Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Koulutuksesta on leikattu tällä vaalikaudella 1,5 miljardia euroa, ja nuo jäljet ovat kyllä erittäin huolestuttavia suomalaisella koulutuskentällä. Nyt hallitus esitti ihan tässä viime metreillä sitten vielä 260 miljoonan euron lisäleikkauksia toiselle asteelle. Alusta asti olemme pitäneet niitä kohtuuttomina ja mahdottomina toteuttaa. Tämä hallitus itsekään ei ole kyennyt arvioimaan enää noiden esitysten vaikutuksia. Se oli kovin, kovin puutteellista tuolla — niitähän tuotiin meille kahden eri lakiesityksen kautta, tämän ja hallituksen esityksen 306 kautta, jossa vielä kaiken kukkuraksi olisi tullut tuo järjestämislupien pakkohaku. Me olemme esittäneet omat vaihtoehtomme siitä, miten tulisi edetä. Eli näille 260 miljoonan euron säästöille on tietenkin olemassa vaihtoehtoja.

Tässä nyt käsittelyssä olevassa laissa on myös hyviä elementtejä. En puhu nyt noista säästöistä vaan siitä, millä tavalla ja millä perusteilla tuota rahaa tulevaisuudessa tultaisiin jakamaan, ja niihin esityksiin voi monessa kohtaa yhtyä. Mutta tuo 191 miljoonan euron säästö, mikä tässä on sisällä, on täysin kohtuuton. Se ajaa suomalaisen koulutuskentän sekasorron tilaan. Se on valitettavasti vallinnut siellä kuukausien ajan, ja esimerkiksi Opettajien Ammattijärjestö on arvioinut, että noin kolmannes suomalaisista lukioista tai ammatillisen koulutuksen järjestäjistä poistuisi tämän myötä, ja sillä olisi vaikutusta tietysti myös lukiokenttään.

Tällä perusteella esitän vastalauseen mukaista lakiehdotuksen hylkäämistä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen suunnittelemat leikkaukset koulutukseen ovat kestämättömiä. Esityksessä ei ole minkäänlaista vaikuttavuusarviointia, mitkä olisivat rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamisen yhteisvaikutukset. On selvää, että lopputuloksena on oppilaitosten sulkemisia laajalla rintamalla.

Perustuslakivaliokunnan lausunto on todella kriittinen. Saimme opposition yhteistyöllä torpattua hallituksen esityksen 306 sivistysvaliokunnassa ja 70 miljoonan euron leikkaus onnistuttiin välttämään. Nyt on kysymys vielä suuremmista summista ja leikkauksista oppilaitoksille, joten kannatan edustaja Puumalan esittämää hylkäysesitystä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on edellisen lakiesityksen jatkoa, ja siinä mielessä joudumme taas näkemään uuden farssin tässä valmistelussa ja tässä käsittelyssä. On vielä itselleni hyvinkin epäselvää, miten tässä tulee käymään, koska se aikaisempi 70 miljoonan euron leikkausesitys saatiin peruttua, ja kun tämä on osa sitä, niin onko yksimielisyyttä tässä salissa tämän 191 miljoonan euron lakiesityksen hyväksymiseen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on rapauttanut suomalaista, maailman parasta koulutusta jo 1 700 miljoonan euron edestä. Aivan oikein, 1 700 miljoonaa euroa, kuulitte oikein, tämä on niin merkittävä summa. Me ymmärrämme, että säästöjä tulee hakea, mutta ei yhdeltä toimialalta. Ei yhdelle toimialalle tule vastuuttaa Suomen taloustaantumaa, kuten nyt on käynyt ja käymässä.

Arvoisa puhemies! Toisen asteen kouluverkon karsiminen ei ole koko maan etu. Tämä tulisi myös vaikuttamaan yksityiskoulujen verkoston ja toimilupien saamiseen. Siinä mielessä tämä herätti paljon keskustelua valiokunnassa. Toivon, että nyt nähdään samanlainen temppu kuin aikaisemmassa keskustelussa, että hallituksen sivistysvaliokunnan jäsenet tulevat opposition kannalle ja yhdessä perumme myös tämän hallituksen esityksen.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Kenttäväki on sitä mieltä, että rahoitus pitää uudistaa toisen asteen koulutuksessa, ja ymmärtää hyvin myöskin sen, että valtion pitää säästää rahaa. Mutta ne säästöt, mitä rahoitusjärjestelmä tuo ja miten sitten tiivistetään rahan säästämisen myötä järjestäjäverkkoa, he haluavat tehdä itse, koska he tuntevat parhaiten oman alueensa.

Tämä hallituksen esitys ei nyt ole ihan paras mahdollinen. Siellä on paljon puutteita ja sellaisia elementtejä, joista ei oikein tiedä, mihin ne johtavat. Rahaa on liikaa jo viety valiokunnankin mielestä koulutuksesta, ja esimerkiksi hallituksen esityksen 304 yhteydessä valiokunta esittikin, että pitäisi tehdä kokonaisarviointi ensi vaalikaudella siitä, miten rahoituksen taso ja asetetut koulutuksen tavoitteet kohtaavat toinen toisensa, ovatko ne kohdillaan vai eivät. Tämmöistä toivottavasti on tulossa.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan tehdä tähän kohtaan kuitenkin lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa, tarvittaessa lainsäädännöllisin toimenpitein, että toisen asteen rahoitusuudistuksen toimeenpano ei vaaranna koulutuksen yhdenvertaisuutta, alueellista saatavuutta ja koulutuksen monimuotoisuutta."

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä rahoituslaki nyt käsittelyssä yksin on torso. Siksi edelleen pahoittelen koulutuksen järjestäjien puolesta opposition farssia valiokunnassa, joka esti tämän toisen asteen koulutusta koskevan kokonaisuudistuksen käsittelyn. Opposition ja myös osittain valiokunnan puheenjohtajan jarruttamisen takia olemme nyt tilanteessa, (Raija Vahasalo: Ai mitä? Ei pidä paikkaansa!) joka vaarantaa koko toisen asteen tilanteen. Tarve uudistukselle ei ole hävinnyt minnekään, mutta sitä ei voinut tehdä vain toiselta reunalta. Rahoitusmuutosta ei voi viedä eteenpäin, koska keinot toimintaan kentällä puuttuvat. Jos rahoituslaki yksin toteutuisi, se poistaisi rahat ja vaarantaisi koulutuksen saatavuuden. Järjestämislailla koulutuksen saatavuus olisi turvattu.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustajat ovat puhuneet rahoituslain hyväksymisen puolesta. Haluaisin nyt kysyä, ymmärtävätkö nämä edustajat, mitä se tarkoittaa. Ilman järjestäjäverkon kehittämisen kautta tapahtuvaa tehostamista päätetyt säästöt joudutaan toteuttamaan pääosin opetuksesta ja siihen kohdistettavista resursseista. Koulutuksen järjestäjät eivät voi jatkaa toimintaansa entisin edellytyksin, eli järjestäjäverkon kehittäminen on edellytys uudistuvan rahoitusjärjestelmän toimivuudelle.

Arvoisa puhemies! Rahoitusuudistuksessa on hyviä tavoitteita muun muassa lyhentää keskimääräistä opiskeluaikaa ja vähentää keskeyttämistä. Kuitenkaan hajanainen järjestäjäkenttä ei kykene näitä tavoitteita saavuttamaan, ellei ole käytössä riittävää toiminnallista volyymia. Kyllä tässä tämän lain yksin hyväksymisessä ollaan nyt viemässä alas juuri niitä pieniä haja-asutusalueiden yksiköitä. Ja muistakaa siellä haja-asutusalueella ja myös siellä maaseudulla: tämän laittoivat alulle keskustan edustajat valiokunnassa perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton avustuksella. Sen lisäksi vihreät ja vasemmistoliitto olivat tätä kokonaisuutta hyväksymässä jo hallituksessa. (Mika Niikko: No, mites perussuomalaiset?)

Arvoisa puhemies! Tilanne on nyt se, että sovituista säästöistä ei ole toistaiseksi luovuttu vaan ne ovat astumassa voimaan täysimääräisinä 2017. Tämä tarkoittaa suunnittelematonta ja nopeaa aloituspaikkojen vähentämistä ammatillisesta koulutuksesta ja yksikköhintojen alentamista lukiokoulutuksessa. Siksi vetosin jo aikaisemmin tässä muuttuneessa tilanteessa muun muassa pääministeri Stubbiin, että hän olisi tajunnut vetää koko esityksen valtioneuvoston istunnossa pois käsittelystä. Mutta kokoomus on ilmeisesti valmis tuhoamaan toisen asteen koulutuksen. Sosialidemokraatit eivät sitä suostu tekemään. Meille tärkeintä on koulutuksen saavutettavuus ja tasa-arvo.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt en ymmärrä ollenkaan, mihin edustaja Peltonen viittaa. Juuri tämän lain yhteydessä ollaan hyvin tarkasti katsottu sitä, että kaikki, mitä on säädetty, menee juuri paragrafien mukaan. Ja ne paragrafit on myöskin kerrottu. Puheenjohtajalla ei ole mitään mahdollisuutta keskeyttää puheenvuoroja eikä rajoittaa lukumäärää, jos puheet pysyvät asiassa. Ja tätä samaa jarrutusta tekivät demarit viime kaudella tässä viimeisessä valiokunnan kokouksessa mutta epäonnistuivat silloin.

Mutta näillä kahdella lailla, järjestäjälailla ja tällä rahoituslailla, ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa teknisesti eikä juridisesti, ja joka tapauksessa raha vähenee opetuksesta, koska hallinto ei sisällä niin paljoa rahaa kuin demarit täällä esittävät, että säästyy. Että tämä on nyt aika erikoista, että teidänkin lakiesityksissänne, mitä te olette tänne tuoneet, totta kai te maalaatte nyt kauhukuvia, mutta ette kerro mitään konkreettista asiaa. Rahoitusuudistusta tarvitaan, siinä te olette oikeassa...

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä logiikastahan tässä voisi vähän provosoitua, tai sitten sille voi hymyillä, ja jotain siitä välistä on oma tunnetila. Tässä sosialidemokraattien edellisessä puheenvuorossahan oli siis logiikka sen kaltainen, että kun perutaan 69 miljoonan euron säästö, tai mahdollisesti 260 miljoonan euron säästö, toiselta asteelta kaiken tehdyn päälle, niin se vaarantaa suomalaisen koulutuskentän tulevaisuuden. Siis kun ei lakkauteta joka kolmatta lukiota tai ammattikoulua, (Raimo Piiraisen välihuuto) se saattaa vaarantaa suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuuden. Sieltä siis pitäisi vähentää lukioita, sieltä pitäisi leikata rajusti. Jos ymmärrän teidän puheenvuoronne oikein, suomalaisesta koulutusjärjestelmästä pitäisi leikata valtavasti, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuisi. Aavistuksen on vielä logiikka hukassa.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tämä nyt aivan yllätyksenä minulle tullut, että vuorostaan SDP esittää kriittistä näkökulmaa tähän hallituksen esitykseen, mutta jälleen täytyy nyt pikkasen kaivaa esille sitä näkökulmaa, että valiokunnassa tämä kyllä työskentelyssä kelpasi erinomaisesti.

Tämä hallituksen työskentely on aika koomista, kun teillä kahdella suurella puolueella ei näytä olevan yhteistä näkökulmaa ja linjaa tähän kokonaisuuteen lainkaan. Siinä mielessä olisi kyllä ihan reilua nytten kaikkia opiskelijoita kohtaan ja äänestäjiäkin kohtaan, että haudattaisiin tämä hanke huomenna äänestyksen kautta. Ja näyttääkin siltä, että sosialidemokraatit ovat tulossa vihdoin tässä valaistuksen tiellä samoille linjoille kuin oppositio, joten kiitos nyt tästä vastaantulosta, ymmärsin tämän näin.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja sanoi, että tällä rahoitus- ja järjestämislailla ei ole mitään tekemistä teknisesti (Raija Vahasalo: Juridisesti!) — teknisesti tai juridisesti. Mutta hei, come on, se on koulutuspoliittinen näkökulma, jota me tässä korostamme.

Minä haluaisin kyllä edustaja Puumalallekin sanoa, että teidän on pakko keskustalaisena ymmärtää, mitä tarkoittaa kansallinen koulutuspolitiikka. Me olemme yhdessä rakentaneet Suomeen peruskoulujärjestelmän, ammattikorkeakoulujärjestelmän. Se ei ole syntynyt vapaaehtoisesti kunnissa ja järjestäjien taholta, vaan se on vaatinut myöskin vastuullisen opetusministeriön vaikutusta. Sen takia on tämä toimilupakierros, jotta kyetään arvioimaan yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus jokaisella paikkakunnalla alueellisesti koko Suomessa. Ja sen takia me demarit (Puhemies koputtaa) emme voi hyväksyä yksin tätä rahoituslakia, koska tämä järjestäjäverkkolaki on aivan olennainen osa (Puhemies koputtaa) tässä yhteydessä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tämä nyt koomista, että viimeisenä eduskunnan työpäivänä kaksi johtavaa hallituspuoluetta rupeaa nokittelemaan näistä asioista ja viime kädessä vierittää syyn opposition päälle, kun oppositio kuunteli asiantuntijoita, kenttää ja nimenomaan monissa asiantuntijoiden puheenvuoroissakin tuli esille, että järjestämislailla ei ole kiirettä.

Kaikkinensa on äärimmäisen demokratiaa halventavaa tuoda esitykset tällä tavoin, ikään kuin vaihtoehtoja ei olisi ja olisimme vain annettujen tosiasioiden edessä. Kyllä meillä on oikeus esittää vaihtoehtoja vielä demokraattisessa järjestelmässämme. Kyllä tämä on varsin (Puhemies koputtaa) hämmästyttävää.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä me sosialidemokraatit olimme valiokunnassa tämän kokonaisuuden takana ihan täysillä, ja me olimme tätä esittämässä hallituksessa ihan yhtä lailla kuin kokoomus ja muut hallitusryhmät.

Ilman järjestäjäverkkolakia on suorastaan vaarallista viedä eteenpäin rahoituslakia. Meillä on 190 miljoonaa siellä sisällä, vaikka meillä ei ole keinoja, millä me teemme tämän uudistuksen. En ymmärrä edustaja Vahasalon näkemystä, että tässä ei olisi tällä esityksellä mitään tekemistä. Asia on juuri päinvastoin. Ja edustaja Vahasalolta voisin vielä kysyä: Te kyllä esititte sanomalehti Keskisuomalaisessa heti tuon perjantain käsittelyn jälkeen haastattelussa mielipiteen, että tätä lakia ei pitäisi viedä eteenpäin. Miten te esitätte, että te ette ole jarruttanut tätä esitystä valiokunnassa?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta Keskisuomalaisesta en nyt tiedä yhtään mitään, mutta demarit nyt esittävät sitä, että näiden kahden hallituksen esityksen täytyy mennä käsi kädessä, vaikka asiantuntijat ovat sanoneet, että niillä ei ole mitään teknistä eikä juridista yhteyttä toinen toisiinsa. (Jukka Gustafsson: Koulutuspoliittinen on!) Tässä on nyt jotain mystistä, että te haluatte itse oman tekemänne ja valmistelemanne lain nyt sitten kumota. Se ei ole täydellinen, kaikki tietävät sen, mutta kuitenkin tämä on nyt hyvin erikoista. Kenttäväki ymmärtää sen, että pitää säästää, mutta he haluavat tehdä ne säästöt, he haluavat tehdä sen tiivistyksen itse, koska he ymmärtävät, mitkä ovat sen alueen tarpeet, eikä niin, että se olisi keskusjohtoisesti päätetty jossain. Se on vanhanaikaista politiikkaa, keskusjohtoisuus, ja sitä ei olisi kuitenkaan voinut hyväksyä. Nämä ovat kaksi erillistä lakia, ja nyt me puhumme tästä rahoituslaista ja pitäydymme nyt siinä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! En ole sivistysvaliokunnan jäsen, mutta minulla on kokemusta tästä asiasta Kainuun hallintokokeilun tiimoilta. Silloin yksi järjestäjä oli Kainuun kattojärjestönä ja se oli Kainuun maakuntayhtymän koulutuskuntayhtymä. Siihen kuului kahdeksan eri kuntaa, ja heillä oli ammatillista toisen asteen koulutusta ja sitten lukiokoulutusta. Jos järjestämislakia ei nyt hyväksytä, niin tässä käy sillä tavalla, että ko- koajaa ei tule siihen. Jos ajatellaan nyt sitten, että rahoituskin on vielä auki, ja jos tällä rahoituslailla lähdetään nyt etenemään, niin tässä käy sillä tavalla, että nämä kahdeksan kuntaa, jos ajatellaan Kainuun kohtaa, eivät pysty järjestämään sitä lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Tästä on kysymys, ja sen takia tämä järjestämislaki on erittäin tärkeä. Tässä kun on torpattu tämä järjestämislaki, niin tätä rahoitustakaan ei tule viedä eteenpäin. — Kiitoksia.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Gustafssonin kanssa siitä, että kyllä me olemme paljon hyvää saaneet aikaan historian saatossa yhdessä. Siitä voimme olla samaa mieltä. Välillä on vastustettu, mutta hyviä esityksiä on viety eteenpäin, ja totta kai ministeriötä tarvitaan, sekin on päivänselvä.

Mutta se logiikka vielä vähän ontuu, millä perusteella myös tuo järjestämislaki olisi pitänyt viedä eteenpäin. Nythän tämä 191 miljoonan euron säästö on ikään kuin giljotiini, ja se 69 miljoonan euron lisäsäästö, joka sen toisen lain kautta olisi tullut, olisi sen teroitettu terä, joka olisi siis antanut ministeriölle mahdollisuuden sitten vielä vetää rakseja oppilaitosten päälle, että tuolla ei koulutusta enää tarvitse järjestää. Yhdessä ne olisivat muodostaneet kokonaisuuden, joka olisi heikentänyt alueitten elinvoimaa ja jopa perustuslain mukaisesti tehnyt sivistyksellisten perusoikeuksien saamisen eri puolilla Suomea mahdottomaksi. Siksi olemme esittäneet tälle toiminnalle vaihtoehtoja.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafsson, on pikkuisen, mielestäni kyllä aika paljonkin, liioiteltua verrata sitä valmistelua, mikä on tehty näiden lakien osalta ikään kuin koko koulutuspoliittisesta kokonaisnäkemyksestä, johonkin peruskouluun, jota olemme todellakin yhdessä olleet kehittämässä. Silloin oli aivan toinen lähtökohta, silloin oli laajat komiteat, jotka vuosikausia kehittivät sitä ja päätyivät niihin ratkaisuihin, jotka sitten ovat tuottaneet Suomelle maailman parhaan koululaitoksen.

Kyllä tässä ovat tapahtuneet valmistelut melko lailla maakuntien ja alueitten ja oppilaitosten näkökulmasta ylätasolla niin, että oikeastaan, jos nämä hyväksytään, sinnehän vain täältä ylhäältä kaadetaan tietyt ratkaisumallit valmiina ja ne ovat kyllä täysin ministeriön armoilla näissä lupahakemuksissa muun muassa. Kyllä tämä opposition esittämä hylkyesitys on perusteltu.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä meidän keskusteluamme, niin tulee mieleen, että olemmeko me olleet ollenkaan samoissa sivistysvaliokunnan kokouksissa. Nimittäin hallituspuolueet pitivät kyllä myös niitä keskinäisiä yhteydenpitoja ja pikku kokouksia. Nyt te riitelette täällä jo keskenänne, ja ihmettelen sitä, miksi tämä täyskäännös juuri nyt.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän myöskin siitä puheenvuoron mahdollisuudesta. Varmasti pystyn vielä käyttämään pitemmän puheenvuoron, mutta joihinkin asioihin haluaisin nyt ottaa kuitenkin kantaa, että ymmärretään tämän tilanteen ero siihen, mitä se oli viime viikolla ja tällä viikolla.

Me tiedämme, että maanantaiaamuna oppositio omalla viivyttelyllä ja ulosmarssilla aiheutti sen, että tämän hallituksen lakiesityksen toinen puoli kaatui, ja siinä puolessa oli kaikkein keskeisin koulutuspoliittinen tavoite, joka on kaikkina aikoina yhteiskunnassa ollut sellainen arvo, jonka varaan on laskettu. Se on koulutuspoliittinen tasa-arvo. Ja nyt me olemme tilanteessa, että maanantaiaamuna kaadettiin koulutuksellinen saatavuus, joka olisi taannut, että vaikka säästöjä tehdäänkin koulutuksesta, ne tehdään tehostamalla sitä nykyistä koulutuksen järjestämistä, ei leikkaamalla mekaanisesti opiskelijamääriä ja lukioyksikköhintaa.

Nyt nämä täällä salissa loppuviikosta käsiteltävät säästöt ajavat yksinään meidät tilanteeseen, jossa näiden säästöjen realisoiduttua täysin vapaana pudotuksena pitkin kenttää aiheutuu se, että jos ei ole perälautaa yhteiskunnallisella harkinnalla varmistaa, että joka puolella Suomea on koulutuksellinen saatavuus turvattuna, niin me joudumme tilanteeseen, jossa näitä säästöjä ei voi tehdä, koska me olemme nimenomaan lähteneet siitä, että yksikköverkkoa ei voi leikata.

Viime vuonna koulutustakuu toteutui ensimmäistä kertaa koko Suomessa. Ajatelkaa, viime vuonna koulutustakuu toteutui tällä hallituksen päätöksellä eka kertaa. Ja me emme voi leikata yksikköverkkoa emmekä näitä opiskelupaikkoja, ja sen takia me olimme yrittäneet tehdä säästöjä kuntatehtävien vähentämiseksi tehostamalla toimia. Mutta tämä tehtiin mahdottomaksi, kun tämän lakipaketin ensimmäinen osa ei toteutunut.

Ja siksi, arvoisa edustaja Vahasalo, on mahdotonta ajatella, että sillä esittämällänne lausumalla me voisimme tämän tilanteen enää klaarata. Tämä on nyt käsissä, ja koulutuksellista saatavuutta ei voi turvata koko maassa, minkä vuoksi näitä säästöjäkään ei voi tehdä niin kuin oli ajateltu, kun tämä paketti, josta yhdessä on sovittu, on nyt erilainen, kun siinä ei ole koulutuksellista saatavuutta enää voitu ottaa huomioon. Siten se lausuma (Puhemies koputtaa) ei auta tätä tilannetta.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen arvostetuin ministeri Erkki Tuomioja kirjoitti joskus 70-luvulla kirjan, jonka nimi oli Vaihtoehdottoman demokratian kritiikki. Ja nyt sosialidemokraatit ovat itse ajamassa vaihtoehdotonta demokratiaa, jossa koko paketti halutaan, järjestäjäverkkolaki ja rahoituslaki, ajaa yhtenä kuin käärmettä pyssyyn. Annetaan ymmärtää, että sille ei ole vaihtoehtoja. Jokainen ymmärtää, että tällaiset säästöt toteutuessaan jättävät vakavia vaurioita meidän koulujärjestelmäämme ja järjestäjäverkkoon ja niin edelleen. Ollaan todellakin päähallituspuolueet hapoilla paniikkitilanteessa. (Puhemies koputtaa) Voitto on, että tämä raukeaa.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Vahasalo täällä kertoi, että hän ei ymmärrä viittauksia Keskisuomalaisen haastatteluun, mutta kyllä te olette ihan silloin perjantaina antanut tämmöisiä lausuntoja, että teidän mielestänne "nykyinen laki määrittelee tarpeeksi selkeästi kriteerit, joiden turvin lukio- ja ammatillista koulutusta voidaan järjestää ja hallituksen esittämää uudistusta ei välttämättä tarvita. Se johtaisi valtavaan luparumbaan, sillä maassamme on yli 400 koulutuksen järjestäjää." Elikkä olette ollut jo silloin sitä mieltä, että tätä ei kannattaisi viedä eteenpäin.

Mutta myös ihmettelen sitä, mitä kentältä on kuulunut. Esititte, että siellä on päinvastoin. Minkä takia Akava vetoaa eduskuntaan, että toisen asteen koulutuksen rahoituslaki on hylättävä? SAK: toisen asteen koulutuksen leikkaukset peruutettava. OAJ: rahoituslaki vedettävä pois eduskunnasta. JHL: rampaa lakiesitystä toisen asteen säästöistä ei pidä hyväksyä. Kuntaliitto, AMKE ja niin edelleen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Rundgren ja Puumala, te olette koulutusihmisiä, te hyvin tiedätte, mitä tarkoittaa kansallinen koulutuspolitiikka, josta äsken sanoin, että me olemme sitä paljon yhdessä tehneet. Joissakin asioissa kokoomuskin on ollut mukana, mutta pääosin on tehty maalaisliiton ja keskustapuolueen kanssa.

Sitten oliko se niin, että edustaja Rundgren sanoi sanatarkasti, että tässä ollaan ikään kuin jättämässä koko tämä asia, säästöjen toteuttaminen, "täysin ministeriön armoille". En voi pitkästä kokemuksesta puhua, kaksi vuotta ministerinä, ja kuitenkin kun olen seurannut, niin kyllä minä aika paljon myöskin luotan siihen virkamieskuntaan ja poliittiseen ohjaukseen, joka opetus- ja kulttuuriministeriössä on. Sitä on ollut maailma sivu ja on nytkin, ja sen takia on (Puhemies koputtaa) tärkeää, että se on tässä mukana, jotta tasa-arvo ja saavutettavuus toteutuisivat. Minä en, (Puhemies: No niin, kiitoksia!) kuulkaa, luota hirveästi kuntiin ja kuntayhtymiin tältä osin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Kiuru totesi, tavoitteena oli, että koulutukseen suunnatut säästöt olisi saatu osittain toteutettua järjestämisverkkoa tiivistämällä ja toimintoja tehostamalla ilman, että esimerkiksi koulutuspaikkoja tarvitsisi karsia. Kyllä meidän on syytä myöntää, että tehostamisen tarvetta on. Tässä asiassa kyllä kannattaisi ottaa oppia esimerkiksi Pohjois-Karjalasta.

Aiemmin tehtyjen säästöpäätösten ja nyt esillä olevan rahoituslakiesityksen toimeenpano ilman järjestämisverkon järkeistämistä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi toisen asteen aloituspaikkoja uhkaisi jopa usean tuhannen paikan karsinta. Nämä kaksi asiaa tai kaksi lakia liittyvät niin kiinteästi yhteen, että järjestämisverkkolain kariutuminen tarkoittaa myöskin, että rahoituslakia ei voida hyväksyä.

Ja edustaja Vahasalolle totean, että kenttä ei todellakaan halua tämän rahoituslain uudistusta.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa on herättänyt hämmennystä näitten lakikokonaisuuksien kohdalla se, että siellä eräät asiantuntijat ministeriöstä ovat todenneet, että näillä kahdella lailla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, että ne voidaan hyväksyä erikseen. Tämä on ihan totta. He ovat näin kysyttäessä sanoneet.

Mutta se, mihinkä viittasin äsken, edustaja Gustafsson, ministeriön ja poliittisen ohjauksen välillä käytävään keskusteluun, liittyy myöskin perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa todettiin ja vaadittiin muutosta siihen, että päätökset näistä toimiluvista tekee valtioneuvosto eikä ministeriö virkamiespäätöksillä. Se liittyy juuri siihen kohtaa, että perustuslakivaliokunta näki, että yhdenvertaisuuskysymys on tässä niin tärkeä, koulutuksen saatavuus ja yhdenvertaisuus, että siitä täytyy ottaa vastuu poliittisella tasolla. Tämän vuoksi henkilökohtaisesti ja vilpittömästi olisi ollut erittäin tärkeätä, että ministeri olisi voinut tulla valiokuntaan tästä asiasta keskustelemaan. Kuka ottaa tästä poliittisen vastuun?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän demareita oikein hyvin. Jos minä olisin demari, niin veisin sitä samaa aatetta ihan samalla tavalla ja olisin samalla lailla samaa mieltä, että tilanne on nyt muuttunut, kun se järjestäjälupalaki kaatui, koska työkalu vietiin pois, ja se työkalu oli se, jolla muovataan kokonaisharkintaan perustuen koko tämä toisen asteen koulutuskenttä ihan uuteen uskoon. Minä ymmärrän teitä, mutta tämä ei vain nyt toimi näin. Nämä kaksi lakia ovat oikeasti eri lakeja, eikä niillä ole tällaista yhteyttä. Siinä tapauksessa kyllä, jos ajattelee niin kuin te ajattelette. Vapaata pudotusta ei ole, koska nytkin on olemassa jo lainsäädäntö, johon nojautua, jonka perusteella näitä lupia on annettu.

Ja kentällä, mitä sillä tarkoitin? En tarkoittanut näitä liittoja ja muita, vaan tarkoitin niitä, jotka ovat siellä oppilaitoksissa olleet, heidän edustajansa, meillä asiantuntijoina. Kyllä monet sanoivat niin, että ymmärtävät, mutta tietenkin haluavat tehdä sen omalla tavallaan, eikä liikaa saa tietenkään viedä.

Opetus- ja viestintäministeri  Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä kiitän, edustaja Rundgren, teitä siitä, että nostitte esiin sen, että perustuslakivaliokunta on myöskin ottanut asiaan kantaan. Hyvä korjata jo heti tässä vaiheessa, että perustuslakivaliokuntahan otti...

Edustaja Rundgren, esititte kysymyksen perustuslakivaliokunnan kannanotosta. Olen myöskin itse tutkinut sekä tämän kariutuneen mutta kuitenkin jo valmistelevan keskustelun jälkeen pöydällä olleen mietinnön mutta myöskin rahoituslain mietinnön ja niitä koskevat lausumat perustuslakivaliokunnasta lähetettynä. Tärkeätä on nyt todeta, että perustuslakivaliokunta toteaa omassa lausunnossaan, että ehdotetulla rahoitusmallilla on vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen toisen asteen koulutuksen järjestäjien välillä, ja toisessa lausunnossa suoraan toteaa, että nämä lait ovat sidoksissa toisiinsa. Sen takia me olemme lähteneet myös ministeriössä siitä, että uskon asiantuntija-arviota. Minulla on todella monia kytköksiä näiden lakien välillä, ja olen pahoillani, että olen se viestintuoja, joka toteaa, että nämä lait ovat käytännön tasolla yhteyksissä.

Esimerkiksi 78 miljoonan euron säästö, joka on laskettu tämäniltaisen käsittelyssä olevan esityksen sisään, joka liittyy koulutusprosessien ja opintoaikojen tehostamiseen, on mahdollista toteuttaa vain, jos tämän lakipaketin toisen puolen kohdalla eli järjestäjälaissa olevat ohjauskeinot tämän toteuttamiseen, aikuiskoulutuksen puolella nämä välineet ovat käytettävissä uutta kertaa ja aivan uudella tavalla. Se tarkoittaa, että tämä säästö jää toteutumatta siinä laajuudessa. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että kun edustaja Rundgren totesi, että ministeri ei olisi tullut valiokunnan kuultavaksi, niin minua ei ole sinne koskaan pyydetty. (Tuomo Puumala: Onko totta? — Raija Vahasalo: On totta!) Minä tiedän, että tämän viimeisen käsittelyn kohdalla oli tehty ehdotus, ja valiokunnasta sain tiedon, että te olette siitä äänestäneet ja sen takia minua ei kutsuttu kuultavaksi. Tämä oli käsittääkseni 20 vailla 12, ja varmaan valiokunnan puheenjohtaja tämän vahvistaa. Minä käyn aina valiokunnassa, ja olisin mielelläni tullut useamminkin, mutta tämän kummankaan lakipaketin yhteydessä minua ei ole kuultu valmistelun yhteydessä. Meidän virkamiehiä on, (Puhemies koputtaa) ja minusta sekin on jo hyvä alku. Mutta niin kuin totesitte, niin en ole silloin voinut tulla kuulluksi, koska ministeriä ei sitten otettu vastaan.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämä on ihan totta, mitä ministeri sanoo. Emme me pyytäneet ministeriä paikalle, koska katsoimme, ettei siihen ole tarvetta. Mutta kaikki lait ovat kytköksissä toisiinsa. Jos me tämän asian ajattelisimme, niin emmehän me voisi mitään lakia säätää. Siis käytännön tasolla on näin. Jos käytännön tasolla on niin, että ne ovat kytköksissä, niin se ei tarkoita sitä, että toinen lakiesitys pitää hylätä sen takia, kun toinen on tässä. Nyt tuli vähän sekava puheenvuoro, mutta tarkoitan sitä, että kaikki lait ovat toisiinsa kytköksissä, ja se ei ole siis peruste sille, että laki pitää hylätä.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti olisi ollut teknisesti mahdollista käsitellä ja hyväksyä nämä lait erikseen mutta käytännössä poliittisesti ei. Yhdessä nämä lait, tämä järjestämislaki ja rahoituslaki, olisivat olleet rakenteellinen uudistus — siis rakenteellinen uudistus — mutta yksin tämä rahoituslaki on vain juustohöylä — juustohöylä, johon koulutuksellisista näkökulmista meillä Suomessa ei ole varaa. Järjestämislailla me olisimme varmistaneet koulutuksellisen tasa-arvon, me olisimme turvanneet koulutuksen saatavuuden kaikkialla maassa, myös Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, harvaan asutulla alueella. (Välihuutoja keskustan ja perussuomalaisten ryhmistä) Ilman järjestämislakia rahoituslaki tuottaa vain koulutuksellista epätasa-arvoa.

Sen vuoksi sosialidemokraatit vaativat, että rahoituslaki vedetään pois tai että eduskunta sen hylkää. Koulutuksellinen tasa-arvo ennen kaikkea. Me kannatamme rakenteellisia uudistuksia. Yhdessä tämä lakipaketti olisi tuottanut Suomeen parempaa toisen asteen koulutusta, yksin rahoituslaki ei.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen menestys on aina perustunut kansan sivistykseen, korkeaan osaamiseen, ja näitä on tietysti maailman parhaalla koulutuksella luotu. On aivan selvää, että maassa on hyvin erilaisia olosuhteita, ja täytyy tarkkaan harkita sitten, millä tavalla koulutuksen järjestäminen saadaan sillä tavoin järjestettyä, että se on kaikille yhdenvertais-ta, alueellinen saavutettavuus on turvattu mutta että myöskin koulutus sitten riittävän monimuotoisesti käytännössä toteutuu. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, olen sitä mieltä, että tämä Raija Vahasalon tuossa jo edellä esittämä lausumaehdotus tulee hyväksyä, ja siksi sitä kannatan.

Arvoisa puhemies! Jos sitä hieman vielä saan perustella, niin haluan todeta, että lukiot kulkevat varsinkin tuolla pienemmillä paikkakunnilla aivan käsi kädessä maailman parhaan peruskoulun, siis Suomen peruskoulun, yläluokkien kanssa, koska samat maailman parhaat aineenopettajat opettavat sekä niitä lukion kursseja että sitten pitävät tunteja myös siellä peruskoulun yläluokilla. Mikäli tilanne olisi se, että syystä tai toisesta lukioverkko ei ulottuisi joka paikkakunnalle, missä myös nämä peruskoulun yläluokat ovat, niin olisi hyvin vaikea järjestää sitten sitä maailman parasta peruskoulun yläluokkien opetusta. Näin ollen siis on todella tärkeää, että tämä lausuma tähän liitetään. Mikäli tämä kokonaisuus tästä rahoituksesta tosiaan sitten hyväksytyksi tulee, niin valtioneuvosto todella sitten varmistaa, että koulutuksen yhdenvertaisuus, alueellinen saatavuus ja monimuotoisuus turvataan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä rahoitusleikkaus olisi kyllä tosiasiassa koulutukseen pelkkä juustohöyläleikkaus, ja siksi pidän kummallisena sitä, miksi kokoomus sitä edelleen puolustaa ja miksei pääministeri Stubb ole sitä suostunut vetämään pois.

Jos näillä leikkauksilla ei edes ole mitään tekemistä jo kaatuneen järjestämislain kanssa, niin miksi ihmeessä siitä on pakko pitää kiinni? 190 miljoonan euron lisäleikkaus on liikaa — varsinkin, kun hallitus ei ole kyennyt esittämään uskottavaa tapaa leikata toiselta asteelta ilman että opetuksen laatuun, saatavuuteen ja yhdenvertaisuuteen kosketaan ja tehdään suurta vahinkoa.

Tosiasiassa nämä leikkaukset vaarantavat opiskelijoiden yhdenvertaisuuden, eikä se tosiasia muutu ponnella miksikään. En myöskään tajua, miksi toisaalta demarit kaipaavat edelleen järjestäjäverkkolakia. Asiantuntijat ovat todenneet, samoin kuin perustuslakivaliokunta, että se olisi johtanut koulutuksen kentällä kaaokseen ja täysin ennakoimattomaan lopputulokseen. Sen vuoksi kannatan edustaja Puumalan hylkäysesitystä ja toivon, että hallituksen esittämät leik-kaukset opetuksen määrärahoihin eivät toteudu.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä repivä koulutuskeskustelu peilaa sitä tilannetta, että Suomessa koulutusjärjestelmä on rapautumassa.

Arvostamani edustaja Gustafsson peräänkuulutti kansallista koulutuspolitiikkaa. Meillä on todellakin upea menestystarina, miten sukupolvissa meidän koulutusjärjestelmäämme on rakennettu: suuret kansalliset hankkeet on viety läpi huolellisessa valmistelussa, arvostavassa hengessä, erilaisia näkemyksiä yhteen sovitellen, toisia mielipiteitä arvostaen. Mutta nyt pyritään vain repimään ja hajaantumaan. Totta kai on selvää, että kaikki tämä heijastuu sitten siellä koulutuksen kentällä ja viime kädessä tästä repivästä hengestä kärsii oppilas, lapsi, opiskeleva nuori, aikuisopiskelija ja niin edelleen.

Mutta kun sanottiin, että suuret kansalliset koulutuspolitiikan hankkeet on valmisteltu huolellisesti laajapohjaisessa poliittisessa yhteisymmärryksessä ja asiantuntijoita hyödyntäen, niin nyt sen sijaan valmistelua on leimannut kiire, vaikeaselkoisuus, johon perustuslakivaliokuntakin kiinnitti huomiota, ja myös vaikutusarvioinnin lähes täydellinen poissaolo. Valitettavasti tämä kaikki peilaa paniikkitilannetta, missä nyt ollaan. Päähallituspuolueet ovat lähdössä vaaleihin ylikunnossa, hapoilla.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä demarit kaipaavat edelleen sitä järjestämislakia tai lupalakia, mutta hallituksen esityksen muodossa sitä ei olisi voitu missään tapauksessa edes hyväksyä, se oli perustuslain vastainenkin. Ministeriölle ei olisi voitu antaa vapaita käsiä muotoilla oppilaitosverkostoa Suomeen niin kuin olisivat halunneet. Ja se ei vain riitä, että OKM sanoo, että me turvaamme yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden, vaan sen pitää myöskin näkyä lakipykälissä. Siksi nämä kaksi asiaa eivät ole yhteydessä teknisesti ja juridisesti toisiinsa, vaan ne ovat kaksi eri asiaa, ja nyt me puhumme täällä tästä rahoituslaista, ja siinä ei ole mitään sellaista estettä, etteikö sitä voisi viedä eteenpäin.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu osoittaa kyllä sen, että Suomi tarvitsee muutoksen. Me tarvitsemme emme vain koulutuksen osalta sitä kansallista yksituumaisuutta, vaan kaiken hallitustoiminnan osalta aivan uudenlaista otetta ja yksituumaisuutta, näkyä siitä, mitenkä tämä Suomi nostetaan tästä suosta, kehitetään asioita, ja varsinkin koulutuksen osalta, miten kehitetään, uudistetaan eikä vain leikata. Me tarvitsemme uudenlaista politiikkaa, ja toivottavasti kansalaiset tarkkaan seuraavat nyt näitä keskusteluja niin, että tietävät, että lähellä olevien vaalien jälkeen tarvitsemme uuden vetojuhdan tähän Suomeen. Uskon, että nämä keskustan myöskin koulutuksen osalta esittämät näytöt ovat niitä, joihinka kansalaiset luottavat.

Hallitus on väittänyt, ettei tässä esityksessä ole kyseessä oppilaitosten lakkauttaminen vaan toiminnan tehostaminen, hallinnon karsiminen. Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa. Vaikka pitkällä aikavälillä on mahdollista saada aikaan säästöjä myös koulutuksen hallinnon uudistamisesta, on huomioitava, että nyt suunnitellut leikkaukset tarkoittavat pääasiassa aloituspaikkojen karsimista ja koulutuksen järjestäjille maksettavan rahoituksen leikkaamista. Erityisesti kunnat ovat epävarmoja siitä, kauanko ne voivat jatkaa itsenäisinä koulutuksen järjestäjinä. Varsinkin lukiokoulutuksen järjestäjistä valtaosa on kuntia. Lukioverkon muutokset heijastuvat väistämättä myös perusopetukseen. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla opettajan virkaan kuuluu usein opetusta lukiossa ja peruskoulussa. Jos lukio lakkaa, voi olla mahdotonta saada pätevää aineenopettajaa yksinomaan peruskoulun tunneille.

Arvoisa puhemies! Olen aivan vakuuttunut siitä, että Suomessa ei voida toteuttaa tehokkaammin, edullisemmin, taloudellisemmin lukiokoulutusta kuin nyt tapahtuu kuntien järjestämänä niin, että se tehdään yhteistyössä yläkoulun opettajakunnan kanssa. Se on halvin ja tehokkain tapa. Siksi nämä hallituksen esitykset (Puhemies koputtaa) ovat erittäin arveluttavia, ja en ymmärrä niitä perusteita, millä näihin suunnitelmiin on päädytty.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä pitäisi luottaa myös siihen asiantuntemukseen, mitä tuolta virkamiehiltä löytyy, ja siihen valmisteluun ministeriössä. Nyt kun tämä tilanne tuli näin yllätyksellisenä elikkä tämä toinen laki sitten opposition toimesta tuolla jäi lopputulosta vaille, niin kyllähän on selvitetty, mitä kaikkia lakimuutoksia tämä vaatisi. Eli edustaja Vahasalo sanoi, että näillä ei ole mitään yhteyttä toisiinsa, mutta kun lähdemme katsomaan niitä lakikohtia, sisältöä, niin siellä olisi hirveän paljon muutettavia pykäliä. Tässä on ristiriita näitten lakien välillä, ja me emme voi enää tässä eduskunnassa sisällöllisesti käsitellä näitä lakiesityksiä. Me olemme käyneet jo sen käsittelyn läpi, elikkä tämä ei ole enää mahdollista. Ja silloin on aika ihmeellistä viedä tätä toista torsoa esitystä, yksittäistä torsoa esitystä, eteenpäin.

Kokonaisuudistus on tarpeen edelleen, siitä olemme varmasti edelleen samaa mieltä, mutta on aiemmin jo todettu, että kun näistä sovituista säästöistä ei ole toistaiseksi luovuttu, ne astuvat voimaan täysimääräisinä 2017. Ja silloin tämä edellyttää hyvin nopeaa aloituspaikkojen leik-kausta ammatillisessa koulutuksessa ja yksikköhintojen alentamisesta lukiokoulutuksessa. Järjestäjäverkon rakenteen kehittämiseksi piti aiheutua ammatillisen peruskoulutuksen puolella yhteensä 79,3 miljoonan euron säästö. Tästä 35 miljoonaa euroa oli määrä saada moninkertaisesta koulutuksesta vähentämällä. Eli juuri niitä samoja tavoitteita, joista keskusta omissa tavoitteissaan kertoi, että he olisivat päällekkäisyyttä vähentäneet, oli täällä, mutta he olivat nyt kuitenkin itse tässä valiokuntakäsittelyssä kaatamassa tätä esitystä. Ja nyt säästö on sitten toteutettava leikkaamalla, leikkaamalla opiskelijamääriä syksyllä 2015 noin 3 000:lla, ja tästä homma vain jatkuu.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On ollut pitkä ilta, ja puheet jatkuvat, ja keksitään lisää näkökulmia, joita aikaisemmin ei ikään kuin huomattu. Hiukan käy sääliksi opetusministeriä, että omassa puolueessa ovat palikat vaihtaneet paikkaa useamman kerran eikä edes opetusministeriä pyydetty valiokuntaan kuultavaksi, vaikka sitä jo aikaisemminkin pyydettiin. Mutta, arvoisa puhemies, mennyt on mennyttä, nyt mennään eteenpäin. Huomenna varmasti äänestämme näistä asioista, ja todennäköisesti saadaan sitten totuus selville sitä kautta.

Haluan kuitenkin tässä sivistysvaliokuntaa koskevassa viimeisessä puheenvuorossani kiittää valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasaloa näistä neljästä opettavaisesta vuodesta. Olen kiitollinen tästä koulusta, missä olen saanut niin sanotusti erityisoppilaana olla. Teidän kärsivällisyytenne rehtorina ja puheenjohtajana on ollut erinomaista. Pidän teidän tavastanne kuitenkin viedä asioita eteenpäin. Ja jos kansa hyväksi näkee, että ensi vaalikaudella olen myös mukana täällä työtä tekemässä, niin aivan takuuvarmasti pyrin myös sivistysvaliokuntaan jatkossa työskentelemään, jos minut sinne huolitaan. Siinä mielessä toivotaan, että ensi hallituskausi olisi jossain määrin enemmän yhteistyökykyinen hallituksen puolueitten osalta kuin tällä hallituskaudella on ollut, ja toivon toki, ilman muuta, sitä, että perussuomalaiset ovat silloin tässä hallituksessa mukana. Mutta kiitos, Raija, vielä kerran kaikesta, mitä yhdessä olemme saaneet jakaa näiden neljän vuoden aikana.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan melkein itku pirahtaa silmään edustaja Niikon kauniista sanoista. Haluan myöskin kiittää edustaja Niikkoa ja kaikkia muitakin sivistysvaliokunnan jäseniä, varapuheenjohtajaa joka ei ole nyt paikalla, ja varajäseniä, myöskin henkilökuntaa ja ministeriä, myöskin ministeri Viitasta, joka on tässä messissä mukana. Teidän kanssanne on ollut todella kiva tehdä töitä, meillä on ollut hirveän hyvä henki siellä, ja ollaan oltu asioista samaa mieltä. Tämä loppuvaihe tässä on nyt vähän erilaista draamaa, mutta draamaa pitää keksiä. Kun ei sitä draamaa saatu oppiaineeksi peruskouluun, niin jostain sitä draamaa pitää sitten luoda.

Testamenttina haluaisin myöskin seuraavalle hallitukselle osoittaa sen, mikä se lausuma oli, minkä eduskunta antoi hallituksen esityksen 304 yhteydessä, jossa halutaan, että ensi vaalikaudella selvitetään koko koulutuspuolen rahoitus ja se, miten ne kohdistuvat ja miten ne riittävät asetettuihin tavoitteisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Työtä riittää meillä ensi vaalikaudellakin.

Toivotan myös kaikille hyvää vaalimenestystä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Hyvä puhemies! Kiitos, että saan esitellä tämän lain, mitä hyvää tässä nyt on. Nimittäin tämä rahoituslakihan, mistä illalla on keskusteltu, olisi hieno laki, jos tämä kokonaisuus pitäisi. Minusta on tärkeää ollut käydä keskustelu yhteiskunnassa siitä, että jos kuntatehtäviä vähennetään, niin mitä se käytännössä tarkoittaa.

Olemme pyrkineet vähentämään esitetyllä tavalla ja vaaditulla tavalla kuntatehtäviä myöskin koulutuksen parissa niin, ettemme me vaaranna koulutuksellisia tavoitteita. Tosiasiassa olen vilpittömästi uskonut tämän matkan varrella siihen, että me pystymme sen tekemään. Me olemme tuoneet eduskunnan käsittelyyn sellaisen lakipaketin, jossa kuntatehtäviä toiselta asteelta pystyttäisiin vähentämään tavalla, joka on sekä yksilöiden etu että myöskin koko yhteiskunnan etu.

Joitakin esimerkkejä mainitakseni tämän rahoituslain keskeisistä hyvistä esityksistä säästää kohtuullisella koulutuspoliittisesti kestävällä tavalla: esimerkiksi se, että me ohjaamme aikuiset, noin 9 500 aikuista, jotka ovat vielä näyttötutkintojärjestelmän ulottumattomissa, opiskelemaan sillä puolella. Se kertoisi oikeasta suunnasta kohdella aikuisia aikuisopiskelijoina ja opiskella näyttötutkintojärjestelmän puolella, mutta se vapauttaisi myös yhteiskunnan resursseja nuoriso-ikäluokan läpivientiin ammatillisessa koulutuksessa, ja tätä on laajasti kannatettu.

Toinen hyvä näkökulma tämän lain sisällössä on ollut se, että me olemme halunneet säästää tavalla, joka olisi kestävä myöskin yksilöllisestä näkökulmasta. Kun meillä on vieläkin noin 100 000 alle kolmekymppistä aikuista nuorta, jotka eivät ole päässeet peruskoulun jälkeen seuraavan koulutuksen syrjästä kiinni, niin olisi järkevää, että heidän siellä täällä pätkimällä tekemänsä opintojen aloitukset voitaisiin summata yhteen ja tällä henkilökohtaistamisella saada aidosti päiviä koulun penkillä vähemmäksi koko yhteiskunnan kannalta, mutta myös näille henkilöille henkilökohtaista hyötyä siitä, että myöskin aikaisempi kokemus voidaan ottaa henkilökohtaistamalla huomioon.

Siinä, puhemies, joitakin esimerkkejä siitä, että me olemme pyrkineet tekemään säästöjä sellaisella tavalla, joka on koulutuspoliittisesti arvokasta.

Hyvä puhemies, tässä on kysymys kokonaisuudesta, jonka kokonaisuuden kolikolla on kaksi puolta. Toinen on tämä rahoituslaki, jota me nyt käsittelemme, ja sen kaveri, jota me nimitämme järjestämislaiksi tai järjestäjälaiksi. Täällä illalla salissa on kovin pitkään keskustelu siitä, ovatko nämä kokonaisuus. Minulla on käytettävissäni tietysti sekä ministeriön arviot mutta myös perustuslakivaliokunnan arvio, ja olen pahoillani, että olen se viestintuoja, joka olen ollut huolissani koko tämän viikon siitä, että näiden lakien yhtymäkohdat ymmärretään.

Tällä samalla kannalla on Tampereen yliopiston valtiosääntöoikeuteen erikoistunut apulaisprofessori Juha Lavapuro, joka toteaa, että rahoituslaki on rakennettu järjestämislain varaan, ja tästä voi seurata pulmia. Rahoituslain vaikutusten ennakointi on nyt entistä vaikeampaa: millä tavalla se vaikuttaa opetuksen ja koulutuksen saatavuuteen. Ja näitä esimerkkejä meillä on monenlaisia, millä tavoin tässä tulee käymään.

Huoleni on tietenkin se, että oppositio on suuressa vastuussa siitä, mitä maanantaina tapahtui. Minä en olisi koskaan poliittisen urani aikana kuvitellut, että me olemme sellaisessa tilanteessa, että parlamentaarinen vastuullisuus ei kohtaa tosiasioita. Me olisimme kipeästi tarvinneet tämän lakipaketin ensimmäisen osan, mikä maanantaina kaatui. Ei ole leikin asia koko koulutuksen kokonaisuuden ja saavutettavuuden kannalta se, että oppositio kaataa sen lain, jossa annetaan mahdollisuus siihen, että joka puolella Suomea koulutuksesta tullaan pitämään kiinni.

Erityisesti Lapissa ja pitkillä alueilla Itä-Suomessa on aivan kohtuutonta ajatella, että meiltä loppuu täysin taloudesta riippuvaisista syistä koulutusta aivan kunnan kantokyvyn mukaisesti. Minusta meillä ei koskaan yhteiskunnassa ole ollut semmoista tahtotilaa, että vain raha voi ratkaista sen, kuka pääsee koulutukseen. Ja me olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että nämä säästöt realisoituvat kentälle aivan ilman minkäänlaista yhteiskunnallisempaa harkintaa, ilman mahdollisuutta millään tavalla koordinoida tätä, päästäänkö Suomessa joka puolella samalla tavalla koulutukseen.

Olen hyvin huolissani siitä, että siellä liipaisimella ovat haja-asutusalueiden yksiköt ja pienten kuntien yksiköt, sillä koulutuksen jatkuvuuden näkökulmasta taloudellinen kantokyky on ainoa, joka nyt sanelee. Eli käytännössä olemme vapaassa pudotuksessa. Tämä lakiesitys, niin kuin joudun tässä myöntämään teidän edessänne, puhuakseni totta, on reikiä täynnä, ja siltä osin olen hankalassa tilanteessa, mitä tästä seuraa, koska me asetamme nuoret tieten tahtoen tämän opposition tekemän valinnan jälkeen sellaiseen tilanteeseen, että parlamentaarista vastuullisuutta joudumme pohtimaan jokainen kohdaltamme, voimmeko me sitä kantaa.

Minusta on tärkeää muistaa kaiken tämän keskustelun lopuksi, että oppositio ei ole esittänyt näiden koulutussäästöjen perumista. Minusta on hirvittävän vastuullista muistuttaa, että minä en ole mistään kuullut, että kukaan näitä koulutussäästöjä olisi perumassa. Se on myös parlamentaarista vastuullista, että jos säästetään, tehdään se tavalla, joka ei vaaranna koulutuksellista saatavuutta, ja sen koulutuksellisen saatavuuden oppositio kaatoi tarkoituksella maanantaiaamuna. Siitä minä olen syvästi pahoillani, sillä tähän asiaan ei voi enää puuttua. Kun nämä lukiosäästöt on tehty etupainotteisesti ympäri Suomea, lukioita voi kaatua nyt vapaassa järjestyksessä ilman mitään harkintaa. Siksi minusta jokaisella valinnalla on myöskin täällä salissa oma seurauksensa.