Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt aloitamme lakialoitteen käsittelyn, joka lakialoite koskee nestemäisistä polttoaineista annetun lain valmisteveron 9 §:n muuttamista siten, että biopolttonesteet vapautettaisiin kokonaan verosta.

Haluan tässä heti, arvoisa puhemies, kiittää kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet tämän lakialoitteen eteenpäinviemiseen. Jo tähän mennessä yhteensä 144 edustajaa on allekirjoittanut tämän aloitteen, ja se on poikkeuksellisen suuri määrä, se on itse asiassa lähes neljä viidesosaa kaikista niin sanotusti potentiaalisista allekirjoittajista.

Herra puhemies! Suomi on uusiutuvan energian käyttäjänä maailman kärkimaita, kuten on moneen kertaan todettu. Pääosin tämä selittyy metsäteollisuutemme eri tuotantovaiheissa syntyvien sivutuotteiden hyödyntämisellä. Sen sijaan liikenteen biopolttonesteiden käytön osalta Suomea voidaan kutsua kehitysmaaksi. Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä lisääntyy kyllä, mutta se lisääntyy kaikkialla muualla kuin Suomessa.

Suomessa yksi suurimmista esteistä näitten biopolttoaineiden käytön lisääntymiselle on verotus. Verotus ei ole ainoa mutta se on yksi helpoimmin poistettavissa oleva este. Toisin kuin useimmissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, Suomessa liikenteen biopolttoaineita verotetaan jopa ankarammin kuin mineraaliöljystä valmistettuja polttonesteitä. Esimerkiksi niin sanotun tavanomaisen dieselöljyn polttoainevero on noin 32 senttiä, mutta biodieselin 35 senttiä litralta. Lakialoitteessa esitetään biopolttonesteiden valmisteveron totaalista poistamista. Toteutuessaan tämä uudistus merkitsisi sitä, että esimerkiksi bensiinin korvaavan etanolin osalta verotus kevenisi jopa yli 70 senttiä litralta ja mineraalidieselöljyn korvaavan biodieselin verot kevenisivät yli 40 senttiä litralta.

Usein kuulee julkisuudessakin esitetyn väitteen, jonka mukaan biopolttoaineiden erityiskohtelu verotuksessa verrattuna muihin polttonesteisiin olisi jotenkin ristiriidassa EU-säädösten kanssa. Väite ei pidä paikkaansa. EU sallii jäsenvaltioiden soveltavan omassa lainsäädännössään nollaverotusta biopolttoaineille siitä huolimatta, että muista raaka-ainelähteistä tuotettuja polttoaineita verotetaan miten vaan. Esimerkiksi Ruotsissa etanoli on kokonaan vapautettu verosta. Biopolttoaineet ovat nyt samanlaisessa tilanteessa kuin oli lyijytön bensiini aikoinaan. Senkin tuloa markkinoille autettiin mittavin verohelpotuksin. Tuolloin päätöksiä tehtiin lähinnä ympäristön tilan parantamiseksi, nyt biopolttonesteiden osalta tärkeänä tavoitteena on lisäksi huoltovarmuuden eli omavaraisuuden säilyttäminen ja kasvattaminen.

Herra puhemies! Euroopan unioni on tämän vuosituhannen alussa asettanut tavoitteeksi liikenteen biopolttonesteiden lisäämisen. Viime vuoden loppuun mennessä, siis viime vuoden loppuun mennessä, biopolttoaineiden osuuden kaikista liikenteen polttoaineista olisi pitänyt olla 2 prosenttia. Kuvaavaa on Suomen tilanteessa, että vain 0,1 prosenttia viime vuoden lopussa kaikista Suomessa käytössä olevista polttoaineista oli bioperäisiä.

Liikennepolttoaineiden ja muunkin nestemäisen energian tuotantoon soveltuvia raaka-ainelähteitä Suomessa on todella runsaasti: ensinnäkin puu eri muodoissaan, mutta myös monet pellolla viljeltävät kasvit. Dieselöljy voidaan korvata valmistamalla rypsistä mutta myös muista kasvi- ja eläinöljyistä biodieseliä, ja bensaa korvaavaa polttoainetta etanolia voidaan tuottaa myös Suomessa viljeltävistä kasveista, kuten sokerijuurikkaasta, viljasta jne. Eräs tähän tilanteeseen todellakin sopiva bioenergian tuottamisen mahdollisuus on sen valmistaminen sokerijuurikkaasta. Biopolttonesteiden valmistuksen ja käytön lisääntyminen vapauttaisi runsaasti suomalaista bioraaka-ainevarantoa uuteen käyttöön.

Kiistattomasti on todistettu, että tällä hetkellä napajäätiköt sulavat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Juuri tänään julkaistun Wwf:n raportin mukaan Euroopassakin tulevat lisääntymään kaikenlaiset sään ääri-ilmiöt. Tänään julkistetussa raportissa vaaditaan biopolttonesteiden käytön vauhdittamista lakimuutoksin ja taloudellisin ohjauskeinoin. Ilmaston lämpeneminen on nyt saatava hidastumaan. Paitsi että Suomi on allekirjoittanut Kioton sopimuksen, niin kerta kaikkiaan tämä ympäristön tila ja ympäristön tilan huononeminen aiheuttavat meille sen, että meidän pitää nyt todella toimia. Monissa maissa on jo vuosikaudet voimakkaasti kehitetty ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja ja saatu aikaan myös hyviä tuloksia.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esille, että useimmissa niin kutsutuissa vanhoissa EU-jäsenvaltioissa joko biopolttonesteiden verotus on kokonaan poistettu tai joissakin jäsenvaltioissa verotus on jopa ikään kuin negatiivinen, eli esimerkiksi jos Itävallassa ei vaadittua määrää polttonesteiden joukossa ole bioperäisiä aineita, niin siitä sakotetaan.

Herra puhemies! Maailman energiapoliittisessa tilanteessa on tapahtunut ihan viimeisten kuukausien aikana suuria muutoksia. Öljyn tuotantoa ovat vaikeuttaneet toisaalta luonnonilmiöt ja toisaalta sekava poliittinen tilanne keskeisillä öljyntuotantoalueilla. Sekä kaasu- että sähkötoimitukset Venäjältä ovat osoittautuneet tämän kuluneen talven aikana epävarmoiksi.

Öljyn kulutuksen ennustetaan ilman erityisiä toimenpiteitä kasvavan lähivuosikymmenten aikana jopa useita kymmeniä prosentteja. Tästä kasvusta Kiina ja monet Aasian maat rohmuavat yli 80 prosenttia. Suomi on tällä hetkellä aivan liian riippuvainen tuontienergiasta erityisesti juuri liikenteen polttonesteiden osalta. Tästä johtuen EU on Suomelle useampaankin kertaan huomauttanut liikenteen biopolttonesteiden käytön vähäisyydestä. Hallituksen puolustelut hyvistä tuloksista puun käytössä lämmityspolttoaineena eivät ole riittäneet Euroopan unionille. Unionin tavoitteenahan on erityisesti liikennepolttoaineiden huoltovarmuuden varmistaminen. Polttoaineiden tuonnin vähentämisen pitää olla tavoite nyt eikä vain joskus lähitulevaisuudessa.

Herra puhemies! On väitetty, että veronpoiston hyödyt valuisivat brasilialaisten etanolin ja malesialaisten palmuöljyn tuottajien taskuihin. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Ensinnäkin etanolin maailmanmarkkinahinta on viime kuukausina ollut jatkuvassa nousussa. Siksikin lähellä tuotetun biopolttonesteen kilpailukyky tulee paranemaan. Valmisteveron poistamisen myötä kotimaisten biopolttonesteiden kysyntä tulee reippaasti lisääntymään ja samalla luodaan mahdollisuus myöskin tuotantoyksiköiden kasvuun täällä. Näin kustannukset yksikköä kohden vähitellen laskevat.

Herra puhemies! Suomalaisen biopolttonesteiden jakelijan — tulevaisuudessa varmasti näin tulee tapahtumaan — merkittävimmän jakelijan Nesteen suurin omistaja, pääomistaja on Suomen valtio. Me emme täällä voi tässä eduskunnassa lailla säätää sitä, että suositaan kotimaista tuotantoa, mutta sen sijaan valtio Nesteen pääomistajana voi käyttää nyt isännän ääntä ja ohjata raaka-aineiden hankintaa siten, että kotimaista raaka-ainetta käytetään.

Herra puhemies! Biopolttonesteiden tuotanto paitsi parantaa energiaomavaraisuuttamme, myöskin luo maaseudulle uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Samalla myöskin nostetaan maatiloilla tapahtuvaa tuotannon jalostusastetta. Lähidieselin kannalta valmisteveron poistaminen on ainoa mahdollisuus biopolttoaineiden käytön nopealle lisääntymiselle.

Herra puhemies! Olen saanut lakialoitteeseen liittyen runsain mitoin kannustavaa palautetta paitsi teiltä, arvoisat kollegat, myöskin kansalaisilta, yrityksiltä. Muun muassa eilen Iltalehti totesi pääkirjoituksessaan seuraavasti: "Kansanedustajien enemmistön vaatimus biopolttoaineiden verotuksen purkamisesta jo tämän eduskunnan aikana on tervejärkinen." Biopolttonesteiden laajamittaisen käytön edistämisen toimenpiteiden kanssa ei voida jäädä odottelemaan seuraavia valtiopäiviä. Tällä veropäätöksellä sysätään liikkeelle jotain paljon suurempaa ja kannattavampaa kuin osaamme tällä hetkellä edes kaikilta osiltaan ennustaa.

Lopuksi vielä totean, että enää ei pidä jatkaa selvittelyjä, enää ei pidä vitkastella. Nyt pitää vain uskaltaa tehdä päätöksiä. Vasta käytännön kokemusten kautta tässä asiassa voi syntyä se arkirealismi. Sääntelyn, rajoitusten ja velvoitteiden viidakosta pitää nyt siirtyä mahdollistavaan ja kannustavaan energiapolitiikkaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan onnitella ed. Hemmilää tästä urotyöstä. Olisin niin toivonut, että ed. Hemmilä olisi eduskunnan ennätyksen lakialoitteen allekirjoittajien osalta saanut aikaiseksi. Ed. Paloheimolla se lienee, ja minulla on kakkostila, ja minä olisin mielelläni luovuttanut oman kakkostilani ed. Hemmilälle, ja ed. Paloheimo tuskin olisi, ex-kansanedustaja, ollut pahoillaan ollenkaan siitä, että hänen ennätyksensä olisi rikottu.

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite sattuu harvinaisen oikeaan saumaan. Erikoisen voimakkaasti ed. Hemmilän lakialoitetta ryhtyi tukemaan Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin. Hän nimittäin hyvin merkittävänä Suomen öljyllä varustajana päätyi havaintoon, että tämä neste alkaa meiltä loppua. Raakaöljyvarannot ovat myöskin vanhan Neuvostoliiton alueella, lukien mukaan myöskin siis Ivy-maat, ehtymässä, ja tästä seuraa, että Venäjän federaationkin täytyy miettiä kaksi kertaa, kuinka paljon vie maakaasua, raakaöljyä ja myöskin kivihiiltä maan rajojen ulkopuolelle. Siis ei kysymys ole vain siitä, että saa tuloja energiasta, vaan myöskin siitä, mitenkä pystyy oman energiataloutensa hoitamaan tulevaisuudessa pitkälle tulevaisuuteen.

Tämä vaihe on mielenkiintoinen, sillä ne rohkeimmatkin tahot tässä suhteessa katsovat, että suurin piirtein järjellisellä hinnalla raakaöljyä on saatavissa parisenkymmentä vuotta maailmanmarkkinoille, ehkä kolmekymmentä vuotta, mutta parikymmentä vuotta todennäköisesti, ja ensimmäinen seuraava hyppäys raakaöljyn barrelihinnassa tapahtuu jo parin, kolmen vuoden päästä, jolloinka se vaikuttaa esimerkiksi koko maapallon bruttokansantuotteeseen. Siis olemme todella h-hetken kanssa tekemisissä. Jo tästä syystä on täysin välttämätöntä, että välittömästi ryhdytään siirtymään uusiutuvien energianlähteitten järjestelmän luomiseen. Siihen ei ole yhtään aikaa hukattavissa. Jos meillä raakaöljykaudelta on olemassa verotusjärjestelmiä, valmisteverojärjestelmiä ja muita fiskaalisesti vaikuttamaan tarkoitettuja verojärjestelmiä, niin nyt ne vaan joudutaan miettimään uudestaan ja nimenomaan sillä tavalla, että ne kannustavat siirtymään uusiutuviin energianlähteisiin. Tässä katsannossa biodiesel ja bioetanoli ovat mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Tämä vaatii myöskin enemmän ajattelua. Nyt on tulossa uupelo myöskin muusta aivan samanaikaisesti. Itse asiassa valkuaisesta taitaa tulla ennen pula kuin tulee bioetanolista ja biodieselistä. Kun bioetanolin kohdalla on sellainen mahdollisuus olemassa, että se bioetanolin itse tuotanto kuluttaa enemmän energiaa kuin siitä bioetanolista saadaan energiasisältöä ulos käyttöön, niin silloin tämmöinen yhtälöhän ei tietysti ole toimiva. Mutta yllättäen sitten kokonaistaloudellisesti valkuaissaanto tästä prosessista nouseekin arvoon arvaamattomaan, elikkä toisin sanoen kun olemme tuontivalkuaisesta riippuvaisia, niin se valkuaiskomponentti, joka tulee biodieseltuotannosta, joka tulee bioetanolituotannosta, se onkin se arvo-osa, joka ratkaisee jo sitten sen kokonaistaloudellisen edullisuuden tässä vaiheessa. Ja näitten nestemäisten polttoaineitten ulkopuolella biokaasu tulee sitten vaihtoehtojen joukkoon ilman muuta, ja se on sitten nimenomaan se suuri mahdollisuus.

Ruotsihan siirtyi aimo annoksen meitä edelle näissä asioissa. Nyt on ollut erinomaisen mielenkiintoista liikenne- ja viestintävaliokunnassa seurata asiantuntijakuulemista näissä kaikissa bioasioissa, jotka ovat yhtä aikaa eduskunnassa käsittelyssä. Nyt näyttää närästävän niin Autoalan Keskusliittoa, Autoliittoa kuin autojen maahantuojiakin se, että Ruotsi on ottanut tässä varsin reippaan askeleen Suomea ja muita Pohjoismaita edelle. Nyt löydetään vaikka mitä virheitä niissä toimenpiteissä, mitä Ruotsissa on otettu käyttöön. No, tämän ymmärtää, koska se Ruotsin tilannehan luo painetta muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa yleensäkin. Mutta siinä Ruotsin mallissa on yksi äärimmäisen etevä piirre, olletikin, että siellä on joitakin yksityiskohtia, esimerkiksi biodieselin laadussa, bioetanolin laadussa on toivomisen varaa suhteessa niihin ajoneuvoihin, joissa niitä on tarkoitus käyttää. Siellä on nimenomaan etevää se, että on hypätty tuontibiopolttoaineilla ikään kuin kehityksen edelle, valtavalla loikalla edelle, ja luotu jakelujärjestelmät.

No, nyt meillä ajatellaan juuri toisinpäin: kuinka luotaisiin se jakelujärjestelmä. Elikkä siis toisin sanoen ei ole ymmärretty ollenkaan sitä, että jos meillä on näitä niin biodieseliä kuin bioetanoliakin mahdollisuus ostaa ulkomailta, siis kotimaahamme, niin me voimme sen turvin luoda järjestelmän ja sen jälkeen sitten korvata sen ulkomaantuonnin kotimaisella omalla tuotannolla, kun siis meillä siihen edellytykset on. Ja meillä tällä hetkellä on niin onnellinen tilanne Suomessa, että meillä on 500 000 ylimääräistä peltohehtaaria käytettäväksi tähän tarkoitukseen, siis valmista peltoa, joka on viljelykunnossa. Me voimme jopa järjestää sillä tavalla, että sen peltoalan typpihuolto on hoidettu sitten sillä tavoin, että se on luonnonmukaisen tuotannon kautta, kasvien avulla, se typpi sinne maaperään saatu näitten kasvien käytettäväksi. Jos me otamme biokaasutuotannon siihen käyttöön, niin se itse biokaasuprosessi tuottaa sen ravinneosion sillä tavalla, että siellä niin typpi kuin fosfori ovat siinä muodossa, että kasvien juuret pystyvät ne täydellisesti käyttämään.

Siis toisin sanoen meillä on kaikki mahdollisuudet Suomessa suureen menestykseen, ja tämä lakialoite, jonka ed. Hemmilä ja 143 muuta kansanedustajaa ovat allekirjoittaneet, on askel oikeaan suuntaan siinä työkalupakissa, jonka me tarvitsemme tämän prosessin eteenpäinviemiseen. Toivottavasti hallituksen piirissä herätään siihen, että sieltä sitten myöskin niin kuin rinnakkaisaloitteena tulee hallituksen esitys, jota sitten hallituspuolueitten kansanedustajat voimakkaasti salissa puolustavat, kun ovat lakialoitteenkin allekirjoittaneet.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Tilanne on täysin käsittämätön. Neste Oil rakentaa biodiesellaitosta, joka ensi vuonna aloittaa 170 000 tonnin biodieselvalmistuksen. Raaka-aine, palmuöljy, tulee Malesiasta ja Indonesiasta, ja biodiesel viedään Keski-Eurooppaan, jossa se on kilpailukykyinen verovapauden takia. Suomessa ei. Kysymys kuuluukin, onko tällainen tuotanto pysyvää Suomessa. Minkä takia se pysyisi Suomessa? Ei varmasti pysyisikään, jos Neste ei olisi valtionyhtiö, mutta Neste on myös siirtämässä tuotantoa Keski-Eurooppaan.

On sanottu, että biopolttoaineet, eri tyyppiset biopolttoaineet, olisivat kilpailukykyisiä vasta siinä vaiheessa, kun öljyn hinta on 100 dollaria tynnyriltä. Näin voi olla, mutta siinä vaiheessa biopolttoaineen käyttöönotto ja rakentaminen on liian myöhäistä. Silloin ollaan jo tilanteessa, jossa öljy on yhä niukempi voimavara, ja silloin ollaan tilanteessa, jossa itse asiassa ollaan myöhässä. Haluaisin korostaa myös sitä, että kyse ei ole pelkästään biopolttoaineesta vaan myös biopolttoaineisiin liittyvästä teknologiasta, laitteistosta. Koko se kehitys on tällä hetkellä Suomessa pysähdyksissä.

Hallitus on tosin sanonut, että hallitus ehdottaa, että EU:n budjettiin tulisi 5 miljoonaa euroa tällaisten koelaitosten ja tutkimuksen kehittämiseen. Tuntuu aivan erikoiselta, että Suomen hallitus viitsii esittää 5:tä miljoonaa lisäeuroa EU:n budjettiin. Jos ajatellaan, että se menisi läpikin, niin jaettaisiin rahaa noin muutama satatuhatta euroa maata kohti, jotta ne voisivat rakentaa biodieselkoelaitoksia. Näitä on jo EU-rahoilla rakennettu vaikka kuinka paljon, ja useimmissa maissa tällaisia on jo toiminnassa. Suomessa Tekesillä on noin parin miljardin rahoitus. Uskoisin, että sieltä löytyisi 5 miljoonaa euroa tällaisten laitosten rakentamiseen Suomessa, että voisimme edes kokeilla, voisimme tehdä laskelmia ja katsoa, mistä itse asiassa on kysymys.

Verovapaus voidaan myöntää ilman ongelmia, niin kuin ed. Hemmilä sanoi. Itse asiassa siihen ei tarvita mitään muuta kuin poliittista tahtoa; 144 kansanedustajaa on allekirjoittanut. Missä on suomalainen demokratia, jos tämä lakiehdotus ei mene läpi? Tätä verovapautta vastustetaan sillä perusteella, että hyöty siitä valuisi ulkomaille, koska biodiesel vietäisiin muualle. Tässä täytyy vain löytää tapa, jolla tämä hyöty voidaan pitää kotimaassa.

Jos osoittautuu, että verovapautta ei voida myöntää kaikelle biopolttoaineelle, niin tänä päivänä tulisi joka tapauksessa välittömästi myöntää verovapaus niille maatalouteen liittyville laitteistoille ja biodieselin valmistukselle, jotka tuottavat alle 100 000 tonnia vuodessa. Tällöin maataloudella olisi mahdollisuus olla energiaomavarainen, se loisi työllisyyttä Suomessa ja myös toisi kansallista etua huoltovarmuuden myötä. Samalla saisimme kokemusta siitä, mitä pienimuotoinen lähienergian tuottaminen maksaisi.

Biopolttoainetyöryhmän, jonka ministeri Pekkarinen on asettanut, piti esittää esityksensä helmi—maaliskuun vaihteessa, ja yritin etsiä sitä KTM:n sivuilta, (Ed. Pulliainen: Ei ole vielä valmis!) mutta vielä ainakaan ei ole tullut mitään valmista. Pelko kuitenkin liittyy siihen, että tästä tulee pakkolaki. Toisin sanoen 3—5 prosenttia etanolia lisätään kaikkeen polttoaineeseen, minkä jälkeen ensinnäkin EU:n tavoitteet kyllä täyttyvät, mutta tarkoitus on, että kuluttajat maksaisivat tämän lisähinnan. Samalla koko teknologian kehitys ja rakennemuutos, jota tarvitaan, jäisi toteutumatta.

Tutkijat ovat Suomessa todenneet, että on niin paljon erilaisia biopolttoainevaihtoehtoja, että ei oikein tiedetä, minkälaista jakelujärjestelmää pitäisi ruveta rakentamaan ja minkälaisia autoja pitäisi ruveta hankkimaan. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että johtopäätös siitä, että maailmalla tapahtuu voimakasta kehitystä, autoja kehitetään USA:ssa, jakelujärjestelmiä Ruotsissa, on se, että ei tehdä mitään. Se on täysin käsittämätöntä.

Toivonkin ed. Hemmilän lakialoitteelle kaikkea menestystä. Niin kuin sanottu, ehkä se on suomalaisen demokratian koetinkivi.

Matti  Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Olemmeko risupaketin raunioilla, vai onko jotain merkittävää tapahtumassa? Ilmastonmuutos ja öljyvarantojen väheneminen tuovat energiasektorille lähivuosina merkittäviä tuotannollisia, toiminnallisia ja teknologisia muutospaineita. Muutosta vauhdittavat muun muassa Pohjanmeren öljyvarojen ehtyminen, Kiinan kasvava kysyntä, Suomen ja Euroopan unionin voimakas riippuvuus Venäjän kaasun ja öljyn toimituksista. On ymmärrettävää, että öljyä on maankuoressa rajallinen määrä. Sitä ei synny lisää, ja nykyisellä huikealla 85 miljoonan tynnyrin kulutuksen päivävauhdilla se kulutetaan vähiin. Jo paljon ennen kuin öljy loppuu, öljyn hintakehitys tulee vaikuttamaan maailmantalouteen merkittävällä tavalla. Niukkuudesta on seurauksena myös vakavia yhteiskunnallisia ja maailmanpoliittisia jännitteitä. Suomen tulisi pyrkiä vastaamaan tilanteeseen monella rintamalla konkreettisin toimenpitein merkittävästi nykyistä aktiivisemmin ja luopua odottelevasta kannastaan. Erityisesti liikenteen polttoaineiden saatavuuteen ja tuottamiseen liittyvät hankkeet tulisi käynnistää ja priorisoida ensimmäisten toimenpiteiden joukossa. Muistutettakoon, että energiaverot tulevaisuudessa kannetaan uusiutuvista polttoaineista. Sen sijaan niiden käyttöön ottaminen vaatii yhteiskunnalta alkuvaiheessa verohelpotuksia. Tästä on kokemuksia useissa maissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maatiloilla on merkittäviä mahdollisuuksia energiantuotannossa tulevaisuudessa. Näiden mahdollisuuksien hyödyntämisen käynnistäminen vaatii valtiovallan taholta muun muassa seuraavia toimia: edesautetaan metsien harvennushakkuiden tehostumista korjuuteknologian kehittämisellä ja työllisyysnäkökohtia painottamalla; luodaan kannusteet siirtymiselle öljyn käytöstä pellettien käyttöön lämmityksessä; määritellään piensähkötuottajien feed-in-tariffikäytänteet; poistetaan kotimaassa tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden polttoainevero, ja siitähän me tänään olemme keskustelemassa; luodaan edellytykset biokaasuverkoston syntymiselle; kannustetaan tila- ja tilaklusteriluokan biodieseltuotantoa; luodaan edellytykset ffv-autojen käytölle; lisätään biokaasun saatavuutta; ja synnytetään kaasu- ja biodieseltankkausverkosto.

Tutkimuksella on mahdollista lisätä tietoa eri biomassaan pohjautuvien uusiutuvien energiatuotantomenetelmien toimivuudesta. Tutkimusta ja pilotointia tarvitaan muun muassa biomassan kaasutuksen ja vedyntuotannon osalta. On myös huolehdittava ammattitaitoisen henkilöstön kouluttamisesta uusiutuvien energiamenetelmien suunnitteluun, käyttöönottoon ja tuotantotehtäviin. Odottamisen aika on ohi. On aika ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. On saatava maan hallitus tajuamaan, että pienenkin siivun lisääminen bioenergiassa on työtä ja säästöä yhteiskunnalle.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on viime aikoina tehty useita selvityksiä bioetanolitehtaan perustamisesta. Selvityksiä on tehty muun muassa Satakunnassa, Etelä-Hämeessä ja Savossa. Daniscon päätös sokeritehtaan lopettamisesta antaa mahdollisuuksia etanolin tuotannon käynnistämiseen Salossa, koska käytettävissä olisi lähes valmis tehdasrakennus ja ympärillä laaja sokerijuurikkaan ja viljan viljelyyn erinomaisesti sopiva maaseutu. Biopolttoaineen tuotannon aloittaminen ei ole mahdollista ilman biopolttoaineelle myönnettäviä verohelpotuksia eikä ilman tuotantotilojen rakentamiseen tarvittavaa investointitukea.

Kansanedustaja Hemmilä on tehnyt hienon aloitteen biopolttoaineen verohelpotuksista. Biopolttoaineen tuotantoedellytyksiä miettii tällä hetkellä kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen asettama työryhmä, joka saanee raporttinsa valmiiksi kevään aikana. On tärkeätä, että ratkaisut biopolttoaineen verohelpotuksista ja tuotannon investointituesta saadaan valmiiksi syksyyn mennessä.

Arvoisa herra puhemies! Kustannuksiltaan kilpailukykyisen biopolttoaineen laajamittaisen tuotannon käynnistäminen edellyttää jatkuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Siksi EU:n komissio aikoo tehdä bioetanolin valmistukseen tarkoitetun sokerintuotannon tukikelpoiseksi ja vapauttaa kesantomaat tuotantotarkoituksiin. Bioetanolin valmistukseen tarkoitetulle sokerijuurikkaalle ei asetetakaan lainkaan kiintiöitä. Komissio haluaa varmistaa, että sokerintuotannon uudistuksessa kärsimään joutuvien maiden hyväksi toteutuvilla liitännäistoimilla voidaan tukea bioetanolin tuotannon kehittämistä. Lisäksi EU aikoo verotuksellisin keinoin tukea biopolttoaineiden tuotantoa.

Arvoisa herra puhemies! EU:n komission pyrkimykset avaavat hyviä mahdollisuuksia suomalaisen biopolttoaineen tuotannolle. Biopolttoaineen tuotannon kannalta olennainen viljan ja sokerijuurikkaan viljely tuo uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille maanviljelijöille.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on käsittelyssä nestemäisten polttoaineitten valmisteverosta annetun lain 9 §:n muuttaminen. Olen ollut tätä lakialoitetta allekirjoittamassa ja suhtaudun periaatteessa myönteisesti biopolttoaineisiin, kun niitä käytetään voimataloudessa, lämpöä tuottavissa voimaloissa tai liikennepolttoaineisiin. Biopolttoaineisiin liittyy kuitenkin kysymysmerkkejä, joita pitää pohtia.

Jos vero poistetaan, kun osa bensiinistä ja dieselpolttoaineista aletaan korvata etanolilla, niin mistä raaka-aine etanoliin tulee? Kannatan lämpimästi ajatusta, että raaka-aineet tulisivat meiltä Suomesta, mutta pahoin pelkään, että kun suuret pörssiyhtiöt rupeavat etanolibisnestä pyörittämään, raaka-aineet otetaan sieltä, mistä ne halvimmalla saadaan. Tässä on hyvä esimerkki Ruotsi, joka tuo lähes kaiken raaka-aineen Brasilian sokeriruokoviljelmiltä, ja niin kuin täällä on todettu, Fortum tuo Malesiasta palmuöljyä, valtionyhtiö. Miksei osta kotimaista, kun peltoa ei ole viljelyksessä ja näitä kasveja voisi viljellä, ei palmuöljyä, mutta rypsiöljyä, mistä voitaisiin tehdä? Itse lähden siitä, että biopolttoaineteollisuuden pitäisi myös työllistää suomalaisia ihmisiä ja raaka-aineen pitäisi myös olla kotimaista.

Sitten tästä Brasilian sokeriruokotuotannosta. Siitä on kerrottu, että siellä raivataan sademetsää ja siellä kasvatetaan sokeriruokoa ja tuhotaan sademetsiä, kun myydään halvalla ympäri maailmaa sokeriruokoa. Brasilian sademetsistä on myös sanottu, että ne ovat maailman keuhkot. Onko tämä nyt tämmöisessä globaalimitassa järkevää hommaa tällainenkaan?

Arvoisa puhemies! Biopolttoaineet eivät yksinään ole mikään ratkaisu Suomen energiatalouteen, mutta niitten mahdollisuuksia pitää edelleen tutkia täällä meillä. Toki tällä hetkellä tehdään jo tutkimusta yliopistoissa ja Vtt:llä ja muuallakin, mutta lisätutkimuksia tarvitaan, ja meiltä Suomesta löytyy siihen tarvittavaa tietotaitoa. Tätä tietotaitoa voitaisiin myydä maailmalle, ja koska on maita, jotka pärjäävät biopolttoaineilla energiataloudessaan, niin tämä voisi olla yksi vientituote.

Itse kannatan turpeen käytön lisäämistä energiataloudessamme. Turvetta jo käytetään meillä monissa kaupungeissa lämpövoimalaitoksissa ja tehdään vastapaineella sähköä, joka on erittäin edullista sähköä ja toimii hyvin. Turve voisi olla yksi ratkaisu. Suomessa turvetta on enemmän kuin Norjassa öljyvaroja. Miksi emme käyttäisi uusiutuvaa turvettamme siinä, missä norjalaiset hyödyntävät öljyä? Meillä on yritys Vapo, joka pystyy näitä asioita hoitamaan. On myös esitetty, että turpeesta voitaisiin tehdä öljyä. Tämä mielestäni pitäisi myös tutkia.

Kotimaisen turpeen kilpailukykyä ulkomaiseen kivihiileen nähden pitäisi parantaa. Ei ole mitään järkeä rahdata kivihiiltä tänne rekoilla yli Euroopan, kun kotimaassa riittää turvetta käytettäväksi. Nyt on jo esimerkkejä, että on turpeesta siirrytty kivihiilen käyttöön. Pietarsaaressa Alholmens Kraft harkitsee kivihiilen polttamista turpeen sijaan. Samoin Seinäjoella ja Kuopiossa on harkittu näitä asioita, kun kivihiili on halvempaa. Tässä ei ole mitään mieltä.

Tärkeää olisi, että biopolttoaineen mahdollisuuksia tutkitaan enemmän. Yksittäinen biopolttoaine ei tuo ratkaisua Suomen energiatalouteen, mutta niitten mahdollisuuksia pitää tutkia edelleen. Suomen pitäisi saada riippuvuutensa öljysheikeistä ja venäläisestä energiasta mahdollisimman pieneksi. Biopolttoaineet saattavat tulevaisuudessa tuoda ratkaisuja siihen.

Toinen iso kysymys, mikä liittyy biopolttoaineisiin, on niitten vaikutus perinteisten polttoaineitten hintoihin. Jos päädytään tekemään biopolttoaineista liikennepolttoainetta, niin tämä ei saa vaikuttaa nykyisten polttoaineitten hintoihin. Suomessa ovat liikenne- ja muiden polttoaineiden hinnat jo niin korkealla, että hintojen korotukseen ei ole enää varaa. Sen täytyy muutoin tapahtua.

Täällä on todettu, että jos energian hinta nousee, niin silloin biopolttoaineet saavat kilpailukykyä. Tällaista en toivo, että se johtaisi tähän, koska nyt on nähty, että jos energian ja sähkön hinta kovin nousee, niin täältä teollisuuden työpaikat häviävät pois. Suomessa pitää tuottaa yrityksille ja kotitalouksille edullista sähköä. Sen pitää olla lähtökohtana.

Toivon tälle aloitteelle menestystä. Tämä on suuri mahdollisuus.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalla on vähän ristiriitaiset nämä pyrkimykset. Minä ihailen hänen uskoaan siihen, että fossiiliset energianlähteet voisivat olla uusiutuvia. Elikkä kun yleensä tiede on täydellisesti päätynyt siihen tulokseen, että 500 miljoonan vuoden aikana niitä varantoja syntyi ja nyt niitä syntyy tuolla merenpohjassa niin vähän, että ne ovat meidän ulottumattomissamme, niin ed. Kankaan yhtälö on niin, että kun näitä hiipuvia varantoja käytetään, niin niitten yksikköhinta ei voisi siitä kohota ylöspäin. Te voitte, ed. Kangas, olla uskossanne autuas, minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta antakaa mahdollisuus myöskin sille, että ne, jotka ajattelevat toisin, voisivat silloin tukeutua uusiutuviin energianlähteisiin ja he varmistaisivat tulevaisuuden myöskin teille.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Demokratiassa enemmistö päättää, mitä otetaan käyttöön. Sehän on ilman muuta selvä. En halua olla mikään diktaattori. Mutta turpeenkaan osalta en kannata sitä, että tuodaan kivihiiltä turpeen sijaan. Turve on uusiutuva luonnonvara. Suomessa käytetään turvetta vähemmän kuin mitä se uusiutuu. Täällähän viime eduskuntakaudellako se päätettiin suuren valiokunnan enemmistöpäätöksellä, yhden äänen enemmistöllä, että turve on uusiutumaton luonnonvara. Ruotsissa vastaava elin totesi, että se on uusiutuva, eli näin se menee. Toivon kumminkin tälle menestystä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En pitkitä tätä ollenkaan, mutta se taho, jonka mielipiteellä tässä turpeen luokittelussa uusiutuvaksi tai uusiutumattomaksi energianlähteeksi on jollakin tavalla merkitystä, on kansainvälinen tiedemiespaneeli, jonka kannan pitäisi muuttua, jotta teidän tavoitteenne, ed. Kangas, saattaisivat toteutua.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin myös, että työpaikoista on kyse. Turveteollisuus työllistää onko se nyt 7 000 ihmistä koko klusteri. Se on melkoinen työllistäjä. Voimmehan me näistä työpaikoista luopua ja tuoda ulkomailta sokeriruokoa ja palmuöljyjätteitä ja kivihiiltä ja poltellaan niitä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Olemme nyt käsittelemässä nestemäisten polttoaineiden käyttämistä niin, että niissä olisi oleellinen osa uusiutuvia komponentteja. Tässä on etanoli nyt sitten tärkeässä osassa. Toisaalta on mahdollisuus käyttää tietysti biodieseliä.

Suomi on tässä asiassa todella jälkijunassa, aivan viimeisessä vaunussa, juuri hädin tuskin pystyy pitämään viimeisen vaunun vihonviimeisestä ulkonemasta kiinni, kun meillä ainoastaan 0,1 prosenttia polttonesteistä on bioperäisiä. (Ed. Pulliainen: Sekin on pyöristetty ylöspäin!) — Tuokin numero on, aivan oikein, ed. Pulliainen, varmasti otettu optimistisesti sieltä ihan yläkantista, kun tiedämme, miten vähän Suomessa yleensä käytetään bioperäisiä liikennepolttonesteitä tai yleensä biokaasua autoissa. Se on käytännössä nolla. — Kuitenkin Euroopan unioni on velvoittanut, lähtenyt siitä, että pitäisi vuoteen 2005 mennessä tämän luvun olla kuitenkin 2 prosenttia ja sitten on tämä 5,75 prosentin tavoite 2010.

Nythän Suomeen on kohdistettu Euroopan unionin komission toimesta kirjallinen menettely tässä asiassa ja pyydetään selitystä, miksi ollaan niin tavattoman kaukana, ei ole edes yritetty saavuttaa sitä. Tämä on meille häpeäksi ja myöskin häpeäksi sen takia, että meidän pitäisi saavuttaa Kioton tavoitteet.

Tässä talossa, eduskunnassa, on hallituksen selonteko, nimenomaan ilmastoselonteko, käsittelyssä, ja se selonteko on sinänsä ongelmallinen, se hyvin heikosti tulevaisuutta pystyy yleensäkin luotaamaan, asettamaan kunnollisia tavoitteita, sellaisia merkkipaaluja, joita myöten päästäisiin Kioton tavoitteisiin ja myös vuoden 2012 jälkeiseen aikaan. Se käpertyy päästökauppakysymykseen, lähinnä siihen, mitä on hiilidioksiditonnin hinta, ja pyrkii tätä kautta katsomaan koko kysymystä mutta ei kokonaisvaltaisesti, niin että ottaisi huomioon myös päästökaupan ulkopuolisen sektorin, jossa sijaitsee liikenne. Tämä liikenne on tärkeä, jatkuvasti kasvava osuus. Tällä hetkellä sen prosenttiosuus kaiken kaikkiaan hiilidioksidipäästöistä on 20 prosentin luokkaa, ja siellä meillä olisi mahdollisuus vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Liikennepolttoaineiden kohdalla sen tavan osalta, miten Suomessa hankittaisiin raaka-aine, mistä etanoli valmistettaisiin, mistä biodiesel valmistettaisiin, on varmasti sinänsä niin — siinä ed. Kangas on oikeassa — että kotimaisiin lähteisiin olisi syytä päästä. Mehän olemme puhuneet esimerkiksi siitä, että puunjalostusteollisuus, sellutehtaat etanolitehtaiksi, siis tällainen ajatus noin kärjistettynä. Niistä hiilihydraateista, mitä on kasvamassa Suomessa, voidaan nimenomaan tuottaa etanolia. Siinä sivutuotteenahan varsin usein syntyy sitten valkuaisaineita, esimerkiksi, kun käytämme viljaa tässä asiassa. Se vilja ei sinänsä kokonaan muutu etanoliksi, vaan siitä jää se valkuaisaine ravinnoksi. Sekin on hyvä pitää mielessä.

Arvoisa puhemies! Öljy on maapallolta loppumassa, ja puhutaan big oil -ongelmasta, öljyn hinta nousee, sen tavoitettavuus on yhä hankalampaa, sen osuus liikenteen polttoaineena tulee joka tapauksessa vähenemään hyvin nopeasti. Tässä tilanteessa meidän pitäisi olla ajoissa liikkeellä, etteivät autot ja liikenne yleensäkin jää paikalleen seisomaan.

Ed. Kangas täällä omassa puheenvuorossaan, siinä osassa, jonka alleviivaan, on puuttunut biodiversiteettiin ja nimenomaan siihen, hakataanko sademetsiä energiapelloiksi, istutetaanko Malesiaan Kaakkois-Aasiaan sademetsien tilalle öljypalmuplantaaseja. Tämä on ihan aito ongelma, aito uhka, ja sitä ei sovi ollenkaan vähätellä eikä väheksyä. Mutta esimerkiksi Brasiliasta löytyisi laajoja alueita, myöskin sellaisia alueita, joilla tällä hetkellä ei juuri kasva mitään, jotka ovat sellaisina puoliaavikkoina, jotka pystyttäisiin muuttamaan esimerkiksi sokeriruokoviljelmiksi. Silloin ei tämä biodiversiteetti ensisijaisesti ole mitenkään uhattuna. Sama koskee Kaakkois-Aasiaa. Mutta ei primäärimetsiä pidä muuttaa tällaisiksi pohjoisten maiden liikennepolttoainelähteiksi.

Mutta Suomesta näitä lähteitä löytyy, niin kuin lakialoitteessakin todetaan esimerkiksi sokerijuurikkaan suhteen, ohra todetaan myös, ja itse totesin tämän puunjalostusteollisuuden. Siinä voisi etanoli olla sen sivutuote ja tällä tavalla auttaa tämän asian ratkaisemisessa.

Ihan lopuksi totean tuosta, mistä edustajat Kangas ja Pulliainen kävivät keskustelua, turpeesta. Tämä talo on viimeksi todennut äänestyksen jälkeen, että turve on hitaasti uusiutuva energialähde. Aikaisemmin olimme sitä mieltä, että se on uusiutumaton. Se todella suuressa valiokunnassa aikoinaan vuosien 95—99 valtiopäivien aikana äänestyspäätöksenä näin tehtiin. Oma käsitykseni on se, että se on oikea linja, se on uusiutumaton energialähde ja näin ollen se ei ole mikään vaihtoehto Suomen energiatalouden ongelmien ratkaisemiseen hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta.

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kommenttia ed. Tiusasen puheenvuoroon, kun hän tavallaan syytti hallitusta, että ollaan viimeisessä vaunussa tässä liikenteen polttoaineiden kehittämisessä. Edellisen hallituksen aikana ei ilmeisesti tehty mitään. Eihän tämä Vanhasen hallitus kahden ja puolen vuoden aikana ole voinut saada sitä aikaan, että meidän polttoaineisiimme monta prosenttiyksikköä sekoitettaisiin biopolttoaineita. Nyt on tehty valmistelutyö, ja se voi tämän vuoden aikana käynnistyä.

Olen samaa mieltä tästä Brasilian asiasta. Maatalousjaosto kävi viime talvena siellä. Siellä on 90 miljoonaa hehtaaria sellaista niittyä, joka voidaan käyttää, ja he ovat valmiita käyttämäänkin sen etanolin tuotantoon.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielelläni vastaan tähän huomioon. En missään vaiheessa väittänyt, että Vanhasen hallitus on tässä ainut vastuunalainen. Kyllä se on yleensäkin Suomen energiapolitiikka pitemmällä aikavälillä, joka tässä on aivan selvästi jälkeenjäänyttä. Kun meillä on vieressä Ruotsi naapurina, niin me emme hävinneet ainoastaan jääkiekossa Ruotsille vaan myös tässä lajissa eli biopolttoaineissa. En usko, että sitä kultamitalia me pystymme juuri saavuttamaankaan pitkään pitkään aikaan. Näin ollen tämä asia on yhteinen ongelma, ei yhden hallituksen eikä edes sitä edellisenkään. Kyllä tässä useiden vuosien ongelma ja synti on olemassa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomea kutsutaan usein bioenergian mallimaaksi, mutta tämä titteli tulee lähinnä metsäteollisuuden tehokkaan puubiomassan ja mustalipeän hyödyntämisasteista. Uusiutuvien energialähteiden ja liikenteen biopolttoaineiden käytössä Suomi on, voin nyt sanoa, kehitysmaa, kuten tämän lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja ed. Hemmilä totesi.

Maailmanpoliittinen tilanne, tuontienergian saatavuuden epävarmuus, hinta ym. seikat vaikuttavat siihen, että Suomessakin on otettava yhä enemmän käyttöön nimenomaan kotimaisia biopolttoaineita. Ne ovat tulevaisuuden energiaa. Suomen tulee panostaa hajautettuun energiantuotantoon ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Tämän vuoden alun pakkasilla huomasimme jälleen, kuinka suuri monopoli Venäjällä on polttoainetoimituksissa Suomen suuntaan. Tätä riippuvuutta bioenergian lisäämisellä tulisi osaltaan vähentää.

Mitä sitten tulee turpeeseen, niin yhdyn ed. Kankaan äsken käyttämään puheenvuoroon. Turpeen asema pitäisi myös pystyä ratkaisemaan ja todella turvetta pitäisi pystyä käyttämään huomattavasti enemmän. Jos emme lyhyellä aikavälillä pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa, niin tosiaan nämä työpaikat, tuhannet työpaikat, häviävät. Toisaalta mielestäni ei ole järkevää, että kivihiiltä rahdataan Keski-Euroopasta ja sitä poltetaan. Onhan Saksa esimerkiksi maa, joka tukee omaa kivihiilen polttamistaan. Toki tarvitsemme monia muita keinoja ja mielestäni myös ehdottomasti lisää ydinenergiaa. Myös pelisääntöjä Ruotsin ja Suomen välillä tulee selventää sähköenergian siirron osalta. Viittaan tässä viime joulukuussa tapahtuneeseen: Ruotsi ennakkoon ilmoittamatta katkaisi sähkön toimittamisen joksikin aikaa.

Juuri nyt on aika yhteiskunnallisella tuella ja tarvittavilla lakimuutoksilla edesauttaa biopolttoaineiden asemaa markkinoilla ja tehdä niiden tuotannosta entistäkin kannattavampaa ja houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi viljelyn kannattamattomuuden vuoksi lopettaneille maanviljelijöille ja niille maatalousyrittäjille, jotka ovat joutuneet entistä ahtaammalle tuottajahintojen pysyessä lähes paikallaan tai jopa laskiessa ja samanaikaisesti tuotantopanosten hintojen noustessa.

Esimerkiksi ruokohelven ja energiapajun viljely ovat toimiviksi todettuja vaihtoehtoja. Pajun osalta on siinä mielessä ongelmia, että se ei ainakaan tässä vaiheessa saa ympäristötukea. Nythän mietitään uusia ympäristötukiehtoja ja asiaa ei siltä osin ole ratkaistu. Myös rypsi sopii hyvin energiaviljelyyn. Kasvista voidaan käyttää kaikki osat: siemenet öljynä, valkuainen rehuna ja korsi glyserolienergiana. Lähiruuasta on puhuttu pitkään, nyt puhutaan lähienergiasta. Peltobiomassaviljelyssä on vielä suuri käyttämätön potentiaali, ja viljelypinta-aloja voidaan huomattavasti lisätä.

Arvoisa puhemies! Biokaasua voidaan tuottaa peltobiomassasta, mutta myös lanta-, teuras- ja muut orgaaniset yhdyskuntajätteet sopivat raaka-aineeksi. Alkuinvestoinnit ovat biokaasutuotantolaitoksen kohdalla suuret, mutta monet positiiviset esimerkit osoittavat, että karjankasvattaja tai viljelijä voi tuotantolaitoksensa avulla saavuttaa lähes energiaomavaraisuuden. Toki tulevaisuudessa varmaankin kannetaan energiaveroja myös uusiutuvista polttoaineista, mutta nyt niiden laajempi käyttöönotto vaatii ehdottomasti tukea, esimerkiksi juuri verohelpotuksia ja investointitukia. Hajautetussa energiantuotannossa biopolttoaineisiin panostaminen lisää yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Tämä vaikuttaa myönteisesti Suomen kansainväliseen imagoon muun muassa vientituotteiden osalta.

Biopolttoaineiden yksi merkittävä etu on paikallisuus. Niitä voidaan tuottaa Suomessa lähes kaikkialla. Myös aluepoliittisesti olisi tärkeää tätä kautta turvata omalta pieneltä osaltaan muun muassa Pohjois- ja Itä-Suomen kuntien elinvoimaisuutta ja työpaikkojen säilymistä, jopa niiden lisäämistä. Energiaomavaraisuus myös paikallisella tasolla on bioenergian yksi vahvuus. Itä-Suomi on profiloitunut myönteisesti puuenergian tehokkaana käyttäjänä. Itä-Suomen energiaomavaraisuus lähenteleekin lämmöntuotannossa jo 70:tä prosenttia puubiomassan tehokkaan käytön ansiosta. Myös bioetanolin tuotanto voi olla yksi merkittävä työllistäjä tulevaisuudessa erityisesti maaseudulla. Toki tiedän ja täälläkin puheenvuoroissa on tuotu esille, että esimerkiksi Brasiliassa etanolia tuotetaan ja jalostetaan tehokkaasti suurilla sokeriruokoviljelmillä.

Suomessa on toistaiseksi vielä paljon hallinnollisia esteitä biopolttoaineiden käytön lisäämiselle. Muun muassa tukijärjestelmiä biopolttoaineiden käyttöönotolle olisi lisättävä ja erilaisia hallinnollisia ja teknisiä esteitä poistettava, jotta sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhä lisääntyisi ja liikenteen biopolttoaineiden käyttö ja jakelu helpottuisi. Suomi on vielä harvoja EU-maita, joissa ei ole käytössä tukirahoja ja edistämisinstrumentteja kiinteistöjen lämmityksessä öljyn vaihtamiseksi uusiutuviin energianlähteisiin. Esimerkiksi pellettien veroedut ovat muun muassa Itävallassa käytössä. Täällä puheenvuoroissa on myös todettu se, että parhaillaan työryhmä kyllä miettii näitä asioita. Todella tärkeää olisi poistaa polttoainevero kotimaassa tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden kohdalla, niin kuin tässä lakiesityksessä esitetään.

Arvoisa puhemies! Valmisteveron poistaminen nestemäisiltä biopolttoaineilta merkitsisi sitä, että näiden kilpailukyky paranisi merkittävästi. Tämä olisi tärkeä askel ja kannustaisi uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen Suomessa. Suomessa biopolttonesteiden osuus oli viime vuonna vain noin 0,1 prosenttia, mikä on kaukana EU:ssa yhteisesti sovitusta tavoitteesta.

Ed. Hemmilän aloite on kannatettava. Olen yksi tämän aloitteen allekirjoittajista. Toki monia monia muitakin keinoja tarvitaan, kuten aiemmin jo totesin, jotta voisimme myös energiaomavaraisuutta lisätä. Toivottavasti jatkossa riittää poliittista tahtoa helpottaa biopolttoaineiden käyttöönottoa ja niiden käytön lisäämistä, jotta EU:n suosittamalle 5,75 prosentin tasolle biopolttoaineiden käytössä päästäisiin. En kuitenkaan usko, että tavoite saavutetaan vuoteen 2010 mennessä — parempi vaikkapa myöhemmin — toivottavasti kuitenkin kohtuullisessa aikataulussa.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan tähän alkuun täytyy kiittää lakialoitteen jättäjää ed. Hemmilää varsinaisesta uutteruudesta. 143 edustajakollegan nimeä on aika mittava määrä. Tuossa jo epäilin, että se saattaisi olla ihan se määrä, mikä täällä on saavutettavissa. Kun lasketaan pois ministerit, poissaolijat ym. ym., niin aletaan kyllä olla ihan huipulla. Ed. Pulliainen käytti puheenvuoron, jonka jälkeen jäin siihen mielikuvaan, että tässä on kyseessä vähintäänkin pronssisijoitus, kenties jaettu sellainen. Harmittaa vähän, ettei tullut kysyttyä ed. Pulliaiselta, mikä on se ykköstilan lukumäärä. Mutta todella tässä on kyllä muutaman kollegan saanut puhuttua, ennen kuin tässä tilanteessa ollaan.

Mutta asiaan. Elikkä kyllähän tämmöisellä allekirjoittajamäärällä selkeästi eduskunnan tahtotila on selvillä, eli biopolttoaineiden käyttöä halutaan lisättäväksi. Taustalla on, niin kuin täällä on monessa hyvässä puheenvuorossa jo toistettu, energiapoliittisen tilanteen epävarmuus, maamme suuri riippuvuus tuontienergiasta ja päästöongelmat. Toimenpiteitä tarvitaan. Otan tässä esiin muutamia huomioita, joita tässä olen mietiskellyt puheenvuoroja kuunnellessani.

Verotus on todella yksi keino — olen yksi tämän aloitteen allekirjoittajista — ja ehdottomasti kokeilun arvoinen, joko muutokset biopolttoaineiden valmisteveroon tai kenties sitten verotuksen siirtäminen käytön puolelle. Tämän siirtymän kanssa toki täytyy olla aika varovainen ja huolellinen, ettei käy niin, että samat henkilöt sitten maksavat hankinnassa ja käytössä sitä verotusta. Selvää on myös, että ongelmien ratkaisuun tarvitaan toimivaa joukkoliikennettä.

Vaikka kannatan tätä aloitetta, niin on selvää, että on nostettu esiin myös biopolttoaineisiin liittyviä tiettyjä ongelmia. Lähinnä on puhuttu syttymisherkkyydestä, ja sitten tässä käynnistysvaiheessa jakelujärjestelmäkysymykset ovat askarruttaneet. Se on tietysti yksi ongelma. Nyt en lähde ihan vannomaan tätä muistitietoa, mutta jossain kohtaa kuuntelin radiossa lähetystä, jossa tämmöistä jakeluverkkoa ylläpitävän yrityksen henkilö haastattelussa totesi, että tällaisen jakelujärjestelmän luominen biopolttoaineelle on kuusi kertaa kalliimpaa kuin tavallisille, ja se tietysti on aikamoinen kysymys, kun puhutaan yrityksistä, jotka pohtivat, kannattaako. Siitä sitten päästäänkin siihen, kuka rakentaa minne. Täytyisi rakentaa, että on saatavuutta tällä aineella ja sitä kautta ajoneuvoilla, jotka sitä käyttävät, kysyntää. Tässä niin kuin pallo pyörii ja tämä muna—kana-efekti on valmis, mutta jostainhan täytyy tietysti lähteä liikkeelle.

Hienoa olisi, jos aloitteen ajatuksen mukaisesti bioenergiaa voitaisiin tuottaa kotimaassa täällä saatavista raaka-aineista ja se toisi sitten työtä ja toimeentuloa maaseudulle, viljelijöille. Nyt kun on kuullut vaikkapa kaukaisten Kaakkos-Aasian maiden tai Brasilian alhaisista tuotantokustannuksista suhteessa Suomen, pohjoisen maan, kustannuksiin, niin ikävä kyllä tuntuu äkkiseltään kovin todennäköiseltä, että markkinatalouden reunaehdoissa tullaan turvautumaan toisenlaisiin ratkaisuihin. Pahaa nimittäin pelkään, että polttoaineiden hintaan, kilpailukykyyn, voiton tavoitteluun kohdistuvat paineet tekevät sen, että polttoainemarkkinoilla toimivat eivät suosi välttämättä tässä kohtaa suomalaista, vaan hankkivat maailmanmarkkinoilta edullisinta saatavilla olevaa biopolttoainetta. Mutta ajatus on hyvä, ja se olisi todella loistava keino saada toimeentuloa maaseudulle ja juuri näitä kipupisteitä, mitä täälläkin on lueteltu, pois tuolta meidän maaseutuelinkeinoa painamasta.

Sitten ihan tähän lopuksi: Tärkeä seikka on tietysti myös näiden biopolttoainetta käyttävien ja muidenkin ympäristöystävällisten autojen hinnoittelu. Jos vähäpäästöiset autot ovat taloudellisesti useimpien autoilijoiden ulottumattomissa, niin eiväthän ne tietenkään yleisty, ja sitä kautta tämä hyvä asia ei etene. Eli kaiken kaikkiaan täysin samaa mieltä olen kyllä tästä suunnasta, mihin on mentävä, ja toivotan tälle aloitteelle valiokunnassa myötätuulta, jotta se todella etenisi eikä joutuisi sinne paperipinojen pohjalle ja unohduksiin. Tässä on todella niin monta allekirjoittajaa, että tämän soisi kyllä etenevän.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että liikenteen biopolttoaineiden käyttö meilläkin nopeasti kasvaisi ensin edes EU:n asettaman tavoitteen tasolle ja sitten siitä ylöspäin. Mahdollisuudet ovat suuret. Tämän vuoksi olen osaltani allekirjoittanut myös nyt lähetekeskustelussa olevan lakialoitteen. Vaikka syvästi luotan edustajakollegoihin, niin tiedän toisaalta, että vaikka allekirjoittajia on paljonkin, niin valiokunta on tähän saakka melko säännönmukaisesti ollut lakialoitteiden hautausmaa. Siksi toivoisin, että hallitus varsin pian antaisi oman esityksensä, jossa tämä asia ratkaistaisiin tässä lakialoitteessa ehdotetulla tavalla tai toisella tavalla tai ehkä niin, että samanaikaisesti käytettäisiin useampaakin keinoa.

Biopolttoaineiden valmisteveron poistaminen tai alentaminen on tietenkin tehokas keino edistää valmistuksen liikkeellelähtöä ja myös kysyntää. Sama valmisteveroetu on tietysti annettava myös muista maista, esimerkiksi Brasiliasta, tuleville vastaaville tuotteille. Suomalaistahan emme enää tämmöisellä veroedulla voi suosia.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on jonkin aikaa selvitellyt biopohjaisten liikennepolttoaineiden käytön edistämismahdollisuuksia ja asetti viime syksynä työryhmänkin VTT:n tutkijaprofessori Kai Sipilän johdolla. Ennakkotietojen mukaan tämä työryhmä tulee jättämään muistionsa ensi viikolla, siis vain viikkoa myöhemmin kuin ed. Hemmilä jätti lakialoitteen. Saattaa hyvin olla, että biopolttoaineiden käytön edistämiseen joudutaan käyttämään vielä valmisteveron alentamistakin järeämpää toimenpidettä, nimittäin käyttövelvoitetta, esimerkiksi bioetanolin sekoitusvelvoitetta. Tällaista käyttövelvoitemenettelyähän on käytetty muuallakin. Tämä on tietysti raju toimenpide, mutta se ainakin takaa varmasti kysynnän. Tietysti kuluttajan maksamaa hintaa voidaan ja mielestäni pitäisikin sitten tukea valmisteveron poistamisella tai alentamisella, joka samalla sitten vaikuttaisi tietysti alentavasti myös kuluttajan maksettavaksi tulevaan arvonlisäveroon.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite liikenteen biopolttoaineiden valmisteveron alentamisesta on aivan hyvä ja ajankohtainen ja kannatettava lakialoite. Itse en ole tätä allekirjoittanut siitä syystä, että olin matkan vuoksi estynyt, mutta varmaan paikalla olleena olisin allekirjoittanut, sen verran hyvä asia tämä on. Hallitus toki on asiaa valmistellut. Kuten ed. Kiviranta tuossa edellä totesi, ensi viikolla tulee työryhmän esitys ja varmaan sen pohjalta sitten tänä vuonna toimenpiteitä, jotka saattavat olla vielä monipuolisempia kuin tässä. Tässä esitetään pelkästään tämän veron alentamista.

Ruotsi on todella tässä asiassa meitä edellä. Muistaakseni vajaa 10 vuotta sitten Ruotsissa rakennettiin polttoaine-etanolitehdas, joka käyttää raaka-aineena vehnää. Meillä Suomessakin 1990-luvun alulla muun muassa Alkon Koskenkorvan tehtaitten osalta suunniteltiin polttoaine-etanolin valmistusta ohrasta, mutta siellä päädyttiin sen aikaisten hintasuhteiden perusteella kielteiselle kannalle. Nyt ovat hintasuhteet muuttuneet ja varmaan jo Suomessakin tämä saattaa olla hyvinkin kannattavaa, vaikka tiedämme, että Brasilia on maailman suurin polttoaine-etanolin tuottaja ja siellä on valtavat peltoreservit, 90 miljoonaa hehtaaria heti otettavissa käyttöön uutta peltoa, kun meillä on 2,2 kokonaispeltoala. Mutta sillä perusteella ei suinkaan Suomessa pidä antautua, vaan meidän on tämä polttoaine-etanoliasiakin selvitettävä.

Dieselpolttoaineen tuotanto on se toinen mahdollisuus. Nyt kun viimeksi Tanskassa tammikuun lopulla oli Agromek, vuosittaiset maatalousmessut, niin lehtitietojen mukaan eniten siellä huomiota kiinnittivät tämmöiset maatilatasoiset biodieselin valmistuslaitteet, joilla voidaan puristaa rypsi- ja rapsiöljystä ja esteröidä se sitten käyttökelpoiseksi polttoaineeksi, ja toisesta tuutista saadaan sitten sitä valkuaisrehua, joka sekin on Suomessa tuontitavaraa valtaosin. Eli niin kuin ed. Pulliainen täällä edellä totesi, saattaa olla, että tämä valkuaisfraktio tekee sitten sen kokonaisuuden kannattavaksi.

Viljelijät tietysti ovat aika nopeita näitä omaksumaan, ja saattaa jo tällä hetkellä olla, että joillakin Suomen maatiloilla on tällainen puristin käytössä. Siinä on kieltämättä iso ongelma se, että joudutaan tämä valmistevero maksamaan. Kuten tässä lakialoitteessa todetaan, jos valmistevero poistettaisiin, niin se edistäisi tätä tilatasolla tapahtuvaa tuotantoa. En ole asiantuntija, mutta jotkut paremmat asiantuntijat ovat sanoneet, että tällainen pienimuotoinen tuotanto ei kuitenkaan ole kovin kannattavaa, että pitäisi olla jonkin verran suurempia laitteita.

Pohjoismaiden neuvostossa, jota usein kritisoidaan nykyään, että siellä on liian vähän konkreettisia asioita, Oslossa tammikuussa kun oli kokous — itse olen siellä ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnassa — niin siellä keskusteltiin hyvin paljon juuri tästä biopolttoaineasiasta ja valiokunnassa päädyttiin siihen, että jokaisesta maasta nyt kysytään ministeriöistä, missä vaiheessa nyt mennään. Kaikki tiesivät, että Ruotsissa on pitkällä tämä. Ruotsalaiset olisivat halunneet, että kehitettäisiin tällainen yhteispohjoismainen jakeluverkosto, että kun maasta toiseen mennään bioetanolia käyttävällä autolla, niin se tankkausmahdollisuus sitten on muuallakin kuin Etelä-Ruotsissa. Eli kyllä tässä aika lailla valveilla ollaan. Täytyy vain toivoa, että nyt tämä ensi viikolla tuleva hallituksen työryhmän selvitys johtaa sitten nopeasti tuloksiin, kuten ed. Kiviranta totesi, ja siinä on tämä ed. Hemmilän aloitteen mukainen esitys mukana ja mahdollisesti näitä muita toimenpiteitä. Varmaankin tällainen käyttösekoituspakko täytyy toteuttaa; se on ilmeisesti aika lailla välttämätön lisä tässä.

Muuten bioenergian käyttöhän on lisääntymässä lämmityspuolella. Toki sielläkin on ongelmia vielä ratkaistavana, mutta uskon, että tämä Suomen 500 000 hehtaarin, jos nyt käytetään sanontaa, ylimääräinen peltoala tarvitaan kyllä aika tarkkaan energiantuotannossa, josta tulevaisuudessa osa liikennepolttoaineissa mutta varmaan vielä suurempi osa sitten lämmitysenergian tuotannossa.

Maatiloilla on yleistymässä nyt kauran käyttökin. Tavallaan siitä on tullut aika käypä korvike pellettien käytölle. Tiedetään, että maailmalta löytyy kauralajikkeita, joiden rasvapitoisuus on selvästi korkeampi kuin meillä käytössä olevien lajikkeiden, joten voidaan niiltäkin osin puhua energiakasveista ja saadaan tulevaisuudessa tehoja vielä enemmän irti. On toki monia muita kasveja. Ruokohelpi nyt on sitten suurissa lämpölaitoksissa jo koekäytössä.

Täällä lähes 150 edustajan nimi aloitteessa osoittaa, niin kuin edellä todettiin, että eduskunnan tahto on vahvasti yksimielinen tahto: tätä asiaa ja näitä bioenergia-asioita on syytä edistää. Varmaan tällä vaalikaudella päästään paljon eteenpäin.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen sisältö on biopolttoaineiden valmisteveron poisto. Tavoite on varmasti välttämätön, jos ja kun halutaan, että meillä aletaan jatkossa käyttää biopolttoaineita nykyisten polttoaineiden lisäksi. Mitä sitten haluamme oikeasti? Haluammeko, että kotimaista alkuperää olevia biopolttoaineita kyetään käyttämään, vai tyydymmekö siihen, että biopolttoaineet tuodaan ulkoa ja sitten sekoitetaan täällä Nesteen tai jonkun muun jakelijan toimesta? Mielestäni tämä on paljon isompi asia kuin pelkästään nyt esillä oleva veronpoistoasia. Tästä pitää muodostaa kokonainen paketti, joka mahdollistaa suomalaisen pellon mahdollisimman laajamittaisen hyväksikäytön.

Salon seudulla käydään keskustelua nyt juuri siitä, mitä tehdään sokerijuurikasviljelypinta-alalle, joka vapautuu, kun sokerin tuotanto sinänsä Salossa lakkaa. Olemme seutukunnallisesti käyneet keskusteluja siitä ja hankkineet erilaisia selvityksiä, voidaanko vanha sokeritehdas ottaa etanolituotantoon. Tässä vain on kysymys erittäin isoista asioista, ja tässä tarvitaan taustaksi ja tueksi KTM:stä tulevat selvitykset ja myöskin valtiolta tulevat investointituet. Tämä ei toimi ilman investointitukia eikä kattavia tuotantokompensaatioita elikkä viljelypalkkioita, ja sen lisäksi, kun sitten vielä tämä vero poistetaan, jos tästä muodostuu toimiva kokonaisuus, niin tämä on hyvin kannattava hanke kuitenkin myöskin kansantaloudellisesti.

Meillä on tarve nostaa selkeästi huoltovarmuustasoa myöskin energiantuotannossa ja erityinen mahdollisuus tarjoutuu biopolttoaineiden osalta elikkä biodieselin ja etanolin myötä, mutta juuri niin kuin totesin, siinä meidän pitää kuitenkin ottaa huomioon kaikki nämä reunaehdot. Wto-neuvottelut ovat edelleen käynnissä, ja me tiedämme sen, että kun maailmankauppa on vapautunut, niin meillä ei ole mahdollisuutta suosia kotimaista ulkomaisen rinnalla varsinkaan, jos toimijana on kaupallinen yritys. Jos suomalainen Neste perustaa jalostavan yhtiön ja hankkii siihen sopimuspohjaiset raaka-aineet, niin se voi olla vielä niin, että silloin kykenemme toimimaan hyvin kansallisista lähtökohdista. Mutta jos joku ulkopuolinen toimija tuottaa etanolia ja myy sen markkinaehtoisesti kotimaiselle öljynjalostajalle, niin silloin saattaakin tulla jo sitten ihan tarkka hintavertailu.

Tämä biopolttoainekeskustelu, etanolituotanto ja myöskin biodiesel ovat saaneet nyt tässä kuluneen kevään aikana hyvin paljon lisää vauhtia. Voidaan vain varmasti yhdessä todeta, että tässä nyt käsittelyssä olevassa lakialoitteessa on hyvää pohjaa siihen ja selkeä ilmaisu myöskin hallitukselle, että eduskunta haluaa bioenergian käytön lisäämistä. Ja kun myöskin nämä maakunnissa olevat tahdot lasketaan yhteen, niin voisi olettaa, että meillä todella tästä syntyy jotain uutta, ei mitään ihmeellistä, mutta kuitenkin kansantalouden kannaltakin varsin merkittävää ja joidenkin maakuntien kannalta erittäin suuria asioita.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Laajalevikkinen iltapäivälehti kertoo päivä lakialoitteen jättämisen jälkeen otsikolla "Biopolttoaineet vapaaksi veroista. Ympäristöystävällisten biopolttoaineiden yleistymisen suurin este on Suomen verotus".

Arvoisat edustajakollegat! Ed. Hemmilä on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä. Hän on perehtynyt tietenkin käytännön maanviljelijänä ja myöskin maaseudulla asuvana henkilönä käsiteltävänä olevaan asiaan, kerännyt siihen asiatietoa pitkältä ajalta eri lähteistä ja ollut yhteydessä myöskin kollegojensa kanssa. Lopputulos on mittava: 144 kansanedustajaa.

Hyvät kollegat! Meidän omasta taustapuolueestamme kokoomuksesta tämän ovat allekirjoittaneet kaikki eduskunnassa tällä hetkellä toimivat kansanedustajat. Myöskin vasemmistoliitosta sen ovat allekirjoittaneet kaikki eduskunnassa olevat kansanedustajat. Myöskin kristillisdemokraateista sen ovat allekirjoittaneet kaikki eduskunnassa olevat kansanedustajat. Vihreistä sen ovat allekirjoittaneet kaikki edustajat lukuun ottamatta ed. Soininvaaraa, joka ei tavallisesti näitä lakialoitteita allekirjoita. Ruotsalaisesta kansanpuolueesta sen ovat allekirjoittaneet kaikki edustajat ministereitä lukuun ottamatta. Päähallituspuolueesta keskustasta sen on allekirjoittanut kolme neljäsosaa päähallituspuolueen kansanedustajista. Perussuomalaisista kaksi kolmesta on käytännössä allekirjoittanut tämän lakialoitteen ja SDP:stä, toisesta päähallituspuolueesta, noin puolet kansanedustajista.

Hyvät kollegat! Se on aika vahva ilmaisu eduskunnan tahdosta, miten me haluamme suomalaista energiapolitiikkaa lähitulevaisuudessa kehittää, siis lähitulevaisuudessa, ei joskus seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen, kolmen neljän vuoden päästä vaan nopealla aikataululla. En puutu niihin asiantunteviin puheenvuoroihin, mitä täällä on käytetty tämän asian tiimoilta ja perusteltu tämän lakialoitteen järkevyyttä, mutta nyt toivoisin edustajakollegoilta, että jos meillä on kykyä allekirjoittaa 144 edustajan voimin tällainen lakialoite, niin huolehditaan myös siitä, että se johtaa sellaiseen lopputulokseen, joka vahvistaa kansalaisten luottamusta eduskuntaan ja sen kansanedustajien edustukselliseen toimintaan.

Minä toivon, erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajat valtiovarainvaliokunnassa: pitäkää huoli siitä, että tämä lakialoite otetaan välittömästi käsittelyyn, ja pitäkää huoli myös siitä, että tätä lakialoitetta käsiteltäessä eduskuntaan kutsutaan myöskin sellaisia asiantuntijoita, jotka eivät ainoastaan lähtökohtaisesti lähde miettimään keinoja, miten tämä lakialoite saadaan kumoon, vaan jotka näkevät maailman ja Euroopan energiapolitiikan ja Suomen mahdollisuudet mahdollisuutena viedä myöskin bioenergian kehitystä eteenpäin Suomessa ja siten, että me saavuttaisimme Euroopan tason mahdollisimman nopealla aikataululla, koska se on Suomen kansallinen etu.

Kiitän vielä kerran kollegaani, ed. Pertti Hemmilää, hyvin tehdystä työstä ja toivon, että hallitus tuo ehkä rinnakkaisaloitteensa, mutta pitää huolen, että jo tällä vaalikaudella tämän lain henki tulisi toteutumaan. Se olisi meidän kansanedustajien uskottavuuden mitta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy tässä aluksi syvästi kiittää ed. Hemmilää siitä ahkeruudesta, millä tämä aloite on kasattu ja rakenneltu ja nimet kerätty siihen. Tiedän varsin hyvin, että vaikka hyvälläkin asialla edustaja on olemassa, niin ei näitä allekirjoittajia jonossa ole tulossa, vaan asia pitää esitellä, perustella ja myöskin vakuuttaa siitä, että ollaan todella hyvällä asialla niin kuin tässä. Mutta täytyy miettiä tai olen miettinyt, kun itsekin allekirjoittajana olen olemassa, tätä rakentelua, kun ed. Hemmilä on rakentanut tämän ja perustellut erittäin hyvin, hankkinut asiatiedot ja niin hyvät asiatiedot, että edes tässä keskustelussa ei ole kukaan kyennyt näitä aliarvioimaan taikka miten sanoisin, väheksymään. Se todistaa sen, että kaikki on totta, mikä kirjoitettu on. (Ed. P. Salo: Ei edes ed. Pulliainen!)

Mutta sillä lailla tähän tulee mieleen, että olen mietiskellyt tätä jo useamman päivän ajan, mistä tulee tämä hyvä ajatus. Minulle on jäänyt epäselväksi, onko tämä ed. Hemmilän yksityisyrittäjyyttä vai ovatko tässä muutenkin kokoomuksen laajemmat aivot mukana, jotka ovat rakentaneet ja luoneet tämän linjan. Epäilisin nyt, voisiko olla niin, että tässä on kokoomuksen tulevaisuuden vastuu maaseudusta, maataloudesta ja sitten myöskin energiataloudesta. Jos se näin on, niin kun olen tämän itselleni antanut ymmärtää, niin silloin tämä suomalainen yhteiskunta on tiettävästi erittäin vahvoilla eteenpäin mentäessä. Näin käytäessä tätä keskustelua, mitä tässä on kuultu, kun äskeisessä ed. Petri Salon puheenvuorossa todettiin, että hallituspuolueitten on ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin, että tämä toteutuu ja käypi, niin jollei hallitus nyt ryhdy nopeisiin toimenpiteisiin, niin onhan tässä epäiltävissä sellaista asiaa, että kansalla on mahdollisuus vaikuttaa myöskin vuoden kuluttua olevissa vaaleissa. Silloin se asia on tietenkin niin, että vallat ovat kokoomuksen käsissä ja sen pohjalta tiettävästi ed. Hemmilä lienee seuraava maatalousministeri sitten sen jälkeen. Silloinhan nämä asiat rullaavat, vaikka tämä onkin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaa ja siihen liittyen vaikutusmahdollisuus on sellainen, että tämä tulee valmiiksi ja oikein.

Tämän aiheen ajankohtaisuus on ollut nähtävissä: ed. Salo äsken viittasi, luki iltapäivälehden pääkirjoituksesta, miten tämä asia nähdään kiireelliseksi ja välttämättömäksi. Kun tänä aamuna katselin television uutisia, siellä tämä oli saanut merkittävän osan ja otsikoinnin sekä myöskin sisällön, missä nähtiin tämä välttämättömyys ja tarpeellisuus. Olen huomannut muutenkin, että media on erittäin kiinnostunut tästä asiasta, jolloin syntyy muutakin painetta tämän asian eteenpäinviemiseen kuin se, mitä täällä eduskunnassa sanotaan ja tehdään. Näin arvellen, kun suomalaisille, kansalaisille selvitetään, mistä on kysymys, niin luulenpa vaan, että järkeenkäypäsesti on nähtävissä, että kohta kysytään, miksei tätä ole toteutettu ja tehty.

Niin kuin tässä aloitteen perustelussa todetaan, Suomi on uusiutuvan energian käyttäjänä maailman kärkimaita, erityisesti kärkimaita sillä perusteella, että on nähty, että jotain pitää tehdä. Voisi sanoa kiitos sille järkevälle eduskunnalle, mikä edellisellä eduskuntakaudella oli koolla ja teki tämän ydinvoimaratkaisun, mihin asiaan, pakettiin, liittyy sitten myöskin tämän uusiutuvan energian käyttö ja siihen liittyvät ponnet ja lausumat, millä tätä asiaa on toteutettu ja tehty. Tosin kyllä täytyy tähän samaan syssyyn todeta, että paljon niistä asioista on vielä toteutumatta ja tekemättä, sen osalta maailmassa tämä asia on erittäin myöhässä muualla olemassa, kun Suomi on kerran kärkimaa tässä olemassa.

Jos sitten ajatellaan tätä uusiutuvien polttoaineitten käyttöä ja käytön lisäämistä, niin kyllähän yksi perinteinen pohja, mikä tätä asiaa on estänyt, on tämä riistoverotus, jos näin voisi todeta. Tämmöinen biopolttoaineen käyttö on valmisteverotuksessa enemmän, siis kalliimmin ja kovimmin verotettu kuin normaalit mineraalipohjaiset polttoaineet ovat olemassa. Näin ajatellen täytyy sanoa, että on muuten ihmeellistä elämää, kun näin katsellaan tätä ja näin on tehty. Ei ole järjen häivää siinä asiassa, että ei ole annettu hiukan periksi ja viety tätä asiaa parempaan suuntaan, ennen kuin tarvitsee nousta tämmöinen näin iso ääni ja näin iso meteli kuin tästä nyt on nousemassa ja syntymässä. Nimittäin ennustan sitä meteliä, että ellei tämä nyt johda johonkin toimenpiteisiin, niin syntyy semmoinen mellakka, että se väkisin on nousemassa ja nostamassa ja sen pohjalta nähdään, mitä tässä asiassa on olemassa.

Kun tätä maailmaa katsotaan tulevaisuudessa, kun todella tästä energiasta tulee myöskin liikennepolttoaineitten osalta ongelma, niin silloin kansa muistaa, että kyllä se ed. Hemmilän ja kokoomuksen aloite oli semmoinen, mikä johti tulokseen, ja sillä pohjalla olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin jo vuosia ennen. (Ed. Hemmilä: Elikkä kävi niin taikka näin!) — Niinpä näin taikka näin, niin aina kuitenkin tämä aloite on hyvä ja ensimmäinen allekirjoittaja voittajien joukossa muistetaan kansallissankarina, mutta toivottavasti niin huonosti ei mene yleisessä Suomen taloudessa ja maailmantaloudessa, että ed. Hemmilästä kansallissankari tämän takia tulisi.

Mutta kun katsotaan tätä maailmaa, tämä omavaraisuus polttoaineitten osalta tältäkin pohjin, kun polttonesteitten osalta sitä parannetaan ja hoidetaan, tekee Suomen aseman vahvemmaksi silloin, kun öljyn saatavuus ja hinta ovat sellaiset, mitkä ovat rajoittavat tekijät yleiseen kilpailukykyyn ja kasvuun. Kyllähän tietenkin nämä toimenpiteet olisivat edistyneet ja kulkeneet tavattoman paljon eteenpäin, mutta täytyy sanoa, että 70-luvun öljykriisin jälkeen, kun palattiin normaaliolotilaan, niin polttoaineitten hinta, öljyn hinta, maailmalla on vielä niin paljon huokea ollut olemassa, että ei ole oikein aidosti lähdetty kehittämään, hoitamaan, eikä otettu näitä vakaasti huomioon sellaisena velvoittavana ajatuksena, että olisi todella viety ja saatu Suomessa maailman eturivin maana tämä bioperäisten polttoaineitten osuus vahvemmaksi kuin se nyt on, kun tällä kertaa se on melko nolla.

Jos tätä maailmaa katsotaan omavaraisuuden kannalta, mitä sitten verotus tähän asiaan voisi vaikuttaa, pitäisi nähdä kaikin keinoin semmoista tukea jopa tähän bioperäisten polttoaineitten tuottamiseen, että se ei olisi valmisteverotettu, vaan sitä tuettaisiin tavalla taikka toisella varsinkin siinä vaiheessa, jos se raaka-aine on kotimaasta kotoisin. Näin ymmärtäisinkin tässä asiassa, että — kun tunnen ed. Hemmilän sielunelämää vähän tai jos en tunne, yritän vaistota — edustaja on kuitenkin vahvasti kotimaisuuden kannalla ja nähnyt varmaankin yhtenä lähtökohtana sen, että tämä raaka-aine, mistä tätä asiaa jalostetaan ja hoidetaan, on kotimaasta lähtöisin. Ja kun tunnen ne olosuhteet, mitkä Varsinais-Suomessa ovat olemassa muun muassa sokerijuurikkaan osalta, niin tähän aiheeseen nähden ja hoitaen nyt olisi nimenomaan se ajankohtainen aika siinä, että tämä juurikas voitaisiin hyötykäyttää, valjastaa tähän käyttöön ja saada semmoiseen tahtotilaan, että Suomi pärjää ja myöskin ne viljelijät pärjäävät edes jotenkuten siellä asiassa, kenellä tämä kokemus, taito ja tuotanto on olemassa. Jos ajatellaan tätä etanolituotantoa, kun siinä on muitakin mahdollisuuksia tämän sokerijuurikkaan, perunan, vehnän, ohran ja näitten lisäksi, niin kyllä viljelytuotantoa ja -menetelmiä pitäisi pystyä kehittämään ja hoitamaan, hoitamaan sillä lailla, että se johtaisi toimenpiteisiin.

Kun täällä keskustelussa on jonkun verran ilmennyt, että turpeen käyttöä myöskin näissä merkeissä voitaisiin lisätä ja kasvattaa, niin tämä turvekysymys olisi sellainen, mikä pitäisi nostaa myöskin tämän jälkeen vahvempana esille. Ja kun ed. Tiusanen täällä äsken puheenvuorossaan totesi, että eduskunta on äänestyksen jälkeen todennut, että se on hitaasti uusiutuva luonnonvara, ja samaan hengenvetoon lähti ed. Tiusanen toistamaan, että turve hänen mielestään ei ole uusiutuva energia- eikä luonnonlähde, niin tätä maailmaa katsottuna, jos turpeen kanssa on pelannut ja sekoitellut sitä, turpeessa oleva puu ei ole sen tulkinnan mukaan uusiutuva, mutta jos se puu on muuten kasassa, niin silloin se on uusiutuva. Jotain epäjohdonmukaisuuttahan tässä maailmanmenossa on olemassa, ja tämmöiset asiat pitäisi jokaisen suomalaisen selvittää, ainakin kansanedustajien, mitä merkitystä on puulla, jos se puu on uusiutuvana pinossa tai sitten jos se puu on siellä turpeen joukossa selvästi kantona ja puuna nähtävissä.

Näin, herra puhemies, vaatimattomin sanoin saattelen tätä eteenpäin sinne valiokuntakäsittelyyn hartaana toiveena, että tämä mitä pikimmin tulee välittömästi nopeitten toimenpiteitten alle ja ed. Hemmilän ainutlaatuinen aloite johtaa isänmaata hyödyttävään lopputulokseen.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on todellakin, ed. Lahtela, bioenergian käytössä Euroopan unionin kärkimaita. Energiankulutuksestamme lähes neljännes tuotetaan bioenergialla, mutta ei tästä kiitosta liiemmälti kannata tänne eduskuntaan jakaa, kyllä kiitosta kannattaa osoittaa erityisesti metsäteollisuudellemme, joka vastaa pääosasta bioenergian tuotosta ja käytöstä. Sen sijaan liikenteen biopolttoaineissa, joista täällä nyt lähinnä tänä iltana on keskusteltu, Suomi on valitettavasti takapajula. Se, että meillä tällä hetkellä vain 0,01 prosenttia on biopolttoainetta, on todellakin hävettävän vähän, ja tämän vuoksi on ymmärrettävää, että tämä asia kiinnostaa tässäkin salissa.

Suomessa siirtyminen biopolttoaineiden nykyistä suurempaan käyttöön edellyttää muutoksia lainsäädäntöömme ja paljon nykyistä aktiivisempaa politiikkaa. Potentiaalia meillä on, sillä Suomella on Ruotsin ohella Euroopan suurimmat bioenergiaresurssit. Eräiden tutkijoiden arvioiden mukaan me voisimme biopolttoaineissakin olla omavaraisia tai ainakin tulla tulevaisuudessa omavaraisiksi.

Euroopan unionin alueella biopolttoaineiden tuotanto on tasaisesti kasvanut, biodieselin osalta 55 000 tonnista vuonna 1992 noin 2 miljoonaan tonniin vuonna 2004 ja etanolin osalta vastaavasti 48 000 tonnista noin 0,5 miljoonaan tonniin. Muun muassa Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa panostetaan nyt määrätietoisesti verohelpotusten ja muiden porkkanoiden avulla biopolttoaineiden osuuden lisäämiseen. Ruotsissa on jo kauan systemaattisesti edistetty biopolttoaineiden käyttöä ja ne on kokonaan vapautettu polttoaineverosta.

Mielestäni on erittäin hyvä, että Euroopan unionin piirissä on herätty kannustamaan biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä. Asia on tärkeä ensinnäkin omavaraisen polttoainetuotannon turvaamiseksi. Me emme pitkän päälle voi laskea öljyn varaan. Arvioiden mukaan tällä hetkellä tunnetut öljyvarat riittävät vain noin 40 vuodeksi, ja mitä niukempi hyödyke öljystä tulee, sitä enemmän saamme siitä maksaa.

Toiseksi on tärkeää panostaa biopolttoaineisiin siksi, että näin voidaan vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Maamme kasvihuonekaasupäästöistä liikenne tuottaa noin 15 prosenttia eli siis varsin merkittävän osuuden. Jos me onnistumme vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, niin tarpeemme hankkia esimerkiksi päästöoikeuksia vähenee oleellisesti.

Biopolttoaineiden valmistaminen tai käyttö ei sinänsä ole mikään ongelma. Esimerkiksi etanolia voidaan valmistaa niin sokerijuurikkaasta, viljasta kuin puustakin, biodieseliä taas öljykasveista, kuten rypsistä. Käytön lisääminen on helpointa siten, että bensiinin joukkoon lisätään etanolia, 5—10 prosenttia voidaan lisätä hyvinkin, ilman että siitä aiheutuu autojen moottorille ongelmia. Toinen tie on se, että valmistetaan etanolia käyttäviä autoja. Ruotsissa tämä on jo toteutettu, ja vaikuttaa siltä, että etanolia käyttävät autot ovat tulossa yhä suositummiksi. Ruotsissa on myös toteutettu kattava etanolin jakelujärjestelmä.

Mielestäni biopolttoaineiden tuotannon ja käytön lisääminen edellyttää verotuksellisia toimia. Tässä mielessä nyt käsittelyssä oleva ed. Hemmilän ym. lakialoite on hyvin perusteltu avaus. Euroopan unionin maista Iso-Britannia, Saksa, Itävalta, Ranska, Italia, Ruotsi ja Tšekki ovat antaneet verohelpotuksia bioperäisten polttoaineiden tuottajille. Näin on mielestäni meneteltävä myös Suomessa. Tällä hetkellä Suomi lieneekin ainoa Euroopan unionin maa, joka biokaasua lukuun ottamatta verottaa liikenteen biopolttoaineita kovemmin kuin fossiilisia.

Arvoisa herra puhemies! Minä toivon, että ministeri Pekkarisen asettama asiantuntijatyöryhmä osaltaan löytää toimivia lääkkeitä biopolttoaineiden käytön nopeaan lisäämiseen maassamme. Mielestäni Suomenkin on ripeästi liityttävä niiden maiden joukkoon, jotka määrätietoisesti ryhtyvät kehittämään ja toteuttamaan vaihtoehtoja öljypohjaisille polttoaineille. Osaamisesta se ei ole kiinni, Suomella on uskoakseni kaikki edellytykset nousta biopolttoaineiden mallimaaksi.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Sekä kunnallispolitiikassa että eduskunnassa pätee kokemuksieni mukaan sanonta, että paras tapa tuhota hyvä asia on tehdä siitä aloite. Politiikka on raadollista, eikä yksityisen kansanedustajan aloitteelle anneta riittävästi painoa, vaikka ajatus ja ehdotus olisi kuinka mielekäs ja tarkoituksenmukainen tahansa. Istuvan hallituksen arvovallalle ei nimittäin sovi tunnustaa, että yksityinen kansanedustaja on kekseliäämpi tai aloitteellisempi kuin kokonainen parlamentaarinen hallitus ja sen taustalla oleva laaja asiantuntijakoneisto. Tämän vuoksi myönnän, että en ole kovin ahkera aloitteiden tekijä. Usein paras tapa toteuttaa hyvä idea on istuttaa se oikeaan maaperään eli antaa pisteet toisille.

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilän erinomaiselle lakialoitteelle nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta en toivo edellä kuvaamaani kohtaloa. Olen yksi aloitteen 144:stä allekirjoittajasta, ja toivon, että tuo aloite käsiteltäisiin mahdollisimman pian. Tästä ei hallitus menetä mainettaan, päinvastoin parantaa kolhiintunutta kuvaansa tukemalla energiatehokasta ja ympäristöystävällistä tapaa tuottaa liikenteelle valmisteverotonta biopolttoainetta.

Arvoisa puhemies! Medialle haluan antaa aloitteen esittelyn osalta tunnustusta. Toivoisin, että ed. Hemmilän ja 143 muun kansanedustajan allekirjoittaman aloitteen käsittelyä seurataan julkisuudessa ainakin niiden medioiden toimesta, jotka ovat olleet aloitteellisia tämän lakialoitteen julkistamisessa. Se olisi mielestäni oivallinen tapa ravistella hallitusta sen suhtautumisesta yksityisen kansanedustajan työhön, ja olisihan se myöskin hyvin oivallinen tapa kertoa eduskunnasta yksityisten kansanedustajien osalta myöskin positiivisia asioita.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn samalla tavalla kuin edellinenkin puhuja siihen, että tämän lakialoitteen ehkä suurin ansio on siinä, että se kertoo koko eduskunnan ajattelutahdosta tai lähes koko eduskunnan, kun 144 edustajaa on tässä mukana. Se kertoo siitä, että täällä on suuri halu toisaalta turvata suomalaisen maanviljelijän toimintaedellytyksiä, koska meiltä vapautuu huomattava määrä peltohehtaarikapasiteettia, ja toisaalta viisaalla tavalla edistää ympäristönsuojelua.

Täällä on aika monessa puheenvuorossa viitattu siihen, että Ruotsi on tässä asiassa ollut meitä edellä; se pitää paikkansa. Tässä tulee myös kuitenkin muistaa se, että Ruotsissa on huomattavaa autoteollisuutta ja myöskin nimenomaan ruotsalaiselle autoteollisuudelle on yksi tulevaisuuden mahdollisuus entistä voimakkaammin panostaminen biopolttoaineisiin, joten se on siltäkin kannalta ymmärrettävää.

Meidän osaltamme ed. Hemmilä on nyt aivan oikeassa, että ajankohta on juuri tällä hetkellä, ja tämä varmasti lisää painetta siihen suuntaan, että hallitukselta on tultava tämän suuntainen esitys hyvinkin nopeasti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Hemmilä on tehnyt hyvän lakialoitteen, johonka on ollut ilo minunkin yhtyä kärkipään allekirjoittajien joukossa yhtenä mukaan. Aloite on joka suhteessa kannatettava, myönteinen. Sillä luodaan kotimaista energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta. Tällä autetaan maaseudun elinkelpoisuuden säilymistä ja myönteistä kehitystä ja tällä suojellaan myöskin luontoa ja ympäristöä. Aloitteella on vain positiivisia vaikutuksia, työllisyyttäkään tässä asiassa unohtamatta.

Tämä aloite katsoo voimakkaasti eteenpäin. Maailmassa varmasti energian hinta, erityisesti öljyn hinta, tulee voimakkaasti nousemaan. Öljyvarat ehtyvät. Erityisesti Kiinan ja Aasian öljynkäytön voimakkaasti lisääntyessä on aivan selvää, että öljyn hinta maailmalla tulee nousemaan. On aivan ennakoitavissa, että meidän itäinen naapurimme tulee vastaisuudessa hyvin vahvasti viemään energiaa juuri Kiinaan ja Aasian suuntaan, ja tämä varmasti lisää myös hintaa, mitä joudutaan tuontienergiasta maksamaan.

Aloitteella voimme turvata kotimaista omavaraisuutta, turvata energian kohtuullisen hinnan säilymistä, omaa työllisyyttä. Kaikki nämä ovat hyvin myönteisiä näkökohtia, ja tämän vuoksi toivon, että aloite, jonka allekirjoittaja olen, johtaisi myönteiseen tulokseen.

Aiemmin olen itsekin tehnyt aloitteita, joilla tähtään bioenergian verohelpotuksiin ja verovapautuksiin. Nuo minun aloitteeni ovat olleet lähinnä lämpöenergiaan liittyvää toimintaa, mutta tässä keskitytään nimenomaan polttoaineisiin. Minä ymmärrän, että kun täällä puhutaan polttoaineista, ei ole ainoastaan liikennepolttoaineista vaan myöskin lämmityspolttoaineista kyse. Toivon, että tämä käytäntö voisi edetä.

Menetelmät, joilla vaikkapa ohrasta voidaan kehittää lämmityspolttoöljyä, ovat melko yksinkertaisia. Eräs laukaalainen insinööri aikoi minunkin syntymäkotini navetan karjakeittiössä koe-erän tuollaista valmistaa, mutta se nyt ei kuitenkaan viime syksynä vielä toteutunut. Mutta tällaiset menetelmät ovat olemassa. Minä uskon, että tässä päästään hyvinkin monimuotoisilla käyttömenetelmillä tuottamaan energiaa jopa yksityistalouksissa tai muutaman talouden puitteissa ihan yksityisesti kuin myös sitten paljon laajemmaltikin.

Samalla on todettava se, minkä ed. Aulis Ranta-Muotio äsken puheessaan sanoi, että juuri Pohjoismaiden neuvosto pitäessään valiokuntakokouksia tammikuun loppupuolella Oslossa hyvin voimakkaasti puhui bioenergiasta. Bioenergia oli se sana, joka oli Pohjoismaiden neuvoston valiokuntakokouksissa esillä.

On hyvä, että ed. Hemmilän lakialoite, johonka me hyvin laajalla joukolla olemme yhtyneet, on ollut myös laajalti mediassa esillä jo ennen lähetekeskustelua ja varmasti tulee olemaan myös tämän jälkeen ja toivon mukaan myös aloitteen valiokuntakäsittelyssä siten, että yhdessä hallituksen toimien kanssa bioenergian käyttö voimakkaasti ja mahdollisimman nopeasti tulee todellisuudeksi.

Arvoisa herra puhemies! Toivon aloitteelle myönteistä jatkokäsittelyä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä vielä lopuksi kiittää kaikkia kollegoja tuesta tämän keskustelun aikana, tuesta nimenomaan puhtaille energianlähteille. Se, että näin, voi sanoa, monen tunnin keskustelun aikana ei ole ainakaan minun korviini kantautunut yhtään poikkipuolista sanaa, tätä aloitetta ei ole yritetty millään tavalla taklata täällä, osoittaa paitsi sen, että eduskunnan suurella enemmistöllä on tahtoa hoitaa tämä asia, niin myöskin sen, että tämä suuri enemmistö ei niin vain muuta mielipidettään yön yli nukuttuaan. Eli kaikki, jotka ovat tämän hankkeen taakse asettuneet aiemmin, ovat yhä edelleen sitä mieltä.

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet myöskin monien eduskuntapuolueitten puheenjohtajat, eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Ainoastaan luonnollisesti hallituspuolueitten puheenjohtajat eivät ole allekirjoittaneet eli ovat jättäytyneet ulkopuolelle. Totuuden nimessä on tunnustettava, että en heiltä kyllä tohtinut nimeä tähän pyytääkään.

Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja, erinomaisen asiantuntevia puheenvuoroja. Nyt sopiikin toivoa, että kun EU:n ohella niin monet tahot kotimaassa ovat jo pitkään pyrkineet vaikuttamaan siihen, että ...

Arvoisa puhemies! Niin, olin sanomassa, että kun niin monet tahot myöskin kotimaassa ovat pyrkineet jo pitkään vaikuttamaan siihen, että biopolttoaineiden yleistymisen turhat esteet poistuisivat, ja kun näin selkeä, todella selkeä, eduskunnan enemmistö, lähes 150 edustajaa, nyt on ilmaissut tahtonsa, niin toivottavasti, ja uskon niin, verouudistus etenee valiokunnassa mahdollisimman nopeasti ja laki voidaan säätää vielä näillä valtiopäivillä. Se, että laki voitaisiin säätää näillä valtiopäivillä ja vieläpä käsitellä eduskunnassa valmiiksi ennen lumien sulamista, olisi myöskin erinomainen signaali ajatellen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkamista heinäkuun alussa. Suomi voisi muille Euroopan unionin jäsenvaltioille osoittaa tässä asiassa voimakkaan tahtotilan.

Siitä huolimatta, että näin suuri eduskunnan enemmistö on asettunut tämän hankkeen taakse elikkä on biopolttonesteiden valmisteveron poistamisen puolesta, niin olen täysin tietoinen siitä, että tässä tarvitaan myöskin hallituksen tahtoa, niin että kaikki se, mitä hallitus voi nyt tehdä tämän asian eteenpäinviemiseksi, on tietenkin tervetullutta ja kaikki se työ tarvitaan. Ei riitä pelkästään meidän kansanedustajien tahto; tarvitaan hallituksen tekoja. Nyt pitää päästä tekoihin pelkkien selvitysten ja puheitten sijaan.