5) Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko nosti edellisessä puheenvuorossa esille
huolen siitä, että käsiteltävänä oleva
vaalilaki ja se äänestyspäivän
muutos ei välttämättä vaaliaktiivisuutta
täällä yhteiskunnassa ja kiinnostusta
vaaleihin lisää. Ajattelen, että se on enemmän
tässä mietinnössä, joka on käsittelyssä — elikkä tämä kuntalain
kokonaisuudistus, joka on pitkään valmisteltu
laki — ja on sinänsä varmasti aika perusteellisestikin
käyty läpi. Toki joitakin kiireitä ja
ehkä hivenen huonoja ajankohtia lausuntokierrokselle siellä oli,
ja myöskin mietinnössä todetaan yksimielisesti,
että tämän suuren lakiesityksen valmistelu
olisi pitänyt tehdä parlamentaarisesti, ja tämä on
sitten nostettu myös lausumaan.
Kuntalain kokonaisuudistus sisältää toki
tuttuja elementtejä aikaisemmasta kuntalaista mutta myös
ihan uudella tavalla kunnan toiminnan määrittelyn,
eli kunnan toiminnan käsite laajenee: on kuntakonsernien
ja kuntayhtymien ja kunnan omistukseen perustuva toiminta ja ostopalvelut.
Kuntavaaleista säädettäessä säädetään koko
kuntavaltuuston kokoonpanosta ja tehtävistä. Lakisääteisiksi
tulevat sitten nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto,
mikä lisää sitten tietysti osallistumista
sitä kautta, vaikka pakolliset toimielimet vähenevät
valtuustoon, kunnanhallitukseen ja tarkastuslautakuntaan. Mutta
hyvin tämän kunnan ja sen kunnallisen itsehallinnon
tunnistaa tämä laki minun mielestäni.
Mutta koska tätä ei oltu parlamentaarisesti valmisteltu,
tässä on ainoastaan ollut parlamentaarinen seurantaryhmä,
niin perussuomalaiset ovat esittäneet ja esitän
tässä vastalause 1:n mukaiset lausumaehdotukset,
kaksi kappaletta.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö pohtii
asiaa talouden näkökulmasta esimerkiksi vaikka
sidonnaisuuksien ilmoittamisen kohdalta aivan toisin kuin perustuslakivaliokunta.
Hallintovaliokunta katsoo, että esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden
laajentaminen kaikkiin valtuutettuihin merkitsisi kunnille merkittävää hallinnollista
taakkaa. Tämän jälkeen täällä on
lueteltu, kuinka paljon meillä on näitä valtuutettuja
ja varavaltuutettuja, ja siinä mielessä hallintovaliokunta
katsoo enemmän asiaa talouden näkökulmasta
kuin perustuslakivaliokunta, joka haluaa katsoa asiaa kuntalaisen kannalta.
Kyllä sidonnaisuuksien ilmoittamisen tulisi olla lähtökohtaisesti
siten, että kaikkien niiden henkilöiden, jotka
kunnassa valitaan luottamustehtävään,
joka vähässäkin määrin
on merkittävä, sidonnaisuudet tulisi julkaista.
Esimerkiksi jos on kunnan konserniyhtiön hallituksen puheenjohtajana
vaikka Vantaan Energiassa tai missä tahansa, niin miksi
hänen ei tarvitse ilmoittaa sidonnaisuuksia tai miksi hänen
ei tarvitse ilmoittaa, vaikka hän on ollut vaaleissa, osallistunut
vaaleihin, mistä hän on saanut rahoituksensa, vaikkei
olisi valtuutetuksi asti päässyt tai mihinkään
muuhun lautakuntatehtävään? Kyllä sen
pitäisi olla läpileikkaavaa eikä rajata
niitä joihinkin tahoihin.
Ansiokkaasti perustuslakivaliokunta kyllä lausunnossaan
toteaa sen, että velvollisuuden ilmoittaa sidonnaisuuksista
pitää koskea maankäyttö- ja
rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan
toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakuntien
puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa ja niin edespäin.
Tässä asiassa voidaan mennä aivan tappiin
asti. Kaikki ilmoittavat, jotka ovat tekemisissä luottamustoimissa,
eikä se viime kädessä paljoa maksa.
Arvoisa puheenjohtaja! Kuntalain tarkoitushan on edistää kunnan
asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien
toteutumista. Lisäksi kunnan toiminnan suunnitelmallisuus
ja taloudellinen kestävyys on päämääränä.
On hyvää, että tässä uudessa
lähtökohdassa kirjataan hallintovaliokunnan mietinnössä se,
että kunnalla olisi velvollisuus asettaa nuorisovaltuusto
ja vammaisneuvosto sekä nykyistä sääntelyä vastaavasti
vanhusneuvosto jokaiseen kuntaan. Toivottavasti tämä nytten
toteutuu. Tätähän monet kunnat jo itse
toteuttavat, mutta kaikki eivät halua välttämättä vapaaehtoisesti
vammaisneuvostoa tai vanhusneuvostoa asettaa.
Toinen kysymys on sitten, kuinka vapaaehtoisesti me haluamme
heidän osallistuvan meidän lautakuntiemme päätöksiin
silloin, kun heitä koskevista asioista päätetään.
Ei tämä ainakaan Vantaallakaan itsestäänselvyys
ole. Vantaalla tämänkaltainen aloite ei menestynyt.
Ei haluta ottaa kaikkia heitä koskevia keskeisiä toimijoita
tärkeiden päätöksien ääreen
välttämättä.
Puheenjohtaja! Haluaisin vielä tuoda tämän yhden
näkökulman tästä kunnan johdon
tehtävien ja työnjakojen selkeyttämisestä. "Laissa säädettäisiin
kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan
toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista
ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan." — Tämä oli
suora lainaus tästä hallintovaliokunnan mietinnöstä.
Nyt kun me työnjakoa suunnittelemme ja annamme mahdollisuuksia
kunnan itse päättää esimerkiksi
vaikkapa johtajistaan, niin en löytänyt tästä pohdintaa.
En ole toki lukenut näitä asiantuntijakuulemisia
lainkaan lävitse, löytyykö siellä yhtään
pohdintaa siitä, millä tavalla me aidosti voimme
lisätä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuutta.
Esimerkiksi mietittiinkö sitä, millä me pääsemme
eroon näistä poliittisista virkanimityksistä kunnan
eri johtotehtäviin olevien kaupunginjohtajien osalta?
Mielestäni Tampereella on hyvä askel otettu siihen
suuntaan, että on pormestari, joka valitaan, mutta pormestarin
valinnalla ei ole mitään hyötyä,
jos sen valitsee valtuusto. Kyllä pormestari tulee valita
kansanäänestyksen kautta riippumatta siitä,
minkälainen henkilö sieltä kulloinkin kaupunkia
johtamaan tulisi. Aidosti kansalaisten ääntä kuulemalla,
antamalla heille mahdollisuuden vaikuttaa me voimme lisätä äänestysaktiivisuutta,
ja mielestäni olisi oltava rohkeutta keskustella ihan avoimesti
siitä, missä määrin me voimme
lisätä tällaista kansalaisten vaikuttamista,
kuten esimerkiksi tämän kaupunginjohtajan, pormestarin
valinnan suhteen. — Kiitos.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Kuntalaki vuodelta 95 uudistetaan. Mitään
hirveän suuria muutoksia tässäkään
laissa ei ole. Jos nyt oikein katsoin, niin esimerkiksi alle 5 000
asukkaan kunnassa vähintään 13 valtuutettua
pitää olla, että se on sitten valtuuston
määrättävissä oleva
asia. Ja niin kuin täällä sanottiin,
monessa pienessäkin kunnassa on jo nämä vammaisneuvos-tot,
ja on hyvä, että ne lakimääräisesti
määrätään ja samoin
vanhus- ja nuorisovaltuustot.
Mutta varsinaisen puheenvuoron haluan käyttää siitä,
että kannatan edustaja Mattilan tekemiä vastalauseen
1 mukaisia lausumaehdotuksia.
Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan
varapuheenjohtajana olen myös varsin tyytyväinen
tähän kuntalain uudistukseen. Tässä kaksi
vuosikymmentä vanha laki nyt saa ehkä enemmänkin
tällaisen päivityksen, ihan täydellistä kokonaisuudistusta
nyt ei kumminkaan mutta kumminkin tarvittavan päivityksen.
Pidän hyvänä sitä, että kunnanvaltuustojen roolia
tässä kunnan strategisessa johtamisessa nyt tullaan
tarkentamaan ja korostamaan tämän kuntastrategian
laatimisen kautta. Se on varmasti hyvä, koska kuntien tehtävät
monipuolistuvat ja kunnat pääsääntöisesti
järjestävät palveluita usealla eri tavalla,
tuottaen ne itse tai ulkoistaen tai pitäen kunnan omassa
liikelaitoksessa tai jopa osakeyhtiössä erilaisia
kuntatehtäviä. Näitä rajapintoja
tarkennetaan, kuten myös tarkastustoimen roolia, ja niin
kuin tässä aikaisemmin tuli, muun muassa vanhusneuvostojen
ja nuorisovaltuustojen roolia kasvatetaan. Nämä kehitykset ovat
positiivisia.
Jos jotain jäin kaipaamaan, se liittyi osakeyhtiöihin,
kuntien omistamien osakeyhtiöiden avoimuuteen. Monet osakeyhtiöt
käyttävät varsin suurta julkista valtaa,
kuten esimerkiksi sähkö- ja vesiyhtiöt.
Näiden aukikirjoittamista jäin kaipaamaan, niin
että kunnanvaltuutetuilla olisi paremmat mahdollisuudet
päästä kiinni esimerkiksi energiaosakeyhtiöiden
taseisiin ja toimintaan. Tällä hetkellä monet
kunnan omistamat osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiöstatuksen
takana ja läpinäkyvyys siinä kunnanvaltuustoon
kärsii.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko ehti lähteä tästä salista
pois, mutta kun hän kiinnitti näihin sidonnaisuuksiin
huomiota, niin kyllä tästä hallintovaliokunta
keskusteli pitkään ja siitä kyllä kuultiin
aivan kattavasti myöskin valiokuntakäsittelyn
aikana. Tämä rajaus on nyt tällä hetkellä tehty
näin, muun muassa sen vuoksi, että meillä on
hyvin paljon luottamushenkilöitä, mutta ei pelkästään
sen lukumäärän perusteella. Mutta nyt
kun tämä laki astuu voimaan, niin mehän
sitten saamme kokemuksia tämän lain soveltamisen
myötä, miten tämä sidonnaisuuksien
ilmoittaminen ensinnäkin käytännössä tapahtuu,
saamme kokemuksia siitä.
Minä olen aivan samaa mieltä varapuheenjohtajan
kanssa tästä avoimuuden lisäämisestä.
Siitä myöskin valiokunnassa keskusteltiin, siitä kuultiin
ja ihan aiheellista huolta esitettiin ja mielestäni hyvin
käytännönläheisesti käytiin
sitä keskustelua. Tähän avoimuusasiaan
esitän aivan samat toiveet ja terveiset sitten lain soveltamisen osalta,
että tätä myös pohditaan. Totta
kai kun tämmöinen iso lakiuudistus on käyty
läpi, niin tähän luonnollisesti liittyy
seuranta. Nyt kun tätä sitten joka Suomen kuntaan
sovelletaan, niin kyllähän tästä sitten
kohta paljon sitä käytännön
soveltamisen kokemusta saadaankin.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Kuten täällä aikaisemmin
otettiin esille nämä poliittiset virkanimitykset
kunnallishallinnossa, olen täysin samaa mieltä,
että näistä poliittisista virkanimityksistä pitäisi
päästä eroon. Meillä ei ole
niihin varaa eikä olisi koskaan ollutkaan. Paitsi että nämä poliittiset
nimitykset ovat hyvin epäoikeudenmukaisia, ne johtavat
usein kakkosluokan tulokseen, kun ammattijohtajan sijaan saadaan
jäsenkirjajohtaja. Ja jos on huono johtaja, niin se heijastuu
alaspäin koko organisaatioon.
Olen kunnallispolitiikassa ollut mukana 30 vuotta ja nähnyt
paljon näitä jäsenkirjajohtajia ja valitettavasti
olen joutunut päätymään siihen
näkemykseen, että pääsääntöisesti
mennään metsään silloin, kun
jäsenkirjan perusteella valitaan johtotehtäviin.
Arvoisa puhemies! Nyt kun tämä uusi kuntalaki
hyväksytään, niin en huomannut, että siinä olisi
puututtu näihin kunnallisiin osakeyhtiöihin, joihin
on hyvin paljon siirretty kunnan toimintoja. On jäteyhtiöitä,
energiayhtiöitä, elinkeinopolitiikkaa harjoittavia
yhtiöitä, joihin siirtyy hyvin paljon kunnan veronmaksajien
rahoja, ja sitten vain osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallitus
näkevät, miten niitä rahoja käytetään.
Se on minusta hyvin iso epäkohta. Ja sitten näissä osakeyhtiöissä pääsääntöisesti
on valtapuolueitten edustajia, ja he kertovat tietenkin omille valtuustoryhmilleen
mitä kertovat siitä yhtiön toiminnasta,
mutta tavallaan kuntalaiset jäävät ilman
sitä informaatiota, mikä heille mielestäni
kuuluisi näistä kunnallisista osakeyhtiöistä,
joille toimintoja on siirretty kunnista.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Sinänsä on oikein hyvä,
että kuntalakia uudistetaan ja päivitetään,
mutta toisaalta täytyy sanoa, että joskus kysyy
sitä, tuleeko tästä laista nyt varmasti selkeämpi
ja lisääkö se sittenkin kuntien tehtäviä epätarkoituksenmukaisella
tavalla. Täytyy sanoa, että valtuuston pitäisi
olla se ratkaiseva päätöksentekoelin,
ja kun muita orgaaneja siihen oheen rakennetaan, niin minä en
ole ihan vakuuttunut siitä, kuinka paljon niistä kaiken
kaikkiaan on hyötyä. Päätöksentekojärjestelmän
pitää olla aina yksinkertainen ja selkeä.
Valtuusto, sen valitsema kuntahallitus päättävät.
Mikä on sinänsä hyvä, on
se, että kuten tuossa aikaisemmassa vaalilaissa todettiin,
nyt on tarkoitus rakentaa tämmöinen kansanvallan
päivä. On parlamenttivaalit tiettynä ajankohtana,
ja kahden vuoden välein sitten on kuntavaalit. Tämmöinen
tietty rytmitys johtaa siihen, että demokratia kontrolloidaan
Suomessa kahden vuoden välein, mikä on tarkoituksenmukaista
ja hyvää, ja toivotaan, että esimerkiksi
hajotusvaalit eivät tätä tilannetta jollakin
tavalla sitten jatkossa muuta.
Sitten haluaisin näistä virkanimityksistä todeta
sen, että meidän kyllä pitäisi
kunnallispolitiikassakin päästä eroon
näistä virkanimityksistä ja oikeastaan
ne pitäisi rajoittaa pelkästään
kunnanjohtajaan ja apulaiskunnanjohtajiin, mutta kaikki muut henkilöt
pitäisi kunnassa valita ihan puhtaasti pätevyysperusteella.
Ja silloinkin minä melkein sanoisin, että jos
kunnanjohtaja valitaan poliittisin perustein, niin pitäisi
miettiä sitä, onko se pormestarimalli sittenkin
se vaihtoehto poliittisesti valitulle kunnanjohtajalle. Siinäkin
yhteydessä pitäisi vielä miettiä sitten
sitä, onko se näin. Se on kuntalaisten suora vaali,
jolla se pormestari valitaan. Minä en ole ihan vakuuttunut siitä,
toimiiko tämmöinen malli kauhean hyvin, jossa
valtuusto valitsee pormestarin ja sitten hänen pitäisi
johtaa sitä kuntaa ja vastuusuhteet jossakin määrin
ovat tältä osin epäselviä. Tietysti mikä on
jonkin verran ongelma, on sitten kyllä kuitenkin pormestarimallissa
se, että jos meillä on pormestari, joka on neljä vuotta,
niin neljässä vuodessa ehkä kunnanjohtaja-pormestari
ei saa riittävän paljon aikaan kunnan kehittämiseksi. Tässä suhteessa
sitä aikaa varmasti kannattaisi miettiä.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tulin valituksi 1976 Suonenjoen kaupunginvaltuustoon
ja sittemmin olen ollut siellä yhtäjaksoisesti,
paitsi että vuoden 2000 vaaleissa tulin valituksi Kuopion
kaupunginvaltuustoon. Näin ollen on ollut kohtuullisen
pitkä aika tarkastella, mitä täällä lainsäädännön
puolella on tapahtunut.
Se, mihin edustaja Ruohonen-Lerner tuossa viittasi, on mielenkiintoinen
näkökulma virkavalinnoista. Olen ollut tekemässä sekä hyviä valintoja
että huonoja valintoja, eikä mielestäni
siinä ole ollut kyllä ollenkaan johtotähtenä lopputuloksen
kannalta se, onko kyseiseen henkilöön päädytty
sitten enempi tai vähempi poliittisen valinnan kautta vai
sitten muuten. Valintakriteereissähän tietysti
pätevyys on aina ykkönen. Jossakin vaiheessa koin
niin, että yhteiskunnan kehitys on ollut senkaltainen,
että on katsottu, että organisaatiossa olevien
henkilöiden on hyvä edustaa vähän
erilaisia yhteiskunnallisia näkökulmia. Esimerkiksi
aikoinaan, viittaan muun muassa Suonenjoen johtoryhmään,
siellä taisi olla viiden puolueen edustajia, elikkä se
oli hyvin laajakatseinen, jolloinka ajatus oli varmaan myös
se, että se toimii tietyllä lailla kansainvaltaisuuden
ilmenemispaikkana sitten myös virkakunnan kautta. Olen
tosin tänä päivänä sitä mieltä,
että jäsenkirjavalintoja ei kunnissa pidä tehdä.
Tarvitseeko niitä tehdä sitten yhteiskunnassa paljon
muutoinkaan, on toinen kysymys, mutta kaiken kaikkiaan kyllä...
Mielenkiintoista kun edustaja Sasi puhui tuosta pormestariajatuksesta.
Ennen kuin ennätitte puhua siitä, niin minulla
oli vähän sama asia mielessä, että tietyllä lailla
pormestarimallihan toimii vähän välimuotona
tässä. Mutta hän selkeästi myös
edustaa yhteiskunnallista näkökulmaa, jolloinka
se on kaikkien mielestä ihan hyväksyttävää,
ja jos se valinta vielä tapahtuu esimerkiksi suorilla vaaleilla,
silloin se hyväksyntä tulee. Mutta hän
ei toimi ainoastaan kuten virkamies, vaan hän toimii ikään
kuin kansalaisten ja virkakoneiston välillä, vähän
eri lailla kuin tavallinen virkamies tai luottamushenkilö.
Tässä on uusien kuntalakien myötä pohdittavaa
tulevaisuuteenkin.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! On ihan kiinnostavaa kuulla, että täällä suurten
puolueitten edustajat ovat sitä mieltä, että näistä jäsenkirjanimityksistä olisi
pikkuhiljaa hyvä luopua. Toivotaan, että tulevaisuudessa tämä tavoite
toteutuu ja saamme kuntiin ammattijohtajia. Meillä ei ole
varaa epäpäteviin johtajiin ja sellaisiin organisaatioihin,
jotka huonon johtajuuden takia toimivat heikosti ja johtavat sitten
kakkosluokan tuloksiin usein.
Arvoisa puhemies! Nyt kun tätä kuntalakia uudistettiin,
on harmillista, että siinä ei selkeytetty sitä järjestelmää,
jolla kuntavaalien jälkeen jaetaan paikkoja kaupunginhallitukseen,
lautakuntiin, osakeyhtiöihin, johtokuntiin ja niin edespäin.
Minusta on aika tyrmistyttävää se, että kun esimerkiksi
Porvoossa oli kuntavaalit 2012, niin kokoomus sai yhdeksän
valtuutettua, sitten nämä liittoutuivat kristillisdemokraattien
yhden edustajan kanssa, jolloin heillä oli kymmenen henkilön
ryhmä neuvottelemassa. Perussuomalaiset sai kuusi valtuutettua,
ja tällä kokoonpanolla me jäimme mopen
osaan. Kun kokoomus ja KD kymmenen valtuutetun ryhmittymällä saivat kaupunginhallitukseen
kolme edustajaa ja lisäksi vielä valtuuston puheenjohtajuuden,
niin se tarkoittaa, että kokoomus sai neljä ihmistä kaupunginhallitukseen
ja perussuomalaiset, jolla oli kuusi valtuutettua, sai ainoastaan
ja vain yhden edustajan kaupunginhallitukseen, ja sama menettely
koski sitten myös näitä muita paikkajakoja.
Siinä minusta on suuri demokratiavaje, että ei kunnioiteta
kaikissa kunnissa kuntavaalien tulosta ja sitten nämä muut
paikat jaetaan pääasiallisesti isojen valtapuolueiden
kesken.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Sitten kuullaan neljännen suuren puolueen edustajan,
edustaja Saarisen, puheenvuoro.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Haluan lyhyellä puheenvuorollani jättää pienen
jäljen tähän keskusteluun liittyen kansanedustajien rooliin
kansanedustajina ja kunnanvaltuutettuina.
Havaintojeni mukaan kansanedustajilla on aika yleisesti ongelmana
ajankäytön hallinta. On kiire milloin mihinkin.
Samoin kaksoisrooli kunnanvaltuutettuna ja kansanedustajana saattaa
joskus aiheuttaa ristiriitoja. Mielestäni meillä järjestelmä toimii äärettömän
hyvin ministerien kohdalla. Ministeriksi tullessaan he jättävät
lähes kaiken muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen pois
päiväjärjestyksestä ja keskittyvät
ministerin tehtäviin.
Kuntalaista toivoisin, että kun sitä joskus
taas uudistetaan, mielestäni tulisi rajata kansanedustajat
vaalikelvottomiksi kunnanvaltuuston ja eri lautakuntien ja kunnallishallitusten
luottamustehtäviin ihan jo työsuojelullisistakin
syistä, myöskin intressiristiriidan syystä.
Siitä tulisi tehokkuutta eduskunnan työhönkin,
koska kansanedustajat eivät joutuisi velvollisuudentunnossaan
uhraamaan niin paljon aikaa kuntahallintoon.
Uskoisin, että jos niin halutaan, voitaisiin ottaa
jopa maanantaipäivät eduskunnan työskentelypäiviksi.
Silloin eduskunnan työviikkoa voisi rukata ihan toiseen
uskoon niin, että jäisi iltaisin aikaa esimerkiksi
kansalaisjärjestöjen kuulemiseen. Sitä pidän äärettömän
tärkeänä, että olisi yhteys
kolmannen sektorin suuntaan. Mehän olemme kansan edustajia,
ja sen tähden meillä pitäisi olla yhteys
kansalaisiin. Kyllä meillä byrokratiaa on ihan
riittävästi sekä valtionhallinnossa että kuntahallinnossa.
Jätän tämän idean elämään
ja uskon ja toivon, että jonakin päivänä siirrytään
tällaiseen järjestelmään.
Markku Rossi /kesk:
Herra puhemies! Kun viidettä kautta olen saanut olla
täällä eduskunnassa, niin täytyy
kyllä sanoa, että välillä tulee semmoinen
tunne, että mitä vähemmän eduskunta
istuu, niin sen vähemmän tämä yhteiskunta kärsii.
Sitä enemmän, mitä enemmän me
säädämme uusia lakeja ja rajoituksia,
niin ei se näytä oikein paremmaksi tulevan.
Kun tulin 1990-luvun alussa eduskuntaan, niin täällä keskiviikkoisin
ei ollut silloin istuntopäivä, ja sittemmin se
on tullut mukaan. Ja nyt, edustaja Saarinen, jos maanantai otetaan
pois, niin sen jälkeen kansanedustajille ei jää työnantajapäiviksi
enää muita kuin lauantai ja sunnuntai. Minusta
se on myös työsuojelukysymys, että onko
todellakin tarkoitettu, että kansanedustajat tekevät
seitsemän päivää koko vuoden
ympäri kuitenkin tietyllä lailla sitä roolityötä,
(Matti Saarinen: On siellä joku istuntovapaa!) mikä siihen
tulee.
Mutta joka tapauksessa, miksi halusin nyt ottaa tähän
vielä kantaa: Yleensä näyttää olevan niin,
että pienemmillä paikkakunnilla poliittisia virkanimityksiä ei
välttämättä tehdäkään
niin paljon kuin suurilla. Jos katsotaan vaikka Helsingin kaupunkia,
niin kyllähän täällä taitaa
olla aika monta apulaiskaupunginjohtajaa, jotka on jyvitetty niin,
että useammilta puolueilta, suurilta puolueilta ja niin
sanotuilta vanhoilta puolueilta, voi löytyä useitakin
paikkoja siellä, ja nämä jaetaan etukäteen
niin sanomalla. Ei ole kauankaan, kun Helsingin kaupungin osalta
taas on tehty virkanimityksiä. Siitä päättää käytännössä yksi
puolue. Tässä olen kyllä sitä mieltä,
että näin ei tulisi menetellä.
Minulla on kyllä hyvin puhdas kaulus tässä suhteessa,
kun katsotaan vaikka Kuopion kaupunkia. Eipä muuten ole
kaupunginjohtajista eikä palvelualojen johtajista yhtään
valittu sinne jäsenkirjoilla. Enkä edes tiedäkään,
että mihin mahdollisesti kuulutaan. Näin ollen
lähtökohta on se, että hommat pitää hoitaa,
ja se on se tärkein näkökulma.
Sen takia minä kyllä toivoisin, että nimenomaan
meidän metropolikunnissa voitaisiin näin toimia.
Espoosta aikoinaan kerrottiin, että keskustalle, joka oli
pieni ryhmä, siellä tarjottiin — oliko
se seitsemäs vai kuudes — apulaiskaupunginjohtajan
paikkaa. Eivät olleet onneksi suostuneet ottamaan vastaan.
Keskustelu päättyi.