2) Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014
Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ihmisoikeusselontekoa on käsitelty
laajalla lausuntokierroksella valiokunnissa. Haluan aluksi kiittää kollegoitani
perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa,
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa eduskunnan kannanottojen valmistelusta.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on demokratian ja oikeusvaltion
olennainen osa. Ihmisoikeuksien edistäminen tai niiden
loukkaaminen vaikuttaa olennaisesti myös kansainväliseen
turvallisuuteen ja kehitykseen. Ihmisoikeuksien tulee siten jatkossakin
olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueita.
On hyvä, että käsiteltävänä olevassa
selonteossa Suomen kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan
rinnalla on tarkasteltu myös, miten ihmisoikeudet toteutuvat
Suomessa eräiden keskeisten kysymysten osalta. Ulkoasiainvaliokunta
on painottanut kansainvälisen ja kotimaisen toiminnan välistä johdonmukaisuutta.
Tehokas ihmisoikeuspolitiikka tarvitsee yhteiskunnan laajaa
tukea, sillä oikeuksien toteutuminen vaatii toimenpiteitä kaikilla
tasoilla kunnista Yhdistyneisiin kansakuntiin. On tärkeää, että kansainvälisen
yhteisön mahdollisuuksia ja olemassa olevia järjestelyjä vastata
globaaleihin haasteisiin tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Oikeusvaltiokehitys,
hallinnon ja tiedon avoimuus sekä kansalaisyhteiskunnan
vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeä osa perus-
ja ihmisoikeuksien toteutumista ja kehittymistä sekä Suomessa
että kansainvälisesti.
Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että seuraava
hallitus laatii vaalikauden alussa kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien
toimintaohjelman. Ohjelmaa laadittaessa pitäisi miettiä,
mitkä ovat tärkeimmät asiat, joita perus- ja
ihmisoikeuksien saralla halutaan edistää. Ulkoasiainvaliokunnan
näkemyksen mukaan toimintaohjelma on tärkeä väline
kehittää ja konkretisoida perus- ja ihmisoikeuspolitiikan
linjauksia. Valiokunta korostaa, että ohjelmaa laadittaessa
tulisi valita painopistealueita, jotta käytettävissä olevilla
resursseilla voidaan edistää perus- ja ihmisoikeuspolitiikan
niitä osa-alueita, joita pidetään erityisen
tärkeinä tai muuten välittömiä toimenpiteitä edellyttävinä.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että eriarvoisuuden
kasvu niin maiden välillä kuin maiden sisällä on
aivan keskeinen kysymys syrjäytymisen estämisessä ja
kehityksen aikaansaamisessa. Valiokunnan mielestä pitäisi
selvittää, mikä kehikko parhaiten edistäisi
taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sekä kansalaisoikeuksien
ja poliittisten oikeuksien tasapuolista edistämistä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää edelleen tärkeänä EU:n
mahdollisimman nopeaa ja kattavaa liittymistä Euroopan
ihmisoikeussopimukseen. Liittyminen sopimukseen täydentäisi
EU:n perus- ja ihmisoikeusjärjestelmää.
EU:ssa tulisi myös nykyistä määrätietoisemmin
löytää keinoja puuttua jäsenvaltiotasolla
tapahtuviin oikeudenloukkauksiin muun muassa oikeusvaltiodialogissa.
Lisäksi on tarpeen kehittää EU:n perusoikeusvirastoa.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että uuden teknologian
myötä ovat nousseet keskusteluun terrorismin torjunnan
menetelmien haasteet. Ääriliikkeiden vastaisessa
työssä on tärkeää huomioida
ilmiön monimuotoisuus ja eri konteksteissa vaikuttavat
tekijät. Paikallisella yhteisöllä ja
toimijoilla on suuri rooli siinä, että ääriliikkeiden taustavoimiin
pystytään puuttumaan oikeilla toimilla. Kansallisesta
turvallisuudesta on huolehdittava kunnioittaen oikeusvaltioperiaatetta
sekä perus- ja ihmisoikeuksia.
Suomen ihmisoikeuspolitiikassa on perinteisesti painotettu naisten
ja tyttöjen aseman parantamista. Sen rinnalla tulisi miettiä nousevia
teemoja, kuten esimerkiksi yritysten ihmisoikeusvastuuta. Eri hallinnonalojen,
ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen
yhteistyö vahvistaisi kansallisen ja kansainvälisen
ihmisoikeuspolitiikan koherenssia.
Selonteossa käsitellään liian vähän
kansainvälistä muuttoliikettä, siirtolaisuutta
ja maahanmuuttoa, vaikka niihin kysymyksiin liittyy merkittäviä perus-
ja ihmisoikeusongelmia. Näin on usein myös pakolaisuuden
kanssa. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä,
että nämä kysymykset otetaan huomioon
seuraavaa ihmisoikeustoimintaohjelmaa laadittaessa. Valiokunta pitää puutteena
myös sitä, ettei selonteossa ole käsitelty uuden
sodankäynnin ja aseteknologian kehittymisen haasteita perus-
ja ihmisoikeuksille ja rauhanvälitykselle. Ulkoasiainvaliokunta
on käsitellyt näitä asiakokonaisuuksia
mietinnössään.
Arvoisa puhemies! Kansainvälisten sopimusten ratifiointi
ja erityisesti ratifiointiajat ovat nousseet esille eri yhteyksissä.
Ulkoasiainvaliokunnan mielestä olisi perusteltua tarkastella
ratifiointiprosessin joustavoittamista uudestaan, jotta tämä osittain
teknisistä käytännöistä johtuva menettely
ei aiheuttaisi tarpeetonta ratifiointien viivästymistä.
Samalla on syytä todeta, että ratifiointien viivästyminen
on Suomen kohdalla poikkeus eikä sääntö.
Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta korostaa tarvetta vahvistaa
perus- ja ihmisoikeusosaamista kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla
ja kiinnittää erityistä huomiota alueellisten
ja kunnallisten toimijoiden osaamiseen. Myös tiedonkulkuun
on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta
asiantuntemus eri tasoilla hyödynnetään täysimääräisesti.
Koulutuksen tavoitteena tulee olla ihmisoikeuksien kunnioittamisen
vahvistaminen.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Haluaako ministeri Henriksson puheenvuoron? — Olkaa
hyvä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Värderade talman! Tämä selontekohan
on tehty ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön
yhteistyönä, ja nyt valitettavasti ministeri Tuomioja
joutui lähtemään kokoukseen, joten tässä puhun
nyt ensisijaisesti niistä osioista, jotka on oikeusministeriössä valmisteltu.
Mutta haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa hyvin
tehdystä työstä ja myös perustuslakivaliokuntaa,
joka on ollut tässä lausunnonantajana.
Tässä on kyseessä kolmas ihmisoikeusselonteko,
kuitenkin vasta toinen, joka sisältää laajemmin
myös kansallista perus- ja ihmisoikeustilannetta käsitteleviä asioita.
Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut
oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta
kuitenkin juuri kansallisella tasolla. Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää mietinnössään
huomiota tarpeeseen varmistaa kansallisen ja kansainvälisen
tavoitteenasettelun ja toiminnan samansuuntaisuus ja johdonmukaisuus.
Pitää elää niin kuin opettaa.
Tässä selonteossa on ensimmäistä kertaa
käsitelty yhdessä kansainvälisiä ja
kansallisia teemoja, mikä on merkittävä parannus.
Tämäkin korostaa kansallisen toimintamme merkitystä.
Emme voi olla uskottava kansainvälinen ihmisoikeustoimija,
jos emme sitoudu vahvasti oikeuksien toteuttamiseen myös
Suomessa. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat tästä hyvä esimerkki.
Kuten valiokunta toteaa, perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden puutteellinen
tunnistaminen ja täytäntöönpano
ovat keskeisiä ongelmia kaikkialla, myös Suomessa.
Haluaisin tässä nostaa esille eduskunnan keskeisen
roolin perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä.
Vuoropuhelu on tärkeää niin suhteessa kansainvälisiin
valvontaelimiin kuin valtioneuvoston ja eduskunnankin välillä.
Selonteko on tähän hyvä mekanismi.
Perustuslakivaliokunta tekee selonteosta antamassaan lausunnossa
tärkeän huomion siitä, että se
toimii kaikissa muissa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja
valvontaa koskevissa valtiopäiväasioissa mietintövaliokuntana
paitsi tämän selonteon käsittelyssä.
Perustuslakivaliokunnalla on kattava käsitys Suomen perus-
ja ihmisoikeustilanteesta, koska se käsittelee laillisuusvalvojien
kertomukset ja kuulee laajasti asiantuntijoita lakiehdotusten suhteesta
perus- ja ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeusselonteko on hallituksen keskeisin
perus- ja ihmisoikeuspoliittinen asiakirja, ja olisin toivonut kansallisille
ja EU-asioille laajempaa käsittelyä myös
tässä mietinnössä.
Perus- ja ihmisoikeusrakenteiden osalta nostaisin esille kolme
kokonaisuutta: seuraavan toimintaohjelman, valtioneuvoston perus-
ja ihmisoikeustoimijoiden verkoston ja kansallisten toimijoiden
muodostaman kokonaisuuden. Tehokkaan perus- ja ihmisoikeustyön
kannalta on tärkeää, että rakenteet
ovat kunnossa, perus- ja ihmisoikeustilannetta tulee seurata systemaattisesti ja
pyrkiä määrätietoisesti kehittämään,
ja lisäksi eri valvojilla pitää olla
asianmukaiset toimivaltuudet ja riittävät resurssit
puuttua havaitsemiinsa ongelmiin.
Tässä mietinnössä esitetään,
että valtioneuvosto laatii seuraavan vaalikauden alussa
kansallisen toimintaohjelman perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi
Suomessa, ja pidän tätä kirjausta erittäin
tärkeänä, ja oikeusministeriö on valmis
käynnistämään toisen kansallisen
toimintaohjelman valmistelut välittömästi
seuraavan vaalikauden alussa.
Olen myös varsin tyytyväinen valtioneuvoston
perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkostoon. Tämä verkosto
on niin mietintö- kuin lausuntovaliokunniltakin saanut
hyvää palautetta. Kyseessä on uusi toimija.
Asetin tämän verkoston vuonna 2012, ja se istuu
nyt vaalikauden loppuun saakka, ja mietinnössä katsotaan
olevan perusteltua vahvistaa verkosto valtioneuvoston pysyväksi
rakenteeksi, ja toivon, että seuraava hallitus näin
myöskin tekee.
Puhemies! Tässä lyhkäisyydessään,
ja viimeiseksi haluaisin todeta, että jotenkin surullista
on, että tässä eduskunnassa nyt tällä viikolla
on esimerkiksi sellainen perusoikeus- ja ihmisoikeusasia pysäytetty
kuin ulkomaalaisten paperittomien oikeus hyvään
terveydenhuoltoon. Se on mielestäni surullinen esimerkki
siitä, että asia, joka olisi ollut tärkeä hallitukselle
ja luultavasti myös valtaosalle eduskunnasta, on pysäytetty.
Mutta näin on tilanne, ja toivon, että tähän
asiaan palataan sitten mahdollisimman pian. — Kiitos.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämähän on äärettömän
tärkeä asia. Haluaisin tässä kiinnittää huomiota
erääseen seikkaan tai, sanoisin paremminkin, erääseen
puutteeseen, joka oli tässä alkuperäisessä esityksessä ja
selvityksessä, nimittäin siihen, että tässä ei
ole lainkaan otettu alun perin huomioon sitä, että luonto
ja hyvä biodiversiteetti kuuluvat ihmisoikeuksiin. Varsinkin
alkuperäiskansojen yhteydessä tämä olisi
pitänyt noteerata. Onneksi me saimme tänne mietintöön
nyt tätä koskevat kohdat, eli että myöskin
hyvä ympäristö ja luonnonsuojelu kuuluvat
ehdottomasti ihmisoikeuksiin. Se oli vakava puute tässä alkuperäisessä paperissa.
Nyt me olemme nostaneet sen esille.
Samoin korostimme sitä, että myöskin
näitä ihmisoikeuksien puolesta taistelevia henkilöitä pitää erityisesti
suojata ja heidän arvoaan korostaa.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Monista ansioistaan huolimatta selonteossa
on myös puutteita, jotka valiokunnat ovat lausunnoissaan
kyllä nostaneet kiitettävästi esille.
Selonteossa ei käsitellä esimerkiksi kansainvälistä muuttoliikettä,
siirtolaisuutta, maahanmuuttoa, pakolaisuutta tai paperittomien
henkilöiden asemaa, vaikka näihin kysymyksiin
liittyy merkittäviä perus- ja ihmisoikeusongelmia.
Toinen vakava puute selonteossa on se, että lasten
oikeuksia käsitellään aivan liian vähän. Esimerkiksi
kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä on käsitelty
kovin niukasti. Selonteossa ei lainkaan käsitellä esimerkiksi
päiväkotien ja esiopetuksen merkitystä asennekasvatuksessa, vaikka
suhtautuminen toisiin ihmisiin, toisten ihmisten kunnioittaminen
ja suvaitsevaisuus kehittyvät jo varhaislapsuudessa. Kodin
lisäksi päiväkoti, esiopetus, perusopetus
ja sen jälkeinen muu opetus muodostavat lapsen ja nuoren
elämässä jatkumon, jonka kaikissa vaiheissa
ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen näkökulma
tulee ottaa huomioon. Näitä asioita tässä selonteossa
ei kyllä käsitellä riittävästi.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hienoa, että me nyt käsittelemme
ihmisoikeuselontekoa. Ihmisten tasa-arvoinen, yhdenvertainen kohtelu
on erittäin tärkeää eri tilanteissa.
Vähemmistöjen, kuten kielivähemmistöjen, asemaa
korostetaan usein hyvin paljon. Viisi vuotta sitten valittiin yhdenvertaisuusvaltuutetun
virkaan rkp:läinen poliitikko Eva Biaudet. Nyt hän
ei ole enää pätevä jatkamaan
tässä virassa, joten hän pyrkii takaisin
eduskuntaan Iltalehden uutisen mukaan. Täytyy kiittää hallitusta
siitä, että hallitus on viime vuoden lopulla säätänyt lain
yhdenvertaisuusvaltuutetusta, jonka nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset
ovat korostuneet siten, että ne on nostettu lakitasolle
eli 2 §:ssä todetaan, että "yhdenvertaisuusvaltuutetun
kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto",
joten tämän takia epäpätevänä tehtävää viisi
vuotta hoitanut henkilö ei ole enää kelpoinen
tähän tehtävään. Suurkiitos
hallitukselle tästä hyvästä laista,
joka on tämmöinen merkittävä saavutus.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kotimainen perus- ja ihmisoikeustilanne
on kansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta totta
kai kehittämis- ja seurantatyö ovat tärkeitä niin
sisäisen kuin ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan kannalta.
Ihmisoikeudethan eivät ole pelkästään
esimerkiksi vaurauden ja koulutuksen mukana itsestään
edistyviä asioita.
Takapakeista on esimerkiksi itänaapurista aina Bangladeshiin
asti löytyviä esimerkkejä. Bangladeshissa
esimerkiksi kaavaillaan avioitumisiän laskemista 16 vuoteen.
Unicefin mukaan yli 70 prosenttia bangladeshilaisista 20—49-vuotiaista
naisista on avioitunut jo nykyisellään ennen kuin
on täyttänyt 18 vuotta, vaikka lain mukaan tämä 18
olisi ikäraja. Yleensä nämä lapsena
avioituneet tytöt ovat koko elämänsä ajan taloudellisesti
sidottuja äitiyteen ja avioliittoon.
Pidänkin tervetulleena sitä keskustelua, missä oikeusministerikin
on ollut mukana, tulisiko Suomessa säätää alaikäraja
avioitumiselle. 90-luvulla avioliittolupia myönnettiin
jopa 14-vuotiaille. Nykyisinkin se olisi lain mukaan mahdollista,
mutta käytännössä avioliittolupia
ei enää anneta alle 16-vuotiaille. Aiotaanko tätä asiaa viedä eteenpäin,
ja onko tästä jotain valmistelua ministeriössä?
Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen kiinnitti
jo tärkeään asiaan huomiota: siihen,
mitä kaikkia kansallisia, omia tärkeitä asioita
tästä selonteosta puuttuu tai on käsitelty puutteellisesti.
Itse haluan nostaa esiin yhden kasvavan ryhmän:
vanhukset. Heidän kohdallaan perusoikeuksien toteutuminen
voi olla vaarassa. Lähes päivittäin luemme
uutisia vanhustenhoidon heikentyneestä tilasta. Vanhustenhoidon
painopistettä on siirretty entistä enemmän
laitoshoidosta kotihoitoon, suurelta osin säästösyistä,
mutta kotihoitoa ei ole kuitenkaan resursoitu riittävästi,
ja näin ollen vanhuksia jää kotiin jopa
hoitamatta. Kannatan lämpimästi tätä ulkoasiainvaliokunnan
näkemystä siitä, että seuraavan
hallituskauden alussa tulee hyväksyä toimintaohjelma,
jolla voidaan konkreettisesti edistää perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumista.
Ja lopuksi haluan vielä kiittää ministeri
Henrikssonia, että nostitte esiin tässä tärkeässä keskustelussa
paperittomien terveydenhuollon. Olen itsekin erittäin huolissani
tästä tärkeästä ihmisoikeuskysymyksestä,
jolle nyt on käymässä huonosti.
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Salolainen nosti esiin kaksi tärkeää asiaa,
ympäristön ja ihmisoikeuspuolustajien tilanteen
ja puolustamisen.
Otan esille kolmannen tärkeän kysymyksen naisten
aseman kehityksessä ja globaalisti. Jos ajattelemme, mikä estää joitakin
kehitysmaita ja niiden taloutta kehittymästä,
se on se, että naiset eivät voi periä,
naiset eivät voi omistaa, naiset eivät saa samanlaista
koulutusta kuin miehet. Tämän pitäisi
olla meidän kehitysajattelumme keskiössä,
että näiden maiden taloudet saadaan myöskin
rullaamaan sillä, että naisten voimavarat otetaan
käyttöön.
Usein, kun puhutaan naisten yrittäjyydestä, puhutaan
mikroyrittäjyydestä, ja kun täällä kävi Ban
Ki-moonin erityisedustaja Post 2015 -prosessissa,
Amina Mohamed, hän kysyi, että miksi aina mikro-,
miksei makroyrittäjyyttä, miksi naiset eivät
voi kehittää kioskeistaan marketteja ja omistaa
maata, periä ja näin poispäin. Tässä Post 2015 -prosessissa
olisi minusta hallituksella erittäin hyvä tilaisuus
kiinnittää juridisesti huomiota siihen, miten
erilaiset rahoitusjärjestelmät maailmassa, Maailmanpankki
ja muut, tukevat naisten voimaannuttamista.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Riksdagsledamot Ruohonen-Lerners
osakliga kommentar om Eva Biaudet tarvar en kommentar. Jag hoppas
naturligtvis att hon ska lyckas bra i riksdagsvalet. Det skulle
nog höja kunskapsnivån i fråga om mänskliga
rättigheter betydligt här i riksdagen.
Haluaisin myös kommentoida kysymystä paperittomista
ihmisistä, henkilöistä. Olen myös pahoillani
siitä, että tämä asia jätettiin
pöydälle huomiseksi, mikä käytännössä merkitsee
sitä, että tätä asiaa, joka
on myös ihmisoikeuksien kannalta erittäin tärkeä,
ei ehditä käsitellä tässä. Mahdollisuus
kuitenkin olisi, että ensi viikolla järjestettäisiin
vielä ylimääräinen täysistunto
tämän asian hoitamiseksi, jotta saisimme käsitellä sitä asiaa
loppuun asti. Toivonkin, että tätä harkitaan.
James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Selonteossa vihapuheilla on liikaa painoarvoa,
varsinkin kun niillä halutaan tarkoittaa maahanmuuttopolitiikan
kritiikkiä, jonka poliittinen eliitti eli umpisokea suvaitsevaisto
haluaa tukahduttaa. Jokainen ymmärtää,
että ne äärimuslimit, jotka otsasuonet
pullistuneina huutavat kuolemaa vääräuskoisille,
ovat niitä todellisia vihapuhujia, ja heidän saarnoilleen
pitääkin asettaa ehdoton nollatoleranssi. Nyt halutaan
kuitenkin hiljentää myös kyseisiä vihasaarnaajia
kohtaan osoitettu kritiikki, koska vellihousut pelkäävät
islamia.
Arvoisa puhemies! Islam onkin vaarallinen ideologia, joka tuhoaa
tämän kansakunnan, jos valtiojohto toimii pelkurimaisesti.
Minä en halua kuulla Helsingin kaduilla minkäänlaista
uskonnollista karjuntaa, jossa vaaditaan naisten alistamista ja
maahan aria-lakia. Jos maailma olisi terve, islamin harjoittaminen
kiellettäisiin varmasti kokonaan.
Arvoisa puhemies! Tässä haukutaan helposti väärää puuta.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata edustaja Gestrinin äskeiseen
puheenvuoroon, kun hän väitti, että minulla
on epäasiallisia kommentteja yhdenvertaisuusvaltuutettuna
toimineesta Biaudet’sta.
Kysyisin teiltä: Oletteko todella sitä mieltä? Kun
aikaisemmin meillä oli voimassa asetus kelpoisuusvaatimuksista
yhdenvertaisuusvaltuutetun virkaan, niin sen takia, että kelpoisuus
määriteltiin vain asetuksessa, Biaudet’lle
tehtiin oikopolku tähän yhdenvertaisuusvaltuutetun
virkaan. Nyt joulukuussa 2014 hallitus otti lakitasolle yhdenvertaisuusvaltuutetun
viran hoitajan pätevyyden, ja nyt, kun laissa määritellään,
että hänellä pitää olla
ylempi korkeakoulututkinto, niin nyt ei voi olla enää oikopolkua.
Valtioneuvosto ei voi antaa tällaista poikkeamaa. Onko
se teistä reilua ja oikeudenmukaista menettelyä,
että henkilöille, joilla ei ole muodollista pätevyyttä (Puhemies
koputtaa) johonkin tehtävään, annetaan
tällainen erivapaus hoitaa merkittävää,
hyväpalkkaista virkaa epäpätevänä?
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Det finns ett system med dispens,
och ibland är det lönt att utnyttja den möjligheten.
När det nu gäller Eva Biaudet så var
hon ytterst kompetent för den uppgift hon har haft, med
bred erfarenhet bland annat av att jobba som människorättsrapportör.
Jag uppfattar att riksdagsledamot Ruohonen-Lerners kommentar var osaklig
och hade ingenting alls att göra med den frågan
vi här nu diskuterar, det vill säga frågan om
mänskliga rättigheter, utan det var ett angrepp
på en tidigare riksdagsledamot och en tjänsteman
som har gjort väl ifrån sig.
Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Hirvisaari, en löydä tästä valiokunnan
mietinnöstä sellaista väliotsikkoa, jossa
mainittaisiin vihapuhe. Sen sijaan otsikon "Sananvapaus" alla
käsitellään vihapuhe-käsitettä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaessaan lausunnon ihmisoikeusselonteosta
keskusteli vihapuheen määritelmästä.
Myös nyt tässä ulkoasiainvaliokunnan
mietinnössä problematisoidaan tätä vihapuheen
käsitettä ja kerrotaan sen käsitteen
määrittelyyn liittyvistä ongelmista. Asia
ei ole yksinkertainen, mutta tämä valiokunnan
mietinnön ajatus on se, että sananvapautta voi
uhata myös sentyyppinen puhe ja ilmaisu, joka estää toisia
kertomasta omia ajatuksiaan vapaasti, joka estää keskustelun.
Sananvapaus voi olla joskus uhattuna vihapuheen taholta, ja sen takia
ajatus siitä, että sananvapautta rajoitettaisiin
määrittelemällä jokin puhe vihapuheeksi,
ei ole se todellinen uhka tässä tilanteessa.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi näyttäytyy EU:n elimissä sekä ihmisoikeuksien
edistäjänä että rikkojana. Eräänlaisesta
epäjohdonmukaisuudesta kertoo mielestäni muun
muassa se, että tss-oikeudet asetetaan lähtökohtaisesti
toissijaiseen asemaan esimerkiksi TTIP:ssä, josta parhaillaan neuvotellaan.
Meillä on siiloutunutta tämä ihmisoikeuspolitiikka,
vaikka sen pitäisi sisältyä ihan arkiseen
politiikkaan, kaikkeen politiikkaan. Minusta vammaissopimus ja vammaissopimuksen ratifiointi
on yksi esimerkki siitä. Vuonna 2007 allekirjoitettiin
tuo sopimus, mutta ratifiointi viipyy, viipyy, koska rakenteet,
lainsäädäntö Suomessa ei ole
kunnossa. Eli järjestelmästä ei mielestäni
voi tässäkään asiassa tulla
se fokus, vaan sen pitäisi tulla kansalaisyhteiskunnan
aktivoinnista, tästä on kuitenkin laajasti kysymys.
Me tarvitsemme johdonmukaisuutta ihmisoikeuspolitiikkaan. Me tarvitsemme
priorisointia, resurssien mitoittamista, parempaa tavoitteenasettelua
ja arviointia. Cedawista ei sanota sanaakaan tässä selonteossa,
vaikka Suomella on erittäin paljon korjattavaa juuri naisten
ihmisoikeuksissa myös omassa maassa.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mietinnössä on nostettu
esiin monia tärkeitä asioita, ja itse nostaisin
vielä lisäksi esiin internetin ihmisoikeuksien
mahdollistajana. Nykypäivänä mahdollisuus
käyttää nettiä on perusedellytys
sille, että ihmiset voivat toteuttaa perusoikeuksiaan,
erityisesti oikeutta saavuttaa, ottaa vastaan ja välittää tietoa
netin välityksellä ilman viranomaisten puuttumista.
Vapaa netin käyttö edistää paitsi
sananvapautta myös taloudellisten, sivistyksellisten ja
sosiaalisten oikeuksien sekä kansalais- ja poliittisten
oikeuksien toteutumista. Yksittäiset maat voivat kohdata
huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja demokraattisia vaikeuksia,
jos suurella osalla sen kansalaisista ei ole pääsyä nettiin.
Vielä pahempi seuraus asiassa on, että yksittäiset
ihmiset voivat jäädä jälkeen
kaikilla elämän osa-alueilla, myös ihmisoikeuskysymyksissä,
jos heidät suljetaan täysin kyberavaruuden ulkopuolelle.
Meillä Suomessahan netti nähdään
jo jokaiselle turvattuna peruspalveluna ja perusoikeutena. Tilanne
ei kuitenkaan ole kaikkialla sama. Euroopan neuvosto hyväksyi
viime huhtikuussa laatimani kaikkien oikeutta internetin saatavuuteen
käsittelevän raportin sekä myös
suositukset jäsenmaille näiden saavutusten varmistamiseksi. Tavoitteena
on nyt kaikkien suositusten käyttöönotto
Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa, ja tämän
asian edistymistä on syytä seurata.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka tässä salissa ja
tässä talossa miesten ja naisten välinen
tasa-arvo on kutakuinkin kunnossa ja meillä on muun muassa samapalkkaisuus,
se ei suinkaan tarkoita sitä, että graniittiseinien
ulkopuolella niin olisi. Naisten euro on edelleenkin vähemmän
kuin miesten euro. Naisia ei edelleenkään nähdä johtopaikoilla eikä nähdä suuryhtiöiden
hallituksissa.
Mutta se, mikä on ikävää,
on se, että tosiaankaan tässä ei Cedaw-yleissopimusta
juurikaan huomioitu. Suomellehan on annettu sen pohjalta lukuisia
huomautuksia, ja näistä johtuvat toimet olisi
toki ollut hyvä huomioida.
Sen sijaan erittäin hyvää on se,
että tähän on nostettu ylös
naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveys,
lisääntymisoikeudet sekä oikeus koulutukseen.
Naisten koulutus on äärimmäisen tärkeä asia
globaalisti sen takia, että naiset kasvattavat kansakuntia,
naiset ovat sivistyksen tuojia seuraaville sukupolville. Koulutus
on äärimmäisen tärkeä asia,
ja sen lisäksi toivoisin vielä, että entistä enemmän
tultaisiin kiinnittämään huomiota naisiin
kohdistuvaan väkivaltaan.
Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on demokratian
ja oikeusvaltion olennainen osa. Ilman vapaata tiedonvälitystä se
ei voi toteutua. Sivistysvaliokunnan lausunnossa, jota pidän erittäin
tärkeänä, on nostettu esiin toimittajien
oikeus harjoittaa työtään ilman ulkopuolista
painostusta. Se on asia, joka ei ole vielä tässä keskustelussa
tullut. Sananvapaudesta me olemme puhuneet, mutta on lukematon määrä maita,
joissa toimittajien työtä painostetaan erilaisten
painostustahojen tai suoraan valtion johdon suunnasta. Toimituksellinen
työ on jotain sellaista, joka on aivan ytimessä,
kun me puhumme ihmisoikeuksista, demokratiasta, kansalaisyhteiskunnasta,
ja kaikkien sellaisten toimien, jotka parantavat toimituksien vapautta
ja riippumattomuutta, täytyy olla siinä keskustelussa
aivan ytimessä mukana.
Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin harmittelen tätä asiaa,
paperittomien oikeuksista terveydenhoitoon, että siinä kävi
niin kuin kävi. Onko ministerillä näkemys,
miten siinä asiassa pitäisi nyt edetä?
Onko se sitten seuraavan hallituksen asia? Onko se, mihin tässä nyt
päädyttiin eduskunnassa, teidän mielestänne
semmoinen pohja, että se siinä muodossa voisi
ehkä olla seuraavan eduskunnan asialistalla ensimmäisten
joukossa, vai onko teillä joku muu ajatus siitä,
miten tämä asia olisi hyvä ratkaista?
Tässä selonteossa todetaan — menen
toiseen asiaan, puhemies — Euroopan neuvoston asiat. Siellä on
mielenkiintoinen tilanne Venäjän valtuuskunnan
valtakirjojen suhteen. Venäjän ja Ukrainan kriisin
johdosta siellä on noussut esiin keskustelu Venäjän
valtakirjojen uudelleentarkastamisesta, ja toisaalta Venäjä väläyttelee
korttia, että he saattaisivat lähteä koko
järjestöstä, mikä olisi kyllä onnetonta
venäläisten kannalta. Tässäkin
suhteessa on kyllä kovin toivottavaa, että Ukrainan
kriisi saadaan tolkulla tavalla laukeamaan ja ratkeamaan mahdollisimman
pian.
Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat perusoikeuksia ja tärkeä osa
osallisuutta yhteiskunnassa. Kun me ajattelemme lainsäätäjien
näkökulmasta ihmisoikeuksien toteutumista ja niiden edistämistä,
niin haastavaa tietysti on se, että ne ovat aina sidoksissa
myöskin kulttuurimuutokseen ja jokaisen yksilön
asenteisiin. Helposti, jos meillä on joku ihmisoikeuskysymys,
joka jakaa meitä arvollisesti, se heijastuu myös
siihen, että lainsäädäntö ei
sitten välttämättä turvaakaan
näitä ihmisoikeuksia. Tämä on
nähty myöskin viime aikoina Suomessa, ja tämä on
minun mielestäni kysymys, mitä täytyisi
pohtia vielä enemmän tulevaisuudessa. Se liittyy
myös esille nostettuun vihapuhekysymykseen, sen tunnistamiseen
ja tarkkaan määrittelyyn, että meillä olisi tiettyjä jaettuja
arvoja. Vaikka me muuten laajasti arvomaailmallisesti ajattelisimme
asioista eri tavalla, niin täytyisi olla jaetut perus-
ja ihmisoikeudet.
Täytyy uskaltaa nostaa myöskin esille niitä ryhmiä,
joita yhteiskunnassa syrjitään, koska vain sen
tunnistamisen kautta on myöskin mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia.
Selonteko nostaa tässä tarkasteluun muun muassa
vammaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
ja etniset ryhmät. On tärkeää,
että näiden ryhmien asemaa myöskin Suomessa
lainsäädännöllisesti edistetään.
Se on myöskin täysin sidoksissa rakennemuutoksiin,
tulevaisuuden työelämään ja
niihin suuriin haasteisiin, mitä me olemme kohtaamassa.
Jos me haluamme kaikki mukaan, niin se vaatii myöskin silloin
tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi sijoittuu maailman kärkimaihin
tss-oikeuksien toteutumisessa, kuten täällä on
monessa puheenvuorossa todettu, niin kyllähän
meillä on paljon kehitettävää.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan
huomiota vanhusten ja vammaisten asemaan. Olemme saaneet aikaan
kyllä hyvän vanhuspalvelulain, mutta sen toteutumista
on tiiviisti seurattava. Ikäihmisten oikeudet eivät
aina toteudu maassamme, kuten edustaja Pekonenkin täällä totesi.
Myös vammaisiin henkilöihin kohdistuu muita
enemmän syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne vammaiset henkilöt,
esimerkiksi naiset, lapset ja vähemmistöihin kuuluvat,
jotka joutuvat syrjityksi monella eri perusteella. Vammaisten henkilöiden
oikeuksien toteutuminen vaatiikin jatkuvaa seurantaa ja
nykyistä suurempia voimavaroja. Myöskin
vammaisjärjestöjen ja vammaisedustajien
asiantuntemusta olisi hyödynnettävä nykyistä paremmin
kehitettäessä vammaisten asemaa.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! YK:n Cedaw-komitean suosituksen mukaan Suomen
tulisi vahvistaa toimenpiteitä, jotka ehkäisevät
vihapuhetta etnisiin vähemmistöihin lukeutuvia
tyttöjä ja naisia kohtaan. Selonteon kehittämislinjauksen
21 mukaan "valtioneuvosto vahvistaa toimenpiteitä,
joilla ehkäistään ja tunnistetaan erityisesti
etnisiin ja muihin vähemmistöihin sekä tyttöihin
ja naisiin kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää mediassa, internetympäristöissä ja
sosiaalisessa mediassa". Tämä ehkä osin
vastauksena muutamiin aiemmin olleisiin puheenvuoroihin.
Se, että Suomessa asuvat Suomen kansalaiset tai sellaiseksi
pyrkivät etnisestä tai uskonnollisesta taustasta
riippumatta kokisivat sitoutuvansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja
tuntisivat mielekkääksi tehdä työtä tämän
kehittämiseksi — tämä kaikki
on sitä parasta turvallisuuspolitiikkaa, mitä Suomi
voi sisäisesti harjoittaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämän jälkeen ministeri Henriksson,
5 minuuttia puhuja-aitiosta. — Olkaa hyvä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Muutama kommentti hyvistä kysymyksistä ja
ehkä vähän yllättävistäkin
kommenteista.
Ensinnäkin toteaisin, että tässä on
nostettu esille paljon sellaisia asioita, jotka ovat juuri sen tyyppisiä,
että ne pitää ottaa huomioon siinä seuraavassa
toimintaohjelmassa, joka on enemmän konkreettinen. Elikkä esimerkiksi,
kun edustaja Salolainen huomautti, että tämä luonto
ja oikeus luontoon ja biodiversiteettiin myös kuuluvat
ihmisoikeuksiin, mielestäni se on hyvä huomio,
ja se on juuri sellainen asia, mikä voidaan huomioida tässä toimintaohjelmassa,
joka on... (Pertti Salolainen: Me lisäsimme sen tänne!) — Joo,
no se on erittäin hyvä, ja se voidaan myös
ottaa huomioon käytännössä sitten,
kun sitä toimintaohjelmaa kehitetään. — Siihen
kuuluu myös paljon muuta, mitä tässä nyt
on esitetty tänään, esimerkiksi vanhusten
oikeudet, oikeus koulutukseen ja niin edelleen. On tietenkin niin,
että me emme voi laatia sellaista selontekoa, joka kattaa
koko yhteiskunnan kaikki ongelmakohdat, mutta siinä toimintaohjelmassa
pystytään tekemään paljon konkreettisia
ehdotuksia, ja sen takia näen, että seuraavan
toimintaohjelman pitää myös olla sellainen,
että se kohdistuu näihin asioihin, jotka ovat
ihmisille tärkeitä arjessa.
Sitten muutama sana näistä niin kutsutuista tss-oikeuksista
elikkä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten
oikeuksien asemasta. Nämä oikeudet, kuten oikeus
välttämättömään
toimeentuloon tai maksuttomaan perusopetukseen, vaikuttavat suuren
joukon elämään hyvin konkreettisesti
myös meillä täällä Suomessa.
Emme aina tunnista, että köyhyydessä,
syrjäytymisessä tai pääsyssä erilaisiin
palveluihin on kyse myös perus- ja ihmisoikeuksista. Ne
asettavat reunaehtoja sille, miten esimerkiksi säästötoimia
tulisi kohdentaa.
Oikeustieteellisessä tutkimuksessa on tuotu esiin myös,
että tss-oikeuksia ei aina tunnisteta eikä osata
soveltaa. Niihin löytyy esimerkiksi suhteellisen vähän
viittauksia kansallisessa oikeuskäytännössä.
Ja on tärkeää tunnistaa oikeuksien velvoittavuus
ja varmistaa ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen. Senkin takia
tämä koulutuspuoli, minkä tässä myös
valiokunta nostaa esille, on hyvinkin tärkeä.
No, sitten tästä sananvapauden ja vihapuheen suhteesta.
Nämä kaksi täytyy pystyä erottamaan toisistaan.
Useat Suomen kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten
valvontaelimiltä saamat suositukset liittyvät
tarpeeseen torjua voimakkaammin rasistista ja muuta vihapuhetta.
Valtioneuvosto on selonteossa sitoutunut omassa toiminnassaan nollatoleranssiin
suhteessa rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen. Tämä on
tärkeä sitoumus etenkin aikana, jolloin useat
tutkimukset ja muut lähteet osoittavat rasistisen ja muukalaisvihamielisen
viestinnän voimistuneen vaarallisesti. Tätä ei
voi kylliksi painottaa.
Sitten, puhemies, naisten ja tyttöjen koulutus on äärimmäisen
keskeinen asia ylipäänsä maailmassa.
Me tiedämme sen, että jotta voimme parantaa lasten,
tyttöjen ja naisten asemaa, niin meidän tarvitsee
panostaa koulutukseen. Ja juuri senkin takia on niin tärkeätä,
että me edelleen kehitämme meidän kehitysapua
ja että Suomi pitää kiinni siitä,
että meillä on kehitysapuvoimavarat kohtuullisella
tasolla. Kuuluu myös hyvinvointivaltiolle olla avustamassa
siinä, että kaikki ihmiset maailmassa saavat paremman
huomisen.
Edustaja Komi kysyi lasten avioliitoista ja tilanteesta Suomessa
nyt. Olen aikaisemmin viime syksynä sanonut, että olen
itse sitä mieltä, että meidän
pitäisi harkita, olisiko syytä tehdä lainsäädännössä sellainen
muutos, että vähimmäisikä, kun
voi solmia avioliiton, olisi 16 vuotta. Siihen meidän pitäisi
varmasti tulevalla hallituskaudella ottaa kantaa. Tämä hallitus
ei ole nyt lähtenyt sellaista esitystä tekemään,
siihen ei olisi nyt ollut aikaa. On seuraavan hallituksen asia miettiä sitä asiaa.
Ylipäänsä voidaan sanoa, että ne
poikkeukset, jotka tänä päivänä myönnetään, myönnetään
yleensä 17-vuotiaille ja useimmiten niin, että syynä on
sitten uskonnollinen vakaumus tai raskaus. Ne ovat ne kaksi pääasiaa,
jotka ovat syynä siihen. Emmekä me ole nähneet,
että meillä olisi ollut ongelmia tämän
soveltamisessa, mutta näen, että tässä voisi
olla hyvä viesti myös, kun maailma kehittyy, kun
meille muuttaa paljon ihmisiä nyt myös muualta
päin maailmaa, että tämmöinen
lainsäädäntö on olemassa Suomessa.
Sitten edustaja Ruohonen-Lerner otti tämän yksittäistapauksen
esille. Pidän sitä hyvin valitettavana, että tässä salissa
käydään äärimmäisen hyvää työtä tehneen
vähemmistövaltuutetun asemasta ja hänen
työstään keskustelua tämän
asian tiimoilta. Toivon myös, että henkilö onnistuu
siinä, mihin hän nyt lähtee, koska se
nostaa kyllä tämän talon tietämystä myös
näissä ihmisoikeuskysymyksissä. Niistä ei
voi olla tässä talossa liikaa tietoa.
Ylipäänsä, puhemies, olen tyytyväinen
siihen, että olemme pystyneet laatimaan hyvän
ihmisoikeusselonteon, ja seuraavalla hallituskaudella on tärkeätä tehdä toimintaohjelma,
joka panostaa myös näihin meidän hyvässä maassa
oleviin puutteisiin, koska jokainen maa on sellainen, että löytyy
parantamisen varaa, ja me tiedämme, että vaikkakin
Suomi on yksi niistä oikeudenmukaisimmista, parhaiten maailmassa
pärjäävistä maista, niin kuitenkin
meilläkin riittää tekemistä.
Ja sitten, edustaja Kaikkonen, vielä lopuksi tästä paperittomien
tilanteesta. Se asiahan kuuluu peruspalveluministerin pöydälle,
ja se on tietysti seuraavan hallituksen asia. Jos tämä eduskunta
nyt ei pysty ensi viikolla enää kokoontumaan,
niin on seuraavan hallituksen asia ottaa siihen kantaa, ja toivon,
että se tehdään silloin hyvin ripeästi.
Se esityshän on jo olemassa, ja siitä on hyvä jatkaa. — Kiitoksia,
arvoisa puhemies.