Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmisoikeusselontekoa on käsitelty laajalla lausuntokierroksella valiokunnissa. Haluan aluksi kiittää kollegoitani perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa eduskunnan kannanottojen valmistelusta.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on demokratian ja oikeusvaltion olennainen osa. Ihmisoikeuksien edistäminen tai niiden loukkaaminen vaikuttaa olennaisesti myös kansainväliseen turvallisuuteen ja kehitykseen. Ihmisoikeuksien tulee siten jatkossakin olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueita.

On hyvä, että käsiteltävänä olevassa selonteossa Suomen kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan rinnalla on tarkasteltu myös, miten ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa eräiden keskeisten kysymysten osalta. Ulkoasiainvaliokunta on painottanut kansainvälisen ja kotimaisen toiminnan välistä johdonmukaisuutta.

Tehokas ihmisoikeuspolitiikka tarvitsee yhteiskunnan laajaa tukea, sillä oikeuksien toteutuminen vaatii toimenpiteitä kaikilla tasoilla kunnista Yhdistyneisiin kansakuntiin. On tärkeää, että kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksia ja olemassa olevia järjestelyjä vastata globaaleihin haasteisiin tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Oikeusvaltiokehitys, hallinnon ja tiedon avoimuus sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeä osa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja kehittymistä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että seuraava hallitus laatii vaalikauden alussa kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman. Ohjelmaa laadittaessa pitäisi miettiä, mitkä ovat tärkeimmät asiat, joita perus- ja ihmisoikeuksien saralla halutaan edistää. Ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaan toimintaohjelma on tärkeä väline kehittää ja konkretisoida perus- ja ihmisoikeuspolitiikan linjauksia. Valiokunta korostaa, että ohjelmaa laadittaessa tulisi valita painopistealueita, jotta käytettävissä olevilla resursseilla voidaan edistää perus- ja ihmisoikeuspolitiikan niitä osa-alueita, joita pidetään erityisen tärkeinä tai muuten välittömiä toimenpiteitä edellyttävinä.

Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että eriarvoisuuden kasvu niin maiden välillä kuin maiden sisällä on aivan keskeinen kysymys syrjäytymisen estämisessä ja kehityksen aikaansaamisessa. Valiokunnan mielestä pitäisi selvittää, mikä kehikko parhaiten edistäisi taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sekä kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien tasapuolista edistämistä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää edelleen tärkeänä EU:n mahdollisimman nopeaa ja kattavaa liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittyminen sopimukseen täydentäisi EU:n perus- ja ihmisoikeusjärjestelmää. EU:ssa tulisi myös nykyistä määrätietoisemmin löytää keinoja puuttua jäsenvaltiotasolla tapahtuviin oikeudenloukkauksiin muun muassa oikeusvaltiodialogissa. Lisäksi on tarpeen kehittää EU:n perusoikeusvirastoa.

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että uuden teknologian myötä ovat nousseet keskusteluun terrorismin torjunnan menetelmien haasteet. Ääriliikkeiden vastaisessa työssä on tärkeää huomioida ilmiön monimuotoisuus ja eri konteksteissa vaikuttavat tekijät. Paikallisella yhteisöllä ja toimijoilla on suuri rooli siinä, että ääriliikkeiden taustavoimiin pystytään puuttumaan oikeilla toimilla. Kansallisesta turvallisuudesta on huolehdittava kunnioittaen oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia.

Suomen ihmisoikeuspolitiikassa on perinteisesti painotettu naisten ja tyttöjen aseman parantamista. Sen rinnalla tulisi miettiä nousevia teemoja, kuten esimerkiksi yritysten ihmisoikeusvastuuta. Eri hallinnonalojen, ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö vahvistaisi kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssia.

Selonteossa käsitellään liian vähän kansainvälistä muuttoliikettä, siirtolaisuutta ja maahanmuuttoa, vaikka niihin kysymyksiin liittyy merkittäviä perus- ja ihmisoikeusongelmia. Näin on usein myös pakolaisuuden kanssa. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että nämä kysymykset otetaan huomioon seuraavaa ihmisoikeustoimintaohjelmaa laadittaessa. Valiokunta pitää puutteena myös sitä, ettei selonteossa ole käsitelty uuden sodankäynnin ja aseteknologian kehittymisen haasteita perus- ja ihmisoikeuksille ja rauhanvälitykselle. Ulkoasiainvaliokunta on käsitellyt näitä asiakokonaisuuksia mietinnössään.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisten sopimusten ratifiointi ja erityisesti ratifiointiajat ovat nousseet esille eri yhteyksissä. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä olisi perusteltua tarkastella ratifiointiprosessin joustavoittamista uudestaan, jotta tämä osittain teknisistä käytännöistä johtuva menettely ei aiheuttaisi tarpeetonta ratifiointien viivästymistä. Samalla on syytä todeta, että ratifiointien viivästyminen on Suomen kohdalla poikkeus eikä sääntö.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta korostaa tarvetta vahvistaa perus- ja ihmisoikeusosaamista kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla ja kiinnittää erityistä huomiota alueellisten ja kunnallisten toimijoiden osaamiseen. Myös tiedonkulkuun on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta asiantuntemus eri tasoilla hyödynnetään täysimääräisesti. Koulutuksen tavoitteena tulee olla ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistaminen.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Värderade talman! Tämä selontekohan on tehty ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä, ja nyt valitettavasti ministeri Tuomioja joutui lähtemään kokoukseen, joten tässä puhun nyt ensisijaisesti niistä osioista, jotka on oikeusministeriössä valmisteltu. Mutta haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa hyvin tehdystä työstä ja myös perustuslakivaliokuntaa, joka on ollut tässä lausunnonantajana.

Tässä on kyseessä kolmas ihmisoikeusselonteko, kuitenkin vasta toinen, joka sisältää laajemmin myös kansallista perus- ja ihmisoikeustilannetta käsitteleviä asioita. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta kuitenkin juuri kansallisella tasolla. Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota tarpeeseen varmistaa kansallisen ja kansainvälisen tavoitteenasettelun ja toiminnan samansuuntaisuus ja johdonmukaisuus. Pitää elää niin kuin opettaa.

Tässä selonteossa on ensimmäistä kertaa käsitelty yhdessä kansainvälisiä ja kansallisia teemoja, mikä on merkittävä parannus. Tämäkin korostaa kansallisen toimintamme merkitystä. Emme voi olla uskottava kansainvälinen ihmisoikeustoimija, jos emme sitoudu vahvasti oikeuksien toteuttamiseen myös Suomessa. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat tästä hyvä esimerkki. Kuten valiokunta toteaa, perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden puutteellinen tunnistaminen ja täytäntöönpano ovat keskeisiä ongelmia kaikkialla, myös Suomessa.

Haluaisin tässä nostaa esille eduskunnan keskeisen roolin perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Vuoropuhelu on tärkeää niin suhteessa kansainvälisiin valvontaelimiin kuin valtioneuvoston ja eduskunnankin välillä. Selonteko on tähän hyvä mekanismi.

Perustuslakivaliokunta tekee selonteosta antamassaan lausunnossa tärkeän huomion siitä, että se toimii kaikissa muissa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja valvontaa koskevissa valtiopäiväasioissa mietintövaliokuntana paitsi tämän selonteon käsittelyssä. Perustuslakivaliokunnalla on kattava käsitys Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteesta, koska se käsittelee laillisuusvalvojien kertomukset ja kuulee laajasti asiantuntijoita lakiehdotusten suhteesta perus- ja ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeusselonteko on hallituksen keskeisin perus- ja ihmisoikeuspoliittinen asiakirja, ja olisin toivonut kansallisille ja EU-asioille laajempaa käsittelyä myös tässä mietinnössä.

Perus- ja ihmisoikeusrakenteiden osalta nostaisin esille kolme kokonaisuutta: seuraavan toimintaohjelman, valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimijoiden verkoston ja kansallisten toimijoiden muodostaman kokonaisuuden. Tehokkaan perus- ja ihmisoikeustyön kannalta on tärkeää, että rakenteet ovat kunnossa, perus- ja ihmisoikeustilannetta tulee seurata systemaattisesti ja pyrkiä määrätietoisesti kehittämään, ja lisäksi eri valvojilla pitää olla asianmukaiset toimivaltuudet ja riittävät resurssit puuttua havaitsemiinsa ongelmiin.

Tässä mietinnössä esitetään, että valtioneuvosto laatii seuraavan vaalikauden alussa kansallisen toimintaohjelman perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Suomessa, ja pidän tätä kirjausta erittäin tärkeänä, ja oikeusministeriö on valmis käynnistämään toisen kansallisen toimintaohjelman valmistelut välittömästi seuraavan vaalikauden alussa.

Olen myös varsin tyytyväinen valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkostoon. Tämä verkosto on niin mietintö- kuin lausuntovaliokunniltakin saanut hyvää palautetta. Kyseessä on uusi toimija. Asetin tämän verkoston vuonna 2012, ja se istuu nyt vaalikauden loppuun saakka, ja mietinnössä katsotaan olevan perusteltua vahvistaa verkosto valtioneuvoston pysyväksi rakenteeksi, ja toivon, että seuraava hallitus näin myöskin tekee.

Puhemies! Tässä lyhkäisyydessään, ja viimeiseksi haluaisin todeta, että jotenkin surullista on, että tässä eduskunnassa nyt tällä viikolla on esimerkiksi sellainen perusoikeus- ja ihmisoikeusasia pysäytetty kuin ulkomaalaisten paperittomien oikeus hyvään terveydenhuoltoon. Se on mielestäni surullinen esimerkki siitä, että asia, joka olisi ollut tärkeä hallitukselle ja luultavasti myös valtaosalle eduskunnasta, on pysäytetty. Mutta näin on tilanne, ja toivon, että tähän asiaan palataan sitten mahdollisimman pian. — Kiitos.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämähän on äärettömän tärkeä asia. Haluaisin tässä kiinnittää huomiota erääseen seikkaan tai, sanoisin paremminkin, erääseen puutteeseen, joka oli tässä alkuperäisessä esityksessä ja selvityksessä, nimittäin siihen, että tässä ei ole lainkaan otettu alun perin huomioon sitä, että luonto ja hyvä biodiversiteetti kuuluvat ihmisoikeuksiin. Varsinkin alkuperäiskansojen yhteydessä tämä olisi pitänyt noteerata. Onneksi me saimme tänne mietintöön nyt tätä koskevat kohdat, eli että myöskin hyvä ympäristö ja luonnonsuojelu kuuluvat ehdottomasti ihmisoikeuksiin. Se oli vakava puute tässä alkuperäisessä paperissa. Nyt me olemme nostaneet sen esille.

Samoin korostimme sitä, että myöskin näitä ihmisoikeuksien puolesta taistelevia henkilöitä pitää erityisesti suojata ja heidän arvoaan korostaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monista ansioistaan huolimatta selonteossa on myös puutteita, jotka valiokunnat ovat lausunnoissaan kyllä nostaneet kiitettävästi esille. Selonteossa ei käsitellä esimerkiksi kansainvälistä muuttoliikettä, siirtolaisuutta, maahanmuuttoa, pakolaisuutta tai paperittomien henkilöiden asemaa, vaikka näihin kysymyksiin liittyy merkittäviä perus- ja ihmisoikeusongelmia.

Toinen vakava puute selonteossa on se, että lasten oikeuksia käsitellään aivan liian vähän. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä on käsitelty kovin niukasti. Selonteossa ei lainkaan käsitellä esimerkiksi päiväkotien ja esiopetuksen merkitystä asennekasvatuksessa, vaikka suhtautuminen toisiin ihmisiin, toisten ihmisten kunnioittaminen ja suvaitsevaisuus kehittyvät jo varhaislapsuudessa. Kodin lisäksi päiväkoti, esiopetus, perusopetus ja sen jälkeinen muu opetus muodostavat lapsen ja nuoren elämässä jatkumon, jonka kaikissa vaiheissa ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen näkökulma tulee ottaa huomioon. Näitä asioita tässä selonteossa ei kyllä käsitellä riittävästi.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että me nyt käsittelemme ihmisoikeuselontekoa. Ihmisten tasa-arvoinen, yhdenvertainen kohtelu on erittäin tärkeää eri tilanteissa.

Vähemmistöjen, kuten kielivähemmistöjen, asemaa korostetaan usein hyvin paljon. Viisi vuotta sitten valittiin yhdenvertaisuusvaltuutetun virkaan rkp:läinen poliitikko Eva Biaudet. Nyt hän ei ole enää pätevä jatkamaan tässä virassa, joten hän pyrkii takaisin eduskuntaan Iltalehden uutisen mukaan. Täytyy kiittää hallitusta siitä, että hallitus on viime vuoden lopulla säätänyt lain yhdenvertaisuusvaltuutetusta, jonka nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset ovat korostuneet siten, että ne on nostettu lakitasolle eli 2 §:ssä todetaan, että "yhdenvertaisuusvaltuutetun kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto", joten tämän takia epäpätevänä tehtävää viisi vuotta hoitanut henkilö ei ole enää kelpoinen tähän tehtävään. Suurkiitos hallitukselle tästä hyvästä laista, joka on tämmöinen merkittävä saavutus.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kotimainen perus- ja ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta totta kai kehittämis- ja seurantatyö ovat tärkeitä niin sisäisen kuin ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan kannalta. Ihmisoikeudethan eivät ole pelkästään esimerkiksi vaurauden ja koulutuksen mukana itsestään edistyviä asioita.

Takapakeista on esimerkiksi itänaapurista aina Bangladeshiin asti löytyviä esimerkkejä. Bangladeshissa esimerkiksi kaavaillaan avioitumisiän laskemista 16 vuoteen. Unicefin mukaan yli 70 prosenttia bangladeshilaisista 20—49-vuotiaista naisista on avioitunut jo nykyisellään ennen kuin on täyttänyt 18 vuotta, vaikka lain mukaan tämä 18 olisi ikäraja. Yleensä nämä lapsena avioituneet tytöt ovat koko elämänsä ajan taloudellisesti sidottuja äitiyteen ja avioliittoon.

Pidänkin tervetulleena sitä keskustelua, missä oikeusministerikin on ollut mukana, tulisiko Suomessa säätää alaikäraja avioitumiselle. 90-luvulla avioliittolupia myönnettiin jopa 14-vuotiaille. Nykyisinkin se olisi lain mukaan mahdollista, mutta käytännössä avioliittolupia ei enää anneta alle 16-vuotiaille. Aiotaanko tätä asiaa viedä eteenpäin, ja onko tästä jotain valmistelua ministeriössä?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen kiinnitti jo tärkeään asiaan huomiota: siihen, mitä kaikkia kansallisia, omia tärkeitä asioita tästä selonteosta puuttuu tai on käsitelty puutteellisesti.

Itse haluan nostaa esiin yhden kasvavan ryhmän: vanhukset. Heidän kohdallaan perusoikeuksien toteutuminen voi olla vaarassa. Lähes päivittäin luemme uutisia vanhustenhoidon heikentyneestä tilasta. Vanhustenhoidon painopistettä on siirretty entistä enemmän laitoshoidosta kotihoitoon, suurelta osin säästösyistä, mutta kotihoitoa ei ole kuitenkaan resursoitu riittävästi, ja näin ollen vanhuksia jää kotiin jopa hoitamatta. Kannatan lämpimästi tätä ulkoasiainvaliokunnan näkemystä siitä, että seuraavan hallituskauden alussa tulee hyväksyä toimintaohjelma, jolla voidaan konkreettisesti edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Ja lopuksi haluan vielä kiittää ministeri Henrikssonia, että nostitte esiin tässä tärkeässä keskustelussa paperittomien terveydenhuollon. Olen itsekin erittäin huolissani tästä tärkeästä ihmisoikeuskysymyksestä, jolle nyt on käymässä huonosti.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Salolainen nosti esiin kaksi tärkeää asiaa, ympäristön ja ihmisoikeuspuolustajien tilanteen ja puolustamisen.

Otan esille kolmannen tärkeän kysymyksen naisten aseman kehityksessä ja globaalisti. Jos ajattelemme, mikä estää joitakin kehitysmaita ja niiden taloutta kehittymästä, se on se, että naiset eivät voi periä, naiset eivät voi omistaa, naiset eivät saa samanlaista koulutusta kuin miehet. Tämän pitäisi olla meidän kehitysajattelumme keskiössä, että näiden maiden taloudet saadaan myöskin rullaamaan sillä, että naisten voimavarat otetaan käyttöön.

Usein, kun puhutaan naisten yrittäjyydestä, puhutaan mikroyrittäjyydestä, ja kun täällä kävi Ban Ki-moonin erityisedustaja Post 2015 -prosessissa, Amina Mohamed, hän kysyi, että miksi aina mikro-, miksei makroyrittäjyyttä, miksi naiset eivät voi kehittää kioskeistaan marketteja ja omistaa maata, periä ja näin poispäin. Tässä Post 2015 -prosessissa olisi minusta hallituksella erittäin hyvä tilaisuus kiinnittää juridisesti huomiota siihen, miten erilaiset rahoitusjärjestelmät maailmassa, Maailmanpankki ja muut, tukevat naisten voimaannuttamista.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Riksdagsledamot Ruohonen-Lerners osakliga kommentar om Eva Biaudet tarvar en kommentar. Jag hoppas naturligtvis att hon ska lyckas bra i riksdagsvalet. Det skulle nog höja kunskapsnivån i fråga om mänskliga rättigheter betydligt här i riksdagen.

Haluaisin myös kommentoida kysymystä paperittomista ihmisistä, henkilöistä. Olen myös pahoillani siitä, että tämä asia jätettiin pöydälle huomiseksi, mikä käytännössä merkitsee sitä, että tätä asiaa, joka on myös ihmisoikeuksien kannalta erittäin tärkeä, ei ehditä käsitellä tässä. Mahdollisuus kuitenkin olisi, että ensi viikolla järjestettäisiin vielä ylimääräinen täysistunto tämän asian hoitamiseksi, jotta saisimme käsitellä sitä asiaa loppuun asti. Toivonkin, että tätä harkitaan.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selonteossa vihapuheilla on liikaa painoarvoa, varsinkin kun niillä halutaan tarkoittaa maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä, jonka poliittinen eliitti eli umpisokea suvaitsevaisto haluaa tukahduttaa. Jokainen ymmärtää, että ne äärimuslimit, jotka otsasuonet pullistuneina huutavat kuolemaa vääräuskoisille, ovat niitä todellisia vihapuhujia, ja heidän saarnoilleen pitääkin asettaa ehdoton nollatoleranssi. Nyt halutaan kuitenkin hiljentää myös kyseisiä vihasaarnaajia kohtaan osoitettu kritiikki, koska vellihousut pelkäävät islamia.

Arvoisa puhemies! Islam onkin vaarallinen ideologia, joka tuhoaa tämän kansakunnan, jos valtiojohto toimii pelkurimaisesti. Minä en halua kuulla Helsingin kaduilla minkäänlaista uskonnollista karjuntaa, jossa vaaditaan naisten alistamista ja maahan aria-lakia. Jos maailma olisi terve, islamin harjoittaminen kiellettäisiin varmasti kokonaan.

Arvoisa puhemies! Tässä haukutaan helposti väärää puuta.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata edustaja Gestrinin äskeiseen puheenvuoroon, kun hän väitti, että minulla on epäasiallisia kommentteja yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineesta Biaudet’sta.

Kysyisin teiltä: Oletteko todella sitä mieltä? Kun aikaisemmin meillä oli voimassa asetus kelpoisuusvaatimuksista yhdenvertaisuusvaltuutetun virkaan, niin sen takia, että kelpoisuus määriteltiin vain asetuksessa, Biaudet’lle tehtiin oikopolku tähän yhdenvertaisuusvaltuutetun virkaan. Nyt joulukuussa 2014 hallitus otti lakitasolle yhdenvertaisuusvaltuutetun viran hoitajan pätevyyden, ja nyt, kun laissa määritellään, että hänellä pitää olla ylempi korkeakoulututkinto, niin nyt ei voi olla enää oikopolkua. Valtioneuvosto ei voi antaa tällaista poikkeamaa. Onko se teistä reilua ja oikeudenmukaista menettelyä, että henkilöille, joilla ei ole muodollista pätevyyttä (Puhemies koputtaa) johonkin tehtävään, annetaan tällainen erivapaus hoitaa merkittävää, hyväpalkkaista virkaa epäpätevänä?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Det finns ett system med dispens, och ibland är det lönt att utnyttja den möjligheten. När det nu gäller Eva Biaudet så var hon ytterst kompetent för den uppgift hon har haft, med bred erfarenhet bland annat av att jobba som människorättsrapportör. Jag uppfattar att riksdagsledamot Ruohonen-Lerners kommentar var osaklig och hade ingenting alls att göra med den frågan vi här nu diskuterar, det vill säga frågan om mänskliga rättigheter, utan det var ett angrepp på en tidigare riksdagsledamot och en tjänsteman som har gjort väl ifrån sig.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Hirvisaari, en löydä tästä valiokunnan mietinnöstä sellaista väliotsikkoa, jossa mainittaisiin vihapuhe. Sen sijaan otsikon "Sananvapaus" alla käsitellään vihapuhe-käsitettä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaessaan lausunnon ihmisoikeusselonteosta keskusteli vihapuheen määritelmästä. Myös nyt tässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä problematisoidaan tätä vihapuheen käsitettä ja kerrotaan sen käsitteen määrittelyyn liittyvistä ongelmista. Asia ei ole yksinkertainen, mutta tämä valiokunnan mietinnön ajatus on se, että sananvapautta voi uhata myös sentyyppinen puhe ja ilmaisu, joka estää toisia kertomasta omia ajatuksiaan vapaasti, joka estää keskustelun. Sananvapaus voi olla joskus uhattuna vihapuheen taholta, ja sen takia ajatus siitä, että sananvapautta rajoitettaisiin määrittelemällä jokin puhe vihapuheeksi, ei ole se todellinen uhka tässä tilanteessa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi näyttäytyy EU:n elimissä sekä ihmisoikeuksien edistäjänä että rikkojana. Eräänlaisesta epäjohdonmukaisuudesta kertoo mielestäni muun muassa se, että tss-oikeudet asetetaan lähtökohtaisesti toissijaiseen asemaan esimerkiksi TTIP:ssä, josta parhaillaan neuvotellaan. Meillä on siiloutunutta tämä ihmisoikeuspolitiikka, vaikka sen pitäisi sisältyä ihan arkiseen politiikkaan, kaikkeen politiikkaan. Minusta vammaissopimus ja vammaissopimuksen ratifiointi on yksi esimerkki siitä. Vuonna 2007 allekirjoitettiin tuo sopimus, mutta ratifiointi viipyy, viipyy, koska rakenteet, lainsäädäntö Suomessa ei ole kunnossa. Eli järjestelmästä ei mielestäni voi tässäkään asiassa tulla se fokus, vaan sen pitäisi tulla kansalaisyhteiskunnan aktivoinnista, tästä on kuitenkin laajasti kysymys. Me tarvitsemme johdonmukaisuutta ihmisoikeuspolitiikkaan. Me tarvitsemme priorisointia, resurssien mitoittamista, parempaa tavoitteenasettelua ja arviointia. Cedawista ei sanota sanaakaan tässä selonteossa, vaikka Suomella on erittäin paljon korjattavaa juuri naisten ihmisoikeuksissa myös omassa maassa.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mietinnössä on nostettu esiin monia tärkeitä asioita, ja itse nostaisin vielä lisäksi esiin internetin ihmisoikeuksien mahdollistajana. Nykypäivänä mahdollisuus käyttää nettiä on perusedellytys sille, että ihmiset voivat toteuttaa perusoikeuksiaan, erityisesti oikeutta saavuttaa, ottaa vastaan ja välittää tietoa netin välityksellä ilman viranomaisten puuttumista. Vapaa netin käyttö edistää paitsi sananvapautta myös taloudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista. Yksittäiset maat voivat kohdata huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja demokraattisia vaikeuksia, jos suurella osalla sen kansalaisista ei ole pääsyä nettiin. Vielä pahempi seuraus asiassa on, että yksittäiset ihmiset voivat jäädä jälkeen kaikilla elämän osa-alueilla, myös ihmisoikeuskysymyksissä, jos heidät suljetaan täysin kyberavaruuden ulkopuolelle.

Meillä Suomessahan netti nähdään jo jokaiselle turvattuna peruspalveluna ja perusoikeutena. Tilanne ei kuitenkaan ole kaikkialla sama. Euroopan neuvosto hyväksyi viime huhtikuussa laatimani kaikkien oikeutta internetin saatavuuteen käsittelevän raportin sekä myös suositukset jäsenmaille näiden saavutusten varmistamiseksi. Tavoitteena on nyt kaikkien suositusten käyttöönotto Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa, ja tämän asian edistymistä on syytä seurata.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä salissa ja tässä talossa miesten ja naisten välinen tasa-arvo on kutakuinkin kunnossa ja meillä on muun muassa samapalkkaisuus, se ei suinkaan tarkoita sitä, että graniittiseinien ulkopuolella niin olisi. Naisten euro on edelleenkin vähemmän kuin miesten euro. Naisia ei edelleenkään nähdä johtopaikoilla eikä nähdä suuryhtiöiden hallituksissa.

Mutta se, mikä on ikävää, on se, että tosiaankaan tässä ei Cedaw-yleissopimusta juurikaan huomioitu. Suomellehan on annettu sen pohjalta lukuisia huomautuksia, ja näistä johtuvat toimet olisi toki ollut hyvä huomioida.

Sen sijaan erittäin hyvää on se, että tähän on nostettu ylös naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveys, lisääntymisoikeudet sekä oikeus koulutukseen. Naisten koulutus on äärimmäisen tärkeä asia globaalisti sen takia, että naiset kasvattavat kansakuntia, naiset ovat sivistyksen tuojia seuraaville sukupolville. Koulutus on äärimmäisen tärkeä asia, ja sen lisäksi toivoisin vielä, että entistä enemmän tultaisiin kiinnittämään huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on demokratian ja oikeusvaltion olennainen osa. Ilman vapaata tiedonvälitystä se ei voi toteutua. Sivistysvaliokunnan lausunnossa, jota pidän erittäin tärkeänä, on nostettu esiin toimittajien oikeus harjoittaa työtään ilman ulkopuolista painostusta. Se on asia, joka ei ole vielä tässä keskustelussa tullut. Sananvapaudesta me olemme puhuneet, mutta on lukematon määrä maita, joissa toimittajien työtä painostetaan erilaisten painostustahojen tai suoraan valtion johdon suunnasta. Toimituksellinen työ on jotain sellaista, joka on aivan ytimessä, kun me puhumme ihmisoikeuksista, demokratiasta, kansalaisyhteiskunnasta, ja kaikkien sellaisten toimien, jotka parantavat toimituksien vapautta ja riippumattomuutta, täytyy olla siinä keskustelussa aivan ytimessä mukana.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin harmittelen tätä asiaa, paperittomien oikeuksista terveydenhoitoon, että siinä kävi niin kuin kävi. Onko ministerillä näkemys, miten siinä asiassa pitäisi nyt edetä? Onko se sitten seuraavan hallituksen asia? Onko se, mihin tässä nyt päädyttiin eduskunnassa, teidän mielestänne semmoinen pohja, että se siinä muodossa voisi ehkä olla seuraavan eduskunnan asialistalla ensimmäisten joukossa, vai onko teillä joku muu ajatus siitä, miten tämä asia olisi hyvä ratkaista?

Tässä selonteossa todetaan — menen toiseen asiaan, puhemies — Euroopan neuvoston asiat. Siellä on mielenkiintoinen tilanne Venäjän valtuuskunnan valtakirjojen suhteen. Venäjän ja Ukrainan kriisin johdosta siellä on noussut esiin keskustelu Venäjän valtakirjojen uudelleentarkastamisesta, ja toisaalta Venäjä väläyttelee korttia, että he saattaisivat lähteä koko järjestöstä, mikä olisi kyllä onnetonta venäläisten kannalta. Tässäkin suhteessa on kyllä kovin toivottavaa, että Ukrainan kriisi saadaan tolkulla tavalla laukeamaan ja ratkeamaan mahdollisimman pian.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat perusoikeuksia ja tärkeä osa osallisuutta yhteiskunnassa. Kun me ajattelemme lainsäätäjien näkökulmasta ihmisoikeuksien toteutumista ja niiden edistämistä, niin haastavaa tietysti on se, että ne ovat aina sidoksissa myöskin kulttuurimuutokseen ja jokaisen yksilön asenteisiin. Helposti, jos meillä on joku ihmisoikeuskysymys, joka jakaa meitä arvollisesti, se heijastuu myös siihen, että lainsäädäntö ei sitten välttämättä turvaakaan näitä ihmisoikeuksia. Tämä on nähty myöskin viime aikoina Suomessa, ja tämä on minun mielestäni kysymys, mitä täytyisi pohtia vielä enemmän tulevaisuudessa. Se liittyy myös esille nostettuun vihapuhekysymykseen, sen tunnistamiseen ja tarkkaan määrittelyyn, että meillä olisi tiettyjä jaettuja arvoja. Vaikka me muuten laajasti arvomaailmallisesti ajattelisimme asioista eri tavalla, niin täytyisi olla jaetut perus- ja ihmisoikeudet.

Täytyy uskaltaa nostaa myöskin esille niitä ryhmiä, joita yhteiskunnassa syrjitään, koska vain sen tunnistamisen kautta on myöskin mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia. Selonteko nostaa tässä tarkasteluun muun muassa vammaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja etniset ryhmät. On tärkeää, että näiden ryhmien asemaa myöskin Suomessa lainsäädännöllisesti edistetään. Se on myöskin täysin sidoksissa rakennemuutoksiin, tulevaisuuden työelämään ja niihin suuriin haasteisiin, mitä me olemme kohtaamassa. Jos me haluamme kaikki mukaan, niin se vaatii myöskin silloin tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi sijoittuu maailman kärkimaihin tss-oikeuksien toteutumisessa, kuten täällä on monessa puheenvuorossa todettu, niin kyllähän meillä on paljon kehitettävää. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota vanhusten ja vammaisten asemaan. Olemme saaneet aikaan kyllä hyvän vanhuspalvelulain, mutta sen toteutumista on tiiviisti seurattava. Ikäihmisten oikeudet eivät aina toteudu maassamme, kuten edustaja Pekonenkin täällä totesi.

Myös vammaisiin henkilöihin kohdistuu muita enemmän syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne vammaiset henkilöt, esimerkiksi naiset, lapset ja vähemmistöihin kuuluvat, jotka joutuvat syrjityksi monella eri perusteella. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen vaatiikin jatkuvaa seurantaa ja nykyistä suurempia voimavaroja. Myöskin vammaisjärjestöjen ja vammaisedustajien asiantuntemusta olisi hyödynnettävä nykyistä paremmin kehitettäessä vammaisten asemaa.

Katri  Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! YK:n Cedaw-komitean suosituksen mukaan Suomen tulisi vahvistaa toimenpiteitä, jotka ehkäisevät vihapuhetta etnisiin vähemmistöihin lukeutuvia tyttöjä ja naisia kohtaan. Selonteon kehittämislinjauksen 21 mukaan "valtioneuvosto vahvistaa toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja tunnistetaan erityisesti etnisiin ja muihin vähemmistöihin sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää mediassa, internetympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa". Tämä ehkä osin vastauksena muutamiin aiemmin olleisiin puheenvuoroihin.

Se, että Suomessa asuvat Suomen kansalaiset tai sellaiseksi pyrkivät etnisestä tai uskonnollisesta taustasta riippumatta kokisivat sitoutuvansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuntisivat mielekkääksi tehdä työtä tämän kehittämiseksi — tämä kaikki on sitä parasta turvallisuuspolitiikkaa, mitä Suomi voi sisäisesti harjoittaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti hyvistä kysymyksistä ja ehkä vähän yllättävistäkin kommenteista.

Ensinnäkin toteaisin, että tässä on nostettu esille paljon sellaisia asioita, jotka ovat juuri sen tyyppisiä, että ne pitää ottaa huomioon siinä seuraavassa toimintaohjelmassa, joka on enemmän konkreettinen. Elikkä esimerkiksi, kun edustaja Salolainen huomautti, että tämä luonto ja oikeus luontoon ja biodiversiteettiin myös kuuluvat ihmisoikeuksiin, mielestäni se on hyvä huomio, ja se on juuri sellainen asia, mikä voidaan huomioida tässä toimintaohjelmassa, joka on... (Pertti Salolainen: Me lisäsimme sen tänne!) — Joo, no se on erittäin hyvä, ja se voidaan myös ottaa huomioon käytännössä sitten, kun sitä toimintaohjelmaa kehitetään. — Siihen kuuluu myös paljon muuta, mitä tässä nyt on esitetty tänään, esimerkiksi vanhusten oikeudet, oikeus koulutukseen ja niin edelleen. On tietenkin niin, että me emme voi laatia sellaista selontekoa, joka kattaa koko yhteiskunnan kaikki ongelmakohdat, mutta siinä toimintaohjelmassa pystytään tekemään paljon konkreettisia ehdotuksia, ja sen takia näen, että seuraavan toimintaohjelman pitää myös olla sellainen, että se kohdistuu näihin asioihin, jotka ovat ihmisille tärkeitä arjessa.

Sitten muutama sana näistä niin kutsutuista tss-oikeuksista elikkä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien asemasta. Nämä oikeudet, kuten oikeus välttämättömään toimeentuloon tai maksuttomaan perusopetukseen, vaikuttavat suuren joukon elämään hyvin konkreettisesti myös meillä täällä Suomessa. Emme aina tunnista, että köyhyydessä, syrjäytymisessä tai pääsyssä erilaisiin palveluihin on kyse myös perus- ja ihmisoikeuksista. Ne asettavat reunaehtoja sille, miten esimerkiksi säästötoimia tulisi kohdentaa.

Oikeustieteellisessä tutkimuksessa on tuotu esiin myös, että tss-oikeuksia ei aina tunnisteta eikä osata soveltaa. Niihin löytyy esimerkiksi suhteellisen vähän viittauksia kansallisessa oikeuskäytännössä. Ja on tärkeää tunnistaa oikeuksien velvoittavuus ja varmistaa ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen. Senkin takia tämä koulutuspuoli, minkä tässä myös valiokunta nostaa esille, on hyvinkin tärkeä.

No, sitten tästä sananvapauden ja vihapuheen suhteesta. Nämä kaksi täytyy pystyä erottamaan toisistaan. Useat Suomen kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä saamat suositukset liittyvät tarpeeseen torjua voimakkaammin rasistista ja muuta vihapuhetta. Valtioneuvosto on selonteossa sitoutunut omassa toiminnassaan nollatoleranssiin suhteessa rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen. Tämä on tärkeä sitoumus etenkin aikana, jolloin useat tutkimukset ja muut lähteet osoittavat rasistisen ja muukalaisvihamielisen viestinnän voimistuneen vaarallisesti. Tätä ei voi kylliksi painottaa.

Sitten, puhemies, naisten ja tyttöjen koulutus on äärimmäisen keskeinen asia ylipäänsä maailmassa. Me tiedämme sen, että jotta voimme parantaa lasten, tyttöjen ja naisten asemaa, niin meidän tarvitsee panostaa koulutukseen. Ja juuri senkin takia on niin tärkeätä, että me edelleen kehitämme meidän kehitysapua ja että Suomi pitää kiinni siitä, että meillä on kehitysapuvoimavarat kohtuullisella tasolla. Kuuluu myös hyvinvointivaltiolle olla avustamassa siinä, että kaikki ihmiset maailmassa saavat paremman huomisen.

Edustaja Komi kysyi lasten avioliitoista ja tilanteesta Suomessa nyt. Olen aikaisemmin viime syksynä sanonut, että olen itse sitä mieltä, että meidän pitäisi harkita, olisiko syytä tehdä lainsäädännössä sellainen muutos, että vähimmäisikä, kun voi solmia avioliiton, olisi 16 vuotta. Siihen meidän pitäisi varmasti tulevalla hallituskaudella ottaa kantaa. Tämä hallitus ei ole nyt lähtenyt sellaista esitystä tekemään, siihen ei olisi nyt ollut aikaa. On seuraavan hallituksen asia miettiä sitä asiaa. Ylipäänsä voidaan sanoa, että ne poikkeukset, jotka tänä päivänä myönnetään, myönnetään yleensä 17-vuotiaille ja useimmiten niin, että syynä on sitten uskonnollinen vakaumus tai raskaus. Ne ovat ne kaksi pääasiaa, jotka ovat syynä siihen. Emmekä me ole nähneet, että meillä olisi ollut ongelmia tämän soveltamisessa, mutta näen, että tässä voisi olla hyvä viesti myös, kun maailma kehittyy, kun meille muuttaa paljon ihmisiä nyt myös muualta päin maailmaa, että tämmöinen lainsäädäntö on olemassa Suomessa.

Sitten edustaja Ruohonen-Lerner otti tämän yksittäistapauksen esille. Pidän sitä hyvin valitettavana, että tässä salissa käydään äärimmäisen hyvää työtä tehneen vähemmistövaltuutetun asemasta ja hänen työstään keskustelua tämän asian tiimoilta. Toivon myös, että henkilö onnistuu siinä, mihin hän nyt lähtee, koska se nostaa kyllä tämän talon tietämystä myös näissä ihmisoikeuskysymyksissä. Niistä ei voi olla tässä talossa liikaa tietoa.

Ylipäänsä, puhemies, olen tyytyväinen siihen, että olemme pystyneet laatimaan hyvän ihmisoikeusselonteon, ja seuraavalla hallituskaudella on tärkeätä tehdä toimintaohjelma, joka panostaa myös näihin meidän hyvässä maassa oleviin puutteisiin, koska jokainen maa on sellainen, että löytyy parantamisen varaa, ja me tiedämme, että vaikkakin Suomi on yksi niistä oikeudenmukaisimmista, parhaiten maailmassa pärjäävistä maista, niin kuitenkin meilläkin riittää tekemistä.

Ja sitten, edustaja Kaikkonen, vielä lopuksi tästä paperittomien tilanteesta. Se asiahan kuuluu peruspalveluministerin pöydälle, ja se on tietysti seuraavan hallituksen asia. Jos tämä eduskunta nyt ei pysty ensi viikolla enää kokoontumaan, niin on seuraavan hallituksen asia ottaa siihen kantaa, ja toivon, että se tehdään silloin hyvin ripeästi. Se esityshän on jo olemassa, ja siitä on hyvä jatkaa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.