Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä opintotukiasia, ja olemme valiokunnassa sitä tosi tarkkaan käyneet läpi. Siinähän esitetään sitä, että opiskelijalle ei olisi enää mahdollista saada opintotukea toiseen samantasoiseen tutkintoon. Me yritimme asiantuntijakuulemisen perusteella myöskin etsiä ratkaisua siihen, mitä esimerkiksi tehdään siinä tapauksessa, kun opiskelija on jo suorittanut yhden tutkinnon eikä ole käyttänyt vielä ollenkaan opintotukimahdollisuuttansa ja tekee sitten toisen — löytyisikö muun muassa tähän asiaan ratkaisu.

No, yhdessä ministerin kanssa etsimme vastausta. Emme kuitenkaan sitä ehtineet ja päässeet löytämään, ja sen takia tilanne oli vähän haastava. Meillä on erittäin kriittinen mietintö, jossa katsottiin myöskin, että monet seikat vaikuttavat siihen, että opiskelijat haluavat opiskella myöskin toisen tutkinnon. Esimerkiksi työmarkkinatilanne voi olla sellainen, jossa opiskelija mieluummin tarvitsee alan vaihtoa, ja silloin toinen tutkinto saattaisi olla se ratkaisu. Tai sitten voi olla tilanne, jossa uran kannalta on jo suunniteltu erilaisia tutkintoja tehtäväksi etukäteen. Kaiken kaikkiaan tämä tuottaisi säästöä 10,5 miljoonaa euroa vuoden 2019 tasolla, ja se tarkoittaisi noin 3 200:aa opiskelijaa vähemmän.

Syy, miksi tämä hallituksen esitys tehtiin, on, että haluamme nopeuttaa tutkintojen suorittamista. Tämä on myöskin osa rakennepoliittista säästöpakettia. Totesimme kyllä senkin, miten näitten säästöjen laita voi olla, ettei se sitten johda siihen, että opiskelija tehdessään kahta eri tutkintoa kerralla ei otakaan sitä ensimmäistä tutkintoa vastaan, jotta saisi opintotukea vielä siihen toiseenkin. Tästä syystä ja monesta muusta syystä me esitimmekin valiokunnassa lausumaa, jossa ajattelimme, että pitää tehdä kokonaisuudistus mahdollisimman nopeasti, jotta tämä opintotuki olisi mahdollisimman selkeä, läpinäkyvä, johdonmukainen, kannustava, ja että opiskelijoiden välinen yhdenvertaisuus paranisi. Tällä hetkellähän tilanne on se, että samaan aikaan, yhtä aikaa on voimassa useita eripituisia opintotukiaikajaksoja ja myöskin -tasoja, ja kaikki ymmärtävät sen, että yhdenvertaisuus ei varmasti toteudu, joten näillä perusteilla sivistysvaliokunta halusi kantaa huolta siitä, että opintotukijärjestelmä tulee olemaan kannustava ja tulee tarvitsemaan kokonaisuudistusta, ja toivomme tietenkin, että se mahdollisimman nopeasti tapahtuu.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sitä tässä vähän ihmettelen, että kun korkealle arvostamani edustaja Vahasalon kanssa olimme tuolla juuri ja 5 000—6 000 opiskelijalle, jotka osoittivat mieltään asiasta, te kerroitte siellä, että tämä esitys on vedetty pois ja olkaa huoleti, niin nyt käytitte esittelypuheenvuoron tästä itse asiasta ja valiokunnan enemmistön kannan siitä asiasta. Siellähän vähemmistö, kahdeksan edustajaa, oli sitä mieltä, että missään tapauksessa ei pitäisi rajata kahden samanarvoisen tutkinnon opintotukioikeutta. Se ei säästä. Ja toisekseen se ei missään tapauksessa ole järkevää, se luo kannustinongelman opiskelijalle.

Sen vuoksi olen vähän hämmennyksissä nyt siitä, mitä edustaja Vahasalo ja mitä kokoomus nyt tästä asiasta todella ajattelevat, kun tuntuu, että jo pelkästään tämän päivän aikana on tullut ainakin kolmea tai neljää kantaa tästä asiasta. Siihen olisin pyytänyt tarkennusta.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä, että julkisuudessa hallituspuolueet esittävät kriittisyyttään opintotuen tiukentamiseen. Jos oppositio ja opiskelijat eivät olisi nostaneet asiaa niin vahvasti esille ja tikun nokkaan niin sanotusti, niin tämä asia olisi hallituspuolueitten taholta menty hiljaisesti läpi.

On selkärankaista osoittaa, että joskus voi olla väärässä. Ja tässä asiassa hallitus on tehnyt huonon esityksen.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opintotukilaki on sekava. Se ei ole kannustava, se ei ole johdonmukainen, ja sitä on rakennettu kerros kerrokselta. Jopa perustuslakiasiantuntijat ovat valiokunnassa sanoneet, että se asettaa opiskelijat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan.

Ainakin itse olen kuullut, ja myös kokoomus, kentän ääntä. Ainakin omasta puolestani uskallan sanoa, että en kannata tätä hallituksen esitystä. Se ei ole missään mielessä sellainen, että se kannustaisi, olisi kannustava, palvelisi sitä tavoitetta, että Suomesta tulee maailman osaavin kansa.

Minulle jäi hieman epäselväksi, minkä takia opetusministeri ei vetänyt tätä pois ja uudelleenvalmisteluun. Toivottavasti seuraavalla vaalikaudella saadaan selkeä, hyvä kokonaisuudistus, joka kelpaa meille kaikille.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen itse ymmärtänyt nämä pelisäännöt — nyt sanon nimenomaan edustaja Kiurulle — sillä tavalla, että ministeri ei voinut ja halunnut sitä tehdä, koska pääministeri, kokoomuksen Stubb, ei sitä halunnut ja se olisi edellyttänyt sitten valtioneuvoston yhteistä päätöstä.

Todella tämä on äärimmäisen kiusallinen säästölaki alkumetreiltä lähtien, ja se näkyy myöskin sivistysvaliokunnan äärikriittisestä kannanotosta tähän esitykseen. Se 10 miljoonan säästö — huomioiden tämän esityksen koulutuspoliittiset ongelmat, suoranaiset vahingot — ei ole missään suhteessa siihen.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys rajaisi opintotukioikeuden vain ensimmäiseen samanarvoiseen korkeakoulututkintoon.

Ehdotus on järjetön tässä ajassa, jolloin tuskin kukaan voi enää kuvitella suorittavansa työuran vain yhdessä ammatissa. Se on myös ristiriidassa Suomen koulutuspolitiikan, tasa-arvon ja elin-ikäisen oppimisen periaatteiden kanssa.

Tällä perusteella esitän lakia hylättäväksi.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys siitä, säilytetäänkö toisen tutkinnon opintotuki. Opintotuki siis evättäisiin kaikilta, jotka haluavat vaihtaa tai joutuvat vaihtamaan koulutusalaa samantasoisesta tutkinnosta toiseen, riippumatta siitä, onko opiskelija saanut tutkinnon aikana opintotukea. Tämä leikkaus todennäköisesti pidentäisi opiskeluaikoja sekä käytännössä tekisi opiskelualan vaihtamisen taloudellisesti mahdottomaksi monille.

Hallituksen esityksessä on jotain hyvääkin, mutta koska tämä opintotuen heikkous on niin perustavaa laatua oleva asia uravalintojen ja opiskeluedellytysten kannalta, esitän, että lakiesitykset hylätään.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on esimerkki harvinaisen huonosta lainvalmistelusta. Jos hallituksella vielä vuosi sitten oli jonkinlaista ajatusta siinä, mikä tämän esityksen tarkoitus on, niin se on matkan varrella muuttunut kyllä varsin kummalliseksi. Ymmärsin vuosi sitten hallituksen kehysriihessä ajatuksen niin, että tarkoitus oli välttää sitä, että saataisiin lisäkuukausia siitä, että tehdään toinen tutkinto samalla korkeakouluasteella, mutta jossain vaiheessa valmistelua tämä on muuttunut sellaiseksi, että evätään opiskelijoilta kokonaan oikeus sosiaaliturvaan. Elikkä toisesta tutkinnosta ei voi saada opintotukea ollenkaan, vaikka ensimmäiseen ei ole sitä nostanut kuukauttakaan.

Tämä ajatus rikkoo hyvin vahvasti opiskelijoiden toimeentuloturvaoikeutta ja sitä oikeutta vastaan, että kaikilla väestöryhmillä pitäisi olla oikeus sosiaaliturvaan. Pidän hyvän erikoisena sitä ajattelutapaa, että opiskelijoita jotenkin voitaisiin rangaista valmistumaan tai tekemään sellaisia oppimisvalintoja, että vain yksi valinta on oikea, ja sitten rangaistaan siinä, jos tehdään uusia oppimisvalintoja.

Nykyaikana työelämä on muuttunut. Hyvin usein on perusteltua tehdä toinen tutkinto, ja jos opiskelija sen tehokkaasti tekee, niin miksi erikseen kieltää mahdollisuutta saada siihen opintotukea? Se, että hallitus on jääräpäisesti pitänyt esityksestä kiinni tähän asti, vaikka asiantuntijakuulemisessa ja ihmisten palautteessa tuolla kaduilla ja toreilla tämä koko lakiesitys on todettu täysin päättömäksi, osoittaa, että hallituksen toimintakulttuuri on todella ollut puutteellinen. Olen ymmärtänyt tänään kuitenkin, että hallituspuolueet olisivat valmiita äänestämään omaa esitystään vastaan, mikä on hyvä asia, koska uskon, että kaikki odottavat, että tämä huono lakiesitys kaatuu.

Näin ollen kannatan lakiesityksen hylkäämis-esitystä, jonka edustaja Kontula teki.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta on tehnyt pääosin erittäin hyvää työtä tämän hallituskauden aikana. Siellä ollaan hyvin yksimielisesti päästy pääasiassa päätöksiin ja tehty hyvin paljon hyviä esityksiä, joissa sisältöä on päästy korjaamaan. Tässä hallituksen esityksessä tosin ei päästy yhteisymmärrykseen, ja siinä mielessä on harmillista, että hallitus näin viime metreillä kompastuu tällaiseen kohtaan, kun yrittää rajoittaa opiskelijoitten oikeutta saada ammatti itselleen.

Me tiedämme kaikki sen, että jos tällainen laki tulisi menemään maaliin saakka, niin sitten monet kouluttautuisivat ehkä hyvinkin turhaan alalle. Siinä mielessä, jos huomaa kesken opintojen esimerkiksi sen, että nyt ei kannata valmistua, haluan sittenkin mennä johonkin toiseen hommaan, sitten se koulutusputki aloitetaan uudelleen. Siinä mielessä sekin puoli vain lisää valtion kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Uskon, että ensi hallituskaudella näitä asioita voidaan uudelleen tarkistella ja korjata suuntaan jos toiseen. Mutta tämä lakiesitys sietää tulla hylätyksi, joten kannatan edustaja Elomaan tekemää hylkäysesitystä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tarkoittaa opintotuen epäämistä toisesta samantasoisesta tutkinnosta riippumatta siitä, onko tukea alun alkaenkaan nostettu kuukauttakaan. Kyse ei ole vain muutaman siirtymäkuukauden leikkaamisesta. Opintotuen rajaaminen heikentäisi niiden ihmisten sosiaaliturvaa, joiden tilanne on jo muutenkin vaikea. Taloudellisia säästöjä opintotuen leikkaaminen ei toisi. Riittämätön opintotuki lisäisi vain toimeentulotuen tarvetta.

Miellä puhutaan paljon siitä, että ihmisten on oltava valmiita elinikäiseen oppimiseen. Opiskelun ja kouluttautumisen pitäisi aina olla kannattavaa ja mahdollista. Olisi virhe poistaa mahdollisuus saada opintotukea toista tutkintoa varten. Työelämä vaatii ihmisiltä jatkuvaa uudistumista ja elinikäistä oppimista. Seuraavaan hallitusohjelmaan pitäisi kirjata, että sosiaalitukien ja opiskelun yhteensovitusta parannetaan niin, että opiskelu olisi aina kannattavaa. Ei ole mitään järkeä siinä, että hallitus estää nimenomaan vaikeassa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä opiskelun. Yhden syrjäytyneen nuoren hinta on miljoona euroa.

Eduskunnan lakiesitys ei edistä myöskään valmistumista. Laki on järjetön, koska opiskelijan ei olisi järkevää valmistua, jos hän sillä menettäisi mahdollisuuden toisen tutkinnon opintotukeen.

Esitys asettaa myös nuoren 19-vuotiaan kohtuuttomaan tilanteeseen. Toiselta asteelta valmistuvan pitäisi osata valita oikein ja tietää, mitä hän haluaa tehdä lopun ikäänsä, ettei vain putoa tyhjän päälle. Nuoren olisi myös osattava ennustaa työmarkkinoiden muuttumista, ja se on mahdoton tehtävä.

Lakiesitys merkitsisi myös paluuta luokkayhteiskuntaan, jossa mahdollisuus opiskella riippuu kotitaustasta ja vanhempien varallisuudesta. Se on väärin.

Meillä on Suomessa noin satasivuinen lainsäädäntö, joka koostuu lukuisista opintotukia koskevista erillisistä laeista elikkä erilaisista opintotuista erilaisiin elämäntilanteisiin. Tällainen lainsäädäntöpumaska pitäisi heittää saunan pesään, ja tällaisten lakiesitysten sijasta me tarvitsisimme opintotukilain kokonaisuudistuksen, joka tekisi mahdolliseksi opiskelun elämäntilanteesta riippumatta. Suomi tarvitsee opintotuen kokonaisuudistuksen, joka tekee opiskelusta aina mahdollista.

Arvoisa puhemies! Vihreiden ajama perustulo olisi kokonaisuudistus, joka tekisi opiskelusta ja työstä kannattavan kaikissa elämäntilanteissa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen romukopassa on varmasti vielä tilaa tällekin laille. Kannatan siis esitystä lakiesityksen hylkäämisestä. — Kiitos.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakipaketti koostuu kahdesta eri laista. Toinen ansaitsee kritiikin ja toinen ansaitsee kiitoksen.

Silloin kun puhumme toisen tutkinnon opintotuesta ja sen rajaamisesta, niin kritiikki on aiheellista. Suomessa ei enää ole elämän mittaisia tai elämänuran mittaisia työpaikkoja. Moni joutuu vaihtamaan omaa ammattiaan kesken elämän-uransa, ja silloin on perusteltua, että toisenkin tutkinnon opiskelua rahoitetaan jopa sillä samalla asteella. Mutta sen sijaan toinen näistä laeista, joka liittyy siihen, että lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa voitaisiin koulumatkatukea kunnissa viedä eteenpäin, on kannatettava.

Sen vuoksi toivoisin, että te, jotka tunnette esityksen paremmin, miettisitte sitä mallia, jolla me voisimme hylätä tämän toiseen tutkintoon liittyvän opintotuen rajauksen mutta sen sijaan viedä toista lakia eteenpäin, joka on siis koulumatkatuki.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Filatov totesi, niin opintotukilain lisäksi tässä lakiesityksessä on mukana myös laki koulumatkatuesta. Tämä koulumatkatuki onkin syytä hyväksyä, vaikka muilta osin eduskunta hylkäisikin opintotukilain.

Nykyisen koulumatkatukilipun tilalle ovat monessa kaupungissa tulossa uudet vyöhykkeisiin perustuvat lipputuotteet, ja ilman tätä koulumatkatukilainsäädäntöä monelle kunnalle tulee aiheutumaan ongelmia, sillä uuden järjestelmän kustannukset kaatuvat kuntien ja kaupunkien maksettavaksi. Lisäksi on mahdollista, että opiskelijat joutuisivat maksamaan lipustaan myös paljon kalliimpia hintoja.

Siksi, arvoisa puhemies, teen esityksen, että 1. lakiehdotus hylätään.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Arvostamani opetusalan hyvin tunteva kansanedustaja Gustafsson muistutti pelisäännöistä, ja pelisäännöt ovat selvät. Tarkoitukseni ei ollut moittia pääministeriä. Tarkoitukseni ei ollut moittia ministeri Viitasta. Tässä ovat varmasti tämän loppuhetken kiireetkin aiheuttaneet erinäköisiä paineita. Kaikki sen varmasti ymmärtävät. Jos tämä hallituksen esitys ei etene, se ei ole hallituksen voitto, se ei ole hallituksen tappio. Se ei ole myöskään opposition voitto tai opposition tappio. Se on suomalaisten opiskelijoiden voitto.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Tämä lakiesitys on suorastaan pöyristyttävä. Jos tässä otetaan pois opintotuet samanaikaisesti, kun me annamme ulkomaalaisille opiskelijoille ilmaiset opiskelupaikat, niin onhan tämä suorastaan käsittämätöntä. Me tarjoamme joka ikinen vuosi 3 000 ulkomaalaiselle opiskelijalle ilmaisen paikan opiskella. Tälläkin hetkellä heitä on 17 000 yliopistoissa ja saman verran ammattikorkeakouluissa. Me siis lahjoitamme 300 miljoonaa tähän, mutta meillä ei ole varaa oman maan opiskelijoille antaa opintososiaalisia tukia.

Tämä on täysin käsittämätöntä, kun otetaan huomioon se, että joka vuosi yliopistojen ulkopuolelle jää 35 000 nuorta. He eivät sovi opiskelemaan sinne. Nyt meillä sanotaan, että me tarvitsemme työperäisiä maahanmuuttajia nimenomaisesti korkeakoulutettuihin ammatteihin sen takia, että meillä itsellämme ei ole korkeasti koulutettuja ihmisiä. Mikä ihme tätä maata vaivaa? Sitä minä en voi ymmärtää. Meillä olisi ihmisiä, jotka haluaisivat kouluttaa itseään, saada itselleen korkeakoulututkinnon, saada itselleen yliopistotutkinnon, ja me epäämme sen, me jätämme tukematta heitä, mutta me tuemme mieluummin sellaisia ihmisiä, jotka muualta tulevat tänne opiskelemaan. Ei tämä maa sillä tavalla, kuulkaa, nouse, ei kerta kaikkiaan. Kyllä täytyy ottaa järki käteen ja täytyy katsoa sitä tilannetta, mikä tässä maassa on. Jos esimerkiksi ihminen ei ole ensimmäisen tutkinnon jälkeen saanut ammattiaan vastaavaa työtä, hänen täytyy saada opiskella toinen ammatti, jotta hän pystyy työllistymään ja pystyy kantamaan kortensa kekoon tämän maan, tämän yhteiskunnan eteenpäinviemiseksi ja tämän yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseksi.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän paljon kohua aikaansaaneen esityksen tarkoitus on ollut alun perin nopeuttaa opiskelujen valmistumista ja sitä, että jokainen saisi suoritettua vähintään yhden korkeakoulututkinnon. Uudistuksen tarkoituksena on ollut myös luoda edellytyksiä sille, että opiskelijat siirtyvät työmarkkinoille mahdollisimman pian tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tämä on ollut osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Tähän esitykseenhän kuuluvat myös koulumatkatuen muutokset ja ulkomailla opiskelevien tuen mahdollistaminen, jos opiskelijalla on kiinteät siteet Suomeen.

Arvoisa puhemies! Sopeuttaminen on ollut tämän kauden suuri sana, ja suurena sanana se koskettaa kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Uskon, että tässä talossa ei kukaan haluaisi rajata mahdollisuuksia opiskella, mutta uskon myös sen, että sen sijaan halutaan suoda mahdollisuuksia nopeaan valmistumiseen. Tämän lain avulla ajateltiin päästävän ainakin osaan näistä tavoitteista. Ehkä kaikki esityksessä ei ole napakympin arvoista.

Arvoisa puhemies! Olemme saaneet paljon yhteydenottoja opiskelijoilta ja ymmärrämme, että elämäntilanteet ovat erilaisia. Tässä esityksessä oli tarkoitus rajata oikeus saada opintotukea vain yhteen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Useiden tutkintojen suorittajia ei ole hirvittävän paljon, mutta aina elämänpolku ei ole täysin selvää, ja voi tulla myös tilanne vaihtaa alaa. Siksi tämä esitys ei ole hyvä. En henkilökohtaisesti voi kannattaa sitä, että alan vaihtamista estetään. Me kaikki varmasti uskomme, että koko elinikäinen oppiminen on kaikkein tärkeintä. Mutta toisaalta olen itse suorittanut kaikki korkeakoulututkintoni työn ohessa ilman opintotukea.

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt edustaja Mäkisalo-Ropponen tehnyt esityksen, että tästä laista hyväksyttäisiin vain koulumatkatuen osuus, ja olen valmis tätä esitystä kannattamaan. Sen sijaan en kylläkään hyväksy sitä, jos tämän myötä poistuu tämä ulkomailla opiskelevien mahdollisuus saada opintotukea, jos on kiinteät siteet Suomeen. Mutta sivistysvaliokunta on omassa mietinnössään korostanut sitä, että tarvitaan kokonaisuudistus opintotukeen, ja edellyttänyt myös sitä, että sellainen tullaan tekemään seuraavalla hallituskaudella, ja tässä opintotukiuudistuksessa on saatava nämä myös ulkomailla opiskelevien asiat kuntoon, tietenkin, ja myös kaikki toisella asteella opiskelevien opintotukiasiat. Tässä vaiheessa on luotettava siihen, että tuleva eduskunta on myös riittävän viisas tekemään päätöksiä opiskelijoiden etujen turvaamiseksi.

Eli kannatan Mäkisalo-Ropposen esitystä.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Lienee paikallaan nyt vielä kerrata, mitä tässä tämän asian suhteen on tapahtunut. Ensinnä siis sivistysvaliokunnassa tästä asiasta oppositio yhdessä esitti nimenomaisesti sen yhden pykälän poistamista, siis sen, että kahteen samanarvoiseen tutkintoon ei enää jatkossa saisi tukioikeutta. Se hävisi äänin 9—8. Siitä äänestettiin jo täällä istuntosalissa, ja te, hallituspuolueitten edustajat, äänestitte sitä vastaan. (Mika Niikko: Juuri näin!) Eli ensimmäisessä käsittelyssä tästä asiasta on jo äänestetty. Nyt ollaan toisessa käsittelyssä, jossa ymmärrykseni mukaan lakiesitys voidaan hyväksyä tai hylätä. Tässä on esitetty sen hylkyä, jota siis itsekin kannatan.

Tämä tilanne on niin sekava, että ei kai tästä enää puutu kuin se, että kohta joku esittää parlamentaarisen työryhmän perustamista tähän asiaan ja pyytää ryhmiltä siihen lausunnot. Sitähän nämä viimeiset viikot ovat nyt olleet, ja valitettavasti vähän koko vaalikausi. Tämä ei ole kunniaksi eikä arvoksi suomalaiselle poliittiselle järjestelmälle eikä eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! On vielä välttämätöntä nostaa esille se, että tänään aiemmin päivällä tuolla oli 5 000—6 000 opiskelijaa osoittamassa mieltään eduskunnan edessä, ja siellä, edustaja Vahasalo, joka tulitte juuri saliin, te juhlitte opiskelijoitten kanssa sitä, että tämä esitys vedetään pois. Kerroitte, että kokoomus vetää sen pois, ja tuli valtavat aplodit, suorastaan vyöry. Opiskelijat lähtivät kotiin ja juhlimaan sitä, että huono esitys kaatui. Nyt me käsittelemme sitä teidän mietintönne pohjalta. Kukahan on se, joka pettää aina? Tuntuu siltä, että se ei ainakaan ole tässä keskellä.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä suuresti ihmettelen kyllä, että täällä salissa nimenomaan keskustan edustajat puhuvat arvovallan menettämisestä. Minä toivoisin, että kaikki olisivat nähneet sen valiokuntakäsittelyn, kun muun muassa toista asiaa, esimerkiksi tätä järjestämislakia ja rahoituslakia, käsiteltiin tuolla valiokunnassa. Siitä oli kyllä kaikki arvovalta poissa. Eli minä ihmettelen näitä puheita. Täällä vaaditaan arvovaltaa, mutta itse voidaan sitten käyttäytyä valiokunnassa ihan miten huvittaa, ja sillä on tehty erittäin vaikeita ja suuria, hankalia seurauksia meidän koulutuskentällämme, ja siitä ovat todella monet koulutusjärjestäjät huolissaan.

Mutta tässä esityksessä olen myös surullinen siitä, että me emme pysty sitä yhtenäisyydessä viemään ja noudattamaan rakennepoliittisia ohjelmia, mutta tässä täytyy tietysti ottaa ennen kaikkea huomioon se, että me olemme yhtenäisiä ja pystymme olemaan tämän asian takana. Tällä hetkellä sitä yhtenäisyyttä ei löydy.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaukseksi edustaja Puumalalle — joka tuolla yrittää provosoida kovastikin — vain se, että kokoomuksen ryhmä arvioi tätä asiaa ja tuli siihen tulokseen, että todennäköisesti on näin, että tämä lakiesitys ei toteuta 10,5 miljoonan säästöjä eikä nopeuta näiden tutkintojen suorittamista, joten se, mitä siellä torilla todettiin, on ihan oikein ajateltu.

Sitten toinen asia: on mietitty sitä, että kun se koulumatkaosio tässä oli kuitenkin kiistaton ja se oli yksimielinen, niin tietysti yksi vaihtoehto on se, että uusi hallitus nopeasti sen sitten laittaa täytäntöön, koska se voidaan tehdä. Ei tässä ole kuin pari kuukautta aikaa sille asialle.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysynpä nyt vielä selvyyden vuoksi, että se nyt ihan varmasti tulee kaikille selväksi: aikooko kokoomus siis huomenna äänestää tätä esitystä vastaan vai onko se nyt vielä viemässä tätä rajaamista eteenpäin, kun tuossa kuitenkin esittelypuheenvuorossa vähän aikaa sitten mietinnön pohjalta niin edustitte? Eli onko tämä huomenna tulossa saliin ja aiotteko te sitten ryhmänä äänestää sitä vastaan? Tähän kai nyt sitten ansaittaisiin aika selkeäpiirteinen vastaus, kun opiskelijakentältä noita viestejä tulee nyt sitten muutama minuutissa tällä hetkellä, että mitä ihmettä siellä tapahtuu. Vastaus tähän lienee paikallaan, niin tämä tulee sitten myöskin kansalaisten tietoon.

Mitä tulee arvokkaaseen valiokuntatyöskentelyyn, niin se ei tietenkään ole sen arvoa lisännyt, että hallitus on viime metreillä väkisin pusertanut esityksiä eteenpäin. Jos ne ovat huonosti valmisteltuja, niin kyllä silloin oppositiollakin täytyy olla oikeus olla niitä eteenpäin viemättä.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan kokouksessa olisi ollut mahdollista tehdä vastalauseita, asettua niiden puolelle, jotka olivat sitä mieltä, että se 6 § oli huono, että se piti poistaa — siihen olisi voinut yhtyä. Todellisuus on se, että me äänestimme tästä asiasta täällä salissa ja äänestysnappi, mitä painettiin, oliko se "jaa" tai "ei", kertoo kaiken siitä, mitä mieltä ollaan oltu asiasta.

Nyt kun painetta on tullut tuolta kentältä, opiskelijat ovat mielenosoittaneet ulkona ja paine on julkisuudesta kova, asetutaan sitten kriittisiksi ja ollaan jo vetämässä tätä pois. Se on hyvä, jos järki tulee tässä kohtaa päähän, mutta jos annetaan medialle väärin käsitystä siitä, että oltaisiin oltu kriittisiä koko ajan, niin miksi sitten tuodaan se hallituksen esitys tänne saliin?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Netti kertoo paraikaa, että eduskunnassa on nyt sekava tilanne, ja kyllähän tämä kompurointi kertoo täydellisestä tragikoomisesta farssista, jonka äärellä nyt ollaan.

Muistan, kun alkujaan ministeri Viitanen toi lähetekeskusteluun tämän asian, niin ei hänkään järin innostunut tästä esityksestä ollut. (Riitta Myller: Se oli edellisen ministerin valmistelema!) Rakennepaketin vuoksi tehdään sitten paniikinomaisesti huonoa lainvalmistelua. Ei tällä tavoin asioita viedä eteenpäin, ei kestävyysvajetta kurota kiinni ja saada paalutettua asioita eteenpäin. Saadaan aikaiseksi vain kaaosta. (Tuula Peltonen: Äänestäkää puolesta!) — Katsotaan, mitä huomenna tapahtuu, mikä on kokoomuksen ryhti, miten SDP toimii.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt kovasti oppositio tätä asiaa esittää jonakin suurena hämmennyksenä ja tällaisena sekavana tilanteena, niin ei tässä nyt ole syytä asiaa dramatisoida, vaan todella eduskuntaryhmät ovat kokoontuneet, ja ainakin kokoomuksen eduskuntaryhmä on sillä kannalla, että koska tämä lakiesitys ei täytä sille asetettuja edellytyksiä, elikkä se ei toisaalta tuo säästöjä eikä toisaalta myöskään lyhennä näitä valmistumisaikoja, niin kokoomuksen eduskuntaryhmä ei kannata tätä lakiesitystä. (Tuomo Puumala: Äänestetäänkö huomenna tätä vastaan?) — Kun täällä edustaja Puumala kysyy sitä, äänestetäänkö huomenna tätä vastaan, niin mikäli tästä äänestetään, niin sitten äänestetään tätä vastaan. Mutta eduskunnan työjärjestyksen mukaan tietysti edetään näissä eduskunnan toimintaan liittyvissä asioissa, eikä minulla ole mahdollisuutta ottaa niihin kantaa, se on puhemiesneuvoston asia ja puhemiehen asia viime kädessä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt minä haluaisin kyllä kysyä edustaja Peltoselta: Onko juuri näin, että demarit ovat sitä mieltä, että opintotuki pitää saada ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta kotimaisilta opiskelijoilta, jotka opiskelevat toista ammattia itselleen työllistyäkseen tai saadakseen työpaikan, se pitää evätä? Tämäkö on teidän linjanne tässä asiassa? En voi ymmärtää, että jos toisaalta ajattelette niin, että lakiesitys on huono, niin miksi ette vain suoraselkäisesti voi sanoa, että tekevälle sattuu, nyt tuli tehtyä huono esitys ja tästä me voimme perääntyä.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä vaiheessa tunnustetaan se, että toisen samanarvoisen ammattitutkinnon kieltäminen oli huono päätös, mutta ihmettelen kyllä tätä hallitusten jäsenten venkoilua ja vastuun pakoilua. Edustaja Puumala aivan asianmukaisesti kysyi meidän valiokunnan puheenjohtajalta Vahasalolta sitä, aiotteko te vetää pois tämän esityksen, joten siihen pitäisi tulla nyt selkeä vastaus tämän istunnon aikana. (Riitta Myllerin välihuuto) Olisi aika koomista se, että me kaikki äänestämme tässä salissa yksimielisesti tätä hallituksen esitystä vastaan.

Sitten toisekseen, kun sanotaan, että yhtäkkiä huomattiin, ettei tämä täytä sille asetettuja vaatimuksia, niin kyllähän me tästä, kuulkaa, aika monta viikkoa ja kuukautta valiokunnassa keskustelimme, ja huomasimme sen jo siellä. Tämä yhtäkkinen valaistuminen viime hetkellä ennen vaaleja on aivan höpöhöpöpuhetta. Siinä mielessä olkaa selkärankaisia ja vastuuntuntoisia (Puhemies koputtaa) ja myöntäkää, että tuli mokattua ja jatketaan eteenpäin, jotta voidaan rehellisellä tavalla mennä eteenpäin.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt ymmärrän niin, että kokoomus siis äänestää tätä vastaan, jos tämä huomenna äänestykseen tulee, ja tältä osin asia on selkeä. Siltä osin on vielä tarvetta kommentoida edustaja Auton puheenvuoroa, että kun sen alkuosassa sanoitte, että nyt on käynyt ilmeiseksi ja selväksi, että tämä esitys ei tuo säästöjä tai tätä esitystä ei ole järkevä viedä eteenpäin, niin haluan vain muistuttaa, että siitä äänestettiin muutamia päiviä sitten täällä eduskunnan istuntosalissa, ja vielä silloin se tuntui teille järkevältä, koska täällä salissakin on jo kertaalleen äänestetty. Muutaman äänen enemmistöllä se hävisi. Mutta on miellyttävää, että nyt pari päivää myöhemmin olette havainneet jo ensimmäisen käsittelyn äänestysten jälkeen, kuukausien valiokuntakäsittelyn jälkeen olette nyt tänään huomanneet, että se ei saavuta säästöjä. Se on hyvä ja positiivinen asia, siitä tunnustus, mutta vielä pari päivää sitten oli toinen ääni kellossa.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositiolle ei näytä kelpaavan se, että hallituspuolueet tukevat tätä esitystä, eikä oppositiolle näytä kelpaavan se, että hallituspuolueet eivät tue tätä esitystä. Mutta mitä tulee näihin menettelytapoihin, niin normaali käytäntö on se, että esitykset ja mietinnöt, jotka valiokunnista valmistuvat, tulevat tähän saliin äänestettäviksi ja puhemiesneuvosto päättää siitä, milloin niitä tässä salissa käsitellään. Mutta joissakin tilanteissa hallitus käyttää omaa valtaansa ja vetää esityksiä pois, ja sekin on mahdollista, mutta ei ole kohtuullista, että eduskunnassa puhemiesneuvosto ryhtyisi siihen rooliin, että se ennakoisi, mikä lopputulema jollakin lailla tässä salissa on, vaan se on tämän salin tehtävä.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppaselle täytyy vastata. Minä ymmärrän, että perussuomalaisille on tärkeä asia, että ulkomaalaiset eivät saisi mitään etuja opiskelijana tai muutenkaan, mutta tässä laissa on oikeasti kysymys siitä, että ulkomailla harjoitettaviin opintoihin myönnettäviä opintotuen edellytyksiä muutetaan. (Mika Niikon välihuuto) Ei ole kysymys ulkomaalaisista, vaan myös suomalaisista, jotka opiskelevat ulkomailla. Elikkä jos on elinolosuhteisiin liittyviä kiinteitä siteitä Suomeen, niin tällä tuetaan opiskelijaliikkuvuutta elikkä pyritään edistämään sitä, jos on tämmöisiä tulkinnallisia ongelmia ja EU-oikeudellisia epäkohtia ja muita. Eli kyllä tässä nyt pitää pikkusen avartaa sitä katseisuutta perussuomalaistenkin.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tosiaan edustaja Puumalalle haluan todeta, että emmekö voi olla siitä yhtä mieltä, että jos tässä nyt on loppu hyvin, niin sitten on kaikki hyvin. On turha mielestäni käydä liian syvälle siihen, miten tämä prosessi on edennyt. Joka tapauksessa kokoomuksen eduskuntaryhmä ei kannata tätä lakiesitystä niistä jo edellä mainitsemistani syistä, ja mielestäni, kun tässäkin varmasti keskustelu jatkuu, niin sen sijaan, että ruotisimme vain sitä, mikä tässä prosessissa on ollut hyvää tai huonoa, miettisimme sitä, miten ylipäätään saisimme Suomeen sellaisen opintotukijärjestelmän, jota ei joka vuosi tarvitsisi muuttaa.

Meillähän on viime vuosina tehty lähes vuosittain jonkinlaisia muutoksia järjestelmään, ja tulevalla vaalikaudella varmaan tarvittaisiin sellaista kokonaisvaltaisempaa otetta. Toisaalta tällainen elinikäinen oppiminen joustavasti säilyy, mutta myöskin niin, että järjestelmä olisi kannustava, olisi kansantalouden kannalta kestävällä pohjalla ja (Puhemies koputtaa) myös mahdollistaisi napakat opiskeluajat opiskelijoille.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt ihmettelen suunnattomasti edustaja Peltosen tulkintaa tästä asiasta. Tekö yritätte ihan vakavissanne sanoa, että on sama asia, jos suomalainen menee opiskelemaan ulkomaille, kuin se, että ulkomainen opiskelija tulee opiskelemaan Suomeen? Vai tarkoitatteko kenties sitä, että meidän pitää maksaa opintotukea myös ulkomaalaiselle opiskelijalle, joka tulee Suomeen ja sen jälkeen menee ulkomaille opiskelemaan? Sitäkö tämä tarkoittaa, sekö on sitä avartamista? Sekö auttaa kotimaisia opiskelijoita saamaan opintososiaaliset edut ja hankkimaan itsellensä ammatin ja opiskelemaan toisen ammatin? Ihmettelen suunnattomasti tämmöistä asiaa.

On täysin selvä asia, että jos suomalainen opiskelee itsellensä ammattia, niin hän on oikeutettu opintososiaalisiin etuihin, mutta on aivan käsittämätöntä, että täällä vaaditaan sitä ulkomaalaisille, jotka tulevat tänne ja lähtevät ulkomaille opiskelemaan, että ryhdymme heille maksamaan. Samahan se sitten on, jos me otamme koko Euroopan unionin sisämarkkinat ja maksamme kaikille opintotukea mutta jätämme pois ne, jotka sattuvat olemaan suomalaisia.

Kimmo  Kivelä  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Peltonen osittain korosti oikeita asioita, sitä, jos suomalainen opiskelee ulkomailla, ja näin. Mutta kyllähän tässä on asia, johon edustaja Tolppanen juuri puheensa lopussa viittasi, että ulkomaalainen, joka on Suomessa kirjoilla ja lähtee jonnekin toisaalle ulkomaille opiskelemaan, on oikeutettu suomalaiseen opintotukeen. Kyllä ymmärrettävästi tämä loukkaa ihmisten oikeudentuntoa ja tästä on tullut kansalaispalautetta runsaasti, että kun samanaikaisesti suomalaisten opintotukiedellytyksiä kavennetaan, niin sitten laajennetaan ulkomaalaistaustaisten ulkomailla tapahtuvan opiskelun taloudellista tukemista. Ymmärrettävästi tällainen loukkaa oikeudentuntoa.

Tämä on ollut kaikkinensa kiireellistä, huonoa lainvalmistelua. Hupsua tässä on myös se, että jos on kertaalleen suorittanut tutkinnon ilman tukea ja lähtee suorittamaan toista tutkintoa, niin siihenkään ei saa sitten tukea. Tämmöinen on varsin nurinkurista.

Kokonaisuutena tarvittaisiin täydellinen opintotukijärjestelmäremontti. Opintotukijärjestelmähän luotiin 60—70-luvun taitteessa nimenomaan yliopisto-opiskelijoita varten, ja sitä on sitten paikkailtu. Merkittävin reformihan toteutettiin selvitysmies Kurrin työn pohjalta 90-luvun alussa, jolloin painopiste tuli opintorahan osuuden korostamiseen, mutta se on toteutettu silloin 90-luvun laman aikana.

Katja Hänninen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä tänään on tuntunut siltä niin kuin elettäisiin aprillipäivää. Olen kyllä todella pettynyt tähän kokoomuksen venkoiluun. Elikkä kun kansalle tuolla turuilla ja toreilla jotakin luvataan, niin kyllä tuntuisi, että siitä voidaan pitää kiinni.

Tässä mietinnössä oppositio on vastalauseessaan kyllä hyvin tuonut esille juuri tämän lakiesityksen heikkoudet ja puutteet. Sieltä kyllä voi lukea, että ei tämä esitys mitään säästöjä tuo. Se rajoittaa meidän koulutusmahdollisuuksiamme, meidän tulevaisuuttamme, koko meidän koulutusjärjestelmämme on uhattuna. Kerkesin tänään jo innostuneena siitä, että kokoomus on vihdoinkin tullut järkiinsä, blogata näin: "Hallituksen päätös perua opintotuen rajoittaminen yhteen tutkintoon on osoitus opposition ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Olen erittäin iloinen siitä, että kansalaiset lähtivät liikkeelle vastustamaan opintotuen rajaamista. Opintotuki lienee sosiaaliturvamme uhatuin osa, sen verran usein sitä joudutaan puolustamaan erilaisilta huononnuksilta."

Lisäksi on erittäin surullista se, että kokoomuksesta usein täällä oppositiota arvostellaan siitä, että me haluamme elvyttää, että me haluamme työllistäviä investointeja tukea vaikka velkarahalla, mutta samaan aikaan te edellytätte, että opiskelijat elävät velaksi. Meillä Suomessa ainoa ihmisjoukko, jonka odotetaan pääsääntöisesti ottavan velkaa elääkseen, syödäkseen ja asuakseen, on opiskelijat.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt minä en ihan ymmärtänyt edustaja Hännisen puheenvuoroa, koska täällä juuri täältä kokoomuksen taholta on kerrottu, mitä mieltä kokoomus on, ja minusta on varsin liikuttavaa se, että oppositio huolehtii siitä, mitä mieltä kokoomus on. Se on hienoa, että olette siitä kiinnostuneita.

Täytyy sanoa, että tuo sivistysvaliokunnan mietintö oli hyvin kriittinen ja me nostimme siellä esille näitä kohtia ja näitä asioita, mitä vielä pitäisi korjata, ja me olemme sen aina tehneet. Me olemme aina nostaneet, kun opintotukilakia korjataan, niitä asioita esille, mitä pitää korjata. Nyt me päädyimme siihen myös, aikaisemminkin on tehty niin, että kokonaisuudistusta tarvitaan, jotta opiskelijoiden välinen yhdenvertaisuus paranee, jotta järjestelmä on niin selkeä ja läpinäkyvä, että ei tule tämmöisiä kannustinloukkuja, ei pussinperiä eikä muutakaan ikävää vaan että se olisi kannustava ja aivan sellainen opiskelijat huomioon ottava ja palvelisi sitä tehtävää, mitä varten se on, eli mahdollistaa kokopäiväisen opiskelun. Myöskin seuraavalla kaudella varmasti huomioidaan myös näitä muitakin puutteita. Se, että pieninä palasina joka vuosi jotain korjataan, ei auta yhtään tätä opintotukiasiaa.

Mikael Palola /kok:

Arvoisa puhemies! Itse äänestin ensimmäisessä käsittelyssä mietinnön puolesta, ja niin kuin tässä on todettu, niin olen tyytyväinen, että pystyn osaltani ainakin virhettäni korjaamaan.

Niin kuin tässä eri puheenvuoroissa on tuotu esille, työelämä on muuttunut ja harva meistä pystyy kerralla tietämään, mitä työuran aikana tulemme tekemään, ja moni joutuu kouluttautumaan uudelle alalle. Tähän pitäisi myöskin meidän opintotukijärjestelmämme kannustaa.

Toinen asia, jonka nostaisin esille: Tällaiset jatko- ja täydennyskoulutukseen liittyvät kustannukset on tähän asti tulkittu tällaisiksi kustannuksiksi, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia, ja jatkossa olisi hyvä, että samalla, kun pohditaan opintotukiuudistuksen kokonaisuudistusta, mietittäisiin myös, millä muilla keinoilla voidaan tukea elinikäistä oppimista ja uudelle alalle kouluttautumista. Tässä kohti verovähennysoikeus koulutusmenoista voisi olla yksi tällainen keino.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on sentyyppisiä piirteitä, jotka vähättelevät sitä, etteivät kansanedustajat voi myöskin arvioida asioita uudelleen, kun uutta tietoa tulee ja he voivat syventyä siihen asiaan perusteellisemmin. Haluan sillä tavalla vilpittömästi uskoa, että monien kohdalta on just näin käynyt, ja se tietysti johtuu monista eri asioista.

Esimerkiksi itselleni tämä asia oli äärimmäisen kiusallinen koko valiokuntakäsittelyn ajan. Minä en itse asiassa muista senkaltaisia hallituksen lakiesityksiä pitkään pitkään aikaan, jotka ovat niin koulutuspoliittisesti vastenmielisiä kuin tämä oli. Se taustahan on se, että se kertoo, että meillä ovat johtavat poliitikot joutuneet tekemään näitä rakennepoliittisia säästöjä tilanteessa, jossa niitten syvävaikutuksia ei ole osattu ja keritty arvioida.

Nyt sitten tuuli on kääntynyt sillä tavalla oikeaan suuntaan, että on nähty, että tämä ei tuo niitä odotettuja säästöjä ja tämä ei mahdollista sitä elinikäisen oppimisen, jatkuvan oppimisen periaatetta. Sen takia minä olen ymmärtänyt myöskin, että sosialidemokraattiset kansanedustajat ovat, mikäli tämä tulee äänestykseen, äänestämässä tätä vastaan. Näin se nyt vain on, ja en vuodata kyyneliä sen takia. Jos kyyneliä tulee, niin ne ovat ilonkyyneliä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valitettava tosiasia on, että lakiesitys on ongelmallinen ja vähän hämmentäväkin. Me olemme varmaan kaikki saaneet suuren joukon viestejä niistä yksittäisistä ongelmista, mitä tämä lakiesitys tulee aiheuttamaan, jos se hyväksytään eduskunnassa. Mutta täytyy sanoa kyllä sillä tavalla valiokunnalle myönteinen viesti, että valiokunta on mielestäni hyvin kuitenkin avannut tähän opintotukeen liittyvää ongelmatiikkaa, ja siltä osin kiitos valiokunnalle.

Tässähän todetaan hyvin, että opintotukeen ei olisi oikeutta toisen samantasoisen tutkinnon suorittamiseksi riippumatta siitä, onko opiskelija saanut opintotukea jo aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Tämähän on hyvin ongelmallinen juuri siitä syystä, kuten täällä on monissa puheenvuoroissakin todettu, että tämä ei ole kansalaisten kannalta tasa-arvoista eikä se mahdollista kaikille mahdollisuutta myöskään vahvistaa omaa osaamistaan tai koulutustaan esimerkiksi työllisyyden takia.

Kuten täällä on todettu, niin työelämä muuttuu, ja meille on erittäin tärkeää, että meidän ihmiset ja kansalaiset pystyvät ylläpitämään omaa osaamistaan, ja tästä syystä on erittäin tärkeätä, että jatko- ja täydennyskoulutusta kehitetään mutta mahdollistetaan myös opiskelijoille toisen tutkinnon suorittaminen esimerkiksi työllisyyden takia. Meillä on useita esimerkkejä viime vuosien aikana siitä, että kun on ollut massairtisanomisia esimerkiksi teollisuudessa tai ict:ssä Nokian osalta, niin tämä on edellyttänyt sitä, että ihmiset ovat hakeneet itselleen uuden ammatin ja tutkinnon, ja meidän pitää myös tätä sitten tietenkin ihmisille mahdollistaa.

Toinen asia, josta haluaisin tässä myös muistuttaa, on, että toivoisin sitä, että opintotukijärjestelmää lähdetään kehittämään ja ensi kaudella valmistellaan ja toteutetaan opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, joka tuo koko tämän koulutuskentän ei ainoastaan korkeakoulututkintojen osalta vaan myös jatko- ja täydennyskoulutusten osalta: kuinka aikuiset ihmiset voivat tulevaisuudessa myös opintotuen tai muitten etuuksien kautta täydentää omaa osaamistaan.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Totean vielä saman asian, kun tuolla käytin äsken puheenvuoron edestä. Elikkä tässä tarkoituksena ei todellakaan ole mikään eriarvostaminen, vaan sen mahdollistaminen, että mahdollisimman moni saisi yhden korkeakoulututkinnon. Myös me sosialidemokraatit olemme halunneet tästä lähtökohdasta lähteä tämän esityksen kanssa liikkeelle, koska näemme, että on hyvin tärkeää, että meillä kaikki saavat mahdollisuuden opiskelupaikkaan ja pääsevät nopeasti työmarkkinoille.

Ja sikäli, miten tämä liittyy ulkomailla opiskeluun, ymmärrän sen vaikeuden tuolla perussuomalaisten puolella. Mutta meidän on pakko tässä EU-yhteisössä myös ottaa huomioon se, että meidän ihmiset eivät voi olla pelkästään täällä Suomessa, vaan ehkä he myös lähtevät opiskelemaan tuonne ulkomaille, ja on varmaan ihan suotavaa, että opiskelijoille turvataan mahdollisuuksia tähän liikkumiseen ja siihen, että he opiskelevat myös muualla kuin Suomessa, jos heillä on kiinteät siteet ja suhteet Suomeen edelleenkin. Eli yhdenvertaisuus ihmisten välillä on hyvin tärkeä näkökulma.

Tässä asian käsittelyn yhteydessä on tullut kuitenkin esille, että ehkä emme olekaan enää täällä niin yhtenäisiä tämän päätöksen kanssa, ja sen takia tässä on pitänyt tätä kokonaisuutta tarkastella uudelleen, miten tämän esityksen kanssa etenemme, ja siksi tässä ovat muuttuneet käsitykset joiltakin osin.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Pidän hyvin arvokkaana sitä, että yhteiskunnassa on mahdollista erehtyä. Opiskelijalla tulee olla mahdollista erehtyä, tehdä väärä valinta ja sitten kouluttautua uudelleen, ja kyllä olen sitä mieltä, että myös päätöksentekijällä on oikeus sanoa, että olin väärässä, että olemme tehneet laskelmia, olemme perehtyneet asiaan ja olemme tulleet siihen lopputulokseen, että se päätös, jota alun perin luulimme oikeaksi, onkin väärä. Sen vuoksi pidän erittäin hienona sitä, että hallituksesta on tänään pidetty puheenvuoroja tätä opintoajan rajausta vastaan ja tunnustettu, että sillä ei saavuteta niitä tavoitteita eikä niitä hyötyjä, joita sillä lähdettiin hakemaan.

Oikeastaan haluan kiittää tästä hallitusta. Erityisesti sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo on minusta pitänyt erittäin viisaita ja hyviä puheenvuoroja täällä siitä, että tällä lakiesityksellä ei säästöjä saada ja että se lisäisi koulutuksellista epätasa-arvoa. Minusta on todella hienoa, että poliitikoista löytyy sellaista selkärankaisuutta, että voidaan tunnustaa, että teimme hätiköityjä ratkaisuja ja olemme tulleet oikeisiin ajatuksiin. Se on asia, jota toivoisin näkeväni enemmänkin tässä talossa. — Kiitos.

Katja Hänninen /vas:

Arvoisa puhemies! Pyydän toki anteeksi, edustaja Vahasalo, jos olen väärin ymmärtänyt kokoomuksen linjan opintotukijärjestelmän lainapainotteisuudesta. Olen käsittänyt, että aika moni teidän kannattajistanne kannattaa nimenomaan tämän lainapainotteisuuden lisäämistä, ja useissa päätöksissä on tätä keppiä porkkanan sijaan opiskelijoille annettu tiukentamalla opintotuen saantikriteereitä jo ennestäänkin.

Mutta olen samaa mieltä edustaja Alanko-Kahiluodon ja monen muun kanssa siitä, että meillä on oikeus erehtyä ja meillä on oikeus myös muuttaa mielipiteitämme, ja on erittäin hienoa, että kun uutta tietoa tulee, niin sitten voimme täällä avoimesti keskustella ja muuttaa jo tehtyjä esityksiä tai vetää ne pois listalta, jolloin säästyy aikaa ja vaivaa. Jos kerran koko meidän eduskuntamme on samaa mieltä tästä nyt käsittelyssä olevasta lakiesityksestä — että tämä on huono, tätä ei kannata viedä eteenpäin — niin silloinhan tavallaan olisi ehkä syytä ja paikallaan saman tien jo vetää tämä esitys hallituksen toimesta pois listalta, ja näin sitten voimme todeta, että olemme olleet tässä kaikki samaa mieltä ja opiskelijoiden puolella.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä antaisin mielelläni synninpäästön, jos se synti tunnustettaisiin. Mutta kyllä tässä nyt semmoista venkoilua kuulee, kun niin SDP:ssä kuin kokoomuksessa hallituksen jäsenet, jotka ovat itse valiokunnan jäseniä sivistysvaliokunnassa, puhuvat, etteivät he muka tienneet tai saivat uutta tietoa.

Virheitä tehdään, ja on oikein kääntyä oikeaan suuntaan, kun on väärään suuntaan mennyt. Sen, että tässä vaalien alla annetaan ihmisten ymmärtää, että ikään kuin tässä joku valo tuli jostain yhtäkkiä kulman takaa, ymmärrän niiden kansanedustajien osalta, jotka eivät valiokunnassa istu, mutta te, jotka istuitte siellä valiokunnassa: kyllä tästä keskusteltiin ja väännettiin peistä niin paljon, että sitä ei hyväksytty ennen kuin opiskelijat — kiitos heille — asettuivat barrikadeille ja laittoivat oman rumpunsa laulamaan. Siinä mielessä on hyvä nähdä, että kansalaisilla on vielä vaikutusvaltaa, että saadaan laiva kääntymään, kun se on karille menossa.

Kiitän teitä kuitenkin, että tässä vaiheessa käänsitte suunnan sinne, minne mekin alun pitäen halusimme kaikki mennä. Mutta ei ole mielestäni arvovallalle sopivaa puhua muunneltua totuutta siitä, että tieto lisääntyi tässä kahden päivän aikana.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on todella hankala ja puutteellinenkin, mutta yhtä mieltä varmaan olemme siitä, että opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus on todella tarpeellinen. Järjestelmä on tällä hetkellä sekava. Seuraavalla kaudella on uudistus saatava aikaan, ja silloin tavoitteena tulee olla elinikäisen oppimisen tukemisen mahdollistaminen.

Kuten aiemmin sanoin, tässä lakiesityksessä on myös hyviä asioita, ja tavoite siitä, että jokainen saisi edes yhden tutkinnon, on erittäin perusteltu. Toivon todella, että laki koulumatkatuesta kuitenkin nyt hyväksyttäisiin, sillä sen kariutuminen aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia monessa kaupungissa tämän uuden lippujärjestelmän takia.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, tämä koulumatkatukiasia voidaan seuraavalla hallituskaudella tehdä hyvin nopeasti, koska se on jo valmis, ja se voi olla vaikka ensimmäinen hallituksen esitys täällä, niin että se ei sillä tavalla aiheuta ongelmia.

Mutta on hienoa, kun on kuunnellut näitä puheenvuoroja, että näyttää siltä, että koko eduskunta on nyt yhtä mieltä tästä asiasta, ja jos huomenna äänestettäisiin, niin olisi punaisten nappuloiden rivistö joka paikassa. Saa nähdä, äänestetäänkö vai mitä valtioneuvosto sitten päättää tehdä. Mutta on hauskaa myöskin kuunnella oppositiota: ensin oppositio haluaa, että me hallituksessa olisimme samaa mieltä kuin oppositio, ja sitten kun olemme samaa mieltä, niin sekään ei käy. Se on niin kuin aina, tietysti oppositio tekee... (Outi Alanko-Kahiluoto: Kyllä käy!) — Kiitos, edustaja Alanko-Kahiluoto! — Näin se on, ja tämä on oikeastaan sitä juuri, että on mukava tehdä päätöksiä silloin, kun olemme yksimielisiä, ja silloin tiedetään, että olemme kaikki oikealla asialla.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, ettei nyt kauhean mukavaa ole ollut tämän asian käsittely, vaikka valiokunnan puheenjohtaja niin äsken totesi. Täytyy sanoa, että tämä prosessina varmaan on ollut monessa mielessä hyvinkin hämmentävä. Kun tässä kuuntelee kaikkia osapuolia ja kun itsekin olen oman mielipiteeni tuonut julki eli sen, että tätä opintotukeen liittyvää lainsäädäntöä ei tulisi hyväksyä elikkä lakia 1 ei tulisi hyväksyä, toivoisin kuitenkin, että tästä koulumatkatukilaista me saisimme yhteisymmärryksen, että laki 2 voitaisiin hyväksyä, kuten sosialidemokraatit ovat tässä esittäneet.

Haluan myös tähdentää sitä, että kun seuraava hallitus lähtee pohtimaan opintotukijärjestelmää, niin se katsoo koko opintotuen kokonaisuuden, jossa puhutaan niin toisen asteen opiskelijoista kuin myös korkeakouluopiskelijoista sekä jatko- ja täydennyskoulutuksesta, mutta huomioi myös opiskelijoitten erilaiset elämäntilanteet, muun muassa perheellisten opiskelijoiden tilanteet, koska heidän taloudellinen tilanteensa koko opintotukijärjestelmässä on ehkä, voisiko sanoa, kaikkein heikoin. Siltä osin minä toivon, että seuraavalla kaudella hallitus ottaa tämän koko opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksen hanskaan, ja sitä kautta toivon, ettei tällaista prosessia enää synny, jota täällä viime päivinä on ollut.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on äärimmäisen hämmentävä tilanne, enkä nyt juuri voi kyllä niin positiivisin tuntemuksin lähestyä tätä kuin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja äskeisessä puheenvuorossaan. Nimittäin valiokunnan puheenjohtaja on tainnut ilmoittaa jo noille opiskelijoille, että tämä vedetään pois, vai mikä sen ilmoituksen sisältö nyt on sitten ollut? Me kuitenkin täällä keskustelemme tästä ikään kuin entiseltä pohjalta, kuten normaalin lain käsittelyn yhteydessä teemme.

Tässä oli pikkuisen hämmennystä mielestäni myöskin sosialidemokraattien puolella. Tuli sellainen tunne, että te haluaisitte muutoksia tähän lakiin, ja niitähän ei toisessa käsittelyssä enää voi tehdä. Olisin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskiselle, edustaja Koskiselle, tästä juuri tehnyt kysymyksenkin, mutta hän poistui täältä, mutta jos hän talossa vielä on, niin voisi vähän valaista tätä tilannetta, mihinkä tässä sosialidemokraatit oikeastaan sitten ovat pyrkimässä.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, täytyy todeta, että hallitus on saattanut tässä opiskelevan nuorisomme melkoisen hämmennyksen valtaan. Täytyy vain toivoa, että tähän saadaan selkeys ja niin, että se kaiken lisäksi vielä palvelee opiskelijoiden etua.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selventäisin sen verran, että sosialidemokraattien linja on se tällä hetkellä, että toinen laki hylätään ja toinen hyväksytään elikkä tämä ensimmäinen hylättäisiin, joka rajaa opintotuen vain yhteen tutkintoon, ja toinen, joka koskee koulumatkakorvauksia, lakiosuus hyväksyttäisiin. Siis kyse ei ole pykälämuutoksista vaan hylkäämisestä ja hyväksymisestä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Muutamalla sanalla vielä ulkomaille maksettavista opintotuista. Meillähän oli siinä vastalause tähän ykköspykälään, ja siellä oli Kelan asiantuntijalausunto tai epäilys siitä, että se on vähän hataraa, kuka on oikeutettu saamaan sitä. Esimerkkitapaus oli niin, että jos EU-työntekijä tulee Suomeen vähäksi aikaa töihin, niin hänen lapsensa siellä muualla kuin Suomessa, vaikka ei olisi tämä lapsi ikinä käynytkään Suomessa, voi saada sitä opintotukea. Nyt kun suomalaisilta kiristetään opintotukea, niin sitä voidaan myöntää kuitenkin henkilölle, jolla ei ole muita siteitä kuin se, että vanhempi on vaikka vähäaikaisessa työsuhteessa Suomessa. Se oli se.

Sitten tästä koulumatkatuesta. Se olikin hyvä asia tässä hallituksen esityksessä, se on ihan semmoinen plusasia.

Mutta edustaja Vahasalolle sanoisin, että on ihan hieno asia, että myönnetään, jos on tehty virhe, ja tullaan toisiin aatoksiin, jos se menee esimerkiksi tässä tapauksessa opiskelijoiden hyväksi. Se on ihan kunnioitettavaa, että näin tehdään. Tämä vaalien läheisyys toimii nyt opiskelijoiden pussiin ja opiskelijoiden hyväksi, ja se on hyvä asia.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Vahasalolle totean, että kyllä me voimme hyväksyä koulumatkatuen jo nyt. Ehdotin siis edustaja Peltosen kannattamana, että ensimmäinen lakiehdotus hylätään ja tämä toinen eli koulumatkatukea koskeva laki hyväksytään. Kysynkin edustaja Vahasalolta, miksi se pitäisi siirtää seuraavalle kaudelle.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomessa on uudistettu opintotukilainsäädäntöä lukuisia kertoja 90-luvulla ja 2000-luvulla. Seurauksena on aikamoinen sillisalaatti ja myöskin kansalaisten ja opiskelijoiden kannalta aika arvaamaton lakipaketti. Opiskelijat saattavat olla keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, koska he ovat alkaneet nostaa opintotukea tai tulleet oikeutetuiksi opintotukeen. Sen vuoksi olisi hyvin tärkeää, että meillä toteutettaisiin opintotukilain kokonaisuudistus, jonka puolesta täällä on käytetty monta puheenvuoroa.

Mielestäni olisi erittäin tarpeellista, että samassa yhteydessä uudistettaisiin myös se lainsäädäntö, joka koskee työttömien oikeutta opiskella, koska myös työttömät tulevat nykypäivänä hyvin eriarvoisesti kohdelluiksi te-toimistoissa riippuen siitä, missä he sattuvat asumaan ja kenen virkailijan kanssa asioimaan. Eli työttömän on hyvin vaikea tietää etukäteen sitä, katsooko virkailija, että hänen omaehtoinen opiskelunsa, jatko-opiskelunsa, edistää työllistymistä, elikkä tuleeko se hyväksytyksi vai ei. Eli sen vuoksi me tarvitsisimme tämmöisen uuden, kokonaisvaltaisen uudistuksen, joka koskisi myös aikuisopiskelijoita.

Lisäksi esitän sellaisen toiveen, että tässä yhteydessä yhdistettäisiin nämä opetusministeriössä ja sitten työ- ja elinkeinoministeriössä olevat koulutukseen ja opiskeluun tarkoitetut määrärahat. Sitten samalla saataisiin linjakkuutta tähän päätöksentekoon ja laatua myöskin koulutukseen. Eli me tarvitsemme siis tämmöisen kaikkia ikäluokkia koskevan kokonaisuudistuksen opintotukilainsäädäntöön, emme ainoastaan opiskelijoita vaan myöskin aikuisia työttömiä koskevan.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt en muista, milloin tämä koulumatkatuki tulee voimaan, mutta kysyisin vastakysymyksen: mitä haittaa sitä olisi, että se parilla kuukaudella menisi eteenpäin? En tiedä, saattaa teknisesti olla ihan mahdollistakin tämä, että toinen lakiesitys hyväksytään ja toinen hylätään, mutta onko siitä nyt tässä tilanteessa hyötyä? Täytyy pohtia sitä ajatusta. Mutta tosiaankin, jos se voimaantulo tässä oli myöhemmin, siitä ei ole silloin haittaa, vaikka se sitten tehtäisiin erikseen. Ongelma tässä on vähän myöskin sekin, että tässä samaisessa hallituksen esityksessä on sekä kiistanalaisia esityksiä että tällaisia esityksiä, joista on yksimielisyys. Se vähän hämmentää.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Totean tähän kysymykseen, että monessa kaupungissa, esimerkiksi omassa kotikaupungissani Joensuussa, on todella huoli tästä asiasta tällä hetkellä. Siellä todella toivotaan, että tämä opintomatkatuki saataisiin nyt järjestymään ja päästäisiin asiassa eteenpäin. Se rauhoittaisi kovasti kaupungin päättäjien ja monen muunkin kaupungin päättäjien mieltä, koska tämä asia on kuitenkin jo valmiina. Tämä asia olisi ihan hyväksyttävissä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Vahasalon epäilyyn siitä, että voisi pidentää tätä aikaa: tällä koulumatkatuella on kyllä tarkoitus tulla voimaan elokuussa tänä vuonna, niin että kysymys on aika nopeasta tahdista.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen aika tarkkaan tuolta työhuoneesta käsin kuunnellut tätä keskustelua. Minulle ei ole tullut vielä selväksi, miten eri poliittiset ryhmät huomenna äänestävät, paitsi tietysti opposition näkemyksen tiedän ihan tarkkaan. Tämä on jännitysnäytelmä, ja näin viimeisinä hetkinä tämän vaalikauden aikaan tietysti on ihan hyväkin ja tietyllä tavalla soveliasta, että täällä koetaan tällaisia vähän dramaattisia, vähän jännitysnäytelmänkin tapaisia asioita.

Kuitenkin kysymys on viime kädessä aika vakavasta asiasta. Suomalainen nuoriso, opiskeleva sellainen, haluaa tietää, että eduskunta pystyy johdonmukaisesti, selvästi päättämään niistä asioista, mitkä sen päätösvaltaan kuuluvat. Toisaalta tämä keskustelu, mitä eduskunnassa tämän asian tiimoilta on käyty näitten viikkojen aikaan, on osoittanut, että kansanvalta kuitenkin toimii ja että poliittiset päättäjät sitten ovat valmiita kuuntelemaan kansaa.

Haluan antaa aivan erityisen tunnustuksen nimenomaan Tuomo Puumalalle. Hän näyttää kykenevän laittamaan suurissa sivistyspolitiikan kysymyksissä ja asioissa asiat oikeaan järjestykseen ja horjuttamaan hallitusryhmien alun perin yksimielisiä esityksiä. Ne ovat jo saaneet ja saamassa uusia sisältöjä, ja minusta se osoittaa, että poliitikko voi, jos hänellä on tietoa, taitoa, näkemystä ja vielä poliittista viisautta, ajaa oikeita asioita oikeaan suuntaan.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! On ihan pakko nyt kertoa edustaja Pekkariselle, että hänen olisi pitänyt olla seuraamassa tuota valiokunnan työskentelyä. Ehkä tämä repliikki olisi voinut olla toisenlainen. Eli kyllä minä pikkuisen kyseenalaistan sitä toimintaa, että näinkin merkittävässä uudistuksessa koskien toisen asteen koko koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta nimenomaan edustaja Puumalan toimesta kaadettiin järjestämislakiesitys, joka sitten tekee mahdottomaksi myös rahoituslain uudistamisen ja koko toisen asteen koulutusverkon uudistamisen, joka olisi ollut ensiarvoisen tärkeä asia mutta siirtyy nyt sitten todennäköisesti eteenpäin, jos tämän rahoituslain kanssa tehdään niin kuin toivottavaa olisi, koska tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä viedä sitä rahoituslakia eteenpäin, kun tämä toinen osa on kaatunut, kiitos siitä opposition merkittävien toimien, niin kuin edustaja Pekkarinen täällä totesi.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun tässä edustaja Peltonen viittaa tähän toisen asteen järjestämislupalakiin, niin sen lain käsittelystä on kyllä todettava, että hallituspuolueet ja hallitus siinä tekivät aivan käsittämättömästi tuomalla tämän lain niin myöhään valiokunnan käsittelyyn, että siinä ei käytännöllisesti katsoen ollut mahdollisuuksia perehtyä siihen lakiin ja käydä perusteellinen keskustelu siellä, ettei sitä olisi tarvinnut tämän lain kohdalla käydä täällä salissa. Tämä on liian myöhäinen paikka käydä näitä keskusteluja niin kuin me nyt käymme.

Senkin lain kohdalla, jos emme olisi onnistuneet sitä saamaan siirtymään sitten hamaan tulevaisuuteen seuraavan hallituksen mietittäväksi, olisi käynyt juuri tällä tavalla, että olisimme täällä salissa sitten sitä asiaa käsitelleet. Mehän katsoimme ratkaisuksi sen, että jos saamme ministerin sinne vastaamaan meille tärkeisiin kysymyksiin, niin kuka ties olisi löytynyt joku tie siinä eteenpäin, mutta...

...kävi niin, että te ette halunneet ministeriä sinne valiokuntaan.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Kun hallituspuolueet (Jukka Gustafsson: Puhemies! Pysytään tässä asiassa nyt!) pohtivat omia kantojaan...

No niin, kiitos, arvoisa puhemies! — Kun hallituspuolueet pohtivat omia kantojaan, niin täytyy kyllä todeta, että eipä siihen paljoa opposition mielipide kyllä nyt ihan vaikuta, vaan kyllä ne olivat ihan asiaperusteet, jotka tässä painoivat. Ja myöskin, kun sivistysvaliokunnan hyvää mietintöä lukee, niin se antaa paljon eväitä myöskin näille meidän kannoillemme, mitkä ovat nyt muuttuneet tähän opiskelijoitten suuntaan positiivisiksi.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Vahasalo: jos olisikin sitten näin, että asiaperusteet, mitkä te olette tunnistaneet valiokuntakäsittelyn yhteydessä, painoivat, niin hyvä niin, erittäinkin hyvä niin.

Mutta nyt, kun täällä salissa ainakin käväisi äsken ministeri, ja on hän vielä edelleenkin, niin joutuu sitten kysymään: missä on se tavallaan valmistelu-aineisto, se asiantuntemus ja tietämys ja niin poispäin, että hallitus antaa tänne yksimielisen esityksen, josta sitten sivistysvaliokunnan puheenjohtaja sanoi äsken kuullulla tavalla, että eihän tuo voinut olla hyväksyttävissä, ja täällä SDP:nkin, siis ministerin oman puolueen, edustajat aikovat äänestää nyt sitten ministerin esitystä vastaan, ainakin toista lakia vastaan?

Jommassakummassa päässä, joko niin että valiokunnassa te hallituspuolueiden keskeisten ryhmien edustajat olette toimineet ihan — niin kuin olette toimineetkin varmaan nyt sitten viime tuntien aikana — kiitettävällä tavalla. Mutta jos näin onkin, niin kuin voi hyvinkin olla, että ansaitsette siitä kiitoksen, niin silloin joutuu väistämättä kysymään, missä metsässä tasavallan hallitus ja siitä opetusministeriöstä vastaavat henkilöt ovat oikein olleet? Välttämättä tällaiseen johtopäätökseen tulee, kun näin, vähän sivustaseuraajana, aikanaan kumminkin pitkästi toistakymmentä vuotta juuri näissä asioissa tässä talossa työskennelleenä, seuraan, mitä tässä tapahtuu.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Vaikka demarit nyt toisin väittävät, niin kyllä se on pelkästään hyvä asia, että toisen asteen järjestämislupalaki kaatui. (Mauri Pekkarinen: Kyllä juuri!) Me olemme tällä kaudella aika paljon saaneet lukea ja kuulla perustuslakivaliokunnan näkemyksiä siitä, miten hallitus esittää lainsäädäntöä, joka on perustuslain näkökulmasta ongelmallinen. Ja niin olisi ollut myös tämän toisen asteen järjestämislupalain kanssa.

Ymmärrän hyvin sen, että hallitus pyrkii tekemään rakenteellisia säästöjä, mutta myös tämän lakiesityksen kohdalla osoittautui, että harjoitus olisi ollut hyvin hankala, olisi aiheuttanut valtavasti byrokratiaa ja kaaosta tuolla koulutuksen kentällä emmekä voisi ollenkaan ennakoida sitä, että...

Vastasin näihin repliikkeihin, joita tässä keskustelussa on esitetty.

Toivon sydämestäni, että opintotukilaki kaatuu huomisessa äänestyksessä, ellei puhemiesneuvosto vedä sitä pois.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä esitetään mielenkiintoisia kommentteja kaikilta puolilta, kun tätä kuuntelee. Jos nyt ajatellaan tämänkin opintotukilain lähtökohtaa, niin kyllä siellä oli ministeri Arhinmäki tätä lakia tehtailemassa ihan alun perin ja ministeri Niinistö oli myös vihreistä hyväksymässä tätä lakia, kuten myös tämän toisen asteen koko pakettia. Eli kyllä tässä nyt pitää jokaisen, joka täällä puhuu, katsoa peiliin sen suhteen, mitä täältä nyt esitetään ja toiselta laidalta, ja näin. Kyllä täällä ovat samalla tavalla olleet nämä kyseiset henkilöt hallituksessa näistä asioista päättämässä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Replikoin edustaja Peltoselle, että tässähän on keskustelun kuluessa tuotu moneen kertaan esille se, että virkamiesvalmistelussa osoittautui, että niitä säästöjä, joita hallitus lähti hakemaan tällä opintotukikuukausien rajoituksella, on hyvin vaikea rajata pelkästään muutamiin opintotukikuukausiin, vaan käytännössä oltaisiin ajauduttu tilanteeseen, jossa opiskelijalla ei olisi oikeutta toista tutkintoa koskeviin opintotukikuukausiin välttämättä ollenkaan, vaikka hän ei olisi suorittanut ensimmäistäkään tutkintoa. Ja on monia muita ongelmia. Eli sen vuoksi olen itse kiitellyt tässä muun muassa edustaja Vahasaloa, että hän on suoraselkäisesti myöntänyt, että tämä hanke osoittautui mahdottomaksi ja säästöjäkään ei tulisi. En voi käsittää sellaista jääräpäisyyttä, että kun... Ja ei ole ensimmäinen kerta tällä kaudella, kun demarit pitävät kiinni lakiesityksestä, josta tiedetään, että se on aivan mahdoton. Eli myöntäkää nyt, että tämä lakiesitys on susi. Ei siitä ole mihinkään. Saunan pesään! (Välihuutoja)

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Menen vielä siihen lähetekeskusteluun. Kun tämä lakiesitys oli lähetekeskustelussa, niin todellakin esittelevä ministeri Viitanen ei kovin hurraten tätä esitystä tuonut, ja toki pitkälti valmistelu on edellisen ministerin, Arhinmäen, johdolla tapahtunut. En nyt halua sanoa, että tikulla silmään, joka menneitä muistelee, mutta siihen nähden oli kyllä hämmästyttävää, että kun tämä oli kuitenkin pitkälti ministeri Arhinmäen johdolla valmisteltu, niin silloin lähetekeskustelussa nimenomaan vasemmistoliittolaiset kansanedustajat nostivat täällä salissa melkoisen älämölön siitä, kuinka epäoikeudenmukainen tämä esitys on, mitä se kylläkin on.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Jokainen jonkin lakiesityksen valmisteluprosessissa mukana ollut tietää, että sillä, mistä lähdetään liikkeelle, ja sillä, mihinkä päädytään, ei välttämättä ole minkään verran tekemistä keskenään. Jos Arhinmäki on ollut mukana jossakin alkusuunnitelmissa, niin sillä on hyvin vähän tekemistä enää sen paperin kanssa, joka meillä on täällä käsittelyssä. Ja vaikka olisi ollutkin, niin minä käytin vasemmistoliittolaisena — sekä silloin, kun ministeri Arhinmäki oli hallituksessa, että kaikissa muissa mahdollisissa tilanteissa nyt, kymmenen ja kaksikymmentä vuotta sitten — puheenvuoroja, joissa olen vastustanut opintotuen leikkauksia kaikissa muodoissaan hyvin johdonmukaisesti.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Me olemme puolitoista tuntia keskustelleet tästä asiasta, joka kaiken kaikkiaan on ollut proseduurina tragikoominen farssi, ja vielä, jos mennään tuohon tämän lain syntyhistoriaan, niin ollaanpa siinä tilanteessa, että ei oikein kukaan halua tunnustaa isyyttään tämän lain osalta.

Katja Hänninen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä nyt vähän provosoiduin vastaamaan edustaja Kivelälle: itse en ole vasemmistoliiton hallitukseen menoa kannattanut missään vaiheessa. Olen saanut vastustaa sitä myös puoluevaltuustossa, ja olen sitä tehnyt johdonmukaisesti. Pestini alkoi tuossa heinäkuussa, ja sen takia olen kyllä ihan hyvällä omallatunnolla voinut vastustaa tätä leikkauslistaa ihan alusta alkaen.

Mutta on toki niinkin, kuten edustaja Kontula tässä toi esille, että kun näitä lakiesityksiä lähdetään valmistelemaan, niin kyllä niissä aika paljon ihmeellisiä muutoksia matkan varrella tahtoo tapahtua. Onhan tässä nyt nähty viime aikoina, ihan viime päivinä, ihan monen muunkin lakiesityksen kaatumisia.