James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Tässä talossa toimitaan tällä hetkellä kansan tahdon vastaisesti liian monella sektorilla. Meillä ei ole kansan valtuutusta tuhota omaa maatamme. Meidät on valittu pitämään suomalaisten puolta muun maailman puristuksessa. Katson, että selonteon vihapuhetta koskevan osuuden perimmäinen tarkoitus on suojata mielipuolista maahanmuuttopolitiikkaamme kritiikiltä. Jätin lakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, koska selonteossa on vihapuheille annettu liian suuri painoarvo ja koska maahanmuuton ongelmista puhuminen halutaan umpimielisesti mieltää rasismiksi.

Arvoisa puhemies! Selonteko herätti monia kysymyksiä. Kykeneekö kukaan näkemään ongelmaksi sen, että vihapuheleimoja käytetään poliittisina lyömäaseina ja hyvin yleisesti ilkeimpien vihapuheiden kohteina ovatkin maahanmuuttopolitiikan kriitikot? Lieneekö sellaisia vihapuheita meillä oikeasti edes olemassa, kun vertaamme äärimuslimien harrastamaan karmeaan vihanlietsontaan? Heidän saarnoihinsa kuuluu ilmiselvästi myös vihan tunne, kun sokeauskoisen porukan hermo repeää hulluja kuvittelevien aivojen tyhjälyönneistä. Säkkipimeässä ei järjen valo loista. Nyt tuntuu siltä, että suhteellisuudentaju on pahasti pettänyt.

Mitä sitten tarkoittaa selonteossa vaadittu nollatoleranssi käytännössä, ja kuinka ne kansalaisten suut voitaisiin tukkia? Eikö olisi parempi, että paha olo puretaan ajoissa sanoiksi kuin että paine purkautuu teoiksi? Entä mitä pahaa sananvapauden kannalta on epäkorrektissa retoriikassa? Sekoitetaanko sellainen vihapuheeseen? Ovatko huumori, vitsit ja pilapiirrokset vihapuhetta? Uuden säälittävän yhdenvertaisuuslain mukaan niin taitaa olla tulkittavissa. Esimerkki: Suomalainen, ruotsalainen ja somali kävelivät kadulla. Kuka heistä teki väärin? Sekin taitaa olla kielletty vitsi, koska somalihan se ei ainakaan voinut olla.

Arvoisa puhemies! Minä kritisoin ankarasti islamia, koska siinä kulttuuripiirissä ihmisoikeudet, demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo ovat hyvin heikossa jamassa. Islam aiheuttaa vakavaa turvallisuusuhkaa myös Suomessa, kuten juuri äsken keskustelussa kävi ilmi ja käsiteltiin. Sen ilmaiseminen ei ole mitään vihapuhetta, vaikka niin halutaan poliittisista syistä tulkita ja vaikka moraaliltaan läpimädäntynyt oikeuslaitoksemme rankaisee totuudenpuhujia. Mutta on pakko kysyä: Mitä valtiojohto aikoo tehdä suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi? Onko niin, että vain anteeksipyydellä ja alistua islamin edessä? Minusta se olisi aivan äärimmäisen häpeällinen tie.

Arvoisa puhemies! Islamin invaasio ja terrorismi on ovella, mutta oikeusministeriö hyssyttelee ja syyttää kansalaisia vihapuheista. Sen takia katson, että ainakin siltä osin kyseinen selonteko on leikillisesti sanoen kukkahattuämmien arvoton tekele.

Arvoisa puhemies! Jatkaisin puhetta seuraavassa puheenvuorossani.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Statsrådets redogörelse om mänskliga rättigheter är ett viktigt dokument som är värt den grundliga behandling i riksdagen som den genomgått. Det är förstås lite tråkigt att vi den här tidpunkten, så här sent, som ett av de sista ärendena under den här riksdagsperioden får en möjlighet att diskutera frågan här i plenum.

Sedan den senaste redogörelsen om mänskliga rättigheter getts till riksdagen har ett centrum för mänskliga rättigheter inrättats i anslutning till justitieombudsmannens kansli. Finlands nationella människorättsinstitution har skapats och i december 2014 fått status att yttra sig i FN:s råd för mänskliga rättigheter. Det är bra att Finland på det här viset visar att mänskliga rättigheter är något vi vill prioritera och ser som en central del av vår säkerhets- och utrikespolitik. Respekten för mänskliga rättigheter är en av de viktigare utgångspunkterna för en rättsstat och demokrati.

Också i Finland har vi skamfläckar som måste åtgärdas. Ratificeringen av ILO-konventionen som vi behandlar här i riksdagen just nu ser ut att falla, vilket vi i svenska riksdagsgruppen är enormt besvikna över, och jag hoppas ännu att vi i morgon under behandlingen här i riksdagen ska komma till att vi godkänner ILO-konventionen. Det är någonting som samerna i Finland har väntat på länge.

Det är också en skam att behandlingen av lagförslaget som skulle ha garanterat papperslösa personer grundläggande rätt till vård på ett fult sätt stoppades här i riksdagen den här veckan. Frågan är så viktig att det skulle ha varit skäligt att ordna ett extra plenum för att slutföra behandlingen av lagen här under den här riksdagsperioden.

Puhemies! Ulkoasiainvaliokunta korostaa erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen, niin kutsutun Istanbulin sopimuksen, ratifioinnin ja tehokkaan toimeenpanon merkitystä. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen erittäin suuri ja vakava ongelma, ja seuraavan hallituksen tuleekin jatkaa toimenpiteitä tämän moniulotteisen ongelman ratkaisemiseksi.

Naisten osallisuutta päätöksenteon eri tasoilla täytyy vahvistaa YK:n päätöslauselman 1325 mukaan. Suomi ja muut Pohjoismaat voisivat toimia edelläkävijöinä tässä kansainvälisessä rauhan ja konfliktien jälkeisen tilanteen ratkaisutyössä vahvistamalla nimenomaan kansallisia toimintaohjelmia, vakiinnuttamalla seuranta- ja arviointiohjelmia.

Ilmastonmuutosta pidetään jo tänään ympäristöongelman lisäksi ihmisoikeusongelmana. Ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikista eniten köyhimmät ihmiset köyhimmissä maissa. Naisten osuus kaikkein köyhimmistä on noin 70 prosenttia. Olisi erittäin tärkeää lisätä naisten osallisuutta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja erityisesti myös niissä maissa, joissa luonnonkatastrofien uhka on suuri.

Genom att stärka kvinnornas deltagande i arbetet för att stoppa klimatförändringen och i anpassningsarbetet skulle resurserna användas på ett effektivt sätt och mycket mänskligt lidande kunna undvikas. Kvinnornas roll som ledare bör stärkas både i fredsmedlingen, konfliktlösande och i katastrofberedskap. Allt det här är en del av arbetet för att stärka mänskliga rättigheter i världen och att bygga ett rättvist och fungerande samhälle både lokalt, regionalt och globalt.

Värderade talman! Utrikesutskottet föreslår att en nationell handlingsplan uppgörs i början av nästa valperiod för grundläggande och mänskliga rättigheter. Det här är ett bra förslag som möjliggör att kunskapen om och fokus på innebörden av mänskliga rättigheter skulle stärkas här i Finland, vilket också debatten här den här kvällen har visat att det finns ett stort behov av. — Tack.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sitaatti: "Elämässä on kaksi perusvalintaa: hyväksyä olosuhteet sellaisina kuin ne ovat — tai hyväksyä vastuu niiden muuttamisesta."

Arvoisa puhemies! Edellisen ihmisoikeusselonteon mietinnössä ulkoasiainvaliokunta katsoi, että selonteolle luonnollisen jatkon muodostaisi kansallisen toimintaohjelman laatiminen perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisesta Suomessa. 2012 valtioneuvosto hyväksyi ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman. Se on hyvä työkalu hallituskausittaisen ihmisoikeuspolitiikan tekemiseen.

Kuten selonteossakin kuitenkin todetaan, jatkossa priorisointia koskevaa keskustelua helpottaisi se, että tulevissa toimintaohjelmissa tehtäisiin selvemmin ero yleisen, hallituskauden ylittävän ihmisoikeuspolitiikan ja konkreettisen, tietyllä hallituskaudella toteutettavan politiikan välillä. On ihan luontevaa, että ihmisoikeusongelmien korjaamisessa edetään vaiheittain keskittäen rajallisia resursseja eri aikoina eri asiakokonaisuuksiin.

Konkretisoinnissa on parantamisen varaa myös siltä osin, että toimintaohjelma ei sisällä kustannusarvioita toimintaohjelmahankkeista. Myöskään selonteko ei käsittele taloudellisten voimavarojen kohdentamista Suomen ihmisoikeuspolitiikassa. Kuten ulkoasiainvaliokunta on ehdottanut, toivon seuraavan hallituksen laativan heti vaalikauden alussa kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman.

Arvoisa puhemies! Kansainväliset valvontaelimet ja ylimmät kansalliset laillisuusvalvojat ovat kiinnittäneet toistuvaa huomiota eräisiin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta merkittäviin ongelmiin Suomessa. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin perustuslakivaliokunta ovat aikaisemmin todenneet, että tällaiset huomiot ovat usein merkkejä vakavista rakenteellisista ongelmista, joihin on syytä puuttua.

Kansainvälisiltä valvontaelimiltä Suomi on saanut huomautuksia muun muassa siitä, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei ole kyetty riittävästi puuttumaan. Vaikka painopistealueena ihmisoikeustoimintaohjelmassa on ollut parantaa lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreille tarkoitettuja palveluja ja kehittää keinoja tunnistaa ja puuttua haavoittuvassa asemassa olevien kokemaan väkivaltaan, ei esimerkiksi turvakotipaikkojen määrää ole kyetty nostamaan riittävälle tasolle. Paitsi turvakotien vähäinen määrä Suomessa, ongelma on myös se, että turvakodit jakautuvat alueellisesti epätasaisesti. Avopalveluihin eli niin sanottuun turva-asumismalliin resurssisyistä siirtyminen ei sekään ole optimiratkaisu kaikille väkivallan uhan alla eläville. Turvakotien vahvuus on ympärivuorokautisessa henkilökunnassa ja vertaistuen saatavuudessa.

On positiivista, että turvakotien rahoitus siirretään kunnilta valtiolle. Turvakotipaikkojen määrä ei kuitenkaan kasva, vaan saattaa ensi vuonna jopa vähentyä. Hallituksen esitys Istanbulin sopimuksen ratifioinnista on hyvin löyhä, eikä se täytä sopimuksen velvoitteita. Onneksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta otti mietinnössään sopimuksen täytäntöönpanoon perusteellisemman kannan edellyttäen, että turvakotipaikkojen määrää nostetaan asteittain Euroopan neuvoston suositusten mukaiselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaltion mitta on osittain siinä, kuinka hyvin se pitää huolta vähemmistöistään. Ukrainan sisäinen hajaannus on osittain seurausta siitä, että vähemmistöjen oikeuksista ja vaikutusmahdollisuuksista ei ole huolehdittu, minkä seurauksena osa väestöstä on kääntynyt valtiota vastaan. Tämä on tärkeä muistutus myös meille asian tärkeydestä. Aiemmin debatissa puhuin tästä hieman enemmän.

Arvoisa puhemies! Olen toiminut keskustan kansanedustajana pian 16 vuotta. Tämän vaalikauden olen hoitanut ulkoasiainvaliokunnan vastaavan tehtävää ryhmässämme. Pitkällinen työskentelyni IPUssa, maailman parlamenttien välisessä liitossa, 12 vuotta eri tehtävissä, jatkuu vielä vaalitauonkin aikana. Tähän selontekoon viitaten on todettava, että neljä vaalikautta on voinut puhua samoista, omista teemoistaan — maaseutukehitys, tasa-arvo, yrittäjyys, lapset ja nuoret — ja toimia niiden puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin yhtä lailla. Tästä etuoikeudesta kiitän.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää lämpimästi kaikkia kollegoita vuosien varrella ja tämän talon ammattitaitoista henkilökuntaa ja tietenkin kaikkia äänestäjiä ja tukijoita maakunnassa siitä, että olette auttaneet minua hoitamaan kansanedustamista kohtuullisella menestyksellä. Ensimmäiset neljä vaalikautta aloitin kaikki puheeni puhujapöntöstä sanoilla "Arvoisa puhemies! Sitaatti." Tästä seurasi joitakin vedonlyöntejäkin, muistelen, ensimmäisellä vaalikaudellani. Ja niinpä nyt haluan tämän luottamustehtäväni lopettaakin samoin Kyllikki Villan runon sanoin: "Arvoisa puhemies! Sitaatti: ’Turvallisuutta ei ole, ei palkka, ei vakuutus eikä eläke, ei toinen ihminen. On vain uimataito, luottamus siihen, että vesi kantaa.’"

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Te, jotka luulette, että maailma paranee kieltämällä sanoja ja leimaamalla mielipiteet rikollisiksi, kuunnelkaapa tätä hiljaisuutta. Se on täynnä keskisormia. Se ei ole vihapuhetta, se on aitoa puhetta vihaisilta suomalaisilta — kansalta, joka kokee, että sen johtajat ovat heidät pettäneet.

Te vaaditte vastuullisuutta samalla, kun luovutatte Suomen omaisuuden, metsät, maat ja yritykset vieraiden valtioiden omistukseen ja tuotte tänne muukalaisia maan ääristä elämään suomalaisten kustannuksella. Puhutaan ihmisoikeuksista, mutta missä ovat suomalaisten oikeudet? Niin kauan kuin nämä teidän ihmisoikeutenne polkevat Suomen kansan oikeuksia, ne ovat vääryyden asialla ja pahuuden edistäjiä. Ja syyllisiä tulevienkin suomalaisten sukupolvien edessä olette te itse. Te aliarvioitte ihmisen älyä. Te osoitatte ylemmyydentunteenne ja halveksitte tavallisten suomalaisten tunteita. Te olette ajaneet Suomen suohon, ulkoistaneet työpaikat Kiinaan ja Intiaan, tuoneet halvat duunarit Virosta ja laittaneet suomalaiset maksamaan Kreikan velat. Te vieläpä syyllistätte nämä maahan polkemanne ihmiset siitä, että te olette kohdelleet heitä väärin. Ja teidän lääkkeenne on nollatoleranssi ja sensuuri.

Arvoisa puhemies! Valheilla, hyssyttelyllä ja uhkailulla yritetään pakottaa kansalaiset nielemään karvas monikulttuurilääke, joka sekä maistuu pahalle että on myrkkyä. Se myrkyttää totuuden, se myrkyttää oikeudenmukaisuuden, se myrkyttää demokratian ja se tuhoaa yhteiskuntarauhan. Ihmiset joutuvat päivittäin kohtaamaan maahanmuuton aiheuttamia ongelmia omassa elämässään samalla, kun valtiojohto hymyilee imelästi ja sanoo, että tämä on meille vain rikkautta. Kuka voi oikeasti luulla, että sensuuri lakaisee kärjistyvät asenteet maton alle? Miten tyhminä te omia äänestäjiänne oikein pidätte? Ja mikä vielä murheellisempi kysymys: miten halpa tämä maa teille on?

Te olette häpäisseet Suomi-neidon ja sen päälle tuoneet tänne rehellisten suomalaisten kustannuksella eläviä muukalaisia, joista osa syyllistyy suureen osaan maamme raiskausrikoksista. Ja suunta on pahenemaan päin. Sen toteamiseksi ei tarvitse kuin vilkaista Ruotsiin ja Norjaan, jotka ovat ehtineet painua meitäkin syvemmälle suohon. Tapanilan joukkorikastus on tuorein esimerkki väärästä maahanmuuttopolitiikasta, johon te olette syyllisiä.

Arvoisa puhemies! Vihapuhehysterialla on saatu aikaan se, että viranomaiset vaikenevat. Briteissä raiskattiin 1 400 lasta, kun poliisit olivat hiljaa rasismisyytteiden pelossa. Tuoreen uutisen mukaan Oxfordissa on ilmennyt samankaltainen tapaus. Tämä, jos jokin, on sairasta. Ja sinä, äläkä vetäydy vastuusta, juuri sinä, suvaitsematon suvaitsija, olet pilaamassa tätä maailmaa ja tämän maailman samalla, kun huulillasi on moraalisen petoksen voitelemia yleviä puheita — ihmisoikeuksista.

Arvoisa puhemies! Jatkaisin puhettani vielä hetken seuraavassa puheenvuorossa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2014 ihmisoikeusselonteossa esitetään 34 kehittämislinjausta. Sivistysvaliokunta omassa lausunnossaan puuttuu omaa toimialaa koskeviin huomioihin. Ohessa muutama poiminta sivistysvaliokunnan lausunnosta vapaasti siteerattuna.

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kehittämislinjauksissa on nostettu näkyviin naisten ja tyttöjen oikeudet koulutukseen useissa maissa. Selonteossa todetaan myös, että vammaisiin henkilöihin kohdistuu muita henkilöitä enemmän syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne vammaiset henkilöt, esimerkiksi naiset, lapset ja vähemmistöihin kuuluvat, jotka joutuvat syrjityiksi monella eri perusteella.

Sivistysvaliokunta korostaa selonteossa todettua siitä, että vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja riittäviä voimavaroja niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vammaisten oikeudet tulee huomioida kattavasti niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin päätöksenteossa.

Sivistysvaliokunta pitää myös välttämättömänä, että vammaisjärjestöjen ja -edustajien asiantuntemusta hyödynnetään yhä paremmin vammaisten aseman kehittämisessä.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta on edellisen ihmisoikeusselonteon yhteydessä antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota romanien koulutukseen. Romanit joutuvat ympäri Eurooppaa syrjinnän kohteeksi, ja heihin kohdistuva vihapuhe on osin lisääntynyt taloustaantuman myötä. Suomen tulee toimia siten, että huomioimme myös heikommassa asemassa olevien, kuten romanilasten, oikeudet koulutukseen. Romanilapsia, sekä tyttöjä että poikia, joutuu myös edelleen useissa maissa tarpeettomasti erityiskouluihin etnisin perustein.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Pikkusen otan kantaa tuohon vihapuheeseen, mitä on käyty tuolla. Nyt oli joukkoraiskaus tuolla Tapanilassa, ja siitä sitten uutisoitiin — ensimmäiset uutiset olivat Hesarissa ja Iltalehdessä muistaakseni — että ulkomaalaistaustainen ryhmä oli tehnyt tämän. Sitten vähän ajan päästä poistettiin sieltä se, että se on ulkomaalaistaustainen ja niin edelleen. Nämä kätketään. Ei voida puhua enää rehellisesti, miten asiat ovat. Tällä tavalla nämä rikokset peitetään tuon nimikkeen "vihapuhe" alle. Miksi ei voi sanoa niin kuin asiat ovat? Sanommehan me täällä Suomessakin esimerkiksi pohjalaisia puukkojunkkareiksi, lappalaisia heinäkengiksi ja savolaisia kieroiksi ja vaikka mitä, eikä siitä kukaan suutu, mutta tuntomerkit kyllä tulee. — Mutta näissä tapauksissa ei sitä saa tehdä.

Sitten vielä semmoinen juttu: Tulin tänne eduskuntaan, käytin n:llä alkavaa sanaa, joka oli minun Aapisessa. Siitä jopa tasa-arvovaltuutettu nosti maitonsa, koska oli kysymyksessä vihapuhe. Tuomitaan nyt se Aapinen ensin ja sitten vasta minut, joka sitä vahingossa käytin. Vahingosta rangaistaan, mutta sitä vastoin tänne tulee saarnaamaan joku ja sanoo, että kohta liehuu islamin lippu Eduskuntatalon lipputangossa. Tämäkö ei ole vihapuhetta? Tämmöiset saa kyllä hillua. Mutta jos minä olen 40 vuotta sitten oppinut Aapisesta kirjoittamaan ja lukemaan ja käytän sitä sanaa, jonka olen oppinut silloin, minut tuomitaan kyllä välittömästi siitä. Elikkä tämä on mädännäisyyttä jos mikä.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Selonteosta saa sen käsityksen, että oikeusministeriön mielestä Suomen suurin ongelma on rasistiseksi leimatun suomalaisen kantaväestön harrastama vihapuhe, minkä takia suomalaisten turvat pitäisi muka tukkia. Monikulttuurihurmoksessa fantasioivan suvaitsevaiston mielestä esimerkiksi islamia ei saisi laisinkaan kritisoida, koska monikulttuurisuus on muka aina pelkkää rikkautta esimerkiksi raiskaustilastoista riippumatta. Kuvitellessaan edustavansa hyviä ihmisiä tämä höyrähtänyt eliitti tuhoaa yhteiskunnan henkisellä väkivallalla ja kansalaisten alistamisella. Ruotsikaan ei tänä päivänä ole meille mikään esimerkillinen mallimaa vaan tulevaisuuden kauhukuva, jota Suomen ei pidä jäljitellä vaan kavahtaa. Sen tähden kaikki haittamaahanmuutto olisi torpattava ja viime kädessä kansanäänestyksen keinoin.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan lausuntoon jättämääni eriävään mielipiteeseen kirjasin, että selonteon laatineen perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston muodostamisessa on ollut tasa-arvo-ongelma eli vaatimus sukupuolikiintiöstä ei ole täyttynyt. Se oli siis naisvaltainen. Verkoston asettamispäätöksessä ei ole noudatettu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännöksiä toimielimen kokoonpanosta, mikä myös verkoston asettamista koskevassa 13.6.2012 päivätyssä muistiossa todetaan. Tältä pohjalta ei ole mikään ihme, että vihapuhetematiikka on saanut selonteossa kovin suuren painoarvon, ikään kuin kantaväestön väitetty rasismi olisi suurikin ongelma Suomessa. Hämmästelen vain sitä, että tämmöinen vääristymä menee kumileimasinvaliokunnissa mennen tullen läpi.

Arvoisa puhemies! Lopetan presidentti Kekkosen legendaarisiin sanoihin, jotka osoitan kaikille politiikan helppoheikeille ja pellehermanneille, sananvapauden rajoittajille ja jotka ovat luultavasti myös viimeiset sanani tältä paikalta tällä eduskuntakaudella: "Nanataas tiranut!"

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Näitä puheita kuunnellessa tulee tietenkin mieleen se, että kyllähän meillä Suomessa on totta, että meillä on hiukan joskus vihapuhehysteriaa, sillä me hyvin äkkiä haluamme tukkia eri mieltä olevien henkilöiden suut. Sitten toisaalta kuitenkin sitä jonkun tasoista radikaalista vihapuhetta esiintyy joissain ryhmissä, joihin kuitenkaan ei oikeastaan osata tai pystytä puuttumaan tai uskalleta puuttua.

Se, mikä tässä Suomessa alkaa olla ehkä tulevaisuudessa harvinaista, on se, että sananvapaus rajoittuu pian vain eduskuntaan, näiden seinien sisäpuolelle. Meillähän on perustuslaissa turvattu sananvapaus, ja kansanedustajaa ei voi asettaa sanoistaan syytteeseen. Siinä mielessä toivottavasti tulevaisuus ei ole niin synkkä kuin täällä olemme välillä kuulleet, että pitää pyrkiä eduskuntaan päästäkseen puhumaan ilman syytepelkoa.

Arvoisa puhemies! Uskon kuitenkin siihen, että kun sana on vapaa, mielipiteitä vaihdetaan ilman tahallista toisen henkilön leimaamista, niin sen meidän yhteiskunta kestää.