Herra puhemies! Suomi on tänään vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Kansainvälinen kilpailukykymme on huippuluokkaa, ja bruttokansantuotteella mitattuna olemme yksi läntisen maailman vauraimmista valtioista. Vuonna 2003 hallitus löi kiinni jo kuuluisiksi muodostuneet menokehykset. Kehykset eivät jousta, vaikka köyhyys on vakava ongelma ja budjetti on ylijäämäinen. Hallitus kieltäytyy puuttumasta eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymiseen vetoamalla sovittuihin menokehyksiin. Hallituksen paatuneisuuden osoittaa se, että rahaa ei tipu, vaikka köyhyys lisääntyy, kuntapalvelut kurjistuvat eikä kehitysyhteistyömäärärahatavoitteitakaan saavuteta.

Väestön hyvinvointierot vain jatkavat kasvuaan. Stakesin viimeisimpien tutkimusten mukaan noin 600 000 ihmistä elää köyhyysriskirajan alapuolella, ja tämä (Puhemies: Saammeko kysymyksen?) ryhmä kasvaa yleisen ansiotason kasvaessa. Erityisesti lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet ovat tässä köyhyysriskissä. (Puhemies: Saammeko kysymyksen, edustaja?)

Aikooko hallitus puuttua yhä kasvaviin tuloeroihin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysyjä lähti liikkeelle siitä, että Suomen talous on kehittynyt erittäin hyvin, me olemme vauras talous. Osana sitä on ollut se, että työllisyyskehitys on parantunut selvästi erityisesti viimeisen vuoden aikana, ja työllisyyden parantuminen on varmin ja kestävin tapa myös tuloerojen kaventamiseen ja vaurauden jakamiseen, hyvinvoinnin jakamiseen laajemmalla kentällä. Tämä on ollut hallituksen poliittinen linja.

Hallitus on toimikaudellaan joko palveluihin tai tulonsiirtoihin satsannut yli miljardi euroa lisärahaa, joka on se hallituksen panostus myös kysyjän mainitsemiin ongelmiin. Hallitus pyrkii myös loppukautensa noudattamaan niitä kehyksiä, joista päätettiin. On tärkeää, että huolehditaan valtiontalouden kurinalaisuudesta. Siitä huolehtiminen ei ole estänyt sitä, että talous on kehittynyt myönteisesti, työllisyys on parantunut ja sitä kautta ihmisten hyvinvointi paranee.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen Stakesin tutkimus ei ole vielä pystynyt ottamaan huomioon niitä viimeaikaisia toimia, joita hallitus on päättänyt, muun muassa tämä asumisen omavastuun 7 prosentin poistaminen, joka vaikuttaa nimenomaan näihin köyhimpiin lapsiperheisiin, erityisesti yksinhuoltajiin, joita siellä toimeentulotuessa tältä osin on paljon, ja tietysti sitten ovat nämä muut tulonsiirrot. Meillähän on nyt, voi sanoa, perhepolitiikassa tapahtunut käänne verrattuna siihen, kun ed. Lapintien puolue oli hallituksessa. Elikkä nyt on kyetty myöskin tulonsiirroilla auttamaan, lapsilisillä, yksinhuoltajakorotuksella, kotihoidon tuella ja pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempainpäivärahoja nostamalla, elikkä kaikkein pienimpiä etuuksia on nostettu. Meillä on vielä mahdollisuus tällä hallituskaudella Kansallisen sosiaalihankkeen puitteissa puuttua kaikkein heikko-osaisimpien asemaan, ja tulemme näin myöskin tekemään. Meillä on myöskin menossa useita tällaisia lakipaketteja (Puhemies: Aika!) lastensuojeluun liittyen, vammaispolitiikkaan liittyen, jotka myöhemmin realisoituvat.

Herra puhemies! Kaikista näistä selittelyistä huolimatta tuloerot kasvavat ja hallituksen viimevuotinen budjettitalous oli 3 miljardia euroa ylijäämäinen. Miten kehtaatte väittää, että ylimääräistä rahaa ei riittäisi mihinkään muuhun kuin valtionvelan lyhentämiseen? Esimerkiksi kalleusluokitus on edelleen poistamatta, ja se aiheuttaa sen, että maaseudulla tai vaikka Turussa asuva kansaneläkeläinen saa 250 euroa vuodessa vähemmän kansaneläkettä kuin helsinkiläinen kansaneläkeläinen. Eli kaikkein köyhimpien ihmisten ja kaikkein vähätuloisimpien ihmisten ahdinko vain lisääntyy, eikä valtiontalous ole miinuksella, vaan siellä on liikkumavaraa.

Minkä takia sitoudutte tällaisen menokehysvalehtelun taakse ettekä kuitenkaan anna rahaa niille, jotka sitä todella tarvitsevat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, hallitus koko kaudellaan tulee lisänneeksi pääasiassa palvelujen parantamiseen ja tulonsiirtoihin noin 1,1 miljardia euroa vuositasolla. Se on se panostus, joka myös kysyjän mainitsemiin tarkoituksiin on osoitettu. Se on merkittävä summa, vanhassa rahassa laskettuna noin 6 600 miljoonaa vanhaa markkaa. Kyllä se näkyy. Uskon, että se tulee näkymään myös näissä tulevissa tilastoissa. Kalleusluokituksen osalta muistaakseni on linjaus olemassa siitä, että vuonna 2008 tämä ero poistuu, joka ero on ollut hyvin pitkään, mutta se tullaan poistamaan ja tältä osin ne epäkohdat ja eriarvoisuus, jotka kuntien kalleusluokitukseen liittyvät, tulevat poistumaan.

Arvoisa puhemies! Tuo Stakesin tutkimus oli siinä mielessä huolestuttava, että siinä todettiin, että näillä nykyisillä politiikan linjauksilla muutosta tähän tilanteeseen ei ole nähtävissä, vaan köyhyys jatkaa kasvuaan ja erityisesti juuri lapsiperheitten eriarvoistuminen keskenään jatkuu. Tämä näkyy todellakin siellä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Suomi on niitä harvoja Länsi-Euroopan maita, missä ei ole minkäänlaista verotuksellista tukea lapsiperheille. Kristillisdemokraatit ovat jo useana vuonna esittäneet sitä, että meidän tulisi saada tällainen lapsen huoltajan ansiotuloverovähennys käyttöön. Nyt on teidän hallituksenne viimeinen kehysriihi käsillä.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä lapsiperheitten kurjistuminen saadaan pysähdytettyä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit olivat muistaakseni hallituksessa silloin, kun tämä lapsivähennys verotuksesta poistettiin. Me olemme tämän hallituksen kaudella lapsiperheisiin liittyen muun muassa puuttuneet siihen ehkä kaikkein kärjekkäimpään epäkohtaan, joka liittyi pienimpiin äitiyspäivärahoihin, jotka olivat kerta kaikkiaan alhaisella tasolla. Niihin on tehty tämän hallituksen ja myös eduskuntakauden aikana kuukausitasolla muistaakseni 94 euron korotus, joka on selvästi korkein korotus kaikista tulonsiirroista, jotka on tehty. Se kohdistettiin nimenomaan kaikkein pienimpiin äitiyspäivärahoihin ja kohdistui niihin lapsiperheisiin, jotka varmasti olivat tuen tarpeessa.

Arvoisa puhemies! On se tietysti hauskaa, että tämä kalleusluokitus poistuu vuonna 2008, mutta se ei ole ainoa asia, jonka hallitus lupaa, että tapahtuu seuraavan hallituksen aikana ja tulee seuraavan hallituksen rahoitettavaksi. Samaten on todettava lapsilisistä, että vaikka yhden lapsen perheitten nimellistä lapsilisää korotettiin, lapsilisien reaaliarvo tulee tämän hallituksen päättäessä olemaan pienempi kuin se oli hallituksen alkaessa, koska inflaatiokin tässä välissä jatkaa. Mutta me tiedämme, että olisi yksi hyvin yksinkertainen keino puuttua hyvin suureen osaan köyhyyttä, ja se olisi työmarkkinatuen nostaminen. Se ei maksaisi kovin paljon, jos se tehtäisiin siten, että se irrotetaan muusta työllisyysturvasta.

Onko tämmöisiä suunnitelmia hallituksessa olemassa lainkaan, että työmarkkinatukea nostettaisiin, mikä myös vähentäisi ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta ja saisi monta asiaa menemään, ikään kun natsaamaan, paremmin paikalleen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että työmarkkinatuen tasokorotus helpottaisi monien niitten kaikkein köyhimpien perheiden tilannetta. Mutta esimerkiksi viime budjettiriihen yhteydessä hallitus päätyi siihen, että tuo korotus tehtiin toimeentulotuen asumisomavastuuseen, koska se tulee sitten suoraan ihmisten taskuun. Jos työmarkkinatukeen olisi silloin tehty korotus, niin itse asiassa osa toimeentulosta olisi sen syönyt pois ja sitä kautta nettotulot eivät välttämättä olisi nousseet. Mutta kehysneuvottelujen yhteydessä päätetään budjetista kokonaisuudessansa, ja siellä on varmasti hyvin monia asioita esillä.

Arvoisa puhemies! Täällä jo vastattiin yksinhuoltajaperheiden köyhyyttä koskeviin kysymyksiin. Mehän muistamme, että yksinhuoltajakorotus oli 3 euroa, ja sillä ei vielä valitettavasti köyhyyttä poisteta. Haluaisin tietää:

Mitä esimerkiksi tämän Kansallisen sosiaalihankkeen tiimoilta on ajateltu nimenomaan tämän ryhmän kohdalla, ja millä tavalla esimerkiksi voidaan ja hallitus aikoo puuttua siihen, että monen yksinhuoltajan kohdalla ongelma on esimerkiksi pätkätyöt? Se taas liittyy esimerkiksi tähän sovitellun päivärahan ongelmaan, jonka vuoksi syntyy epätarkoituksenmukaisia tilanteita työn vastaanottamisen suhteen.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä kuitenkin yksinhuoltajalapsilisäkorotus tuli jokaisesta lapsesta, kun sen sijaan lapsilisissähän tuli vain yhdestä lapsesta. Tässä haluttiin painottaa yksinhuoltajiin päin sitä summaa, joka meillä nyt sitten oli käytössä. Nyt yksinhuoltajat tarvitsevat erityisesti palveluja, päivähoitopalveluja, pystyäkseen käymään töissä. Nyt ensimmäistä kertaa yksityisen hoidon tukea on tällä vaalikaudella kyetty korottamaan, ja hyvin monet voivat käyttää joustavasti tätä palvelua, koska siellä on ainakin saamani tiedon mukaan paremminkin joustoja kuin kunnallisessa päivähoidossa. Myöskin kunnallista päivähoitoa on varmasti näitten palvelujen kautta yksinhuoltajilla mahdollisuus käyttää ja saada. He tarvitsevat paljon palveluja, ja nyt on näihin palveluihin panostettu. Kaiken kaikkiaanhan nyt tällä vaalikaudella on ollut lapsi- ja perhepoliittinen painotus, jotenka kyllä tästä yksinhuoltajatkin ovat hyötyneet, mutta varmasti haastetta on.

Arvoisa puhemies! Tämä Stakesin tutkimus köyhyyden ja syrjäytymisen syistä on ilmeisesti nyt nostanut uudelleen eduskunnassa keskusteluun nämä ongelmat, joista monet suomalaiset köyhät kärsivät. Se on tietysti paikallaan. Kuitenkin haluaisin itse, sosiaali- ja terveysvaliokunta kun tätä asiaa on selvitellyt, korostaa sitä, että meillä tehdään tätä sosiaalipuolen lainsäädäntöä hajanaisesti, niin että toinen lainsäädäntö ei tuo aina toiseen selvyyttä, mitä se vaikuttaa, ja sitä kautta sitten nämä etuudet ovat muodostuneet sellaisiksi, että toinen etuus syö toista. Esimerkkinä voin mainita, että kun lapsilisiä korotettiin 10 euroa, niin yksinhuoltajilta otetaan sitten toimeentulotuessa tämä 10 euroa pois. Monia muita perhepoliittisia etuja on tähän sidottu. Minä kysyisin arvoisalta ministeriltä:

Milloin me saamme sellaisen kokonaisvaltaisen selvityksen näitten etuuskäytäntöjen selkeyttämisestä, että pääsisimme tästä kansalaisten eriarvoistamisesta lakiin nähden eroon?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kun maksutoimikunta esitti näitä maksujen korotuksia esimerkiksi päivähoitomaksuihin tai maksurakenteen muutosta, niin siinä yhteydessä sosiaalipoliittinen ministerivaliokunta otti kannan, että kokonaisuuden pitää olla selvillä, ennen kuin mitään muutoksia voidaan tehdä. Tätä kokonaisuutta juuri nyt selvitetään, jossa katsotaan lapsiperheitten tulonsiirrot, maksut ja se toimeentulon kokonaisuus. Vasta siltä pohjalta voidaan sitten katsoa, mitä uudistuksia olisi tehtävä. Mutta olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että tämä on vuosien mittaan pala palalta rakentunut viidakko, jota on vaikea yhtäkkisesti korjata tai saada kovin selkeäksi nopealla aikataululla. Pyrkimys on katsoa tämä kokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Syrjäytymisen olennaisena syynä tutkimusten mukaan meidänkin yhteiskunnassamme alkavat aivan selvästi olla alkoholin aiheuttamat ongelmat. Se aiheuttaa sosiaalisia ongelmia perheissä. Kun tässä on puhuttu lapsista, niin tiedämme, mitä ongelmia aiheutuu lapsille. Työelämässä se aiheuttaa ongelmia, liikenteessä traagisia tilanteita. Se alkaa olla suurin yksittäinen syy ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen ja myöskin kuolleisuuden aiheuttaja. Tutkimusten mukaan saatavuus ja hinta ovat kaksi tekijää, jotka olennaisesti vaikuttavat alkoholin aiheuttamiin ongelmiin.

Miten hallitus aikoo näitten kahden tekijän kohdalla toimia? Valtiovarainministeriöltä olisi mielenkiintoista kuulla, mitenkä tämä verotusasia hoidetaan. Aiotaanko siihen puuttua?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä ministeri Hyssälän pitäisi kertoa koko se paketti, josta tänään on hallituksen neuvotteluissa sovittu. Sitten saatavuuteen liittyen: Meillä oli eilen hallituksen iltakoulussa käsittelyssä lähinnä kaupan aukioloaikoihin liittyen kysymys myös alkoholin myynnin laajentamisesta vähittäiskaupan piirissä, ja sen yhteydessä tehtiin alustava linjaus siitä, että tarjontaa ei tätä kautta tulla lisäämään, vaan asia tullaan käsittelemään ennen muuta kansanterveydellisestä näkökulmasta. Mutta selonteko asiasta valmistuu tämän kevään kuluessa. Ministeri Hyssälä voisi esitellä tämän varsinaisen paketin.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys koski alkoholin saatavuutta, ja siihen on tänään tehty rajoituksia. On rajoitettu, että alkoholia saa aamulla vasta kello 9:ltä. Varoitusmerkinnät "Alkoholi voi vaurioittaa sikiötä" tulevat pulloihin, ja hinnoitteluun ja myynnin edistämiseen puututaan sillä tavalla, että polkumyyntiä ei sallittaisi eikä se hinta voisi olla vetonaulana millään tavalla ravintoloissa tai kaupoissa paljousalennusten tai muitten tällaisten merkeissä. Sitten tv:ssä alkoholimainonta ei ennen kello 21:tä illalla olisi sallittua ja elokuvissa ei myöskään lapsille sallituissa näytöksissä. Tähän liittyy myöskin lisää valvontaa ja tällaista muuta yhteistoimintaa.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten hyvinvointi 2006 -kirjaan sisältyy ennuste siitä, että nykyisillä politiikan linjauksilla tuloköyhyys jatkaa Suomessa kasvuaan. Mikäli erojen kasvua halutaan estää, olisi vero- tai tulonsiirtopolitiikkaa jatkossa suunniteltava voimakkaammin tulonjakonäkökulmasta, joka on jäänyt talouskasvun ja työllisyystavoitteitten varjoon. Hallitus on hoitanut suurituloisten asiaa antamalla heille kohtuuttomia verohelpotuksia ja poistamalla varallisuusveron. Kysyn pääministeriltä:

Milloin hallitus aikoo myös muistaa köyhät, lapsiperheet ja pientä palkkaa saavat ihmiset?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vasta viime syksyn aikana eduskunta hallituksen esityksestä teki lukuisia päätöksiä, joiden vaikutus tulee olemaan vuositasolla muistaakseni noin 80 miljoonaa euroa ja joilla kohdistetaan taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa oleviin ihmisiin tukia. Sen päälle on tietysti laskettava ne kaikki muut tulonsiirtojen lisäykset, joita tämän vaalikauden aikana on tehty, joissa painotukset ovat ehkä ennen muuta olleet lapsiperheissä, koska se oli selkeästikin tämän vaalikauden eräs painopiste.

Arvoisa puhemies! Ministerit eivät nyt vastanneet ed. Rundgrenin varsinaiseen ydinkysymykseen. Tuo hallituksen alkoholipolitiikkapaketti varmasti sisältää hyviä asioita, mutta on ongelman laajuuteen nähden kyllä valitettavasti aika lailla näpertelyä. Toistankin tuon ed. Rundgrenin kysymyksen:

Mitä aiotaan tehdä alkoholiverolle? Se on se varsinainen suuri kysymys tässä asiassa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Äsken kuvattiin ne päätökset, joista hallituksen piirissä on neuvoteltu ja päätetty, ja niihin ei sisälly veroihin puuttumista. Kun ed. Rundgren kysyi saatavuuteen ja tarjontaan liittyvistä kysymyksistä, kuvasimme ne päätökset, joita on tehty saatavuuteen ja tarjontaan liittyen. Siellä on myös lähinnä tämmöiseen alkoholin alennusmyyntipolitiikkaan liittyen tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat myös hinnoitteluun.

Arvoisa puhemies! Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen: Lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa erittäin voimakkaasti naisten asema työmarkkinoilla. Meillä on ollut kolmikantainen työryhmä, jossa on pyritty löytämään ratkaisua perhevapaakustannusten jaosta. Ministeri Haatainen ei valitettavasti ole paikalla, mutta olisin kysynyt pääministeriltä:

Aikooko hallitus hoitaa tämän ongelman kuntoon tällä hallituskaudella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Asia on valmistelussa, myös kolmikantaisessa valmistelussa. Siihen palataan, mutta kyselytunnilla siihen on paras palata silloin, kun asianomainen ministeri on paikalla.

Arvoisa puhemies! Yksi ryhmä, joka on Suomessa köyhyysloukussa, ovat omaishoitajat ja heidän perheensä. Omaishoitajan palkkiota on kyllä nostettu, mutta tämä 300 euroa ei ole vielä lähelläkään riittävää määrää, kun tiedetään, että omaishoitajat tekevät arvokasta työtä koko yhteiskunnalle hoitamalla kotona sellaisia henkilöitä, jotka muuten olisivat laitoshoidossa. Lisäksi koska tätä palkkiota ei ole pakko maksaa, kunnat tämän asian itse päättävät.

Aikooko hallitus tehdä vielä tällä kaudella jotain, millä omaishoitajien asemaa parannetaan?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme juuri nyt saaneet valmiiksi ohjeistuksen kunnille, oppaan, jota myös omaishoitajat varmasti käyttävät, niistä kriteeristöistä, joilla tullaan omaishoidon piiriin. Omaishoitolakihan tuli voimaan vasta tämän vuoden alussa, ja se kyllä omaishoitajien asemaa parantaa. Se pitkässä juoksussa turvaa aivan eri malliin kuin aiemmin, kun on oma laki. Tämä, että pienintä palkkiota korotettiin 67 euroa kuukaudessa, on hyvä asia. Joissakin kunnissa on maksettu. On ollut monia luokkia niissä maksuissa, ja nyt ne on sitten yhtenäistetty, jolloinka ainakin meidän tietojemme mukaan muutamissa kunnissa on ollut niin, että on näitä palkkioita alennettu. Tämä ei tietenkään ollut lain tarkoitus. Ja kun tämä laki ja tämä pienin korotus on tullut, me olemme budjettirahoituksen myöskin siihen valtionosuuteen antaneet.

Kaiken kaikkiaan tämä lakihan tuo nyt aika paljon omaishoitajille (Puhemies koputtaa) uutta, muun muassa virkistysvapaat jne.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on tehnyt hyviä toimenpiteitä, joilla varmasti pitkässä juoksussa vaikutetaan lapsiperheiden arkeen. Kaikkia ongelmia nämä eivät kuitenkaan korjaa. Esimerkiksi juuri tämä lapsilisän korotus kaikkein köyhimmille ei toteudu. Päivähoitomaksut ovat yksinhuoltajaperheille, yhden kukkaron perheille, varsin epäreiluja. Samoin perhekoon määrittelyssä on ongelmia. Oikeastaan olisinkin kysynyt kutakuinkin saman kysymyksen kuin edustajakollega Valto Koski täällä kysyi, johon ministeri Hyssälä vastasi, mutta jatkaisin tuota kysymystä kysymällä:

Milloin tämä työryhmä saa työnsä valmiiksi, eli koska näitä jo vuosia tiedossa olleita ongelmia aletaan korjata?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämän kevään aikana tämä työryhmä saa työnsä valmiiksi, mutta saammeko siitä esitykset heti eteenpäin, kun meillä on aika massiiviset lakipaketit menossa tuolla ministeriössä, sitä en osaa luvata. Mutta me katsomme tämän kokonaisuuden ja myöskin tämän kannustavuusnäkökulman, ettei tule näitä loukkuja, jolloinka ei niiden takia taas kannata ottaa työtä vastaan jne. Myöskin ministeri Filatov on ollut mukana siinä sosiaalipoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa yhdessä näitä asioita on katsottu.