Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt kun kello lähestyy puoltayötä, niin aivan lyhyesti.

Lakialoite 168 näiltä valtiopäiviltä koskee sotilasvammalain soveltamisalan laajentamista. Tällä hetkellä on sellainen tilanne, että jos sotilasvammaksi katsottu tai epäilty vammautuminen on hylätty sotilasvammana, sitä ei ole siis hyväksytty siihen kategoriaan, niin asia voidaan käsitellä uudelleen vasta viiden vuoden kuluttua. Koska kuitenkin tällä hetkellä sotainvalidien, niin kuin veteraanien yleensäkin, keski-ikä on jo yli 80 vuotta, niin tämä pitkä aika on varsin ongelmallinen. Tämä aika on aikoinaan sodan jälkeen määritetty näin pitkäksi, koska silloin on ollut luonnollisesti ruuhkaa näiden asioiden käsittelyssä.

Kuitenkin moni asia voidaan nykytekniikoilla paremmin tutkia ja selvittää, myöskin löytää syy-yhteyksiä, jotka aikaisemmin ovat olleet tietämättä. Näin voidaan osoittaa kuitenkin kyseessä olevan sotilasvamma. Esimerkiksi magneettitutkimus on yksi tämän kaltainen. Näin ollen tässä lakialoitteessa sanotaan, että vuoden kuluttua siitä, kun asiasta on viimeksi saatu lainvoimainen päätös, tämä asia voidaan tuoda uudelleen käsittelyyn. Tämä on tämän lakialoitteen sisältö lyhykäisyydessään, ja tämän on allekirjoittanut 109 kansanedustajaa.

Olen tämän lakialoitteen kanssa liikkeellä nimenomaan sen vuoksi, että pian keväällä on hallitusneuvottelut, ja toivon, että tuolloin koko sotilasvammalaki voitaisiin ottaa uuteen tarkasteluun, tehdä kokonaisuudistus ja päästä esimerkiksi niistä haitta-asteprosenttitaisteluista, mitä veteraanit, sotainvalidit joutuvat vieläkin kuukausittain, näitä on, käymään ikään kuin uudelleen toista talvisotaa.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen lakialoitteen perusteluista johtuen, jotka ovat hyvin kestävät, minusta inhimillisesti ottaen olisi enemmän kuin välttämätöntä, että tämä lakialoite huomioitaisiin ja tämä epäkohta, mikä nykyään on olemassa, korjattaisiin. Tämä on mitä suurimmassa määrin inhimillinen asia.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma liittyy läheisesti lääkäripalveluihin. Olen yksi allekirjoittaja ja perustelluista syistä, sillä nykyisen lain mukaan, jos sotainvalidilta on evätty sotilasvammakorvaus, asiaa voidaan käsitellä uudelleen vasta viiden vuoden kuluttua edellisestä lainvoimaisesta päätöksestä. Ottaen huomioon veteraanien ja sotainvalidien jo 82 vuoden keski-iän on tämä määräaika tietysti aivan liian pitkä, koska aivan niin kuin ed. Tiusanen sanoi, tänä aikana voi tulla monia syitä, miksi korvauskäytäntö muuttuu, mutta iäkäs veteraani ei ehkä enää ole uutta päätöstä odottamassa, jos sitä pitää odottaa viisi vuotta, saati sitten etuutta ehdi nauttia tänä aikana.

Lakialoitteessa mainituista perustelluista syistä kannatan aloitetta, että jo vuoden kuluttua edellisestä päätöksestä voidaan asiaa hakemuksesta käsitellä uudelleen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ed. Pentti Tiusanen on saanut näin laajalti meitä edustajia mukaan tähän aloitteeseensa. Itsekin oikein ilomielin lähdin, koska on todella mieletöntä, suorastaan kunniakansalaistemme, sotainvalidien, pilkkaa, että vasta viiden vuoden kuluttua voisi palata asiaan. Olisin vielä mielelläni parantamassa asiaa siten, että tähän voisi palata välittömästi uudella hakemuksella, koska sotainvalidit ovat jo niin iäkästä joukkoa, että heidän on hyvin vaikea asioissa yleensäkään asioida ja sitten tämä koetaan niin raskaana vääryytenä, että jo pelkkä mielipaha tuo vammaa lisää.

Minä toivon, että näissä voitaisiin nyt jäljellä olevien kunniakansalaistemme kohdalla menetellä hyvin myönteisesti, sanoisinko asiakkaan eli tässä tapauksessa sotainvalidien eduksi, että tulkinta aina automaattisesti kääntyisi sotainvalidin eduksi ja voitaisiin vaikka kaikkia invalidiprosentteja jäljellä oleville invalideille nostaa tietyllä määrällä. Niin eliminoitaisiin niitä jälkeenjääneisyyksiä, mitä näissä on.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eräässä toisessa yhteydessä, ed. Nepposen lakialoitteen kohdalla tänä iltana, mainitsin silloisen pääministerin Harri Holkerin puheen tuolla Finlandia-talolla vuonna 88, jossa hän kävi perusteellisesti nämä asiat läpi, ikääntymiseen liittyvät ongelmat ja siihen liittyvän kokonaisuuden. Minusta tämä oli varsin näppärä homma, kun ed. Tiusanen keksi tähän tällä tavalla puuttua. En yleensäkään sano sillä tavalla, että ilomielin pistin nimeni paperiin, mutta totesin, että fiksusti keksitty ja tässä ajassa oleva ehdotus.