Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituslaiva on reissussa rähjääntynyt. Pursi on parkkiintunut, mutta pinnalla se ui viimeistä lahtea kohti. Ranta jo häämöttää. Kapteeni ja perämies ovat vaihtuneet, muutama matruusikin. Rankka on reissu, kova on koski.

Opposition, meidän koko kauden oppositiossa olleiden ja sitten näiden uusienkin voimien puolesta haluan sanoa teille, että on ollut kiva otella, Suomessa, niistä lähtökohdista lähtien, jotka me kaikki katsomme oikeiksi. Toivon teille kohtuullista vaalimenestystä, siis ansaitsemaanne sellaista. (Naurua) Äänestäjä ratkaisee vaalin. Isänmaa on meille yhteinen, ja pyydän, arvoisa pääministeri: sanokaa meistä oppositiosta jotain kaunista. (Naurua)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Aloitan kiittämällä edustaja Soinia kauniista sanoista ja kiittämällä yhteistyötä. Itsestäni taisi tulla tämän hallituksen Kippari-Kalle noin yhdeksän kuukautta sitten. Tarkkaan mietimme, jatketaanko tällä matruusikokoonpanolla vai vaihdetaanko ja mennäänkö kohti uusia vaaleja. Me olimme niissä myrskyisissä vesissä tietysti, kuten aina, isänmaan asialla, ja päätimme jatkaa. Kyllä, on ollut erittäin myrskyisä hallituskausi. Me aloitimme kuudella puolueella. Sitten yhtäkkiä meitä oli vain viisi, ja loppupelissä meitä on neljä. Nättiähän tämä koskaan ei ole ollut, mutta ei kai politiikka sitä edes parhaimmillaan ole.

Jotain kaunista oppositiosta: Minun mielestäni on ollut mielenkiintoista, haastavaa ja osittain hauskaakin pikkaisen otella näissä myrskyisissä vesissä teidän, edustaja Soini, edustaja Sipilä, edustaja Arhinmäki ja edustaja Niinistö, kanssa. Toivotan teille kaikille erittäin hyvää menestystä vaalikentillä, ja aivan kaikille. Lopetan sanomalla ja viittaamalla Jean-Claude Junckerin viisauteen: Kyllä me kaikki tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta aina emme tiedä, miten tehdä se ja tulla uudelleen valituksi. — Kiitos.