Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Eduskuntatyö päättyy tämän vaalikauden osalta tähän viikkoon. Tänään käsittelemme aihetta, joka on myös tulevan vaalikauden kannalta äärimmäisen tärkeä, nimittäin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä.

Tässä pääministerin ilmoituksessa käyn läpi neljä asiaa: Ensimmäiseksi palautan mieleen sen tärkeimmän eli sen, mikä on Suomen talouden tilannekuva ja miksi hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on tehty. Toiseksi esitän katsauksen ohjelman toteutumiseen sen keskeisillä osa-alueilla. Kolmanneksi käyn läpi ohjelman kestävyysvajevaikutuksia ja sitä, mitä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tulevalla vaalikaudella tehdä. Neljäntenä ja viimeisenä kohtana käännän katsetta eteenpäin: mitä olemme tästä rakennepaketista oppineet, ja mitä ensi vaalikaudella on tehtävä, jotta suomalainen hyvin-vointiyhteiskunta olisi kestävällä pohjalla.

Arvoisa puhemies! 1) Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei ole kestävällä pohjalla. Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje. Mitkä ovat syyt tähän vajeeseen? Näistä tärkeimmät ovat väestön ikääntyminen, kokonaistuottavuuden heikko kehitys, liian vähäiset investoinnit ja tästä johtuva pääomakannan kasvun hidastuminen, talouden heikko kasvupotentiaali sekä julkisen talouden tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino.

Suomalaisten ikääntyminen kasvattaa ikäsidonnaisia menoja, kuten eläkkeiden sekä terveys- ja vanhuspalveluiden menoja, nopeasti ja vielä pitkään. Näiden menojen kasvu uhkaa voimakkaasti kasvattaa kuntien velkaa.

Vuoden 2008 jälkeen tuottavuuskehitys on ollut vaisua. Korkean tuottavuuden toimialojen tuotanto ja korkean jalostusasteen vienti ovat supistuneet merkittävästi. Palvelualoilla tuottavuuskasvu on ollut hidasta, vaikka alat ovat edelleen pysyneet merkittävinä työllistäjinä.

Viime vuosina investointiaste on alentunut eli yritykset ovat vähentäneet investointeja. Kun yritykset eivät investoi uuteen kasvuun, tämä heikentää talouskasvun edellytyksiä tulevina vuosina.

Talouden kasvupotentiaalin ennakoidaan kohoavan noin 1 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Valtiovarainministeriön laskelmissa oletetaan, että talouden kasvupotentiaali asettuisi 1,5 prosentin tuntumaan pitkällä aikavälillä. Kasvu perustuisi lähes yksinomaan kokonaistuottavuuden kasvuun.

Normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkisen talouden tulot eivät riitä rahoittamaan nykyperustein määräytyviä julkisia menoja. Sellaiselle uskomukselle, että kasvu tulee ja kasvu hoitaa rakenteelliset ongelmamme, ei siis yksinkertaisesti ole katetta. Kasvu tai paraneva suhdanne eivät hoida Suomen rakenteellisia ongelmia. Jos tulojen ja menojen rakenteellista epätasapainoa ei korjata, julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti tulevina vuosikymmeninä. Ilman toimenpiteitä edessämme on hallitsemattoman velkaantumisen tie.

Tulojen ja menojen rakenteellista epätasapainoa voidaan korjata menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla. Tämä kuitenkin johtaisi kohtuuttoman kireään finanssipolitiikkaan, heikkoon kasvuun ja näivettymiseen tulevina vuosina. Tämän vuoksi ainoa tie pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehdä sen kestävyyttä parantavia uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Nämä ovat ne syyt, joiden vuoksi hallitus synnytti vaalikauden puolivälissä rakennepoliittisen ohjelman. Se on ensimmäinen suomalaisen yhteiskunnan rakenteita kokonaisuudessaan uudistava ohjelma. Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on järjestelmällisesti edes yrittänyt etsiä ratkaisuja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Onko kaikessa onnistuttu? Ei ole, mutta eteenpäin on menty.

Toisin kuin keskusteluja seuraamalla voisi päätellä, lukumääräisesti suurin osa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen. Ohjelmaan liittyvien esitysten antamista eduskuntaan kiirehdittiin syksyllä 2014 niin, että eduskunta ehtisi käsitellä ja hyväksyä esitykset kuluvan hallituskauden aikana.

Tuo oli siis osa 1, ja nyt osa 2.

Käyn seuraavassa hyvin tiiviisti läpi rakennepaketin viisi kohtaa.

1) Kunnat

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen on osoittautunut haasteelliseksi. (Vasemmalta: Palaneen käryä!) — On muuten palaneen käry. — (Naurua) [Salissa on konkreettista palaneen käryä.] Tavoitteeksi asetettiin miljardin euron säästöt. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti tulla pääsemään. Miksi? Siksi, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ei onnistu ilman ohjauskeinojen tiukentamista. Silti tämä hallitus on tälläkin saralla saanut enemmän aikaan kuin mitä edeltävien vaalikausien hallitukset edes yrittivät.

Kuntatalouden ohjaukseen on tällä vaalikaudella luotu lisää uusia välineitä. Ne mahdollistavat kuntien talouden kestävyyden hoitamisen olennaisesti aiempaa paremmin. Tulevana syksynä annetaan uusi julkisen talouden suunnitelma. Siinä tullaan asettamaan tavoite kuntatalouden rahoitusasemalle. Kuntien kustannusten lisäämiseen valtion toimin asetetaan euromääräinen rajoite.

2) Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki on vaikutuksiltaan yksi rakennepoliittisen ohjelman merkittävimmistä uudistuksista. Siksi uudistus on saatettava maaliin heti seuraavan vaalikauden alussa. Uudistus on saatava voimaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2017.

Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien linjaus keväältä 2014 on arvokas lähtökohta ja puitteet soten jatkovalmistelulle. Yhteisesti on sovittu soten kokoamisesta laajemmille harteille sekä raja-aitojen purkamisesta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden väliltä. Sote-kustannusten hillitseminen edellyttää, että palvelutuotantoa ohjaavilla on myös budjettivastuu. Näistä lähtökohdista on aihetta pitää kiinni riippumatta siitä, miten toiminnan organisointi ratkaistaan.

3) Työurat ja työn tarjonta

Syksyn 2014 eläkeratkaisu on yksi rakennepoliittisen ohjelman suurimmista ja taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmistä uudistuksista. Hallitus asetti ratkaisulle etukäteen tiukat tavoitteet, jotka työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sopimus myös täyttää. Uudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset tulee antaa eduskunnalle vuoden 2015 aikana, ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Työuria on pidennetty alkupäästä esimerkiksi toimin, jotka parantavat koulutuksen läpäisyä ja nopeuttavat siirtymistä työelämään.

4) Rakenteellinen työttömyys

Työttömyys- ja muun ansioturvan kannustavuuden lisääminen sekä työvoimahallinnon ja -palvelujen tehostaminen ovat edenneet suunnitellusti. Ne luovat edellytyksiä rakenteellisen työttömyyden alenemiselle. Taantuman pitkittyminen on kuitenkin haitannut tavoitteiden saavuttamista.

Toimia on lukuisia. Työttömyysturvassa ja asumistuessa on otettu käyttöön suojaosuus. Palkkatukea on uudistettu tukemaan erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Velvollisuutta ottaa työtä vastaan on laajennettu. Kuntien roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on lisätty. Työtarjouksia työttömille on lisätty ja sanktioita tarjouksesta kieltäytymisestä on pantu toimeen johdonmukaisesti. Tehtyjen työtarjousten määrä on kasvanut vuoden 2014 aikana selvästi verrattuna loppuvuoteen 2013.

5) Hela ekonomins produktionspotential

Det mål som har satts upp för ekonomins produktionspotential är ambitiöst och det är svårt att främja genom administrativa beslut. Förutsättningarna både kan och bör man dock sträva efter att stärka.

Regeringen har främjat moderata arbetsmarknads- och lönelösningar, vilket har stärkt ekonomins produktionspotential. Det bör man sträva efter också under de kommande åren för att återställa konkurrenskraften och stärka sysselsättningen.

När avtalet om tomtutbud mellan staten och kommunerna inom metropolområdet genomförs främjar det byggande av infrastruktur, bostadsproduktion och därigenom en ökning av ekonomins produktionspotential.

Inom många sektorer är digitaliseringen en central tillväxtfaktor som medvetet måste främjas. Den nationella servicekanalen för e-tjänster främjar digitaliseringen och framskrider som planerat.

Arvoisa herra puhemies! Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on korjata julkisen talouden kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta syksyllä 2013 oli 4,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viime syksynä luku oli noin 4 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 8:aa miljardia euroa. Seuraava arvio tulee VM:n taloudellisessa katsauksessa huhtikuussa 2015.

Ohjelman mahdollisia suotuisia vaikutuksia talouden kasvuun, työllisyyteen ja julkiseen ta-louteen on voitu ottaa kestävyysarviossa huomioon vain joiltakin osin. Toteutuessaan esimerkiksi eläkeratkaisu voi pienentää kestävyysvajetta noin 1 prosenttiyksiköllä. Arviot talouden kasvusta ja julkisesta alijäämästä ovat heikentyneet syksyn 2014 jälkeen. Tämä puolestaan kasvattaa kestävyysvajetta.

Puhemies! Nyt on puheesta neljä pientä liuskaa jäljellä, mutta aika on käytetty. Saanko jatkaa?

Näin edetään, ja pahoittelut. Syy on minun.

Osa ohjelman toimista voi parantaa valtion ja kuntien taloutta jo lähivuosina. Monet ohjelmassa tavoitellut vaikutukset kasvuun, työllisyyteen, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen toteutuvat ajan myötä. Mitä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tulevalla vaalikaudella edelleen tehdä?

Esimerkiksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen miljardilla eurolla on mahdollista sosiaali- ja terveyspalveluiden budjettikehysjärjestelmän avulla. Kuntien rakenteellinen alijäämä eli krooninen velkaantuminen voidaan purkaa mitoittamalla kuntatalouden rahoituskehys ja kuntatalousohjelma siten, että kuntatalous tasapainottuu. Tämän varmistaa uudistettu alijäämän kattamisvelvoite.

Julkisen palvelutuotannon tuottavuus voi parantua, jos julkisten sote-menojen kustannusten kasvu mitoitetaan uudessa sote-budjettikehyksessä tuottavuustavoitteen mukaiseksi. Tavoiteltu 0,5 prosentin tuottavuuden vuosikasvu on sisällytettävä kuntatalouden rahoituskehykseen. Sama tavoite on asetettava menokehyksessä myös valtionhallintoon.

Työurien pidentäminen edellyttää esimerkiksi eläkeuudistusta koskevien hallituksen esitysten antamista eduskunnalle ensi vaalikaudella. Talouden tuotantopotentiaalia voidaan vahvistaa toteuttamalla digitalisointia ja kansallista ict-palveluväylähanketta suunnitellusti, jatkamalla tonttitarjonnan lisäämistä pääkaupunkiseudulla, keventämällä sääntelyä sekä sopimalla erittäin maltillisista palkankorotuksista useaksi vuodeksi.

Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä kattamaan koko kestävyysvajetta. Uudistuksia palveluiden tehostamiseksi, työllisyyden lisäämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi on pakko jatkaa.

Arvoisa puhemies! Tänään tiedämme, että rakenteiden uudistamiseen olisi pitänyt ryhtyä jo monta vaalikautta sitten. Näin ei ole kuitenkaan tehty. Vajaat kaksi vuotta on ollut liian lyhyt aika näin isojen muutosten läpisaattamiseen. Lainsäädäntömme, ohjauskeinomme ja toimintatapamme on rakennettu hyvinvointivaltion kasvattamiseen. 1990-luku kehysmenettelyineen toi mukanaan menojen säästämisen ja leikkaamisen toimintatavat. Sen sijaan rakenteiden joustavaan muuttamiseen lainsäädäntömme ja ohjauskei-nomme taipuvat heikosti, jos lainkaan. Tämän olemme nähneet tällä vaalikaudella. Valtionta-loutta on sopeutettu karkeasti 6 miljardilla eurolla, mikä on hallitukselta suuri saavutus. Sen sijaan rakenteellisten uudistusten läpivieminen on monissa kohdin osoittautunut vaikeaksi. Sopeutusten tie ei koskaan lopu, ellei rakenteita kyetä uudistamaan. Eli sopeutusten tie ei koskaan lopu, ellei rakenteita kyetä uudistamaan.

Halusin tuoda tämän kokonaisuuden pääministerin ilmoituksena eduskunnan suureen saliin keskusteltavaksi siksi, että saaduista kokemuksista täytyy ottaa kaikki oppi irti. On oltava valmius katsoa vaikutuksia vaalikautta pidemmällä aikavälillä.

Tulevaisuudessa meidän on uskallettava keskittyä muutamien, suomalaisten tulevaisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta tärkeimpien uudistusten tekemiseen. Näiden muutosten tekemiseen on varattava riittävästi aikaa. Vaikutusarviot on tehtävä kunnolla. Kokonaisuutta on vahvemmin hallittava yli hallinnon-alojen.

Nykyinen hallitus on kahden vuoden ajan murtanut jäätä rakenneuudistusten tekemiselle. Tältä pohjalta seuraavien hallitusten on helpompi päästä eteenpäin. Tällä tiellä meidän on yhdessä jatkettava.

Arto Satonen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi nousi yhdeksi maailman parhaista maista hämmästyttävän nopeassa ajassa. Siitä saamme kiittää menneiden sukupolvien ahkeruutta, työn arvostusta ja uskoa sivistykseen. Suomen pitää olla maa, jossa kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä ja rakentaa omaa onneaan. Jokaisella on myös vastuu antaa oma panoksensa yhteiskunnalle. Samalla on huolehdittava kaikista, joilla omat voimat eivät kanna.

Kuten tiedämme, tänä päivänä Suomi on valtavien taloudellisten haasteiden edessä. Laskukaudesta on tulossa rauhan ajan pisin 150 vuoteen. Kokonaistuotantomme henkeä kohden on vuoden 2005 tasolla. Valtionvelka on yli 100 miljardia, ja työttömiä on yli 360 000. Kasvu on jämähtämässä pitkälläkin aikavälillä 1 prosenttiin, kun hyvinvointipalvelut on mitoitettu noin 3 prosentin kasvulle. Epäterve tilanne uhkaa yhteiskuntamme perusteita.

Kasvun puutteen ja ylimitoitettujen menojen vuoksi julkiseen talouteen on päässyt syntymään kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on kooltaan reilu 8 miljardia, eli se summa puuttuu julkisesta taloudesta joka vuosi. Kestävyysvaje on itsensä pettämistä. Se tarkoittaa, että olemme luvanneet palveluja ja tulonsiirtoja, joita meillä ei ole pitkällä aikavälillä varaa maksaa.

Näiden haasteiden edessä Suomella on valittavanaan kolme tietä. Ensimmäinen vaihtoehto on jatkuva velanotto eli Kreikan tie. Se on pään pistämistä pensaaseen ja epärealistista odottelua ulkopuolelta tulevasta talouskasvusta. Velkaelvytyksellä sysäämme ongelmat tuleville sukupolville. Toinen vaihtoehto on kituuttaminen. Voimme lähteä loputtomalle veronkiristysten ja menoleikkausten tielle, jolla talous nilkuttaa jotenkuten eteenpäin mutta elintasomme ja palvelum-me hiipuvat ennen pitkään maailman kärjestä keskikastiin. Kolmas vaihtoehto on työn linja ja rohkea uudistaminen.

Kokoomus tunnustaa julkisten menojen karsintatarpeen. Valtiontalouden sopeutustarve on noin 3 miljardia. Olemme valmiit leikkauksiin, tästä ei ole kahta kysymystä. Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön puolueelle vastuullinen taloudenpito tulee selkäytimestä.

Suomi ei kuitenkaan nouse pelkästään leikkaamalla. Tarvitsemme talouden perustan vahvistamista, tarvitsemme uudistuksia. Uudistuksissa työ on asetettava etusijalle. Suomen talouden keskeisimpiä haasteita ovat työmarkkinat ja suomalaisen työn kilpailukyky. Työllisyyden lisäämiseksi kokoomus on esittänyt kymmenen kohdan työlistan. Tarvitsemme esimerkiksi kannustinloukkujen purkamista, lisää yrityskohtaista sopimista ja parempia työmahdollisuuksia osatyökykyisille. Tarvitsemme palkkamalttia ja matalampia veroja. Tarvitsemme työllistämisen kynnysten madaltamista ja yrittäjyyden edistämistä.

Meidän tulee myös uskaltaa tehdä julkisia palveluita uudella tavalla. Tähän tarvitaan esimerkiksi sote-uudistusta ja digitalisaation hyödyntämistä. Uudistaminen tarkoittaa myös, että uskallamme purkaa sääntelyä ja vähentää byrokratiaa.

Kataisen ja Urpilaisen rakennepoliittinen ohjelma oli ensimmäinen askel kohti Suomen uudistamista. Se sisälsi ratkaisuja, joilla remontoidaan julkista sektoria ja parannetaan talouden elinvoimaa.

Ohjelman kohtaamat vaikeudet ovat oppikirjaesimerkki siitä, kuinka vaikeaa uudistaminen on. Aina löytyy jostain joku taho, jolle vanha tapa on mieluisampi tai helpompi.

On rehellistä myöntää, että kaikki rakennepoliittisen ohjelman toimet eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ohjelmaa ei olisi kannattanut tehdä. (Ben Zyskowicz: Ei todellakaan!) Saavutukset ovat jo merkittäviä. Kuntien tehtävien karsinta on saatu alulle, kuntatalouden kestävyyden parantamiseksi on luotu uusi talouskehystyökalu, asuntotuotantoa on lisätty, työnteon kannusteita on lisätty, yritysrahoitusta parannettu merkittävästi, kansallinen digitaalinen palveluväylä etenee, opiskelijoita kannustetaan valmistumaan nopeammin ja niin edespäin.

Ohjelma oli hyvin kunnianhimoinen. Vastaavaa kunnianhimotasoa on viimeksi nähty Lipposen ja Niinistön hallituskausilla. Rima asetettiin korkealle. Paljon saatiin aikaan mutta kaikkiin tavoitteisiin ei päästy. Urheilutermein sanottuna: hallitus tähtäsi mitalisijoille mutta ylsi pistesijoille. (Välihuutoja)

Työuria merkittävästi pidentävää eläkeuu- distusta ei ole aiemmin saatu aikaan. Nyt se saatiin aikaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kuntien tehtäviä ei ole aiemmin edes yritetty karsia, nyt päästiin liikkeelle. Kaikkien puolueiden yhteisesti ajama sote-uudistus on kohdannut perustuslaillisia ongelmia, mutta yhteinen työ uudistuksen eteen jatkuu. Käyttäjälähtöinen ja valinnanvapautta korostava sote-uudistus on ilman muuta saatava aikaan.

Arvoisa puhemies! Rakennepoliittinen ohjelma on historiallinen sen vuoksi, että siinä luotiin kokonaissuunnitelma koko julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hyvä, että uudistaminen on aloitettu.

Nyt tarvitaan jatkoa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on laatinut oman ehdotuksensa kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Rakennepaketti 2.0 julkaistiin eilen. Siinä esitetään toimenpiteitä, joilla koko kestävyysvaje saataisiin katettua vuoteen 2025 mennessä. Rakennepakettimme keskeisin asia on työ. Suomi tarvitsee lisää työtä. Kokoomuksen työlistassa ja rakennepaketissa esitämme, miten Suomeen saadaan lisää työtä, talous nousuun ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja turvattua.

Suomi on hieno maa. Meidän velvollisuutemme on jättää myös tuleville sukupolville yhtä hieno kotimaa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen rakennepolitiikan lähtökohtana on rakenteellisten kasvun esteiden poistaminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen supistaminen. Rakennepoliittisilla toimilla on pyritty myös kohentamaan suhdannetilannetta. Keskeisessä asemassa ovat työllisyysastetta, talouden kasvua ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat uudistukset. Mitä paremmin näissä rakenneuudistuksissa onnistumme, sitä pienemmäksi jäävät julkisen talouden tuloihin ja menoihin kohdistuvat toimet.

Meidän mielestämme rakennepoliittiset toimet pitää tehdä sopien eikä riidellen. Parhaiten tässä työssä onnistutaan laajan sopimusyhteiskunnan avulla ja täällä eduskunnassa parlamentaarisella valmistelulla. Konsensuksen aika ei ole ohi. Näin talouden kehitykseen voidaan luoda luottamusta ja pidemmän aikavälin sitoutumista ongelmien ratkaisemiseksi.

Laajaan yhteistyöhön perustuva päätöksenteko on osoittanut toimivuutensa. Yksi tärkeimmistä rakenneuudistuksista on työmarkkinajärjestöjen neuvottelema eläkeratkaisu. Toteutuessaan eläkeratkaisu voi pienentää kestävyysvajetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi syksyllä 2013 sovittu pitkäaikainen palkkaratkaisu tukee kansantaloutemme kasvua.

Nykyisen palkkaratkaisun jatkoksi tarvitaan pitkäkestoinen, kattava ja maltillinen työmarkkinasopimus, jossa palkankorotukset mitoitetaan avoimen sektorin kilpailukyvyn mukaan. Valtion on oltava valmis tukemaan tällaisen sopimuksen syntyä käytössään olevin keinoin siten, että kotimarkkinoiden kannalta tärkeätä palkansaajien ostovoimaa tuetaan. (Ben Zyskowicz: Tuossa on järkeä!)

Merkittävä osa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen. Sosialidemokraatit olisivat halunneet toteuttaa myös metropolihallinnon erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi pääkaupunkiseudulla. Asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten asuntoratkaisujen puute haittaa työvoiman liikkuvuutta metropolialueella. Tähän oleellisesti liittyvien liikenneratkaisujen toteutus siirtyy nyt hamaan tulevaisuuteen. (Pentti Kettunen: Kuka vastustaa?)

Oppivelvollisuusiän nosto 17 vuoteen olisi varmistanut jokaiselle nuorelle opiskelupaikan toisella asteella tai siihen valmistavassa koulutuksessa peruskoulun päättymisen jälkeen. Kyse ei ollut vain syrjäytymisen ehkäisemisestä, vaan tarpeesta vastata työmarkkinoiden murrokseen. Pelkkä peruskoulun suorittaminen ei takaa nuorelle paikkaa työelämässä eikä vastaa työelämän nykyisiin vaatimuksiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys. Myös korkeakoulujen osalta hakijasumaa on edelleen purettava.

Hallitus pyrki kokoamaan järjestämiskenttää sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukioissa vastatakseen paremmin työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Järjestämällä hallintoa ja rakenteita pyrittiin edistämään opiskelijoiden tasa-arvoa laadukkaiden koulutuspalveluiden saamisessa siten, ettei opetusta antavien yksikköjen asema vaarantuisi. Opposition temppuilun johdosta toiselta asteelta on lähdössä tuhansia aloituspaikkoja ammatillisen koulutuksen puolelta. (Välihuutoja) Seurauksena ovat myös paineet korottaa yksikköhintoja. Myös haja-asutusalueen pienet maaseutulukiot ovat vaarassa. (Välihuutoja) Oppositio kantaa vastuun tästä ja tämän paketin kaatumisesta. (Eduskunnasta: Mielenkiintoinen puhe!)

Arvoisa puhemies! Seuraavan vaalikauden aikana tärkeimmät rakenneuudistukset keskittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen, kuntien tehtävien määrään, työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseen ja maamme kilpailukyvyn vahvistamiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisuudistuksen onnistunut läpivienti on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen kannalta. Uudistuksen jatko pitää selvittää nyt eduskuntapuolueiden puheenjohtajien voimin, koska palveluiden saatavuuden ja laadun osalta nykytila ei ole tyydyttävä. Monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtoja valmisteleva parlamentaarinen työryhmä on tehnyt rahoituksen selkiyttämiseksi hyvää pohjatyötä. Näitä molempia uudistuksia on vietävä yhtä jalkaa eteenpäin.

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä ja toimintaa tehostamalla on pyrittävä siihen, että kuntatalouden tasapaino paranee yhteensä 2 miljardilla eurolla. Tästä puolet hoidetaan kuntien omin toimenpitein ja puolet valtion toimesta. Laitoshoidon purkua tulee jatkaa siten, että kotiin annettavia palveluita ja avopalveluita samanaikaisesti vahvistetaan. Ikäihmisillä tulee olla oikeus ammattitaitoiseen ja riittävään hoitohenkilökuntaan sekä tarvitsemaansa hoitopaikkaan. Ketään ei tule jättää heitteille.

Työurien pidentämistä tulee edelleen jatkaa. Työelämän laadun kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisen osalta. Työntekijän näkökulmasta tapahtuvat joustot parantavat jaksamista ja lisäävät työn tuottavuutta. Perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakaminen parantaa erityisesti naisten työmarkkina-asemaa sekä sitä kautta työelämän tasa-arvoa. Työmarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa pitämällä huolta riittävistä koulutusmahdollisuuksista, jotta työvoiman osaamistaso vastaa työelämän kasvavia vaatimuksia.

Ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämisestä on hyviä kokemuksia, ja järjestelmää pitää edelleen kehittää. Tällä kaudella on otettu käyttöön 300 euron suojaosuus työttömyysturvaan ja tehty sen ehtoja joustavammiksi. Tavoitteena tulee olla työllistyminen töihin, joista saatavalla ansiolla tulee toimeen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut tekemään rakenteellisia toimia. Talouskasvun tukemiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi sekä kestävyysvajeen poistamiseksi pitää toteuttaa rakenteellisia uudistuksia myös tulevalla vaalikaudella. Sosialidemokraateille on tärkeää, että säästöratkaisuja haettaessa pidetään huolta vähäosaisten toimeentulon turvaamisesta ja kaikille suomalaisille tärkeistä palveluista.

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla uutisoitiin jälleen umpisurkeista talousluvuista. Talous laski viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä varmisti tämän hallituksen paikan ennätysten kirjoissa, sillä näin historiallisen heikolla talouskehityksellä sivutaan Ahon 90-luvun lama-ajan hallituksen kyseenalaista ennätystä. Samalla selvisi, että myös julkinen velkaantuminen paukkui läpi EU:n asettamien rajojen. Historiallista tämäkin.

Kun vaalikausi lähenee nyt kovaa vauhtia loppuaan, on hyvä tarkastella koko kautta ja miettiä, miten hallitus on talouspolitiikassaan onnistunut. Stubbin hallitus piti voimassa Kataisen hallituksen keskeiset tavoitteet, joten näitä kahta voidaan hyvin tarkastella yhtenä hallituksena.

Kataisen hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet olivat velkaantumisen taittaminen, työttömyyden lasku 5 prosentin tasolle, työllisyysasteen nostaminen 72 prosentin tasolle ja luottoluokituksen säilyminen. On rehellistä todeta, että kaikki edellä mainitut hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin. Velkaantuminen ei ole taittunut, työttömyys on noussut, työllisyysaste on heikentynyt, ja luottoluokitus on laskenut. Tämä kausi tullaan historiankirjoissa muistamaan hukattuina vuosina. Kokoomuksen kapteenit ovat ajaneet Suomi-laivan niin pahasti karille, että seuraavan hallituksen tehtäväksi jää ei sen irrottaminen vaan kokonaan uuden laivan rakentaminen.

Arvoisa puhemies! Talouden ja työllisyyden heikon kehityksen voisi vielä jotenkin antaa anteeksi, jos hallitus olisi rohkeilla uudistuksilla yrittänyt kääntää kehitystä, mutta ei. Reilu viikko sitten julkaistu rakennepoliittisen ohjelman seurantaryhmän loppuraportti on hallituksen kannalta suorastaan järkyttävää luettavaa.

Rakennepoliittisen ohjelman voisi hiukan kärjistäen vetää yhteen toteamalla, että toteutusta vaille valmis. Epäonnistumisten lista on pitkä: kuntien tehtäviä piti karsia miljardilla ja kasaan ei saatu edes 300:aa miljoonaa, työuria piti pidentää keskeltä ja alusta mutta tavoitteita ei ole saavutettu eikä talouden potentiaalia ole pystytty suunnitellusti nostamaan. Oikeastaan ainoat merkittävät uudistukset, joissa on edistytty, ovat eläkeuudistus ja maltillinen palkkasopu, joista tosin vastasivat työmarkkinaosapuolet eikä hallitus. (Mauri Pekkarinen: Ei eläkeuudistusta ole säädetty vielä!) Raportissa virkamiehet toteavatkin varsin suoraan, ettei hallituksella näyttänyt olevan edes todellista tahtoa saada rakenneuudistuksia maaliin.

Aikaa ja resursseja on sen sijaan hukattu keskittymällä kestävyysvajeen kannalta epäolennaiseen. Stubbin hallitushan nimesi itsensä pontevasti toimeenpanohallitukseksi, mutta on keskittynyt lähinnä torppaamaan omia esityksiään ja riitelemään julkisesti mitä pienimmistä asioista. Ei ole voinut välttyä mielikuvalta, että tupa on tulessa ja isännät riitelevät siitä, kuka saa napattua pöytähopeat.

Arvoisa puhemies! Aikamoista koheltamista on ollut myös hallituksen veropolitiikka. Tapana on ollut säätää ensin kiireellä jokin veromuutos, jota on sitten rukattu tai joka on peruttu kokonaan. Esimerkkejä löytyy: on poistettu ja palautettu edustuskulujen vähennysoikeus, on veivattu edestakaisin kilometrikorvauksia, on annettu t&k-vähennys sekä korotettu poisto-oikeutta ja heti perään lyhennetty niiden voimassaoloaikaa, on säädetty windfall-veroa, joka on kohta kumottu ja niin edelleen ja niin edelleen.

Hallituksen keskeinen verouudistus on taas ollut laskea yhteisöveroa yhteensä yli miljardilla eurolla. Tällä oli tarkoitus saada aikaan se, että yritykset investoivat. Perussuomalaiset ehdottivat, että veroa olisi laskettu vain samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Täällä hallituspuolueet lyttäsivät perinteiseen tapaan ehdotuksemme ja hehkuttivat, miten investoinnit nyt lähtevät liikkeelle. (Jukka Kopra: Eivätkö ne ole lähteneet?) Kun katsoo viime vuoden tilastoja, niin silmiinpistävää on, että juuri investointien lasku oli keskeinen syy bruttokansantuotteen laskuun. Miljardin veroale ei kannustanutkaan yrityksiämme investoimaan, ei ainakaan Suomeen. (Arto Satonen: Äänekoski!)

Arvoisa puhemies! Kyse ei ole ollut siitä, ettei ideoita Suomen kurssin kääntämiseen olisi ollut. Perussuomalaiset ovat vastuullisena oppositiopuolueena esittäneet vaalikauden jokaiseen budjettiin oman laajan ja perusteellisen vaihtoehtonsa. Vaihtoehtobudjeteissamme olemme esittäneet esimerkiksi seuraavia uudistuksia: tonnin kuukausitulojen verovapautta, lupabyrokratian ketteröittämistä, Viron-mallista yritysverotusta työllistäville kasvuyrityksille, yli 50-vuotiaiden työuratakuuta, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kehitysapumallia, energiantuotantomme kotimaisuusasteen nostoa, työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistamista ja niin edelleen. Joitain yksittäisiä esityksiämme hallitus on näin vaalien alla nyt toteuttamassa, mutta nekin toteutetaan valitettavasti vahvasti vesitettyinä versioina. Täytyy todella ihmetellä, miksei hallitus talouden surkeasta kehityksestä huolimatta ole suostunut toteuttamaan näitä perussuomalaisten esittämiä, talouttamme parantavia uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää pääministeriä tästä ilmoituksesta, sillä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman läpikäynti on osuva kruunu sille katastrofille, jollaisia Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat olleet. Seuraavalla hallituksella on edessään mammuttimainen työ siivota näiden toivotalkoiden jäljet.

Perinteisesti oppositiopuolueena olemme tässä kohtaa puhetta esittäneet hallitukselle epäluottamuslauseen. En kuitenkaan sitä tällä kertaa tee, mutta en siksi, että hallitus nauttisi perussuomalaisten luottamusta, sitä se ei todellakaan nauti. Mutta ei hallituksen kaatumisella näin lähellä vaaleja ole enää mitään merkitystä, sillä tästä asiasta päättävät kansalaiset tulevissa vaaleissa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubb sanoi Yleisradiossa Pääministerin haastattelutunnilla: "Minun mielestäni tämä ei ole ollut onnistunut hallitus." Siihen ei ole paljon lisättävää. (Ben Zyskowicz: No niin, tulkaa pois sieltä! — Naurua)

Suomi on ajautunut lamaan ja suurtyöttömyyteen. Velkaantuminen jatkuu. Hallituksen päättämät asiat ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen. Regeringen har misslyckats. Toista kertaa Suomella ei ole varaa menettää neljää vuotta. Huhtikuun eduskuntavaaleissa on kysymys siitä, paheneeko maan vakava tilanne ja jatkuuko sekava asioiden hoito vai aletaanko Suomea laittamaan kuntoon.

Suomi tarvitsee keskinäiselle luottamukselle rakentuvan hallituksen. Hallituksen, jolla on näkemys Suomen tulevaisuudesta. Hallituksen, jolla on kykyä tehdä päätöksiä. Hallituksen, joka kykenee kokoamaan suomalaiset laajaan yhteistyöhön maan pelastamiseksi. Kun kuuntelee suomalaisia, tätä ihmiset meiltä odottavat: työtä, turvallisuutta ja uutta suuntaa Suomelle. Suomen etu olisi, että uusi pääministeri saisi kansalta vahvan valtakirjan Suomen uudistamiseen.

Arvoisa puhemies! Keskityn puheessani siihen, mitä Suomen kuntoon laittaminen keskustan mielestä edellyttää. Katsomme, että seuraavan hallituksen onnistuminen mitataan sen kyvyllä saavuttaa yhteiset tavoitteet ja toteuttaa isot uudistukset, joihin nykyinen hallitus ei kyennyt.

Keskusta esitti ensimmäisenä puolueena viisi tavoitetta Suomelle. Ne ovat:

1) kodeissa voidaan hyvin, ja hyvinvointierot kapenevat,

2) Suomesta tehdään osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaa,

3) Suomi uudistetaan julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi,

4) Suomi muutetaan biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi ja

5) koko Suomeen luodaan 200 000 työpaikkaa lisää, käännetään talous 2 prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla ja lopetetaan velaksi eläminen. (Ben Zyskowicz: Siksikö kaadoitte koulutuksen säästöt?)

Työttömyys on Suomen vakavin ongelma. Suomessa on lähes puoli miljoonaa ihmistä ilman työtä. Työttömyys on pahimmillaan 16 vuoteen. Kaiken päätöksenteon on tähdättävä siihen, että Suomeen saadaan lisää työpaikkoja. Työttömyyden nujertamisen on oltava kansallinen tehtävä.

Arvoisa puhemies! Osa suunnanmuutosta on johtamisen korjaaminen, sillä juuri Suomen johtaminen on rikki. Politiikkaan tarvitaan uudenlaista tulosvastuullisuutta. Suomalaiset ansaitsevat parempaa kuin sen, mitä olemme neljä vuotta todistaneet. Maan asioista vastuulliset eivät saa seurata sivusta ongelmien kärjistymistä ja ulkoistaa itseään niistä. He eivät voi puhua vastuunkannosta ja sitten jättää hommia kesken. Hallituskumppanit eivät saa kampittaa toisiaan minkä ehtivät selviytymisen, työllisyyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Investoinnit Suomeen ovat jäissä. Syy investoijien mukaan on poliittinen epävakaus ja kykenemättömyys uudistuksiin. Nämä syyt johtivat myös Suomen luottoluokituksen laskuun. Suomen ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan johtajuutta, laajaa yhteistyötä ja luottamuksen palauttamista yhteiskuntaan. On aika asettaa Suomen etu kaiken muun edelle. On päätösten aika.

Arvoisa puhemies! Keskusta esittää yhteiskuntasopimusta, jossa hallitus, eduskunta, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt sekä muut keskeiset toimijat sopivat taloutta kohentavista, Suomen kilpailukykyä parantavista ja työpaikkoja luovista uudistuksista. (Ben Zyskowicz: Hyvä tavoite!) Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kahdesta tuloratkaisusta ja eläkeuudistuksesta. Tämä avaa mahdollisuuden myös laajempaan yhteistyöhön. Sopiminen on suomalainen tapa toimia. Sitä ei pidä muuttaa, mutta myös hallituksen ja eduskunnan on voitava olla aloitteellinen ja aktiivinen uudistuksissa. Poliittisten päättäjien velvollisuus on kuitenkin huolehtia myös niistä suomalaisista, joilla ei ole vahvoja edunvalvojia tai jotka eivät itse kykene puoliaan pitämään. Keskustan esittämä yhteiskuntasopimus on myös oikeudenmukaisuussopimus. (Ben Zyskowicz: Mitä tehdä, ellei synny?)

Arvoisa puhemies! Tulevaisuudessa muutkin isot uudistukset on tehtävä yhteistyössä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisessa yhteistyöhön päästiin tällä kaudella aivan liian myöhään. Aika loppui kesken. Keskusta sitoutuu saattamaan sote-uudistuksen yhteistyössä maaliin. Esittämällämme kotikunta—maakunta-mallilla tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle. Sote-uudistus on välttämätön myös talouden kunnostamiseksi.

Opetusministerin ajama toisen asteen leikkaus uhkasi sulkea jopa kolmasosan lukioista ja ammattioppilaitoksista. Suomalaisten lasten ja nuorten etu on, että keskiasteen oppilaitosten lakkauttaminen raukesi. Uudistuksia tarvitaan ja nyt ratkaisuja voidaan hakea yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa sanelun sijaan. Tasa-arvoinen koulutus voidaan turvata uudistamalla koulutuksen sisältöjä ja toimintatapoja.

Hallituksen rakennepakettiin sisältynyt kotihoidon tuen leikkaus eli tuen pakkojakaminen kaatui perheiden, asiantuntijoiden ja opposition yhteistyönä — onneksi. Pakkojako olisi vienyt perheiltä valinnanmahdollisuuden ja asettanut perheet keskenään eriarvoiseen asemaan. Keskusta katsoo, että perheet tietävät itse parhaiten, miten lapsensa hoitavat.

Arvoisa puhemies! Suomi täyttää pian 100 vuotta. Suomi on edelleen paras maa, mutta meillä on ongelmia ratkottavana. Siksi Suomea on uudistettava, jotta menestymme yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa ja voimme turvata hyvinvointimme myös tulevaisuudessa. Suunnanmuutos on toteutettava niin, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyvät mukana.

Viime vuosien mielikuvapolitiikka on tullut tiensä päähän. Tekemättä ei voi enää jättää. Uskottava, eleetön päätöksenteko Suomen hyväksi on paras tapa ihmisten luottamuksen palauttamiseksi.

Risto Kalliorinne /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuluneella vaalikaudella on riittänyt kyllä puhetta rakenteellisten uudistusten välttämättömyydestä. Tämä on kuitenkin jäänyt vain puheeksi, koska lähes kaikki uudistukset ovat ajautuneet umpikujaan.

Me vasemmistossa emme kuitenkaan riemuitse hallituksen kompuroinnista, sillä näemme, että joitakin rakenneuudistuksia olisi ollut syytä saada etenemään. (Ben Zyskowiczin välihuuto — Naurua) Esimerkiksi kunta- ja sote-uudistuksen kaatumisen seurauksena alueiden välinen eriarvoistuminen jatkuu ja monen kansalaisen peruspalvelut vaarantuvat.

Kansalaisten lienee mahdotonta ymmärtää, mitä kaikkea herrojen kabineteissa puuhastellaan rakenteellisten uudistusten nimissä. (Timo Soini: Tukipaketteja!) Me vasemmistossa haluamme edistää sellaisia positiivisia rakenteellisia uudistuksia, joilla laitetaan vastuuttomat veronkiertäjät kuriin, estetään terveysbisneksellä rikastuminen, lopetetaan pienituloisten kiusaaminen erilaisilla karensseilla ja kyttäysmekanismeilla, kitketään aktiivisesti työttömyyttä ja edistetään ihmisten välistä tasa-arvoa. (Timo Soini: Tuhat päivää, missä on tulokset?)

Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeitä rakenteelliset uudistukset ovat verovuotojen estämisessä. Kansantalouden pohja on murenemassa veroparatiisitalouden puristuksessa, kun pääomat pakenevat Liechtensteinin salaisille pankkitileille ja yhtiöt kierrättävät rahojaan Jersey-saaren rekisteröityjen tytäryhtiöiden kautta.

Omistavan eliitin epäisänmaallinen verokikkailu, jota hienosti verosuunnitteluksi kutsutaan, antaa väärän viestin kansalaisille, jotka kiltisti maksavat päivittäin alvit, tuloverot, polttoaineverot ja monet muut maksut. Kuinka kauan kansan moraali kestää lukea Casimir Ehrnroothin ja Björn Wahlroosin kaltaisten raharikkaiden ratkaisuista, joissa varoja piilotetaan ulkomaille ja veroja vältellään asuinmaata vaihtamalla? (Timo Soinin välihuuto) Eliitin huono esimerkki on vaarallista, koska se rapauttaa ihmisten uskoa oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. — Puhe on vaikuttavaa, kun edustaja Soini reagoi. (Timo Soini: Kyllä, pitää paikkansa! — Naurua)

Me vasemmistossa kysymme, että kuka näitä pääomapiirejä oikein suojelee. Mikä estää laittamasta finanssitalouden rakenteet sellaiseen kuntoon, että verot tulee kerättyä ja omistus on läpinäkyvää? Miksi hallituksen harmaan talouden toimet jättävät suuret pääomapiirit rauhaan ja antavat villinä rehottavan verokikkailun jatkua? (Timo Soini: Syrizan linja!)

Arvoisa puhemies! Pääomapiirien lisäksi kuriin täytyy laittaa epärehelliset vilunkifirmat, jotka räikeästi polkevat työelämän pelisääntöjä ympäri maata. Epärehellisten vilunkifirmojen laittomat toimintatavat vääristävät kilpailuja ja syöksevät suomalaisia työehtoja noudattavan rehellisen yrittäjän perikatoon. Seurauksena on katkeria konkursseja, työttömyyttä ja laskevia vero-tuloja. (Ben Zyskowicz: Pimeitä palkkoja!)

Tällä sektorilla edellinen hallitus sai aikaan edistystä, sillä Kataisen hallitus jo alkuaikoinaan teki useita uudistuksia, joilla erityisesti rakennustyömaiden harmaata taloutta on saatu kuriin. Vasemmistoliitto vaatii, että esimerkiksi pakollisen veronumeron käytöstä saatuja hyviä kokemuksia hyödynnetään laajentamalla käytäntöä myös muille toimialoille. (Ben Zyskowicz: Ihan hyvä!)

Arvoisa puhemies! Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan myös talous- ja veropolitiikkaan. Elinkeinoelämän vaatimat ja kokoomuksen jo lupaamat miljardien veronalennukset veisivät Suomen vararikkoon. Jo epäonnistunut yhteisöveroratkaisu osoittaa, että puheet veronalennusten dynaamisista vaikutuksista perustuvat enemmän talousteoreetikkojen epämääräisiin uskomuksiin kuin reaalielämän faktoihin. (Timo Soini: Itse kannatitte!)

Massatyöttömyys on yhteiskuntamme todellinen kestävyysvaje ja suurin syy valtion velkaantumiseen. Suomessa maksetaan työttömyyspäivärahoja vuosittain lähes 5 miljardia euroa eli Suomen valtion alijäämän verran. Näin ei voida jatkaa. Työttömyyttä lisäävä leikkauspolitiikka on lykännyt Suomi-neidon jo kuilun partaalle, ja elinkeinoelämän herrojen talousresepteillä tipahdamme vielä rotkon pohjalle.

Arvoisa puhemies! Nyt varmaan pian ihmetellään, onko vasemmistolla olemassa jokin vaihtoehto. Onko olemassa toimenpideohjelma, jolla Suomi pelastetaan ja elinkeinoelämän herrojen ja kylmien oikeistopoliitikkojen epäkelvot suunnitelmat estetään? Me vastaamme: kyllä, meillä on vaihtoehto, (Ben Zyskowicz: Lisää velkaa!) jolla Suomi pelastetaan. Me vasemmalla olemme esittäneet oman vaihtoehtobudjettimme. Olemme julkaisseet vaaliohjelman, jonka avulla talous käännetään kasvu-uralle ja työttömyys kitketään Suomesta. (Oikealta: Oho!) Me vasemmalla emme suojele verokikkailijoita ja vilunkifirmoja. Olemme sitoutuneet harmaan talouden ja verovuotojen kitkemiseen ja esittäneet vaihtoehtobudjetissamme ja vaaliohjelmassamme monia hyviä keinoja haitallisen verosuunnittelun ja harmaan talouden vastaiseen taisteluun.

Me vasemmalla olemme myös julkaisseet oman veromallimme, jolla työllisyys paranee ja verotus muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Vasemmiston veromalli pienentää tuloeroja, se selkeyttää verotusta ja vähentää verojen välttelyä. Suurten pääomatulojen saajien suosiminen erillisellä pääomatuloverolla lopetetaan ja kaikkia tuloja verotetaan yhdessä yhtenäisessä progressiivisessa verotaulukossa. Vasemmiston mallissa alle 10 000 euron tulot ovat verottomia, jolloin monia etuisuuksia ei veroteta. Verotuksen alarajan nostaminen hyödyttää pieni- ja keskituloisia. Tämä tuo kotimarkkinoiden kulutuskysyntään voimakkaan elvyttävän sykäyksen: veromallin verouudistuksen tuotto nousee yli miljardiin euroon.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Jos kansa tekee Suomessa huhtikuussa syrizat ja nostaa vasemmiston valtaan, niin ahneiden optioherrojen verokikkailu laitetaan kuriin, harmaa talous kitketään, verojärjestelmä uudistetaan pienituloisia suosivaksi ja julkiset terveyspalvelut pelastetaan. Vasemmiston voimin positiivisiin rakenneuudistuksiin saadaan vauhtia — ja on saatavakin, koska meillä ei ole enää varaa tällaiseen vuosikausia jatkuvaan sähläykseen, mitä nyt on nähty.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreiden ajattelu lähtee siitä, että Suomi tarvitsee uutta työtä, jolla Suomi menestyy ja joka luo turvaa ihmisille työelämän murroksessa. Pitämällä huolta ympäristöstämme luomme myös hyvää tulevaisuutta. Köyhyyden torjuminen on välttämätöntä, jotta kaikki ihmiset pysyvät mukana yhteiskunnan kehittämisessä. Hyvällä koulutuksella luomme jokaiselle nuorelle mahdollisuuden hyvään elämään. Me uskomme, että tätä maata voidaan uudistaa paremmaksi meille kaikille.

Hyvinvoinnin turvaamisen piti olla myös hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tarkoitus. Tavoitteena oli tehdä uudistuksia, joilla kuluja voitaisiin hillitä ja samalla turvata kestävät hyvinvointipalvelut kaikille kansalaisille. Rakenteelliset uudistukset ovat vihreiden mielestä välttämättömiä, sillä emme halua kurjistaa hyvinvointivaltioita vääriin kohteisiin osuvilla leikkauksilla.

Hallituksen rakennepolitiikan lopputulos on kuitenkin iso pettymys. Monet hankkeet ovat jääneet toteutumatta tai kesken. Hallituksen päätöksentekokyvyttömyys tulee tässäkin selkeästi esiin: on puuttunut sekä johtajuutta että yhteistyökykyä. Joistakin uudistuksista voi toisaalta sanoa, että hyvä kun kaatui. Hallituksen toiselle asteelle kaavaillut rakenneuudistukset olisivat tehneet koulutuksen kentällä pahaa jälkeä.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on saada ihmisille töitä. Tällä kaudella on puhuttu paljon siitä, että työn vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa, ja tässä onkin tehty hyviä päätöksiä. Vihreiden ajamat suojaosat työttömyysrahaan ja asumistukeen menivät nyt vihdoin läpi. Työn tarjoamisen kynnyksiä on edelleen alennettava, jotta työllisyysaste saadaan nousuun ja pienet ja keskisuuret yritykset työllistämään.

Ensi kaudella on historiallinen momentum kokeilla perustuloa, kun nyt monet puolueet ovat ilmoittautuneet sille suopeiksi. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja työttömien luukulta luukulle juoksuttamista ja tekisi työnteosta aina kannattavaa.

Tarvitsemme uusia kasvualoja. Myös siksi puhtaaseen teknologiaan, biotalouteen, uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen kannattaa nyt panostaa. Näiden alojen esiinmarssi on osa talouden ja tuotannon rakennemuutosta, jossa Suomen pitää heiluttaa lippua kärkijoukoissa. Vientimahdollisuudet ovat mittaamattomat, sillä juuri meillä on näiden alojen osaamista. Uusien kasvualojen ansiosta saamme kaivattuja työpaikkoja kaikkialle maahan, koko Suomeen.

Toinen rakennepaketin elintärkeä osa on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Nykyisellä järjestelmällä emme pysty kunnolla vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kun väestömme ikääntyy ja hoidon ja hoivan tarpeen kasvaessa myös kustannukset kohoavat. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus julkisen talouden kestävyyteen on siten merkittävä.

Sote-uudistuksessa keskeisintä on varmistaa riittävän suuret väestöpohjat, täydellinen integraatio, kilpavarustelun ja palvelukatveiden ehkäisy, perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen sekä ohituskaistojen tilkitseminen. Pitkän ja mutkikkaan valmisteluprosessin aikana yksituumaisuus näistä perusasioista on onneksi lisääntynyt, ja eväät hyvälle sote-ratkaisulle ovat olemassa.

Uudistus on tehtävä kokonaisuutena siten, että rahoitus ratkaistaan yhdessä rakenteen kanssa. Rahoitusjärjestelmän on oltava selkeä, oikeudenmukainen ja kannustava. Yksi varteenotettava vaihtoehto on maakuntamalli, jossa maakuntavaltuusto valittaisiin suorilla vaaleilla ja jossa maakunnille tulisi verotusoikeus. Näin rahoitus- ja järjestämisvastuu olisivat samoissa, demokraattisesti valituissa käsissä. Samassa yhteydessä on pohdittava maakuntien määrää ja myös muita tehtäviä, joita niiden olisi luontevaa hoitaa.

Helsingin seudun metropolialueen merkitys maamme kehitykselle on elintärkeä. Siksi hallituksen rakennepakettiin kuului myös metropolihallinnon perustaminen, joka sekin valitettavasti kariutui. Ratkaisua vaativat ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään: metropolin kilpailukyvystä, kohtuuhintaisesta asumisesta ja maankäytön ja liikenteen suunnittelusta pitää pystyä päättämään seudullisella tasolla. Myös metropoliurakka jäi tulevalle hallitukselle.

Pitkään listaan rauenneista rakennepaketin toimista kuuluu myös niin sanottu perhepaketti. Perhevapaiden tasapuolisempi jakautuminen äidin ja isän kesken parantaisi tasa-arvoa, lisäisi naisten työssäkäyntiä ja sitä kautta pidentäisi osaltaan työuria.

Arvoisa puhemies! Toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja rakenneuudistuksen kohtalo on nyt epäselvä. Koko uudistusta on täysi syy vielä punnita perusteellisesti. Vihreiden mielestä toisella asteellakin on rakenteen ja rahoituksen uudistamisen tarvetta, mutta nyt kyseessä näyttää olevan lähinnä koulutuksesta ja kouluverkosta leikkaaminen. Sellaista me vihreät emme hyväksy.

Valtion toimin tuetaan monenlaista toimintaa, mutta ilmastonmuutoksen uhatessa ei pidä enää tukea fossiilisten polttoaineiden käyttöä. (Timo Soini: Ydinvoimaa sitten lisää!) Rakennepoliittiseen ohjelmaan kuului myös ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, mutta saalis jäi lopulta kovin vähäiseksi. Ympäristölle haitallisten tukien poistamisella voidaan parantaa valtiontalouden tilaa, mutta osa niistä voidaan myös ohjata tukemaan uusia, kestäviä energiavaihtoehtoja. Näin on mahdollista edistää välttämätöntä rakennemuutosta ja samalla parantaa vaihtotasettamme.

Kaikkiaan hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ei ole ollut mikään menestystarina. Liian moni paketin keskeisistä toimenpiteistä on jäänyt toteutumatta.

Työllisyyden ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi on nyt kyettävä toimimaan myös suurten rakenteellisten murrosten olosuhteissa, sillä ne ovat väistämättä edessämme: ilmastonmuutoksen torjunta, digitalisaation ja automaation eteneminen ja niihin liittyvä työn muuttuminen sekä luonnonvarojen liikakäytön hillitseminen.

Suomesta voidaan tehdä parempi maa. Nyt jos koskaan tarvitaan periksiantamatonta työtä yhteisen tulevaisuutemme puolesta. Jotkut sanovat, että edessä on vain huonompaa. Me vihreät emme kuulu niihin: me haluamme uudistaa Suomen julkista sektoria, työelämää ja taloutta. Emme nojaudu vanhakantaisiin energiaratkaisuihin tai ihmisiä holhoavaan hallintoon. (Puhemies koputtaa) Etsimme uusia, parempia ratkaisuja niin ihmiselle, ympäristölle kuin taloudelle. Köyhyyden vähentäminen ja ilmastokriisin pysäyttäminen ovat meidän aikamme politiikan tärkeimmät tehtävät. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeita tekoja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. — Kiitos.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Strukturpolitiken är en teknikgren. Men inte bara det. Dåliga samhällsstrukturer betyder vanligen dåligt innehåll. Bra strukturer skapar möjlighet för ett gott innehåll. Bättre hälsa, sundare levnadsvanor och bättre utbildning. Dessutom erbjuder bra strukturer möjligheter att göra saker effektivare. Dåliga strukturer däremot bromsar. Strukturer är inte bara ett nödvändigt ont, utan välformade strukturer byggs upp av välformulerad politik. Om vi däremot skapar orealistiska tidtabeller för våra strukturreformer sviker vi både samtiden och framtiden.

Vi förlorade flera år i början av valperioden då inte alla partier insåg hur stort hållbarhetsunderskottet var. Vi borde ha kommit i gång snabbare med strukturreformerna. Nästa regering måste från dag ett ha en realistisk syn på den ekonomiska utvecklingen, och åtgärdsprogrammet ska anpassas därefter.

Här är det skäl att understryka att balansproblemet i vår samhällsekonomi är något som inte plötsligt dykt upp under den senaste fyraårsperioden. Vi har för länge låtit bli att göra något, fastän varningssignalerna varit tydliga. Tyvärr har vi kommit till korta med flera viktiga reformer — här har varken de parlamentariska krafterna eller regeringens pondus räckt till.

Arvoisa puhemies! Meidän ei pidä kuitenkaan aliarvioida hallituksen aikaansaannoksia vaalikauden aikana. Valtiontalous on tasapainottunut noin 6 miljardin arvoon. Eläkeuudistus on tärkeä virstanpylväs, jossa työmarkkinajärjestöillä oli vastuullinen rooli.

Seuraavan hallituksen on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa huolehdittava eläkeuudistuksen täydentämisestä pehmeällä paketilla, joka auttaa ihmisiä jaksamaan työelämässä. Työelämässä tarvitaan panostusta koulutukseen, lisää joustavuutta ja työntekijöille parempia mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä.

Äärimmäisen tärkeää on, että jatkamme uudistuksia naisten ja miesten tasa-arvon kehittämiseksi lasten hoidossa. Meillä on tarvetta pidentää naisten työuria.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kolmikantayhteistyön kannalla, jossa kaikki osapuolet pitäytyvät rooliinsa talouttamme ja hyvinvointia edistävien kokonaisratkaisujen rakentamiseksi. Myös tässä asiassa on uskallettava keskustella neuvottelujärjestelmämme rakenteista. Maltilliset pitkät palkkasopimukset yhdessä veronkevennysten kanssa ovat aiemmin vahvistaneet palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Myös tässä tilanteessa tämä resepti voi tehota.

Värderade talman! Sveriges förra finansminister Anders Borg, som i dag har presenterat sin utredning, säger sig vara förvånad över hur djupa ekonomiska problem Finland kämpar med. Vi ska inte tro att allt som kommer från Sverige bara är bra, men vi har skäl att ta Borgs analys på allvar.

Ett av hans huvudbudskap är att vi behöver ett större arbetskraftsutbud. Också här på hemmaplan har EVA sagt samma sak. Finland måste bli öppnare för invandring. Utlänningars möjligheter att komma in på den finländska arbetsmarknaden ska inte försvåras av behovsprövning.

Svenska riksdagsgruppen vill att alla ansvariga aktörer på den politiska arenan ska se potentialen i detta. Ett utökat utbud av arbetskraft, samt forskar- och utbildningsutbyte, är även bästa garantin för innovationer.

Värderade talman! Jag vill ännu kommentera två stora strukturreformer som strandat under de sista veckorna av denna valperiod — veckor som inte saknat dramatik och där man inte har låtit bli att ta även fula politiska metoder i bruk.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolissaan siitä, että toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen annettiin kaatua. Nyt säästö- ja rationalisointivaatimukset ovat jäljellä, mutta tiekarttaa niiden mahdollisimman hyvään toteutumiseen ei ole.

Oppositiolle haluan korostaa, että uudistus, josta puuttuu rakenne, on vaarassa kohdistua enemmän sisältöön. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tehdä välttämättömiä toimenpiteitä jäsentymättömästi. Toisen asteen rakennepakettia koskevassa työssä eduskuntaryhmämme piti hyvänä, että samat laatuvaatimukset asetetaan ruotsinkieliselle koulutukselle. Kun uudistustyö käynnistyy uudelleen, katsomme, että järjestämislupien tästä syystä tulee olla kielellisellä pohjalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta on erittäin tärkeää, että työ käynnistyy uudelleen heti vaalien jälkeen. Eihän kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi uudistuksen tarvetta. On tärkeää, että tutkimme tarkoin nyt kaatunutta hanketta koskevan perustuslakivaliokunnan lausunnon. Valiokunta ei torjunut mitään mallia, vaan vaati parempaa ankkurointia kansalaisdemokratiaan ja tarkistuksia rahoitusmalliin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa parlamentaarisen yhteistyön jatkamista, mutta siihen on yhdistettävä vahvempi poliittinen johtajuus. Olemme myös vaatineet keskustelua siitä, onko viisasta sisällyttää koko sosiaalihuolto sote-pakettiin.

Vaativimman sosiaalihuollon tulee olla paketissa, mutta eikö olisi realistisempaa jättää sosiaalihuolto edelleen kunnille?

Värderade talman! De strukturella reformer som behövs gör att kommunernas roll håller på att omdefinieras radikalt. Den här debatten ska inte glömmas inför valet. Kommunernas framtida roll är en sak för riksdagen.

Kommunen är en viktig plattform för demokrati och medbestämmande som vi inte har råd att förlora. De nya styrmekanismerna som skapats för att balansera den kommunala ekonomin är också ett viktigt nytt instrument för att skapa bättre strukturer.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministerin arvio tilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteitä on monessa suhteessa oikeaan osunut. Kestävyysvajeen supistamiseksi tarvitsemme rakenteellisia toimia, jotka vaikuttavat työllisyyteen, tuottavuuteen ja talouden kasvuun vuosikymmenten aikavälillä. Laajan yhteistyön tarve rakenteellisten uudistusten tekemiseksi on tulevalla hallituskaudella entistäkin suurempi.

Kestävyysvajeen pienentämisessä keskeisiä ovat sote-uudistuksen loppuun saattaminen ja työurien pidennykset sekä työelämän alku- että loppupäästä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa tulee luoda tasavertainen pääsy hoitoon ja palveluihin kaikille kansalaisille. Ratkaisusta on synnyttävä säästöjä nykyistä paremman ennaltaehkäisyn, oikea-aikaisemman hoidon ja kuntoutuksen myötä. Sekä sote- että eläkelainsäädännöt tulee saada aikaan vuoden 2015 aikana, mutta niiden säästövaikutukset tulevat tietenkin viiveellä.

Talouden kasvuedellytysten ja julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeisiä ovat talouden uusiutumis- ja kilpailukykyyn ja kasvuun sekä julkisen palvelutuotannon tuottavuuteen vaikuttavat toimet. Kuntatalouden tasapainottamiseksi otetaan käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmä. Uskomme, että kuntauudistus voidaan toteuttaa hallitusti ja rakentavasti. Julkisissa palveluissa on tehtävä vielä paljon digitalisointia ja prosessien yksinkertaistamista ja joustavoittamista. Uusi digitaalinen palveluväylä on rakenteilla. Digitalisoinnissa ei kannata 15 ministeriön ja 300 kunnan teettää ratkaisuja erikseen vaan avoimen lähdekoodin pohjalta etsiä yhteisiä, yhteensopivia ja edullisia ratkaisuja.

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä nimenomaan ja juuri työn tekeminen luo talouden ja hyvinvoinnin perustan. Yrittäjyyteen panostaminen on tie Suomen talouden kasvuun. Vahvoja kasvualueita löytyy, niin kuin täällä on jo moneenkin kertaan todettu, digitalisaation, puhtaan teknologian, biotalouden, automatisaation, robotisaation sekä myös terveysteknologian alueilla. Me tahdomme madaltaa yrittäjäksi alkamisen kynnystä. Tarvitsemme kannustavaa työttömyysturvaa, kevennystä ensimmäisen palkatun työntekijän sivukuluihin ja pientä pidennystä koeajan määrittelyssä. Pientä ja keskisuurta yritystoimintaa tulee helpottaa poistamalla turhaa sääntelyä ja suuntaamalla sinne tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta.

Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja tuotantokapasiteetin parempi käyttö voivat laskea kestävyysvajetta edelleen 2 miljardilla eurolla. Tässä olemme riippuvaisia kansainvälisestä talouskehityksestä. Oletamme, uskomme ja tiedämmekin työmarkkinajärjestöjen ymmärtävän vastuunsa ja pitävän palkankorotukset hyvin alhaisina, mikä on keskeinen kasvun edellytys. Kasvua me juuri nyt tarvitsemme. Työsopimusten perustat luodaan jatkossakin laajoilla sopimuksilla, mutta yksityiskohtaista ja yrityskohtaista joustavuutta tulee lisätä työllistämismahdollisuuksien parantumiseksi.

Arvoisa puhemies! Verotuksessa meillä on varaa verotuksen rakenteiden muutoksiin mutta ei kokonaisverotuksen keventämiseen. Esimerkiksi autoverotuksessa tulee siirtyä asteittain kohti käyttöön ja omistukseen sidottuja verotuksellisia eriä. Arvonlisäverotuksen suurta remonttia ei voida ajatella ilman merkittäviä tulonsiirtoja pienituloisille. Palkkatulojen verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi kannustaa myös lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn aloittamiseen. Monimutkainen tukiviidakko ei meidän kristillisdemokraattien mielestä saa tuottaa passiivisuutta ja työelämästä syrjäytymistä.

Me kristillisdemokraatit olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus päätti vaatimuksestamme vetää pois esityksen kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. Muutos olisi vähentänyt perheiden valinnanvapautta, kaventanut lasten oikeutta omien vanhempiensa ja isovanhempiensa hoitoon, lisännyt turhaa sääntelyä ja paisuttanut julkista taloutta tuottamalla työpaikkoja lähinnä päiväkoteihin. Ratkaisu oli oikea myös rakennepoliittisesta näkökulmasta, sillä kotihoidon tuen kiintiöittäminen ei olisi pienentänyt kestävyysvajetta vaan päinvastoin lisännyt valtiontalouden menoja.

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnon-ala on ministeri Päivi Räsäsen johdolla tehostanut toimintaansa ja rakenteitaan onnistuneesti ja esimerkillisesti. Edelliseltä hallitukselta periytynyt hätäkeskusuudistus vietiin onnistuneesti päätökseen. Hätäkeskuspalveluiden tasapuolisuus ja tuloksellisuus ovat kehittyneet merkittävästi. Poliisilaitosten määrä väheni 24:stä 11:een. Liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus hallinnollisina yksikköinä lakkautettiin niin, että hallinnosta saatiin huomattavia menosäästöjä ja kenttätoiminta ei kärsinyt. (Seppo Kääriäinen: Kyllä se muuten kärsi!) Poliisihallitusta ja keskusrikospoliisia virtaviivaistettiin ja aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet lakkautettiin. Rajavartiolaitos käynnisti talouden sopeuttamisohjelman. Pelastustoimen strategian valmistelu käynnistyi vuodenvaihteessa yhdessä sidosryhmien kanssa.

Maahanmuuttajien vastaanottotoiminnan kehittämisessä on siirrytty laitospohjaisesta asuntopohjaiseen järjestelmään. Lupaprosessin tehostamisen myötä vastaanoton kustannukset ovat laskeneet. Turvapaikanhakijoiden lupahakemuksia on tällä kaudella nopeutettu merkittävästi ja odotusaikoja vastaanottokeskuksissa on pystytty lyhentämään ja sen myötä paikkamääriä vähentämään. Nämä muutamat esimerkit sisäministeriön hallinnonalalta kertovat, että rakenteiden muuttamisessa ja tehostamisessa on myös onnistuttu.

Arvoisa herra puhemies! Kestävyysvajeen taustalla olevat ongelmat eivät ole ainoastaan poliittisia vaan myös eettisiä. Tarvitsemme tunnollisuutta niin työntekijöinä kuin veronmaksajinakin. Emme kykene parantamaan hyvinvointia, ellemme saa pahoinvointia vähenemään. Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä ja tinkimätöntä vastuunkantoa paitsi omasta elämästämme myös läheisistämme.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä haluaisin kommentoida edustaja Lindströmin puheenvuoroa, kun hän totesi, että tällä yhteisöveron alentamisella ei ole mitään vaikutusta. Me kuitenkin tiedämme, että kun tämä Äänekosken biotuoteinvestointi on suurin yksittäinen (Seppo Kääriäinen: Joko se on tehty?) Suomeen tehtävä investointi, mikä on tulollaan, niin aivan selkeästi jollain suulla on ilmoitettu, että yhteisöveron alentaminen on yksi keskeinen syy siihen. Ja hallitus on myöskin onnistunut siinä, kun me katsomme esimerkiksi Turun telakkaa, miten siellä on pystytty asioita viemään eteenpäin, pelastamaan suomalaisia työpaikkoja, koko klusteri.

Keskustan osalta on ihan hyvät tavoitteet. Ne 200 000 työpaikkaa Suomi kyllä tarvitsee, se on ihan hyvä tavoite. Mutta voisitteko te antaa edes pienen vinkin siitä, miten te aiotte ne toteuttaa? Kokoomus on omalta osaltaan tehnyt ohjelman, jossa on tämä rakennepoliittinen paketti, jossa on mukana myös työllistäminen ja jossa varmasti on sellaisiakin asioita, joita kaikki eivät kannata. Mutta me olemme ne kertoneet, koska ne ovat välttämättömiä. Borg ja Vartiainen ovat tehneet oman listansa. Koska me kuulemme teidän vaihtoehtonne?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindströmiä ja muita opposition edustajia pyytäisin tutustumaan tähän helmikuun lopussa julkaistuun rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevaan johtoryhmän loppuraporttiin. Siinä sivulla 2 todetaan suoraan, että valtaosa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen. Tässä on 35 sivua tavaraa tehdyistä toimenpiteistä. Täällä on toimia tehty eläkejärjestelmän uudistamiseksi, ikääntyneiden ja osatyökykyisten työllistämiseksi, välityömarkkinoiden kehittämiseksi, heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen kohentamiseksi, yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi, kaavoituksen ja kaupan esteiden purkamiseksi, teollisen tuotannon perustan vahvistamiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi, muun muassa muutamia esimerkkejä mainitakseni. Vaikka muutamia näitä megaluokan asioita on jäänyt toteutumatta, niin täällä on paljon hyvää (Puhemies koputtaa) tavaraa, mitä on toteutettu.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Satonen, tilastojen mukaan viime vuonna ei lähtenyt niitä investointeja liikkeelle. Tämä Äänekosken investoinnin mahdollinen syy on enemmän kuusisellun hinnassa kuin tässä verotuksessa. Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström on todennut viime kesäkuussa Talouselämä-lehdessä, ettei yhteisöveron tasolla ole yhtiölle suurta merkitystä. (Timo Soini: Kyllä paperimies tietää!) En siis vähättele sitä, mutta näin on sanottu.

Edustaja Ojala-Niemelä, tämä raportti — olen sen totta kai lukenut. Siellä on mainittu ne ongelmat, mihinkä hallitus on kariutunut näissä isoissa asioissa. Ne ongelmat ovat nämä: poliittinen omistajuus on puuttunut, sitoutuminen on puuttunut, tärkeysjärjestys eli prioriteetti on mennyt sekaisin, on aloitettu jotakin, jätetty kesken, tehty palasina, on yritetty haukata liian isoja palasia kerrallaan, kuten esimerkiksi kunta- ja sote-uudistus. Tämän tämä raportti minulle kertoo.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me keskustan kansanedustajat olimme kuuntelemassa suomalaisia 160 tapahtumassa viime viikonloppuna, ja kyllä siellä kahviloissa, toreilla ja kuppiloissa moni kysyi, miten tämä on mahdollista, missä nyt Suomessa ollaan, ja he tarkoittivat nimenomaan sitä, miten Suomen johtaminen on rikki ja maan asiat solmussa.

Nyt tarvitaan työtä ja toimeentuloa, ja siitähän tulevissa eduskuntavaaleissa on kyse. Mutta kun kuuntelin, pääministeri Stubb, teidän puhettanne, niin tuli vähän semmoinen ajatus, että te, kokoomus ja muu hallitus, elätte vähän niin kuin omassa maailmassanne. Suomessa on lama ja melkein puoli miljoonaa työtöntä. Ihmiset ovat huolissaan siitä, miten selvitään. Siinä ei kovin paljoa lämmitä se, että seuraavalla vaalikaudella ehkä sitä tai tätä, että nyt meni pieleen, mutta ehkä ensi kerralla onnistuu. Mikä uskottavuus, pääministeri, teidän mielestänne teidän puheellanne on?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talous- ja työllisyyspolitiikkaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Osana varmaan tätä keskustelua tänään julkaistiin Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin ja VATTin ylijohtaja Juhana Vartiaisen ehdotus Suomen talouden kohentamiseksi. Siinä esitetään joustavuutta työehtojen sopimiseen, palkkamalttia, lisää ulkomaista työvoimaa ja monia muita työllisyyspolitiikkaan vaikuttavia asioita.

Mutta en ota tähän sisältöön kantaa, vaan siihen prosessiin, miten tämä syntyi. Sen tilaaja oli kokoomuslainen pääministeri, puheenjohtaja Stubb. Sen valmistelivat kokoomuslainen entinen valtiovarainministeri Borg ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Juhana Vartiainen ja tänään otti vastaan kokoomuksen puheenjohtaja Stubb valtioneuvoston suorassa infotilaisuudessa.

Pääministeri Stubb, ajatteletteko te, että tämä ohjelma on jotenkin uskottava ja objektiivinen keskustelunavaus, johon kaikki suhtautuvat puolueettomasti? Vai mikä rooli tällä oikein on?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on puhuttu paljon siitä, että työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Me vihreät haluamme, että myös opiskelu ja kouluttautuminen olisi aina kannattavaa ja mahdollista. Hallitus tekee virheen poistaessaan mahdollisuuden saada opintotukea toista tutkintoa varten. Kuitenkin työelämä vaatii ihmisiltä jatkuvaa uudistumista ja elin-ikäistä oppimista.

Arvoisa puhemies! Eikö seuraavaan hallitusohjelmaan pitäisi kirjata, että sosiaalitukien ja opiskelun yhteensovitusta parannetaan niin, että opiskelu olisi aina kannattavaa? Meillä on Suomessa niin monimutkainen sosiaaliturvalainsäädäntö, että se liki estää työttömän opiskelun. Meillä on myös noin satasivuinen lainsäädäntö, joka koostuu erilaisista opintotuista erilaisiin elämäntilanteisiin. Eikö tällainen lainsäädäntöpumaska pitäisi heittää saunan pesään ja tehdä uusi lainsäädäntö, joka mahdollistaa sen, että ihminen voi aina opiskella elämäntilanteesta huolimatta?

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Arbetet med att åstadkomma fler arbetsplatser genom att satsa på utbildning, forskning, sporrande skattepolitik och på förnyad arbetsmarknadspolitik kommer att kräva helhetstänkande och ansvarstagande också under nästa period. Svenska riksdagsgruppen vill vara med om att skapa bättre förutsättningar för arbete och för företagsamhet.

Puhemies! Uudistustyö jatkuu ensi kaudella. Kaikki tiedämme, että myös seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita päätöksiä. Oppositio kaatoi toisen asteen rakenteellista uudistusta maanantaina. Kuulimme nyt keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että keskusta haluaa viedä toisen asteen uudistusta eteenpäin kehittämällä työmenetelmiä yhteistyössä kentän kanssa. Nyt, edustaja Tiilikainen, olisi syytä olla hiukan konkreettisempi. (Eduskunnasta: Ja rehellinen!) — Ja ennen kaikkea rehellinen. — Kysynkin nyt: mitä tulette tekemään toisen asteen uudistuksen eteenpäinviemiseksi? Koko Suomi odottaa nyt teidän vaihtoehtoanne.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin sisäministeriön ja muidenkin hallinnonalojen esimerkit osoittavat, kyllä harkitusti ja rauhallisesti edeten pystytään uudistuksia tekemään.

Toinen asia: Yhteistyö on välttämätöntä jatkossakin. Yhteistyö on välttämätöntä meidän kaikkien kesken. Voi sanoa, että jopa tätä parlamentaarista tai ehkä jopa vanhaa komiteayhteistyötä tarvittaisiin. Nyt liian pitkään annettiin sotessa sen asian odottaa. Lopussa tehtiin hyvä spurtti, mutta ihan maaliin asti ei päästy, ja ehkä siinä sitten juututtiin johonkin malliin liikaa.

Kiinnitti vähän huomiota ajatus täällä tänään, että jokaisella on mahdollisuus edistää omaa uraansa ja asiaansa. Näin pitää tietysti olla, mutta kyllä me tarvitsemme myöskin yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyden pelisääntöjä ja arvoja. Näemme kaukaa, että eurokriisi ei ole ollut vain rahan kriisi vaan myöskin etiikan kriisi, ja tässä mielessä meidän kannattaa oman talouselämämme ja laman, kriisin kohdalla miettiä myöskin näitä arvoja ja eettisyyttä, niiden näkökulmia miettiä ja tarkastella. Se auttaa meitä kyllä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitkä ovat ongelmat? Ongelmat ovat ne, että kahden viimeisen vaalikauden aikana teollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt 20 prosenttia, vienti on romahtanut, tästä johtuu 20—30 miljardin euron vientitulojen puuttuminen ja tämän takia valtio on velkaantunut. Nämä ovat ongelmat.

Mitä pitää tehdä? Päätökset pitää tehdä kilpailukyky edellä, kansallisia viherveroja on asteittain alennettava, sääntelyä minimiin, lupajärjestelmät uusiksi, metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuus turvattava, työmarkkinoille ennustettavuutta ja turvallisuutta, se tarkoittaa, että yleissitovuus pidetään voimassa. Ja sitten vielä kolme muuta: Lama-ajan ylivelkaantuneet pitää armahtaa vihdoinkin. Toinen, uusi konkurssilaki, joka suosii yrittämistä ja riskinottoa. Ja sitten pienyritysten arvonlisäveron alarajan nostaminen 20 000:een ja huojennusten 40 000:een. (Puhemies koputtaa) Tässä oli konkreettisia ja hyviä esimerkkejä. Siitä vaan!

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä pääministeri on oikeassa, hallitus on epäonnistunut keskeisessä tehtävässään. Kaikki keskeiset talouden, työllisyyden ja julkisen talouden kehitystä kuvaavat mittarit ovat huonommalla tolalla kuin kertaakaan lähes 20 vuoteen. Se kertoo mielestäni kaikesta.

Mutta, arvoisa puhemies, kyllä nyt on aika kääntää katse ylipäänsä Stubbin hallituksesta — se on passé — kohti uutta aikaa, vaalien jälkeistä aikaa. Nyt on herätettävä keskustelu siitä, minkälaiseen yhteiskuntasopimukseen — sellaista me nimittäin välttämättä tarvitsemme — eri poliittiset ryhmät ovat nyt valmiita. Meidän on tehtävä suomalainen työ kannattavaksi, työmarkkinoita on uudistettava, yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. (Ben Zyskowicz: Hyvä listaus!) Suomalaisten raaka-aineiden, metsien, peltojen ja malmioitten varaan voidaan rakentaa paljon. Mitä kaikkea me olemme valmiita tekemään myöskin tämän kesken jääneen soten, julkisen sektorin uudistamiseksi? Näistä kaikista pitää (Puhemies koputtaa) sopia laajalla yhteiskuntasopimuksella, ja siitä keskusteluun...

...kutsun kaikkia poliittisia ryhmiä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on yrittänyt uudistaa Suomea, mutta te ette ole lainkaan auttaneet siinä. Te olette kaataneet täällä rakennepaketteja. (Välihuutoja) On päästy pitkälle, ei olla päästy vielä maaliin asti, mutta kysynkin keskustalta: teillä on viisi pointtia, joita te vaaditte, muun muassa 200 000 uutta työntekijää — ei ensimmäistäkään keinoa, miten te aiotte tehdä sen. Kokoomuksella on selkeä rakennepakettiohjelma, joka eilen julkistettiin seuraavalle hallituskaudelle ja jossa kestävyysvajetta supistetaan 5,4 prosenttiyksikköä. Nyt tarvitaan konkreettisia, selkeitä toimenpide-ehdotuksia. Te olette menossa nyt tällä hetkellä sammutetuin lyhdyin vaaleihin, ja se vaarantaa kuluttajansuojan.

Demareilta haluan kysyä: Teillä oli erittäin hyvä kannanotto siinä suhteessa, että pitää saada aikaan sellaiset työmarkkinaratkaisut, joissa avoimen sektorin kilpailukyky otetaan huomioon. Anders Borg on tänään esittänyt, että tällainen uudistus pitää tehdä työmarkkinaneuvottelujärjestelmään. Tuetteko te tällaista Ruotsin mallin mukaista ehdotusta? Haluaisin tähän saada teiltä vastauksen. (Puhemies: Aika on täynnä!)

Lopuksi haluan todeta: elvytysvara on... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Nylander kysyi, mitä tekisimme toisen asteen uudistukselle. Te olette saaneet saman viestin kuin minäkin erään lukion rehtorilta tänä päivänä. Hän kertoo, miten uudistus on toteutettava: "1. Valmistelkaa asia kunnolla. 2. Älkää pyrkikö panemaan toimeen asiaa liian nopealla aikataululla. 3. Käykää valmistelevien virkamiesten, poliitikkojen ja kentän kesken avointa keskustelua. Vähenevien resurssien myötä älkää teettäkö ihmisillä turhaa työtä esimerkiksi järjestämislupien haussa. Ottakaa joku vastuu kokonaisuudesta." (Ben Zyskowicz: Siinähän se ratkaisu tuli! Kerrankin konkretiaa, edustaja Tiilikainen! — Naurua) — Edustaja Zyskowicz, tämä on arvostetun lukion rehtorin toimintaohje, jota minä kunnioitan. Ehkä te ette sivistyspuolueena kunnioita heitä.

Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet (Puhemies: Aika täynnä!) hallituksen aloittaessa 12… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa edustaja Tiilikainen, kyllä minä arvostan tietysti tämän rehtorin näkemystä siitä, miten tulisi viedä tätä uudistusta eteenpäin. Mutta minä kysynkin nyt teiltä: miten te tulette viemään tätä uudistusta eteenpäin? Tämä hallituksen paketti ei kelvannut teille. Säästövaatimukset jäävät voimaan, mutta tämä tiekartta, miten edetään, ei kelvannut, joten minun mielestäni on ihan kohtuullista kertoa nyt Suomen kansalle, miten te viette tätä uudistusta eteenpäin, koska te totesitte täällä äsken, että uudistusta tarvitaan. Nyt on vain kyse siitä, miten.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mistä uudistuksesta tässä nyt oikein on kysymys? Te olette tekemässä 260 miljoonan euron leikkauksia suomalaiseen koulutukseen 1,7 miljardin euron päälle kokoomusjohtoisessa hallituksessa, siis koulutuksesta 2 000 miljoonaa euroa pois. Me oppositiossa onnistuimme torjumaan 69 miljoonaa — valitettavasti vain 69 miljoonaa euroa — sekä sen, että koulujen ei tarvitse hakea itsellensä toimilupaa, siis pakkohakua, eikä opetusministeriössä tarvitse pyörittää tällaista byrokratiakierrosta. Ja te sanotte, että se on huono asia, kun peruimme 70 miljoonan euron leikkauksen. Tämä on kuva koulutuspolitiikan sekavuudesta tällä vaalikaudella. Valitettavasti perustelut ontuvat erittäin pahasti.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Puumala, joo, voi olla, että te olette sitä mieltä, että on sekava, mutta jos te haluatte nyt luoda selkeyttä tähän tilanteeseen ennen kuin nyt lähdetään keskustelemaan vaalikentille, niin minun mielestäni on ihan kohtuullista, jos te kerrotte nyt, miten te viette tätä uudistusta eteenpäin. Koska hallituksen esittämä malli ei kelvannut teille, niin kysymys on: miten te viette sitä eteenpäin? (Eduskunnasta: Juuri näin!) Nyt puhutte osasta näistä säästöistä, jonka te pystyitte kaatamaan. (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!) Entä se suurin osa, edustaja Puumala? Siellä on 190 miljoonaa euroa vielä. Mitä te tulette tekemään tälle säästövaatimukselle ensi kaudella?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sillä tavalla on déjà-vu-tunnetta, että noin pari viikkoa sitten käydyssä välikysymyskeskustelussa yhdeksän puheenvuoron ajan kerroin keskustan kolmekohtaisen vaihtoehdon. (Mikaela Nylander: Ette vastannut silloinkaan!) Kertaan sen vielä. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Edustaja Zyskowicz, jos maltatte, kertaan sen vielä.

Kohta 1. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään 2+1-malliin eli siihen, että kaksi vuotta ollaan koulussa ja yksi vuosi työelämässä. Jos päästään laajempaan oppisopimuskoulutukseen, mitä toivomme, sillä on saavutettavissa 100 miljoonan euron säästöt.

Kohta 2. Puramme päällekkäisyyksiä koulutuksesta, esimerkiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, jota TEM hallinnoi ja toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi. Sillä päästään useamman kymmenen miljoonan euron säästöihin.

Kohta 3. Puramme tietohallintojärjestelmien päällekkäisyyksiä. Rakennamme yhden kaistan. Asiantuntijoiden mukaan sillä päästään satojen miljoonien eurojen säästöihin, (Ben Zyskowicz: 500 miljoonan ainakin!) varovaisten arvioiden mukaan 100 miljoonan euron säästöihin.

Vaihtoehtoinen toimintatapa yhdeksättä kertaa kerrottuna. Keskustalla on aina vaihtoehto, niin myös tällä kertaa, edustaja Nylander.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puumala esitti toisena vaihtoehtona kysymyksen tai ajatuksen siitä, että puretaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Eikö juuri siihen ollut tällä hallituksen esityksellä tarkoitus pyrkiäkin? Te kävelitte sieltä valiokunnan huoneesta pois viime viikon perjantaina ja päätösvalta meni. Mitä jäi? Sekasotku.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä alkaa kyllä selvitä pikkuhiljaa, että ehkä oppositiossa ei ole edes tutustuttu tähän lakiesitykseen riittävän hyvin, koska nythän te ette ymmärrä sitä, että vetämällä tai kaatamalla tämän järjestämislakiesityksen te olette tehneet sellaisen tilanteen, että meidän on pakko tulevaisuudessa mennä aloituspaikkojen vähentämiseen, ammatillisessa koulutuksessa merkittävään vähentämiseen sekä myös lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskemiseen. Te olette nimenomaan puuttumassa niitten pienten maaseudun lukioiden tilanteeseen hyvin vahvalla kädellä. Sen takia me odotamme teiltä nyt selvää tarkennusta, vastausta siihen, mitä te oikeasti aiotte tehdä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilmeisesti nyt ei hallituspuolueissa tunneta yhtään tilannetta, mitä koulumaailman toimijat tästä järjestäjäverkkolaista ajattelivat. Nyt huokaistiin helpotuksesta, että saatiin tämä laki raukeamaan ja saatiin edes hetkeksi rauha maahan.

Nyt tarvitaan vakavaa koulutuspoliittista keskustelua yhteiskunnassa. Nyt pitää olla henkenä festina lente, hitaasti kiiruhtamisen tie parlamentaariseen valmisteluun, jotta saadaan todella konkreettiset uudet kouluavaukset. Byrokratiaa vähemmäksi, Opetushallituksen ei tarvitse olla joka asiaa ohjeistamassa. Kentällä esimerkiksi avit voisivat hoitaa. Ne ovat lähempänä hoitamaan näitä keskeisiä tehtäviä. Keskiöön oppilas ja hänen hyvinvointinsa!

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, nyt hallituspuolueiden pitäisi miettiä, mitä toisen asteen koulutuksen kentälle halutaan viestiä.

Oppositio on yhdessä sanonut, että kaikki asiantuntijat olivat huolissaan siitä, että 260 miljoonan euron paketti ei pysynyt kasassa. Esitettiin liian suuria säästötavoitteita keinoilla, jotka eivät olleet läpinäkyviä, eikä ollut osoitettavissa, että ne voidaan järkevästi saavuttaa ilman, että koulutuksen laatu heikkenee. Me saimme pakkohaun torjuttua, 70 miljoonan euron säästöt pitää sillä perua. Mutta nyt hallituspuolueiden pitää arvioida, olisiko syytä vetää myös se rahoituslaki pois täältä ja kaataa se, ja seuraava hallitus aloittaa puhtaalta pöydältä niin, että ei aseteta ylisuuria säästötavoitteita, vaan katsotaan ennen kaikkea, että toisen asteen koulutuksen osalta tehostetaan läpäisyä, tehostetaan työllistymistä ja annetaan alhaaltapäin yhteistyön kautta järjestäjäverkon kehittyä niin, että saadaan säästöjä — mutta ei ylhäältäpäin, vaan alhaaltapäin ja yhteistyössä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 260 miljoonan euron leikkauksia on esitetty toiselle asteelle. Oppositio onnistui kaatamaan niistä 69 miljoonaa, mutta vielä 191 miljoonaa on sisällä täällä talossa. (Mikaela Nylander: Juuri näin!)

Kysymys kuuluukin nyt: Opetusministeri Kiuru, kun te tunnette hyvin tämän alueen, eikö olisi nyt järkevää, mikä teidän mielipiteenne on, että hallitus vetäisi pois tämän 191 miljoonan euron rahoituslakiesityksen, jota ei ole vielä eduskunnassa hyväksytty? Oletteko te, opetusministeri Kiuru, siihen valmis? Se ratkaisee tämän pattitilanteen. Vaalien jälkeen voidaan katsoa koulutuksen kokonaisuus. Kaikki ovat sanoneet, että sieltä ei pidä säästää. Kokonaisuutena tällä hetkellä toisella asteella on syvä huoli tästä lainsäädännöstä, joka oli huonosti valmisteltu. Teillä on kaikki avaimet, ministeri Kiuru, ratkaista pattitilanne, vetää tämä 191 miljoonan euron leikkaus pois. Oletteko valmiita siihen?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että saan myös vastata näihin kysymyksiin, joita on esitetty.

Ensinnäkin pitää muistaa, että eduskunnassa on ollut valtava yksimielisyys vähentää kuntatehtäviä. Olen itse kuulunut siihen kriittiseen vähemmistöön, joka on sitä mieltä, että esimerkiksi keskustan suunnalta 4 miljardin kuntatehtävien vähennykset olisivat todella turmiollisia koulutuksen kentällä. Ja me olemme joutuneet pattitilanteessa, tämän kokonaisuuden osana, vähentämään kuntatehtäviä myös koulutuksen kentältä.

Ainoa iso ei-lakisääteinen tehtävä on toisen asteen koulutuksen järjestäminen kunnille. Ja kun edustaja Puumala esitti listansa, mistä hän olisi järjestänyt, keskustan toimesta, tämän kuntatehtävien vähentämisen, niin tuossa teidän listassanne ainoa kuntatehtävien vähentämiseen tarkoitettu toimi, jota ei olla vielä kokeiltu — kaikki muut ovat jo tekeillä, eli olette siinä väärässä, me olemme näitä teidän esittämiänne asioita jo ajaneet läpi, ja ne uudistukset ovat valmistumassa kohtapuoleen — on tämä 2+1-malli, jossa työelämän kanssa viimeinen vuosi järjestettäisiin. Mistä me järjestämme, edustaja Puumala, ne kaikki työpaikat nuorille, kun me olemme tilanteessa, jossa tässä maassa on supertyöttömyys? On erittäin vaikea saada tällaista. 800 eurolla tuetaan sitä, että me saisimme nuoria oppisopimuskoulutukseen, ja muutama tuhat on sinne tällä hetkellä päässyt.

Arvoisa puhemies! Me olemme todella isossa pattitilanteessa sen takia, että me emme halunneet mekaanisesti vähentää opiskelupaikkoja nuorten ulottuvilta maakunnissa. Me emme ole halunneet yksikköhintaa laskea, ja sen takia me ajattelimme, että kohtuudella tästä kuntatehtävien vähentämisestä päästäisiin eteenpäin siinä, että me aidosti lisäisimme tehokkuutta ja läpipääsyä, koulutuksen järjestelmää ja nopeuttaisimme näitä opintopolkuja. Olemme nyt tilanteessa, jossa tämä ei onnistunut sen takia, että oppositio käytti omat keinonsa, ja siltä osin olemme tilanteessa, jossa kaatui järjestäjälaki, joka takasi alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden ja koulutuksen monipuolisuuden kentällä.

Nyt me olemme tilanteessa, jossa tämä kaatui, ja emme me voi mekaanisesti säästää 191:tä miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä, että ne säästöt räiskitään kentälle olematta varmoja, että koulutuksellinen saatavuus voidaan taata. Tästä syystä minulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin esittää, että me vedämme pois tämän rahoituslain, koska se tarkoittaa sitä, että tämän järjestäjälain, joka olisi taannut koulutuksellisen saatavuuden tässä maassa, oppositio kaatoi. Se tarkoittaa sitä, että koulutuksellista saatavuutta ei voi turvata, ja tämän uudistuksen kokonaispaketti lähti siitä, että tämä saatavuus turvataan. (Puhemies koputtaa) Tästä syystä minä olen esittänyt jo eilen pääministerille ja tänään virallisesti koko hallitukselle kirjeellä, että tämä vedetään pois, koska tämä ei takaa koulutuksellista saatavuutta tässä maassa. En halua olla se ministeri, joka tällaista voi viedä läpi.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulimme ministerin kertovan juuri uutisen, eli te vedätte tämän esityksen pois. Se on hyvä asia, kiitämme siitä, mutta samalla haluan nyt todeta tähän eduskunnan työskentelyyn ja siihen, kun täällä syytetään oppositiota siitä, että tämä ensimmäinen laki tässä kaatui, että kyllä minun täytyy katsoa myös ministeri Kiurua ja myös valiokunnankin työskentelyä päin: eikö tätä esitystä olisi voinut hallitus antaa, jos te päätitte näistä rakenneohjelman hallituksen esityksistä ja sisällöistä jo vuoden 2013 elokuussa? Miksi te toitte, jos teille oli tärkeää, että tämä olisi mennyt läpi?

Mutta vielä tässä haluan sitten mennä jo kyllä vähän toisiin asioihin ja totean tästä pääministerin omasta puheenvuorosta, että se oli alistuneen tuntuinen ilmoitus kaiken kaikkiaan. Ajattelen sillä tavalla, että teidän, hallituksen, ongelma on ollut tässä kyllä se, että teiltä on puuttunut yhteinen tahto viedä näitä asioita ripeästi eteenpäin. Ja nyt (Puhemies koputtaa) kansa odottaa vain sitä, että tulisi toimintakykyinen hallitus tähän maahan.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä toisen asteen koulutuksesta: se, mikä opposition toiminnan tuloksena on ollut viesti, on ollut se, että silloin kun asiasta käydään valmistavaa keskustelua, te poistutte paikalta. Silloin kun asiasta tehdään mietintöä — on yli kolme tuntia aikaa yhden asian käsittelyyn — te pidätte niin pitkiä puheenvuoroja, että asiaa ei saada käsiteltyä. Jos tämä jonkun mielestä on vastuunkantoa, niin minä kyllä ihmettelen, miksi sitä siksi voidaan kutsua. Ja täytyy sanoa, että yksi asia tässä on varmaa, ja se on se, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tämä asia tulee aivan varmasti olemaan vaalien jälkeen vielä aivan samalla tavalla esillä.

Mitä edustaja Puumalan puheenvuoroon tulee, 2+1-malli ja moni muu asia, joista te sanoitte, ovat aivan hyviä asioita ja niitä voidaan kannattaa. Mutta aivan varmasti te tiedätte, ja kaikki tässä salissa tietävät, että ne eivät yksistään riitä.

Tuula  Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin toisen asteen rahoituslaki ja järjestäjälaki oli valmistettu kokonaisuutena, ja niiden yhteisvaikutus oli se 260 miljoonaa, mikä täällä on todettu tehostamisvaikutuksena. Mutta näistä säästöistä ei toistaiseksi ole luovuttu, vaan ne ovat edelleen tulemassa voimaan täysimääräisinä 2017. Tämä taas tarkoittaa, ilman järjestämislakia, suunnittelematonta ja nopeaa koulutuspaikkojen vähentämistä ja myös niitten yksikköhintojen nostamista, eli tämä koituu kuolemaksi juuri pienille yksiköille. Ja nyt minä haluaisin kysyä arvoisalta pääministeriltä: aiotteko ja aiottehan vetää valtioneuvoston toimesta tämän rahoituslain pois käsittelystä?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tämä keskustelu on osoitus siitä, miten vaikeata on tehdä rakenteellisia uudistuksia.

Jos me katsomme tätä kokonaisuutta, niin varmasti sopeuttaminen näyttää toimivan aika paljon helpommin, karkeasti 6 miljardia euroa, kun taas rakenteelliset uudistukset tössäävät erilaisiin paikkoihin.

Minä otan muutaman esimerkin tästä. Haluaisin kysyä ehkä, mikä on näissä yhteinen nimittäjä — siis kaikki nämä ovat rakenteellisia uudistuksia: numero 1, kotihoidon tuki, jossa saataisiin isät ja äidit vähän tasapuolisemmin töihin; numero 2, metropoli; numero 3, kuntauudistus; numero 4, oppivelvollisuusiän nosto; numero 5, kuntien tehtävät; ja numero 6, koulutusuudistus. Ne ovat kaikki sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joita keskusta on henkeen ja vereen vastustanut tässä matkan varrella.

Me olemme nyt valitettavasti siinä tilanteessa, että meillä ei ole yhteistä tilannekäsitystä, missä jamassa Suomi tällä hetkellä makaa. (Välihuutoja) Suomi makaa sellaisessa jamassa, että meillä on tasan kolme vaihtoehtoa. Numero 1 on lisävelkaantuminen elvyttämällä ja Kreikan tie, käytännössä vararikko. Numero 2 on kitkuttaminen, mikä käytännössä tarkoittaa veron nostoa ja juustohöyläleikkauksia. Ja numero 3 on rakenteelliset uudistukset.

Haluan vielä kerran korostaa, että meidän pitäisi tässäkin talossa toimia vastuullisesti, katsoa, mikä se tilannekuva on. Me olemme tuplanneet velkamme viimeisen kuuden vuoden aikana 50 miljardista 100 miljardiin euroon. Me emme voi jatkaa elämistä tällä tavalla. Miksi? Sen takia, että silloin emme voi ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Me emme voi sysätä tätä velkaa meidän lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Me emme voi ennen vaaleja elää pellossa.

Minun mielestäni tämä koulutuskeskustelu on tästä hyvä esimerkki: tuli suora kysymys, aikooko valtioneuvosto vetää tämän ehdotuksen pois pöydältä. Vastaus on, että ei aio. (Välihuutoja)

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeripuolue on pitkään sanonut olevansa sivistyspuolue, ja nyt opetusministeri sanoo, että tämä 191 miljoonan euron leikkaus toisen asteen koulutukseen, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin on kohtuuton. Opetusministeri esittää sen vetämistä pois eduskunnasta. Miten, pääministeri, te voitte sen jälkeen puolustaa enää koulutusta, sivistystä, jos teidän oma ministerinne täällä sanoo, että tämä on leikkaus, jota ei kerta kaikkiaan voida toteuttaa? Hän tekee poikkeuksellisen toimen pitääkseen huolta meidän koulutuksesta, esittää sitä, että esitys vedetään pois, ja pääministeri sanoo, että näin ei toimita. Voidaanko tästä tulkita, että pääministeri ei ole enää millään tavalla huolestunut meidän toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä nyt sanon, on tärkeää. (Naurua) Suomen koulutusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti arvostettu, sitä on rakennettu vuosikymmeniä yhdessä. Nyt on tehtävä tietty määrä säästöjä myöskin koulutuksessa. Olen itse kritisoinut näitten loppuvaiheen säästöjen määrää, mutta tämä hallituksen esitys perustui kahteen lakiin, siihen, että uudistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla järjestäjäverkkoa, ja sen rinnalla ovat sitten nämä säästöt. Ne muodostavat sisaren ja veljen. Me olemme tehneet Suomessa peruskoulu-uudistuksen, ammattikorkeakoulu-uudistuksen sillä tavalla vastuullisesti, että on huomioitu ne paikalliset olosuhteet. Niin olisi tehty nytkin. Nyt jätämme ikään kuin kellumaan lukiot, ammatilliset oppilaitokset ilman opetus- ja kulttuuriministeriön arviointia koulutuksen saatavuudesta, tasa-arvosta, tasapuolisuudesta. (Puhemies koputtaa) Sen takia ministeri Kiurun esitys on vastuullinen.

Kimmo  Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutuksen kenttä on joka tapauksessa hirveässä murroksessa, tehdään niin tai näin. Nyt kysytään vastuullisuutta ja malttia. Hosumalla ei tule mitään hyvää aikaiseksi.

Edustaja Satonen puhui tuossa äsken, että minkä taakseen jättää, sen edestänsä löytää. Nämä lakiesitykset olivat niin huonoa valmistelua, että näistä ei voi sanoa mitään muuta kuin että minkä taakseen jättää, se sinne myös jää. Nyt on lähdettävä kokonaan puhtaalta pöydältä. Parlamentaarinen työskentely, koulutuspolitiikka keskiöön, ja on ymmärrettävä, että niukkenevien taloudellisten resurssien maailmassa voidaan turvata laadullinen koulutus, kun hyväksytään se tosiasia, että valmistellaan asiat huolellisesti parlamentaarisella pohjalla, kuunnellaan asiantuntijoita.

Me olemme vaarallisella tiellä. Pisa-huumasta olemme siirtyneet koulutuksen rapautumisen kehitykseen. Se on pysäytettävä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetusministeri totesi juuri, että koko tämä toisen asteen uudistus ei ole lähtenyt sieltä koulutuksen uudistamisen tarpeesta, (Markku Rossi: Hallituskriisi!) vaan tarpeesta karsia kuntien tehtäviä. Siis opetuksen järjestäminen ei ollut lähtökohta, vaan paine tuli jostain muualta. (Ben Zyskowicz: Sekin vielä!) Opetusministeri sanoo, että 190 miljoonan säästöt vedetään pois. Pääministeri sanoo, että eipäs vedetä. Kyllä tämä kuvaa tätä vaalikautta täydellisesti. (Timo Soini: Tätä tää on! — Keskustan ryhmästä: Mitä tehdään?) Kumpi teistä puhuu nyt hallituksen suulla ja kumpi puhuu omiaan?

Mutta, arvoisa puhemies, tässä toisen asteen uudistuksessa on myös vakava perustuslaillinen kysymys, ja se on se, että kun, ministeri Kiuru, te olette opetusministeriön päällikkö, miten olette voinut lähteä panemaan koko ministeriön voimalla kentälle toimeen uudistusta, joka ei kenties (Puhemies koputtaa) eduskuntaa koskaan läpäise. (Puhemies: Aika on täynnä!) Ensin lait, sitten toimeenpano.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetusministeri, taisitte sanoa, että vedän tämän pois, ja pääministeri, taisitte sanoa, että tätä ei vedetä pois. Kumpi on valtiovarainministeri Rinteen kanta, (Naurua) niin kuin Roomassa tehdään? Onko peukalo ylöspäin, vai onko peukalo alaspäin? (Eduskunnasta: Keskellä kämmentä!)

Eli on tämä kyllä, hyvät kollegat, aika erikoista rakennepoliittista keskustelua, kun ainoa tapa saada Suomi nousuun on, että meillä on kannattavaa yritystoimintaa, vienti lähtee vetämään, ja täällä jantellaan tällaisista asioista. Tämä on minun mielestäni aika erikoista. Sitten kun rakenteellisia uudistuksia tehdään, niin ensimmäinen rakenteellinen uudistus olisi purkaa järjetön kuntaliitoksissa oleva irtisanomissuoja. Ajatelkaa nyt, jos Espoo ja Kauniainen menevät yhteen, niin kaikkien duunit turvataan viideksi vuodeksi. Ei ole rahaa eikä varaa tuollaiseen. (Markku Rossi: Nyt pitää tulla vastauksia!)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kouluasioista vain sen verran, että täällä moititaan hallitusta siitä, että rakenneuudistukset eivät etene, ja sitten täällä juhlitaan sitä, että on onnistuttu kaatamaan kikkailulla hallituksen yksi rakenneuudistusesitys.

Muista asioista: Vasemmistoliiton linja on siis se, että lisää velkaa. Tulee mieleen paroni von Münchhausen. Hän joutui suohon oikein hevosensa kanssa. Mitä hän teki? Hän nosti itsensä tukasta pois sieltä suosta. Kun meidän ongelmamme on ylivelkaantuminen, niin te esitätte ratkaisuksi lisää velkaa. Sanotte, edustaja Kalliorinne, että Suomi on kuilun partaalla. Vanha vitsi, vasemmistoliitto on siitä jo askeleen edellä. (Naurua)

Mitä sitten Tiilikaiseen tulee, hän sanoi näin: "Maan asioista vastuulliset eivät saa seurata sivusta ongelmien kärjistymistä ja ulkoistaa itseään niistä." Edustaja Tiilikainen, juuri näin teki Vanhasen hallitus. Kun maa romahti, bkt romahti 8 prosenttia vuonna 2009, te seurasitte katseella ja otitte 10 miljardia velkaa. Te pelastutte sillä, että kansan poliittinen muisti on valitettavan lyhyt. (Välihuutoja)

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos nyt olen ihan oikein ymmärtänyt, niin meidän pitäisi keskustella tästä raportista ja siitä, mitä tämä raportti meille kertoo ja mitä tästä voisi oppia, niin ettei samoja virheitä tehdä uudelleen ja uudelleen. Nyt kun tätä keskustelua kuuntelee, niin alkaa huolestuttaa, että samaan suuntaan ollaan menossa. Tätä raporttia voi lukea, niin kuin edustaja Ojala-Niemelä, hyvin monella tavalla. Mutta minä yritän lukea tätä rakentavasti: koetettaisiin oppia, mitä täällä on havaittu. Ja yksi tämän keskustelun ihan keskeinen havainto on sivulla 15: "Vaikka tilannekuva ja arvio tulevaisuudesta ovat yhteiset, eri politiikkalohkoille on eri yhteyksissä asetettu useita tavoitteita, jotka ovat keskenään ristiriitaisia ja joilla ei ole selkeää hierarkiaa suhteessa toisiinsa." Ensiksi tehdään päätöksiä ja sitten tehdään toinen päätös, joka vie siltä ensimmäiseltä päätökseltä pohjan pois, ja sitten ihmetellään, kun eivät rakenneuudistukset etene. Eihän tämä nyt tällä lailla voi mennä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa puhuttu tyyliin, että uuden hallituksen pitäisi lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä, mutta yksi asia on ainakin varma: tämä hallitus ei lähtenyt liikkeelle puhtaalta pöydältä, eikä seuraavakaan hallitus pääse liikkeelle puhtaalta pöydältä, vaan on varmaa, että ensi kaudellakin tarvitaan sekä sopeutustoimenpiteitä että rakennepoliittisia ratkaisuja.

Mutta ensisijainen tavoite on, aivan niin kuin edustaja Soinikin totesi, että meidän pitää saada parannettua työllisyystilannetta, ja se tapahtuu kannattavamman yritystoiminnan kautta. Itse jäin kaipaamaan tänään julkaistusta raportista, joka on Borgin ja Vartiaisen kirjoittama, sitä, mitkä olisivat sitten ne konkreettiset toimenpiteet, millä me saamme parempaa työllisyyttä, ja nimenomaan pk-sektorin kautta. Se oli enemmän tällainen makrotalouden raportti kuin konkretiaa. Olisin mielellään kuullut pääministerin arviota siitä, mitkä olisivat ne konkreettiset toimenpiteet, millä me saamme parannettua pienyritysten toimintaedellytyksiä tässä maassa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi nousee vain yhdessä sopien. Edellisellä vaalikaudella ei arvostettu kolmikantaista sopimista, sille viitattiin kintaalla. Myös tällä vaalikaudella on esitetty puheenvuoroja, että kolmikantainen sopiminen ei olisi enää tätä päivää, siitä pitäisi päästä irti.

Onneksi täällä tänään keskustelussa on ollut toisenlainen suunta. Täällä on arvostettu sitä, että voimme sopia Suomessa myös työmarkkinajärjestöjen kanssa. Pidän arvossa myös sitä, että pääministerin Borgilta ja Vartiaiselta tilaamassa selvityksessä on myös todettu tämä, että kolmikantainen sopiminen on se, jolle pitää myös ensi vaalikaudella rakentaa.

Keskustan osalta olen kuitenkin vähän hämmentynyt, kun te eilen julkistamassanne verolinjauksessa toteatte, että verotaakan jako on toteutettava oikeudenmukaisesti ja kansalaisten veronmaksukyky huomioiden. En löytänyt yhtään esitystä sieltä, missä olisi huomioitu veronmaksukykyä, sillä hyvätuloiset, varakkaat eivät osallistu näihin teidän talkoisiinne. Päinvastoin, suurin hyöty, kymmenien miljoonien verohelpotus, annetaan yli 500 miljoonan perinnön saajille. Nyt tiedän, missä ovat Suomen veropakolaisten ystävät.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä rakenneuudistuksethan lähtivät katastrofaalisella tavalla liikkeelle, kun hallitus ajoi kuntauudistusta härkäpäisesti eteenpäin ja lanseerasi esimerkiksi uuden termin "peruserikoissairaanhoito" ja ajatteli, että 20 000 asukkaan väestöpohjat pitää saada ja sitten saadaan erikoissairaanhoito kuntoon, ja sen takia yritettiin sitten kuntia saada väkisin yhteen. Onneksi se uudistus torpattiin, ja itse esimerkiksi jo vuonna 2012 sanoin, että tämä tulee ajamaan täysin karille. Hallitus yritti siirtää maalia pallon luokse eikä panna palloa pussiin.

Sitten ihmettelen sitä, miksi kehitysapu on edelleen varsin koskematon momentti budjetissa. 1 000 miljoonaa euroa laitetaan veronmaksajien rahaa vuosiksi tuonne Kankkulan kaivoon, jotta saataisiin hyvä omatunto. Tutkimusten mukaan vaikuttavuus on surkealla tasolla. (Riitta Myller: Minkä tutkimuksen?) Kyllä pitää saada parempaa tulosta aikaan, (Puhemies koputtaa) että voidaan tällaisia rahasummia käyttää.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Backman tuossa vähän kohdistikin kysymystä keskustaan päin, mitkä ne konkreettiset linjaukset ovat liittyen työn määrän lisäämiseen.

Jos me haluamme Suomeen 200 000 työpaikkaa, mitä ei tietenkään tavoitteena voi kuin tervehtiä, niin vähän kummeksuen luen tätä eilistä veropaperia, jossa ensinnäkin lisätään ansiotuloverojen progressiota ja sitten toisekseen lisätään työn verotusta kokonaisuudessaan, kun ei kompensoida nyt lähivuosina tulevia sosiaaliturvamaksujen korotuksia lainkaan. Ja sitten jos otetaan tosiaan vielä huomioon tämä maksukyky, niin suomalainen keskiluokkahan maksaa tällä hetkellä jo noin 5 prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin esimerkiksi Ruotsissa maksetaan. Ei kovin realistiselta vaikuta, että seuraavallakaan kaudella keskustan johdolla näillä eväillä päästäisiin yhtään eteenpäin.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti on ihan hienoa, että sekä oikealta että vasemmalta näin innostuneesti keskustellaan keskustan verolinjauksista. Sekin tietysti sopii, mutta jos yritettäisiin pitäytyä tässä päivän otsikossa ja muistaa, että — ymmärtääkseni, vaikkakin niukasti — tässä maassa on hallituksella enemmistö. Lähtökohtaisesti tämän rakennepoliittisen ohjelman onnistumisesta tai sen onnistumattomuudesta vastaa maan hallitus, ja sillä on todistustaakka, ei oppositiolla.

Valitettavasti opetusministeri poistui tuolta aitiosta, mutta hallituksen pääherrat ovat paikalla. Rohkenen vielä palata tähän yhteen merkittävään Suomen nousuun vaikuttavaan tekijään eli koulutukseen ja siihen liittyvään linjaukseen. Täällä on aika hämmentynyt tilanne salin tällä puolella. Ehkä kysymys on turhan klassinen, mutta esitän sen silti: mikä on hallituksen linja?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikko ei suostunut vastaamaan tähän Jouni Backmanin kysymykseen. Kyllä on aivan olennaista, niin kuin edustaja Pekkarinen aikaisemmin sanoi, että nyt pitäisi katsoa eteenpäin, katsoa, minkälaisen yhteiskunnan me haluamme, millä ehdoilla.

Olin suoraan sanoen iloinen, kun vasta kaksi kuukautta sitten keskusta tässä salissa kehua retosteli robinhood-verolla. Täällä Kalli totesi: "Keskustan verolinja on oikeudenmukainen. Alentaisimme pieni- ja keskituloisten verotusta ja kiristäisimme yli 68 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta." Ja nyt kun keskustan verolinja tuli, niin oikeudenmukaisuudesta ei ole tietoakaan. Ette euroakaan ottaisi lisää hyvätuloisilta, päinvastoin, sieltä alentaisitte.

Arvoisat keskustalaiset, edustaja Tiilikainen, ette kai te nyt taas ole tässä juksaamassa suomalaisia? Täällä eduskunnassa yhtä luvataan ja vain kuukausi ennen vaaleja tehdään toisin. Ette kai te nyt vain tässä ole juksaamassa suomalaisia?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta on valmis keventämään pieni- ja keskituloisten verotusta. Tämä on se keskustan linja. Tuolta vasemmalta kuuluu väitteitä, että kevennämme hyvätuloisten verotusta, ja toiselta puolen kuuluu väitteitä, että jyrkennämme progressiota. Mitä jos keskusta kertoisi itse linjansa, ja se on se, että pieni- ja keskituloisten verotusta olemme valmiita keventämään, kunhan yhteiskunnassa saadaan laajasti aikaan yhteiskuntasopimuksen henki lisätyöpaikkojen luomiseksi, jotta Suomi lähtee käyntiin ja päästään asioita laittamaan kuntoon.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilman muuta keskusta on oikeutettu siihen, että se kertoo oman linjansa, mutta kaksi kuukautta sitten tässä salissa te sanoitte, että verotuksessa pitää lisätä oikeudenmukaisuutta. Me olemme samaa mieltä siitä, että pieni- ja keskituloisten verotusta on kevennettävä, mutta on aivan yllätys se, että esimerkiksi edustaja Pekkarisen paljon hehkuttama oikeudenmukaisuus ei millään tavalla tässä teidän verolinjassanne näy. Tämä verolinja lisää eriarvoisuutta. Siis kaksi kuukautta sitten luvattiin lisää oikeudenmukaisuutta, ja nyt, kun on se aika esittää omat linjaukset, siinä ei ole oikeudenmukaisuudesta, eriarvoisuuden vähentämisestä tietoakaan.

Edustaja Tiilikainen, kyllä taitaa olla nyt niin, että tätä ei selitä edes Pekkarinen. Toistan vielä kerran: ette kai te nyt ole juksaamassa suomalaisia?

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikaisen puheita voi sikäli ihmetellä, että täällä nyt puhutaan pieni- ja keskituloisten työn verotuksen alentamisesta — mikä on toki hyvä idea, ja mielestäni ja kokoomuksen mielestä työn verotusta pitäisi tietysti pienentää kautta linjan. Mutta ikävä kyllä on näin, että keskustan veropaperi ei sitä tee. Se ei tee sitä edes pieni- ja keskituloisten osalta, sen vuoksi, että lähivuosina sosiaaliturvavakuutusmaksut tulevat nousemaan ja myös kunnallisverotuksen paine on hyvin merkittävä. Lähes jokaisessa kunnassa tulee veroaste nousemaan lähivuosina. Katsotaan toki, mitä sote-ratkaisussa sitten tässä tapahtuu.

Mutta oli miten oli, keskustan veropaperi ei tosiasiallisesti laske verotusta minkään tulonsaajaluokan osalta, ja sen vuoksi pidän hyvin epärealistisena sitä, että teidän mallinne mukaisesti me pystyisimme aidosti työpaikkoja tässä maassa lisäämään.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan 200 000 työpaikkaa lisää, jotta pystymme saamaan lisää verotuloja ja jotta pystymme rahoittamaan yhdenvertaiset palvelut kansalaisille. Työpaikkojen saamiseksi uskomme työn ja yrittäjyyden verotuksen maltilliseen keventämiseen. Rajuihin veronkevennyksiin ei ole varaa, koska olette ajaneet maan siihen tilaan, missä se on. Mutta pienyrittäjiä haluamme kannustaa muun muassa yrittäjävähennyksen avulla ja samalla pieni- ja keskituloisia palkansaajia pienellä veronkevennyksellä.

Nämä ovat meidän linjamme, ja tuntuu, että keskustan linja lisätyöpaikkojen luomiseksi ja Suomen kuntoon laittamiseksi on varsin hyvä, koska sitä haukutaan sekä oikealta että vasemmalta.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teidän eilen julkistamassanne verolinjauksessa todetaan selkeästi, että huomioidaan maksukyky. Kun te tunnette varmaan vähintään yhtä hyvin kuin allekirjoittanut tuon oman esityksenne, niin kertokaa, missä kohdassa siellä löytyy se, kuinka se maksukyky huomioidaan hyvätuloisimpien ja varakkaimpien osalta, koska te annatte veronkevennyksiä yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Te annatte suurimmat veronkevennykset niille, joilla on satojen miljoonien perinnöt, (Ben Zyskowicz: Ei voi olla totta!) koska niihin teidän esityksenne antaa useiden kymmenien miljoonien eurojen kevennykset. Millä tavalla keskustalaisille on maksukyvyn huomioimista tai oikeudenmukaisuutta — joka on teidän paperinne lähtökohta — se, että nämä tahot tarvitsevat kymmenien miljoonien verokevennykset?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on yhteinen tilannekuva siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja syntyy ainoastaan saamalla lisää vientituloja, jotka syntyvät teollisuuden tuotteista tai sitten palveluista. Siitä meillä on yhteinen tilannekuva, että meidän kansalaisten keskuudessa pitäisi syntyä laajempaa luottamusta siihen, mitenkä me tällaisessa tilanteessa etenemme.

Tämäkin keskustelu on osoittanut, että me haluamme heikentää luottamusta. Sen tähden toivottavasti tästä keskustelusta syntyisi senkaltainen kuva suomalaisille, että eduskunta lähestyessään vaaleja yrittää löytää uutta luottamusta, joka lisää ennustettavuutta, joka lisää investointihalukkuutta ja joka lisää nimenomaan sitä, että työtä tekemälle me voimme entistä enemmän saada tuloja, joilla yhteiskunta voidaan pelastaa. Ei, riitelemällä ja repimällä (Puhemies koputtaa) tämä asia ei hoidu. Kysynkin, pääministeri: mitenkä teidän mielestänne...

...tämä keskustelu on lisännyt luottamusta?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän on satsattava vientiin ja jatkettava rakenteellisia uudistuksia, mutta erityisesti kotimarkkinoilla on lisättävä niiden ostovoimaa, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. On lisättävä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, heidän, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat.

Mutta kun edustaja Kalli puhui tästä luottamuksesta, niin kyllähän luottamukseen, jos katsoo kansalaisten näkökulmasta, pitää voida luottaa, siihen, että sen, mitä poliitikko sanoo, hän myös tekee. Jos katsotaan, mitä keskusta on täällä tehnyt, niin ensin kritisoidaan kaikkia kuntasäästöjä koko hallituskauden ajan eduskunnassa ja kun tulee oma vaihtoehto, ei esitetä euroakaan lisää.

Viime syksynä täällä kerättiin kannatusta sillä, että luvattiin lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta roppakaupalla. Oikein puhuttiin robinhood-verosta. Kokoomus haluaa alentaa rikkaiden verotusta, se on ollut tiedossa, mutta että keskusta — kun te olette aikaisemmin esittäneet, että oikeudenmukaisuutta pitää lisätä, ja nyt kun tuli se paikka esittää, että mikä on teidän linjanne, niin ei euroakaan lisää oikeudenmukaisuuteen. Kysyn vielä kerran: ette kai te nyt ole tässä juksaamassa suomalaisia juuri kuukausi ennen vaaleja?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sen minä ymmärrän, ettei pääministeri kiireiltään ehdi seuraamaan ihan kaikkea, mitä eduskunnassa tapahtuu, mutta on se kyllä mielenkiintoista, että tilanteessa, jossa meillä on pääministerin ilmoitus käsittelyssä, ykskaks ollaankin tilanteessa, jossa keskustan verolinja on se keskustelun ydin. Kiitos tästä huomiosta.

Arvoisa puhemies! Minun kysymykseni liittyy täällä tänään kuultuun, mitä hallitus aikoo tehdä 190 miljoonalle eurolle. Täällä on kuultu opetusministerin sanomana, että hallitus vetää esityksensä pois, kirje on lähetetty. Pääministeri sanoo, että esitys on ennallaan. Kyllä tämän keskustelun helmien helmi on se, mitä hallitus oikeasti aikoo tehdä osana rakennepakettiaan näitten koulutusrahojen, opetusministeriön alaisten rahojen osalta. Arvoisa pääministeri, onko meillä yhden puolueen vähemmistöhallitus perjantain jälkeen?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minun piti puhua vähän muista asioista, mutta koulutuspuolesta näytti nyt nousevan sellainen keskustelu, että siihen on otettava kantaa.

Rahoituslaki ja järjestämislaki ovat kaksi eri lakia, jotka ovat ristikkäisiä lakeja. Niillä on pykälävaikutuksia, asiavaikutuksia toisiinsa nähden. Ja kun oppositio kaatoi täällä eduskunnassa tämän järjestämislain, se johti siihen — niin kuin välikysymysvastauksessa on todettu, että rahoituslaki ja järjestämislaki muodostavat yhden kokonaisuuden — että ollaan hankalassa tilanteessa.

Minä olen pyrkinyt tässä viimeisten päivien aikana, kun tiesin, että tämä on todella vaikea keskustelu, selvittämään itselleni tarkalleen sen, miten tästä tilanteesta voisi päästä eteenpäin. Virkamiespohjalta todetaan, että nyt pitäisi muuttaa rahoituslain pykäliä sillä tavalla, että ne järjestämislaissa olevat asiat toteutuisivat, mutta taitaa olla mahdotonta eduskunnan aikataulujen takia sitä toteuttaa. Eli näitä säästöjä ei pidä minun mielestäni tehdä semmoiselta pohjalta, jossa lainsäädäntö ei ole riittävästi valmisteltu. Me tarvitsisimme pykälämuutoksia. Minä toivon, että tämä asia on hallituksen neuvotteluissa vielä tänään.

Pääministeri Alexander Stubb

Herra puhemies! Saamme vielä loppupuheenvuorot rakennepaketista, mutta totean tässä vaiheessa, että sekä pääministerin että valtiovarainministerin tehtävä on tietenkin puolustaa hallituksen yksimielistä esitystä. Me emme ole hallituksen piirissä vielä keskustelleet siitä, mitä me tälle koulutuskokonaisuudelle teemme, ja tulemme jatkamaan näitä keskusteluja. Mutta minun tehtäväni pääministerinä on puolustaa, kuten myös valtiovarainministeri äsken teki, sitä kokonaisuutta, ja nyt me katsomme, miten me etenemme tämän kokonaisuuden kanssa. (Hälinää)

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti on sanottava, että ministerit Kiuru ja Rinne puhuvat höpönlöpöä. Nämä kaksi lakia ovat erillisiä lakeja. Rahoituslaki voidaan viedä läpi, kun se on täällä hyväksytty, pienellä asetusmuutoksella. Ne on käsitelty talossa kahtena erillisenä lakina, ja ne toimivat myöskin erillisinä. Täällä on samaan aikaan vääriä käsityksiä.

Edustaja Niinistö peräsi sitä, että tarvitsee saada läpimenoaikoja nopeammiksi. Rahoituslaki puuttuu juuri siihen. Rahoituslain tavoitteena on palkita suorituksista ja niistä vaikutuksista eli näin ollen nopeuttaa opiskeluaikoja. Nämä kaksi lakia kohdentuvat kahteen eri asiaan: toinen liittyy järjestäjäverkkoon, toinen liittyy suorituksiin ja tutkintoihin. Samaan aikaan, kun meidän järjestäjäverkkoa koskeva laki ei mennyt läpi, se tarkoittaa sitä, että kunnilla on se päätösvalta (Puhemies koputtaa) siitä, minkälainen verkko meillä tulee olemaan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ollut koulutuspolitiikassa mukana 30 vuotta. Olen tarkasti perillä, miten peruskoulu-uudistus toteutettiin opetusministeriön johdolla niin, että se oli tavoitettavuuden, saatavuuden, tasa-arvon kannalta hyvä. Sama koski 90-luvulla sitä, kun ammattikorkeakoulu-uudistus tehtiin.

Me emme voi näin isojen säästöjen ollessa kyseessä jättää asioita ikään kuin vapaan kellutuksen varaan kuntapäättäjille. Meillä on 300—400 järjestäjää koulutuksessa. Meidän pitää kansallisen koulutuspolitiikan säilymisen takia voida arvioida, että nämä säästöt tehdään kansakunnan edun mukaisesti. Tämä on todella ison luokan kysymys. Olen sanonut, että nämä säästöt ovat mittaluokiltaan (Puhemies koputtaa) liian isot. Se vaatii...

...vastuullista seurantaa ja päätöksentekoa.

Valtiovarainministeri  Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti, minä en ole opetusministeri, vaan valtiovarainministeri ja myöskin hallituspuolueen puheenjohtaja. Kun en ole opetusministeri, niin en ole niin tarkkaan syvällä tässä asiassa ollut. Sen takia pyrin varmistamaan sitä virkamiehiltä opetus- ja kulttuuriministeriöstä, mikä virkakanta tähän asiaan on. Äsken kuvaamani kanta oli nimenomaan virkakanta, jota opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen minulle on kertonut. Ja sitä kantaa minä olen nyt tässä edustanut, että minusta tässä on tilanne, joka edellyttää selvittämistä.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olin kyllä peruuttanut puheenvuoropyyntöni, mutta siitä huolimatta käytän sen, kun kerran tilaisuus tulee.

Kysyisin pääministeri Stubbilta: mistä johtuu se, että aina kun maassa on vallassa Kansallinen Kokoomus, niin Suomeen iskee lama? Näin on tapahtunut 30-luvulla, näin tapahtui 1987 vaalien jälkeen, kun Holkerin hallitus muodostettiin, ja niin tapahtui nyt, kun 2011 vaalien jälkeen muodostettiin kokoomushallitus, joka vieläkin istuu. Aina on syntynyt lama ja on tullut omaisuuden uusjako eli osa on mennyt konkurssiin, vararikkoihin, ja rikkaat ja hyväosaiset ovat ostaneet halvalla omaisuuksia.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu, joka on lähinnä keskittynyt koulutoimen säästöihin, on sillä tavalla surullista, että tässä me nyt olemme, me mietimme, mikä on paras tapa ajaa alas hyvinvointiyhteiskuntaa. Silloin pitäisi katsoa muita maita. Me voimme tietysti sanoa, että pitää tehostaa hallintoa, mutta juuri Maailmanpankin selvityksessä Suomen julkinen hallinto on EU-maitten tehokkain. Sitä voi tehostaa vielä, mutta ei ehkä kovin paljon.

Silloin pitää katsoa, missä on se ero menestyviin Pohjoismaihin, ja se on työllisyysasteessa. Silloin voi olla, että nämä asiat, joita pitäisi käsitellä, eivät tule tämän salin sisälle ollenkaan, vaan pitäisi miettiä työelämän periaatteita ja esimerkiksi juuri näitä palkanmuodostumissääntöjä, jotka Ruotsissa selvästi johtavat parempaan työllisyysasteeseen kuin Suomessa.

Mutta jos ei näitä asioita uskalleta tai pystytä Suomessa päättämään, niin me käymme tällaisia kaikensupistamiskeskusteluja seuraavat kymmenen vuotta.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran tähän Suomen ja Ruotsin tilanteeseen, mihin edustaja Lepomäki viittasi, että kyllä kai meidän pitäisi tunnustaa, että Suomen perusteelliset ongelmat lähtevät viime vuosikymmeneltä, kun me nostimme palkkoja mutta samalla nostimme verotusta ja Ruotsi teki toisin. Se sama ostovoima olisi turvattu sillä tavalla — olkoonkin tämä vaikka jälkiviisautta — että kun olisimme pitäneet maltillista palkkapolitiikkaa ja alentaneet verotusta, niin se ostovoima kansalaisilla olisi ollut sama. Nyt tämä ongelma tulee meille syliin, kun meidän kustannuskilpailukyky on heikko ja meidän vienti ei vedä. Ja vaikka euro ja dollari menevät samaan, niin se ei auta meidän kilpailukykyä euroalueella yhtään.

Kysynkin valtiovarainministeri Rinteeltä: Millä tavalla te aiotte, ja miten hallitus aikoo, varmistaa sen, että vaikka yhdessä sovitaan, niin tämä palkkamaltti pitää tulevina vuosina? Ja miten te suhtaudutte vapaaseen investointioikeuteen, joka sitten edesauttaa yritysten investointeja?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty useita puheenvuoroja myös siitä, että kuntien tehtäviä pitäisi vähentää, jotta saataisiin se miljardin euron säästö kuntatalouteen.

Olen usein kysynyt siitä, kun Suomessa on rakenteellista korruptiota. Yksi sen ilmenemismuoto ovat poliittiset virkanimitykset, joissa koulutetut, pätevät ja osaavat virkapaikkojen ja työsuhteiden tavoittelijat joutuvat väistymään, kun poliittisen puolueen jäsenkirjan perusteella suoritetaan nimitys. Näin tapahtuu erityisesti hallinnon johtotehtävissä lukuisissa kunnissa ja myös valtionhallinnossa, kuten tiedämme näitä ministeri Krista Kiurunkin nimityksiä.

Tästä poliittisten nimityspakettien kulttuurista olisi päästävä eroon. Siihen meillä ei ole varaa. Kysyisinkin pääministeri Stubbilta, joka viime vuoden puolella tuomitsi nämä poliittiset nimitykset, (Puhemies koputtaa) että ne eivät kuulu tähän aikakauteen, oletteko tehnyt asialle mitään.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää on tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, että voidaan kasvattaa työllisyysastetta Suomessa. Verotuksen oikeudenmukaisuus on tärkeä asia. Perussuomalaisilla on työtuloverotukseen kuukauden ensimmäinen veroton tonni, jolla on merkitystä nimenomaan pienissä tuloissa.

Tässä salissa on tänään puhuttu paljon viennin edistämisestä ja siitä, kuinka tärkeää vienti on, mutta meillä on viennin rahoituksessa ongelma se, että pk-yritykset eivät pääse vientiin mukaan. Meillä ei ole tällä hetkellä viennin rahoituksessa sellaista järjestelmää, jolla voitaisiin rahoittaa alle 20 miljoonan euron vientiä. Tämä on minun mielestäni aika merkityksellinen ongelma, joka meidän täytyisi pystyä viennin rahoituksessa ratkaisemaan, koska viennin rahoituksessa on niin paljon kustannuksia. Käytännössä se raja on mennyt 20 miljoonaan euroon. Tämä on minun mielestäni tämmöinen nopein ensimmäinen rakenteellinen uudistus, joka pitäisi tässä maassa tehdä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindström haastoi rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon osalta. Siitä huolimatta, että näissä megaluokan hyvin kunnianhimoisissa toimenpiteissä ei ole edetty ja on osoittautunut vaikeaksi viedä näitä haasteita eteenpäin, tämä tehty työ ei ole mennyt hukkaan esimerkiksi tämän sote-uudistuksen osalta. Koko joukko pienemmän mittaluokan asioita on kuitenkin saatu eteenpäin.

Mutta tämän koulutuksen osalta sanoisin, että kyllähän tämä järjestämisverkko ja rahoituspaketti ovat saman kolikon kaksi puolta. Poliitikot rakastavat puhua rakenteista, mutta jos nyt ajatellaan ihan tätä koulutusasiaa sen oppilaan kannalta, joka on siellä ammattikoulussa tai lukiossa, niin sille on yks sama ja hailea, kuka sen koulutuksen järjestää. Oppilaalle on tärkeää se, että hän voi mennä sen oman paikkakunnan kouluun ja oppilaitokseen, jolloin välimatka ei ole pitkä. Mutta nyt tämän romuttamalla oppositio on romuttanut tämän esityksen. (Puhemies koputtaa) Tässä oli nimenomaan tarkoituksena, että nämä yksiköt säilyisivät.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ensinnäkin kiittää edustaja Puumalaa tästä osittaisesta vastauksesta. Olen odottanut nyt yli kaksi viikkoa. Te aiotte siis leikata opetuspaikkojen määrää, sen te totesitte, ja sitten aiotte lisätä kustannuksia yhteensovittamalla atk-järjestelmiä investointivaiheessa. Se on ihan järkevää pitkällä aikavälillä, mutta se vaatii todella paljon rahaa silloin alkuvaiheessa. Kiitos tästä tiedosta.

Mutta haluaisin myös keskustella hiukan tästä sote-uudistuksesta, koska sehän tulee jatkumaan ensi kaudella. Me olemme ehdottaneet, että keskustelisimme siitä, voitaisiinko sosiaalihuolto nostaa pois tästä kokonaisuudesta elikkä että se jäisi siihen kuntatasoon. Meidän mielestämme tästä olisi syytä käydä hyvin analyyttistä keskustelua, olisikohan siinä järkeä. Minä ymmärrän, että sen vaativan sosiaalihuollon pitää olla tässä kokonaisuudessa, mutta vanhustenhuoltoa, mielenterveystyötä ynnä muuta ehkä olisi syytä jättää kuntatasolle.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiitoksia edustaja Nylanderille kiitoksista. Olemme tosiaan esittäneet vaihtoehtomme näille 260 miljoonan euron leikkauksille, ja kuulosti hyvältä, että piditte sitä hyvänä.

Mutta, puhemies ja ministerit, tämä on nyt aika vakava tilanne. Täällä eduskunnan edessä, hallituksen sisällä on täydellinen erimielisyys siitä, viedäänkö 190 miljoonan euron leikkaukset vielä eteenpäin toisen asteen koulutuksessa. Koko tämän vaalikauden kuva valitettavasti tiivistyy nyt suurin piirtein tähän. Tämän päivän keskustelun tarkoituksena lienee ollut kertoa, onko rakenneuudistuksissa onnistuttu, ja jos ei ole, niin miksi. Te olette antaneet siellä edessä kolmestaan demonstraation siitä, miksi niissä ei ole onnistuttu. Te ette ole pystyneet keskenään sopimaan asioista, ja sen takia rakenteelliset uudistukset ovat kaatuneet. Saa siitä oppositiotakin syyttää, mutta valitettavasti demonstraatio on nyt ollut aika selkeä ja yksiselitteinen.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ensinnä todettava, että meillä on huono henkinen ilmapiiri etenkin hallituksen piirissä. Puuttuu johtajuus ja semmoinen todellinen visio. Seuraukset näkyvät, niin kuin täällä on sanottu: yli 400 000 työtöntä, vienti on lähes stopissa, velka kasvaa, ja ihmisten turvattomuus ja huoli tulevaisuudesta myös kasvaa.

Mutta haluan myös rehellisesti todeta, että mitä jollei saada niitä työpaikkoja, joita jokainen kuuluttaa, että pitää saada 200 000, olkoonpa hallitus tulevalla kaudella mikä tahansa, niin Siperia varmaan meitä kaikkia odottaa.

Mutta me voisimme kokeilla esimerkiksi metsän jatkojalostamista, biotaloutta, turvetuotantoa, turismin kehittämistä, meillä on valtavat hienot luonnot ja puhtaat paikat, ja vientiteollisuus voisi olla yksi, ruuan puhtaus, ei geenimanipulointia, ja tällaisia pieniä. Meidän pitäisi lähteä liikkeelle, ja olisi semmoinen isänmaallinen teko, että suosittaisiin suomalaista. Kun puhutaan, että meidän pitäisi saada kilpailukyky, niin yhtenä syynä on esitetty palkkojen laskuja, mutta haluan tässäkin vaiheessa korostaa, (Puhemies koputtaa) että tämän päivän palkat eivät ole suuria vaan todelliset välilliset työvoimakustannukset, jotka ovat jopa 72 prosenttia palkoista.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän aikaa sitten edustaja Zyskowicz, joka on jo poistunut, irvaili vertaukselleni Suomi-neidosta kuilun partaalla, mutta haluan todeta, että näillä kokoomuksen opeilla me todella murskaudumme sinne kuilun pohjalle. Veronalennuksilla rapautetaan meidän veropohjaa ja sitten ylimitoitetuilla leikkauksilla viimeistellään palvelujen näivettyminen ja työttömyyden paheneminen.

Me vasemmalla haluamme kyllä kiinnittää huomiota suurimpaan yksittäiseen velkaantumisen syyhyn ja alijäämän syyhyn. Se on työttömyys. Meillä on puolen miljoonan ihmisen työttömyys. Vuonna 2013 maksettiin työttömyyspäivärahoja 4,2 miljardia, viime vuonna 4,8 miljardia euroa.

Korkotaso olisi nolla, jopa negatiivinen, julkisia välttämättömiä investointeja on jonossa. Onko joku järki olla tekemättä nämä investoinnit nyt, tässä tilanteessa, ja sillä tavalla pahentaa työttömyyttä?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri kertoi omassa puheenvuorossaan, että Suomen ongelmat ovat muun muassa liian vähäiset investoinnit ja liian heikko kasvupotentiaali.

Tähän minun mielestäni sopisi nyt se, että pyrkisimme löytämään esimerkiksi tarpeellisten liikenneinvestointien aikaansaamiseksi sellaiset rahoituskeinot, että näitä tiettyjä pullonkauloja saataisiin pois ja samalla myöskin esimerkiksi lisättäisiin asuntotuotantoa siellä, missä meillä tarvitaan työvoimaa mutta meillä ei ole kohtuuhintaista vuokra-asumista. Eli nyt olisi tärkeätä löytää sellaiset rahoitusmallit, joilla tällaiset välttämättömät investoinnit, joitten puute on tällä hetkellä este kasvulle, saataisiin hoidettua.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hiukan huvittavaa kuunnella edustaja Kalliorinteen nyt aika kriittistä puhetta, kun on ollut itse hallituksessa pudottamassa yhteisöveron 20 prosenttiin, mikä on miljardiluokan asia kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan pääministerin puhetta — minä toivon tietysti, pääministeri, että vastaatte viennin rahoitukseen, ollaanko sille tekemässä jotain — pääministerin puheesta olisin nostanut sen, että kerroitte puheessanne viisi pointtia. Näistä ensimmäinen oli kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen, ja näin kustannuksia saa tehokkaasti laskettua. Neljäs pointti oli rakenteellinen työttömyys, josta sitten mainitsitte, että kuntien roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on lisätty. Se on tietenkin totta. Tässä nyt valtion kustannuksia siirretään sinne kunnille, eli tämä ykköspointti ei ole oikein toteutunut. Sitten tähän liittyvät vielä pitkäaikaistyöttömät, tietysti ajan lyhentäminen 500 päivästä 300 päivään ja niitten tietojen saamattomuus. Kela ei voi antaa (Puhemies koputtaa) niitä tietoja kunnille...

...mistä on muodostunut ongelma.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri kuvasi hyvin näitä vaihtoehtoja, että meillä on vaihtoehtona velkaantumisen, Kreikan tie, vaihtoehto on kitkuttamisen ja näivettymisen tie ja vaihtoehto on uudistamisen tie. Valitettavasti hallituksen taival on käynyt tätä velkaantumisen ja kitkuttamisen tietä ja uudistukset ovat jääneet toteuttamatta.

Kun nyt uudistamiseen lähdetään, niin näyttää olevan suurta halua itse kullakin uudistaa. Palautan mieleen, mitä keskusta sanoi suunnanmuutoksesta ja uudistamisesta: se on toteutettava niin, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyvät mukana, että ehyt yhteiskunta säilyy.

Tälle uudistamiselle paremman selkänojan kuin Borgin raportti antaa eilinen arkkipiispan johdolla tehty köyhyysraportti. Mitä mieltä, pääministeri, te olette tuon köyhyysraportin suosituksista suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi?

Opetus- ja viestintäministeri  Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! On hyvin pitkään keskusteltu koulutuksen säästöistä ja erityisesti kuntatehtävien vähentämisestä. Niin kuin olen todennut, aika raskasta on kuntatehtävien vähentäminen koulutuksesta, ja tämä tietysti koskee kaikkia ryhmiä. Eli pitää olla hyvin varovainen, kun kuntatehtäviä halutaan vähentää koulutuksesta, koska me haluamme pitää koulutuksessa kiinni myöskin niistä normeista, jotka takaavat kaikille suomalaisille mahdollisuuden koulutuksen saavutettavuuteen. Sen takia on ollut hyvin raskasta esittää näitä toimia.

Olemme kuitenkin lähteneet näissä toimissa siitä, että voidaan taata koulutuksellinen saavutettavuus, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella alueella voisi jatkossakin käydä koulua, ja tämä on vakava kysymys, kun me puhumme 16-vuotiaista nuorista, joista ei ole enää lähtijöiksi reppu selässä pitkille koulutiematkoille. Se on mahdoton yhtälö tässä ajassa. Kyllä koulutuksen pitää olla tarjolla suhteellisen lähellä.

Tästä syystä johtuen tässä on kysymys siitä, että kun oppositio kaatoi tämän järjestämisverkkoesityksen, niin samalla kaadettiin koulutuksellisen saatavuuden lainsäädännölliset uudet toimet, jotka olisivat varmistaneet koulutuksellisen saatavuuden tässä maassa. Nyt me olemme tilanteessa, että koulutuksellista saavutettavuutta ei voida taata, ja tämä on hyvin vaikea tilanne, koska me kaikki tiedämme, että etupainotteisesti on tehty myöskin säästöjä esimerkiksi lukioihin, ja nyt tilanne on hyvin vakava siinä.

Kun minä esimerkiksi kävin Päijät-Hämeessä tutustumassa, niin siellä minulle jo kerrottiin, että kaksi lukiota loppuu. Näidenkin varalta oli tärkeätä, että koulutuksellinen saavutettavuus voitaisiin taata lainsäädännöllisesti niin, että myöskin yhteiskunnallisin toimin voidaan näihin asioihin puuttua eikä ainoa kriteeri sille, säilyykö koulutus alueellisesti, ole se, onko kunnalla varaa sitä jatkossa järjestää. Jos ei ole, tarjotaan laajempia hartioita, jotta tämä alueellinen yksikkö kuitenkin voisi säilyä.

Tämä esitys siis kaadettiin eduskunnassa. Koulutuksellisen saavutettavuuden nimissä me olemme nyt menettäneet paljon, ja sen takia olen raskain sydämin vetänyt niitä johtopäätöksiä, joita tässä tilanteessa ainoina toimina voidaan enää sitten päätellä, koska Suomessa koulutuksellinen saavutettavuus on aina ollut meidän yhteinen asiamme ja arvo, ja nyt tätä arvoa eduskunnassa ei pystytty viemään eteenpäin lainsäädännöllisin toimin.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aika vähälle tässä keskustelussa ovat jääneet ne faktat, joihin tämä meidän taloustilanne perustuu: Kiina avautui, Euroopan alue joutui hitaan talouskasvun alueeksi 2000-luvun alusta lähtien, finanssikriisi vei meiltä 4,3 prosenttia bruttokansantuotetta, parikymmentä prosenttia vientiä ja 30 prosenttia tehdasteollisuudesta, mikä johti kovaan, vahvaan työttömyyteen, digitalisaatio söi meidän pohjaa painopaperin markkinoilta, ja se on johtanut kymmenientuhansien ihmisten työttömyyteen. Sama koskee matkapuhelinten valmistusta 2000-luvun aikana. Euroalueen ongelmat ovat olleet vaikuttamassa tähän.

Ei voi kai kukaan väittää, joka vähänkin ajattelee asioita tai miettii syitä asioitten taustalla, että olisivat jonkun edellisen hallituksen tai tämän hallituksen aikaansaannosta nämä asiat, mitä äsken luettelin, eikä minkään puolueenkaan, ei kokoomuksenkaan.

Haluaisin todeta sen, että Borg—Vartiainen-raportti oli minun mielestäni hyvää analyysia tilanteesta, siitä, mitä on tapahtunut. Siellä on yksi yksityiskohta — on harmi, että edustaja Soininvaara jää pois tästä — kun siellä on taulukko 4 sivulla 17, joka osoittaa selkeästi sen, että meidän ongelmat ovat tulleet metsäteollisuuden ongelmista ja tämän elektrotekniikkateollisuuden ongelmista. Jos ne poissuljetaan sieltä kokonaisuudesta — niitten merkitys on ollut todella iso meille — niin se olisi käytännössä johtanut siihen, että me olisimme olleet Ruotsin kanssa samassa kehityskaaressa, ihan viimeisien osalta paremmassa kehityskaaressa kuin Ruotsi.

Me olemme tehneet toimenpiteitä tämän hallituksen aikana, tämä hallitus: paljon olemme sopeuttaneet, olemme pyrkineet tekemään rakenteellisia muutoksia, olemme tehneet myöskin finanssipoliittista elvytystä jonkun aikaa, myöskin ihan infraelvytystä pyrkineet tässä viime vaiheessa vahvistamaan. Nämä toimenpiteet ovat osin onnistuneita. Siis on tehty paljon asioita, on jäämässä paljon tekemättä.

Minun mielestäni katse pitäisi nyt kääntää tässä eteenpäin. Me tarvitsemme tulevallakin vaalikaudella talouskasvua, työllisyyttä tukevia ratkaisuja, me tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, me tarvitsemme sopeuttamista, kaikkia näitä. Ne tulevat olemaan vaikeita päätöksiä, ja se edellyttää sitä, että puolueilla, jotka johtavat hallituksesta käsin tämänkin talon työskentelyä, on oltava luottamusta keskenään, vahvaa johtajuutta. Se edellyttää myöskin yhteistyötä ja ihan aitoa tahtoa siihen, että asioita viedään eteenpäin.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä on ollut hyvä ja vilkas keskustelu, ja nyt ehkä kaikista tärkeintä on se, että me kaikki muodostamme yhteisen tilannekuvan siitä, missä Suomi tällä hetkellä lepää. Me olemme ylivelkaantunut, ei-kilpailukykyinen, luottoluokituksensa menettänyt maa, jolla on matalan kasvun aikakausi edessä: Suomen Pankin mukaan arviolta prosentin luokkaa seuraavat 15 vuotta. Kannattaako tässä menettää kaikki toivo? Ei missään nimessä, vaan nyt on tehtävä suuria rakenteellisia uudistuksia.

Meillä todellakin on ne kolme vaihtoehtoa: velkaantumisen tie, kitkuttamisen tie tai sitten rakenteellisten uudistusten tie. Itse uskon vahvasti, että kyllä Suomi tästä vielä nousuun lähtee, mutta se edellyttää varmasti meiltä poliitikoilta aika pitkällekin meneviä ja rohkeita päätöksiä matkan varrella. Tämä hallitus yritti mennä kahden jättiläismäisen rakenteellisen uudistuksen kimppuun, joista yksi oli sote, ja olemme varmasti yhdessä erittäin lähellä sitä maalia. Tällä on pitkällekin menevät rakenteelliset vaikutukset ja myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluvaikutukset, noin yhden prosentin lovi meidän kestävyysvajeeseen, mikä olisi hyvä uutinen.

Sitten me yritimme viedä kuntauudistusta eteenpäin. Toki sillä on historialliset perunsa ja vaikeutensa, mutta ehkä siinä epäonnistuimme. Kyllä, lähdimme karsimaan kuntien tehtäviä, mutta siinäkin tavoitteena oli miljardi, ja pääsimme vain 230 miljoonaan. Toki jos sitten saadaan sote-budjettikehys, niin päästään jopa miljardiin.

Helppoja nämä eivät ole, ja sen takia minä peräänkuuluttaisin nyt, kun mennään kohti vaaleja ja mietitään Suomen tulevaisuutta yhdessä, myös meiltä kaikilta oikeastaan vastuullisuutta ja selkeitä, jopa pitkälle meneviä esityksiä siitä, millä tavalla Suomea pitäisi uudistaa, jotta me saamme pelastettua hyvinvointiyhteiskuntamme.

Täällä kysyttiin Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen raportista. Siinähän on ihan hyvä paletti erinäisiä ehdotuksia, jotka kiteytyvät oikeastaan kolmeen tällaiseen vähän rakenteellisen uudistuksen tyyppiseen asiaan, joista ensimmäinen on palkka ja palkkamaltti — toki yhteisen sopimisen kautta, niin kuin edustaja Backman tuossa aiemmin totesi. Mutta me emme ole enää palkkapuolella valitettavasti kilpailukykyisiä. Olemme jääneet 15—20 prosenttia verrokkimaiden perään. Tässä täytyy löytää jonkinnäköinen ratkaisu, työvoimakustannukset, tuottavuus ja työmarkkinajärjestöjen oma palkkamalli.

Toinen ehdotus, joka tulee tästä Borgin ja Vartiaisen raportista, liittyy työvoimaan, erityisesti työvoiman tarjontaan. Minun mielestäni olisi erittäin hyödyllistä, että meillä olisi joustavammat työmarkkinat siten, että saisimme vaikkapa enemmän työperäistä maahanmuuttoa tähän maahan, saisimme enemmän äitejä töihin ja saisimme myös ihmisiä olemaan työelämässä kauemmin, koska ilman työtä ei meillä ole hyvinvointia. Se on niin yksinkertaista.

Loppujen lopuksi kolmas vaihtoehto ja ehdotus Borgilta ja Vartiaiselta liittyy tuottavuuskasvuun, joka edellyttää meiltä kaikilta uudistumiskykyä, yrittäjyyttä, infraa ja niin edespäin.

Itse olen aika ylpeänä saanut edustaa Suomea tässä viimeiset 11 vuotta eri puolilla maailmaa. Meillä on yksi maailman parhaista hyvinvointiyhteiskunnista. Me olemme ilman muuta top 10 -luokkaa. Koko meidän yhteiskuntamme perustuu hyvinvointivaltioon, jota tukee markkinatalous.

Kyllä, kuten valtiovarainministeri tuossa totesi, meidän it-sektorin ja meidän metsäsektorin tilanne — ja voidaan vielä lisätä Venäjän vaikea taloustilanne — ovat iskeneet meidän talouteemme aika kovaa. Me olemme menettäneet kilpailukykyä. Kyllä, meillä on ikääntymisongelma, ja meillä on työllisyysasteongelma, ja samalla meillä on julkisen talouden kestävyyden ongelma.

Minun viestini ehkä pääministerinä on tässä se, että ei näitä ongelmia ratkaista pelkästään näpertelemällä tai pikkusen poimimalla koulutusongelmia tai pikkusen poimimalla jotain verotusongelmaa, vaan nämä ovat jättiläismäisiä päätöksiä, joita meidän yhteiskuntamme tällä hetkellä tarvitsee. Tätä taustaa vasten minä peräänkuuluttaisin nyt rohkeutta, minä peräänkuuluttaisin päätöksentekokykyä ja minä peräänkuuluttaisin myös siinä mielessä reiluutta ja totuutta, että ei Suomi lähde nousuun pelkästään pienten uudistusten kautta, vaan nyt on se aika, jolloinka Suomi joutuu tekemään korjausliikkeen. Tämä tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa sopeuttamista ja toisessa vaiheessa sitä, että me ryhdymme uudestaan ja kunnolla töihin. Kyllä Suomi tästä vielä lähtee nousuun.