Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! On ilo olla tästä lakiesityksestä keskustelemassa tänä päivänä, vaikka tämä suppeammaksi jäi kuin mitä minuunkin yhteyttä ottaneet tahot esittivät. Olen itsekin viittomakielisestä kodista, joten tästä on ilo puhua. Tavallaanhan tämä on myös minun kieltäni koskeva laki, koska viittomakieltä käyttävällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka oma kieli on viittomakieli, vaikka sen olenkin oppinut vasta toisena kielenä. Viittomakieli on niin sanottu luonnollinen kieli, jonka lapsi voi oppia ensimmäisenä kielenään, joten tämä on todellakin ihmisoikeuskysymys niiltä osin.

Suomi on kuitenkin todella edistyksellinen viittomakielen edistämisessä, ja meillä on viime vuodelta hieno kunniapalkinto. Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja ja Kuurojen maailmanliiton kunniapuheenjohtaja, järjestöneuvos Liisa Kauppinen sai ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeuspalkinnon. Tämä palkinto tuli siitä, että hän neuvotteli YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen keskeiset viittomakieltä ja kuurojen oikeuksia koskevat asiat. Mainittakoon, että tämän palkinnon ovat saaneet myöskin Martin Luther King ja Nelson Mandela, joten ei ole aivan vähäpätöisestä tunnustuksesta kysymys.

Kuitenkin tämänkin lakiesityksen tullessa voimaan todetaan, että tämä on niin sanottu suppea yleislaki eikä sillä muuteta lainsäädännön nykytilaa sikäli, että aineelliset säännökset viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista sisältyvät siten edelleen eri hallinnonalojen lainsäädäntöön. Tietenkin tälläkin hetkellä tiedämme, että edelleen säilyvät jossain määrin ennakkoluulot ja kangertelevat käytännöt viranomaistoiminnassa. Paljon tulee palautetta Kelan tulkkauspalveluista ja niistä esiintyneistä ongelmista, joten kyllä vielä tehtävää jää varmasti viittomakielen aseman parantamisen osalta mutta myös tuonne kentälle, jossa viittomakieliset penäävät oikeuksiaan.

Ennakkoluuloista tietenkin on todettava se, että se myös vaikuttaa viittomakielisten tilanteeseen muun muassa työmarkkinoilla. Julkisuudessa hiljattain olleitten tietojen mukaan noin joka neljäs kuuro on työtön. Kyllä viittomakieliselle kuurolle työ on yhtä tärkeää kuin meille kuuleville, koska työ on parasta sosiaaliturvaa ja se on myös mielen vireyttä. Se on myös mielestäni ihmisoikeuskysymys. Yrityksissä on kyllä liikehdintää niin sanottujen osatyökykyisten palkkaamiseen, mutta on myös sellaista varovaisuutta ja korostunutta turvallisuusajattelua kuuron työntekijän kohdalla, että hänet nähdään helposti turvallisuusriskinä.

Sitten omalta alueeltani Pohjois-Pohjanmaalta esimerkiksi valtion aluehallinnosta tai valtionhallinnosta, valtiolta, on kadonnut alueellisia työpaikkoja. Aikanaan esimerkiksi Hiukkavaaran kasarmialue Oulussa tukipalveluineen varuskunnassa työllisti viittomakielisiä kuuroja, ja nythän me tiedämme, että näitä varuskuntia on entisestään vähentynyt ja sitä kautta myöskin sieltä valtiolta ilmeisesti niitä työllistämismahdollisuuksia on menetetty.

Viittomakieli on laaja skaala päiväkoti-ikäisistä viittomakielisiin akateemisiin Jyväskylän yliopistossa mutta myös viittomakielisen kulttuurin harrastajiin. Haluaisin nostaa esille muun muassa rap-artisti Signmarkin, joka oli jo ihan vähällä päästä Suomen euroviisuedustajaksi. Tai jos puhutaan vaikkapa jostakin kuurojen hengellisestä elämästä, viittomakieliset jumalanpalvelukset ovat todella kauniita.

Toivon, että viittomakielisten ja viittomakielen, niin suomen- kuin ruotsinkielisen viittomakielisen, asema tämän lain myötä vahvistuu. Tulevalle eduskunnalle jää tehtävää. Tämä eduskunta on myös saanut viittomakielisten aseman parantamiseksi hyvää aikaan. Esimerkiksi hätätekstiviestipalvelu 112 tuli voimaan, ei ehkä sekään niinkään kattavaksi kuin toivottiin, mutta mielestäni se on jo hyvä edistysaskel siihen, miten teknologialla voidaan viittomakielisten asemaa myöskin parantaa ja samalla tehdä tätä yhteiskuntaa esteettömämmäksi.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! On todella hieno hetki, että tämä laki on näin pitkällä käsittelyssä ja saamme vihdoin Suomeen viittomakielilain. Täällä edellinen puhuja mainitsikin, että tämä on tietenkin suppea yleislaki, ja siinä mielessä paljon vielä työstämistä jää tulevaisuuteen. Tämmöiset aineelliset säännökset nimenomaan viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista edellyttävät tietenkin sitä erityislainsäädännön huomioimista sitten, ja siinä on varmasti hyvä tehdä jatkossa töitä.

Kun sivistysvaliokunnassa kävimme keskustelua, esille nousi hyvin vahvasti oikeus omaan kieleen, joka olisi se ehdoton asia, mitä tänne lakiin tietysti olisi pitänyt pystyä kirjoittamaan. Elikkä tavoitteena olisi turvata oikeus saada viittomakieli omaksi kieleksi ja oikeus viittomakielen käyttämiseen, mikäli siihen on tarve kuurouden, kuulovamman, kuurosokeuden tai muun syyn perusteella. Tässähän on monta kertaa kysymys tilanteesta, jossa kuurojen vanhempien kuulevat lapset eivät ole oikeutettuja viittomakielen opetukseen. Siinä mielessä nämä tilanteet vaihtelevat hyvin erilaisina ja ovat hyvin henkilökohtaisesti tarpeellisia asioita todellakin.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa halusimme puuttua juuri näihin — vielä tästä laista ehkä liian vähälle huomiolle jääviin — kohtiin, ja halusimme lausua nimenomaan vahvasti siitä, että tätä työtä on jatkettava ja tämän puitelain lisäksi on työstettävä lainsäädäntöä tulevaisuudessa siihen suuntaan, että oikeus omaan kieleen voidaan kirjata ja se voi myös toteutua. Alueellisesti on varmasti myös eroja näissä palveluissa, ja sen takia myös valiokunta huomioi alueellista tasavertaisuutta ja oikeuksien laajentamista, mutta tietenkin tässä lähtökohtana ei ole ollut niin suuri oikeuksien laajentaminen, että se olisi ollut mahdollista tässä yhteydessä tehdä.

Me kävimme myös paljon keskustelua opettajankoulutuksesta. Jyväskylässä todellakin toimii viittomakielinen opettajankoulutus, ja asiantuntijoilta saimme kuulla, että tässä olisi mahdollista ruotsinkielisen viittomakielen opettajakoulutusta laajentaa myös esimerkiksi Helsingin yliopistoon yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Nämä ovat tietysti niitä tulevaisuudennäkymiä, mitä toivomme toteutuvan.

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, niin tämä lakiehdotus ei yksistään muuta nykyistä viittomakielisten tilannetta, mutta se antaa kuitenkin aiempaa paremman pohjan toteuttaa ja viedä eteenpäin kielellisiä oikeuksia. Siinä mielessä tämä laki ja tämän hyväksyminen on erittäin tärkeää, että me voimme sitten jatkotyöstää näitä asioita. Sivistysvaliokuntahan teki lausuman, jossa sanoimme, että "eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien parantamiseksi siten, että oikeus oman kielen käyttämiseen varmistetaan".

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla sitä, että olemme nyt säätämässä viittomakielilakia. Tähän lakiin oli isot odotukset, ja on sanottava, että tämä ei ihan täysin täytä niitä kaikkia odotuksia, joita oli, mutta tämä on merkittävä askel eteenpäin. On hienoa, että tämän eduskuntakauden päätteeksi pääsemme tästä säätämään.

Sivistysvaliokunta teki ansiokasta työtä, ja alleviivaan niitä asioita, joita edustaja Peltonen juuri vahvasti nosti esille. Erityisesti haluan nostaa Lapsen puolesta -ryhmän näkökulmasta lasten näkökulman siihen, että on oikeus siihen oman perheen kieleen. Kieli on tärkeä yhdistävä tekijä. Viittomakielen opetusta on laajennettava sillä tavalla, että sitä on mahdollista saada myöskin lasten niissä perheissä, joissa tuo kieli on vaikka vanhempien kieli.

Haluan tuoda terveiset vielä Opetushallituksesta. Me ajattelemme viittomakielisiä kieliryhmänä. Opetushallituksessa on selvitetty juuri viittomakielisten lasten koulutusta peruskouluissa, ja koulukentälle on menossa ohjeet, millä tavalla viittomakielisten lasten perusopetusta voidaan parantaa. Seuraavaksi tuo selvitys on tehtävä varhaiskasvatuksessa, ja kun uusi varhaiskasvatuslaki tulee, on tärkeää, että sen rinnalla tulevat myöskin ohjeet varhaiskasvatukseen päiväkoteihin, miten voimme varmistaa viittomakielisten lasten laadukkaan varhaiskasvatuksen.

Ihan lopuksi totean, että eduskunnassa on toiminut mielestäni ansiokkaasti viittomakielisten verkosto, joka on edistänyt viittomakielisten asiaa. Toivon, että se jatkaa myöskin seuraavalla vaalikaudella. Tärkeä asia, mihin saimme lisää rahaa valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa, oli ruotsinkielisen viittomakielen koulutus. Tuo koulutus alkaa nyt, ja on tärkeää, että sitä voidaan myöskin tulevina vuosina jatkaa.

Esko  Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty kauniita puheenvuoroja tästä viittomakielilaki-nimisestä laista, joka ei kuitenkaan sisällä mitään uutta, niin että siinä ei ole mitään asiallisesti uutta. On tietysti listattu vanhoja säännöksiä. Mutta on tietysti hyvä, että meillä on nyt tämän niminen laki ja voidaan sitten lähteä näitä asioita kehittämään.

Pitää tietysti sinänsä paikkansa, että täällä eduskunnassa on herätty. Niin kuin edustaja Sarkomaa viittasi, täällä on tämmöinen epävirallinen verkosto, eduskunnan viittomakielisten asiain verkosto, perustettu tällä kaudella, ja se on tietysti hyvä asia.

On erittäin tärkeää myöskin, että sivistysvaliokunta mietinnössään on käsitellyt näitä asioita, mitä tulevaisuudessa pitäisi tehdä, eli on tärkeää, että viittomakielisillä on oikeus omaan kieleen varhaislapsuudesta saakka ja sitten oikeus myöskin asianmukaisiin tulkkauspalveluihin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä perustuslakivaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota suomenruotsalaisen viittomakielen turvaamiseen. Tilanne on varsin hankala tällä hetkellä. Se johtuu siitä, että meillä on suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä noin 300, joista 150 on kuuroja. Jo vuonna 1993 Porvoossa suljettiin kuuroille tarkoitettu koulu, ja tilanne on se, että oikeastaan suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta ei ole ollut viime vuosina tarjolla kuin satunnaisesti.

Kuten edustaja Sarkomaa täällä jo sanoi, on erittäin tärkeätä, kun meillä on nyt tämä suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelma, että siitä aidosti pidetään huolta ja että sille myöskin turvataan jatkorahoitus niin, että suomenruotsalainen viittomakieli voi ylipäätänsä säilyä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että tämä viittomakielilaki saadaan nyt täältä ulos. Haluan kiinnittää näitten edellä käytettyjen puheenvuorojen lisäksi huomiota tulkkauspalveluihin, jotka käytännössä tosiasiassa ratkaisevat sen, saako tämä kielellinen vähemmistö niitä palveluita arjen keskelle, joita se välttämättä tarvitsee. Juuri tulkkauspalveluihin ja myöskin tulkkien koulutukseen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja myöskin siihen, että yhteiskunta on valmis korvaamaan näitä tulkkauspalveluja. Ne ovat muuten yksittäisille henkilöille usein liian kalliita käyttää.

Heikki Autto /kok :

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä asiasta. Erityisesti haluan kiittää edustaja Mattilaa. Edustaja Mattilan olen oppinut tuntemaan taitavana edustajana kaikin puolin, mutta hänhän on siis myös todella äidinkieleltään ihan kirjaimellisesti viittomakielinen. Viittomakieli on hänen toinen kielensä, ja luotan hänen arvioihinsa tästä asiasta, miten voimme viittomakielisten asiaa Suomessa edistää. Ja näin toisessa käsittelyssä kun asian osalta olemme, niin on oikein hyvä, että laki etenee.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Autolle kauniista sanoista. Haluaisin vielä tuoda esille kuitenkin sen jatkotyöstämisen tarpeen, mitä tässä varmasti jää. Niin kuin nyt tiedämme, sote on tulossa voimaan. Erityisesti siellä täytyy kiinnittää huomiota varmasti viittomakielisten kuntoutuspalveluihin ja myös siellä sairaanhoidon puolella niin, että tällaiset hoitoketjut saadaan käyntiin mahdollisimman varhain sillä omalla kielellä, koska se varmasti vaikuttaa esimerkiksi muun muassa potilaan toipumisaikoihin. Olen tämän ihan henkilökohtaisesti nähnyt tuolla työskennellessäni sairaanhoitajana.

En tiedä sitten näistä tulkkauspalveluista, tulkkikoulutuksesta. Minä luulen, että kyllä meillä se on hyvä. Sitä on varmasti riittävästi, koska kyllähän viittomakielisten määrä tietysti jollain lailla on selkeästi laskussa. Mutta mikä meillä on tällä hetkellä ongelma, ja minkä viestin tuolta kentältä saa? Viittomakieliset tarvitsevat tulkkauspalveluissaan joskus aivan sitä erityistä tulkkausta, tulkkia, jonka kanssa on oppinut tekemään vaikka viranomaisyhteistyötä, tai sitten että on opiskelupuolella ihan selkeästi riittävästi niitä opiskelutulkkeja kyllä, koska kyllä kai niin on tilanne, että myös opetuksen laadun varmistamiseksi on hyvin tärkeää, että on silloin juuri siihen opetuksen alaan perehtynyt tulkki.

Mutta niin kuin todettu, tämä on suppea yleislaki, ja eiväthän nämä lait periaatteessa nyt tietysti suoraan sinne viranomaiskäytäntöihin vaikuta, mutta halusin ottaa tämän puheenvuoron niin, että me huomaamme sitten ne ongelmat, joita viittomakielen tulkkauspalveluissa esimerkiksi tällä hetkellä on, koska siellä ovat järjestelmät vaihtuneet ja ollaan tehty uudistuksia. En vastusta tietenkään uudistuksia, mutta jos tämmöistä kangertelemista on, niin toivon, että siihen sitten saadaan parannusta.