieni ero, (Ed. Tennilä: Ei mikään ero!) jossa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

Toinen asia, arvoisa ed. Tennilä: Tällä vaalikaudella on tultu päätöksenteon jälkeen tilanteeseen, jossa tämä samainen raportti kertoo, että meillä on yksi väestöryhmä, josta tiedän, että sen toimeentulossa on ongelmia ja vaikeuksia, mutta joka on päässyt tuon toimeentulorajan yläpuolelle, ja se on eläkeläiset, kiitos takuueläkkeen. (Välihuutoja) Kiitos takuueläkkeen. Se sama raportti kertoo tämän suoraan. Tällä vaalikaudella on — vaikka siitäkin on kritiikkiä tullut — kymmenien vuosien eri puolueiden toivomisen jälkeen sidottu indeksiin lapsiperheiden etuudet. Tässä vaiheessa voi jo sanoa, että seuraavalla vaalikaudella on köyhien lapsiperheiden vuoro.

Arvoisa puhemies! Niin, arvoisa ministeri, kyllä se pitää köyhänkin asua, vai lähdettekö te siitä, että menköön veneen alle, jos sinnekään enää rahatta pääsee sinne sataman lähellekään? Nyt tämä reaalinen tilanne on ollut se, että kun asumiskulut vähennetään ja ne ovat kaikille olemassa, niin perusturvaetuudet ovat pudonneet reaalisesti 20 vuoden aikana.

Ajatelkaa, mikä kehitys: toisaalla revitään hirmutuloja — tuossa oli iltapäivälehdessä tiedot rikkaiden tuloista, 11:tä miljoonaa vuodessa, 12:ta miljoonaa vuodessa — ja toisaalla pitäisi 500 eurolla kitkuttaa kuukausi. Miten te kuvittelette, että sillä selviää, vai onko se etääntyminen siitä kansasta jo niin kaukana, että teillä ei ole enää käsitystä siitä, miten iso osa suomalaisista joutuu elää kitkuttamaan? Verohelpotuksiin riittää rahaa, perusturvan parantamiseen ei riitä rahaa. Tämä repeää tämä maa, arvoisat ministerit, ja se on huono suunta. Pieni kansa selviää vain ehyenä, se on pitänyt paikkansa, ja se pitää jatkossa paikkansa, ja nyt tämä maa on halkeamassa, repeämässä, ja te vaan toteatte, että antaa mennä.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Köyhän pitää asua, niin pitääkin. (Ed. Tennilä: Kyllä, asumiskulut!) Se kertoo siitä, että siinä, että me voimme puuttua köyhyyteen, voimme puuttua niiden ihmisten elämäntilanteeseen, joilla on vaikeaa toimeentulon osalta, on kyse kokonaisuudesta, jossa on kyse niin sosiaaliturvan tasosta, perusturvan tasosta, kuin sitten muistakin elämään liittyvistä asioista.

Toinen asia. Tuo raportti kertoo siitä, että perusturvan tasossa on puutteita. Se on meidän yhteinen savotta, se on ollut ja se tulee olemaan. Ei ole hyväksyttävää se, että tässä maassa, joka on hyvinvointiyhteiskunta ja toivon mukaan tulevaisuudessakin sitä on, me päästämme tuloerot repeämään. Se ei ole hyväksyttävää. Tämän vaalikauden näytöt ovat sen kaltaiset, että me tiedämme jo nyt, että historiankirjoitus tulee kertomaan, että on päästy ainakin eteenpäin. Jos ei ole saatu ihan valmista, niin on päästy eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Te olette parantaneet vähimmäisetuuksien indeksisuojaa, te olette säätäneet takuueläkkeen, mutta kun ministeri Katainen on täällä perustellut esimerkiksi nyt 800 miljoonan kelamaksujen helpotusta sillä, että siitä aiheutuva energiaverojen nousu ja asumiskustannusten kasvu katetaan esimerkiksi lapsilisä indeksiin sitomalla, niin nyt ne on sidottu: lapsilisät nousevat 40 senttiä kuukaudessa.

Miten sillä 40 sentillä kompensoidaan tämä satojen eurojen asumiskustannusten nousu vuodessa? Ja, ministeri Rehula, oletteko te sitä mieltä, että takuueläke oli tarkoitettu kelamaksun poiston kompensointiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa rouva puhemies! On ollut vuosien ellei vuosikymmenten tavoite se, että perusturvaetuudet kaikilta osiltaan saadaan sidottua indeksiin. Nyt se päätös on tehty, (Välihuutoja) ja palaute on tämän kaltainen kuin ed. Erkki Virtanenkin täällä totesi. Jokainen sosiaalipolitiikassa sisällä oleva ja jokainen sosiaalipolitiikkaa pitkällä tähtäimellä ajatteleva tietää, mikä merkitys näillä indeksiin sitomisilla on. Ne varmistavat sen, että etuuksien taso nousee sen mukaan kuin se indeksi muuttuu eli seuraa hintoja, seuraa kustannuskehitystä indeksin verran.

Toinen asia: Me olemme tilanteessa, missä indeksiin sitomisten jälkeenkin tarvitaan eri etuuksien tasokorotuksia. Tullaan tarvitsemaan jatkossankin eri etuuksien tasokorotuksia. Mihin tuo sitten käytetään, mihin tuo takuueläke, tuo eläkkeennousu, joka on 100 euron suuruinen, käytetään: se menee kasvavien kustannusten kompensoimiseen. (Puhemies: Minuutti!) Mutta näitten vastakkain laittamista tällä tavalla voi sitten jokainen miettiä.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on puhuttu tästä isänmaallisuudesta pari päivää oikein pitkälle. Minä kysyisin pääministeriltä, mikä teidän mielestänne oikeasti on sitä isänmaallisuutta. Onko se isänmaallisuutta, että me pidämme heikommista ihmisistä huolen täällä Suomessa? Tässä tuli tästä ministeri Rehulan puheenvuorosta mieleen se Tuntemattoman sotilaan väite, että kyllä ne laskee, että teillä ei ole nälkä, ne ovat laskeneet prognoosit kohdalleen, että kaloreita on tullut tarpeeksi. Näinhän tämä ministeri Rehulan ajattelu meni.

8 miljardia verohelpotuksia. Jos me sen 1 miljardin olisimme panneet tällä vaalikaudella köyhien ihmisten aseman turvaamiseen, kaikista heikko-osaisimpien ihmisten aseman turvaamiseen, sillä olisi monta ongelmaa poistettu. Miksi tätä arvovalintaa ei ole tehty?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Mielestäni isänmaallista on nimenomaan se, että pidetään huolta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Pidetään tässä yhteiskunnassa kaikki mukana, huolehditaan, että ei tule syrjäytymistä. Tämän asian eteen tämä hallitus on tehnyt ja tällä vallikaudella on tehty erittäin paljon. Juuri perusturvan kehittäminen, takuueläkkeen luominen, pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen nostaminen peruspäivärahan tasolle, ja myöskin verotuksessa on näkynyt vahva sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ruuan arvonlisäveroa alennettiin, tehtiin perusvähennys eli pienituloisten kunnallisverotusta alennettiin.

Ennen kaikkea me pystyimme estämään sen, että työttömyys olisi päässyt riistäytymään laman aikana käsistä, eli työllisyys on kuitenkin monasti sitä parasta sosiaaliturvaa. Meidän pitää siis samanaikaisesti tehdä toimenpiteitä, joilla pystytään saamaan kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja. Sitä kautta me pystymme huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta ja myös siitä, että perusturvaan ja palveluihin riittää rahaa.

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tennilälle sen verran, että edustaja ei pysty muuksi muuttamaan sitä tosiasiaa, että keskusta on aina ollessaan hallituksessa ollut se perusturvan kasvattaja ja lisääjä, siihen panoksia laittava puolue. Tosiasiat on tunnustettava.

Sitten kysyisin ministeri Rehulalta sitä, kun tulevaisuus kuitenkin näyttää, että meillä on tiettyjä perheryhmiä, jotka tarvitsisivat apua — sinne kuuluvat yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet ja opiskelevat perheet — näkeekö ministeri, että opiskelijaperheiden osalta olisi mahdollisuus lisätä jotakin perusturvaosuutta.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Rouva puhemies! Opintotukijärjestelmä ei kuulu tontilleni. Toistan aiemmin sanomaani niiltä osin, että alkaa olla lapsiperheiden vuoro, ja se tarkoittaa sitä, että lapsiköyhyys on se yhteiskunnan kipein kohta, johon pitää puuttua. Yksi osa sitä on se, että opiskeluaikana olisi mahdollisuus perheen muodostamiseen. Olen tänään vastaanottanut perhevapaatyöryhmän raportin, jossa muun muassa puretaan tätä asiaa auki ja kiinnitetään huomio siihen, että opiskelijoitten perheen perustaminen on asia, joka pitää nostaa esityslistalla korkealle.

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Martti Korhoselle, te retoriikallanne puhutte miljardeista. Tällä vaalikaudella on 730 miljoonaa euroa laitettu paljon parjatun sosiaaliturvan uudistamiskomitean ehdotusten mukaiseen päätöksentekoon. Tällä vaalikaudella on 940 miljoonaa laitettu eläkeläisten (Puhemies: Minuutti!) ja työntekijöitten, palkansaajien verotuksen yhtenäistämiseen ja eläkeläisten etuuksien nostamiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä pääministeri todisti takuueläkkeestä ja ministeri Rehula todisti takuueläkkeestä. Myöskin Kelan sivuilla todistetaan takuueläkkeestä ja sosiaali- ja terveysministeriön sivulla todistetaan takuueläkkeestä hyvin harhaanjohtavasti. Haluankin kysyä, teettekö te tämän tahallanne vai vahingossa. Nimittäin — ministeri Rehula ehkä tähän vastaa tai pääministeri — oletteko te tietoisia siitä, että jos takuueläkkeen ottaa 62-vuotiaana, niin sen takuueläkkeen summa ei ole se 687 euroa vaan se on noin 100 euroa vähemmän? Eli takuueläke ei ole takuueläke kaikille meidän köyhimmille eläkeläisillemme, mitä te kyllä mainostatte.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Rouva puhemies! Ministeri Rehula ja hallitus on tietoinen siitä, että meillä on eläkejärjestelmässä niin sanottu varhennusvähennys, joka tarkoittaa sitä, että jos jää työeläkkeelle alle 63-vuotiaana tai kansaneläkkeelle alle 65-vuotiaana, tuo varhennusvähennys leikkaa, muuttaa sitä eläkkeen tasoa.

Tässä kohtaa ed. Guzenina-Richardsonille sanoisin, että ollaan eläkejärjestelmän aivan ytimissä, kun tämä varhennusvähennys tehdään. Toivoisin, että tekin tutustuisitte eläkejärjestelmän perusteisiin sen verran, että pystyisitte sitten kentällä perustelemaan myös sen, miksi tällainen vähennys tehdään.