Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on ed. Stenius-Kaukosen lakialoite, eikä hän ole täällä nyt enää sitä esittelemässä, mutta koska asia on tärkeä ja koska tämä tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan käsittelyyn, haluan tästä lausua oman käsitykseni.

Nykyisen lain mukaan muutettiin vuoden 1998 alusta silloista lakia niin, että lääke voidaan sisällyttää erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon vasta sen oltua peruskorvattuna vähintään kaksi vuotta. Laissa kyllä todetaan, että määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. Erityiskorvattavaksi hyväksyttävältä lääkkeeltä edellytetään, että sen hoidollinen merkitys sairauden hoidossa on sekä käytössä että tutkimuksin osoitettu ja että lääkehoidon hyödyllisyydestä vaihtoehtoihin nähden on selkeä käsitys. Hoidon hyödyllisyyden osoittamiseen tarvittava aika vaihtelee. On paikallaan säätää sellainen säädös, että määräajasta voitaisiin erityisistä syistä poiketa. Edellytykset täyttävät lääkkeet tulee ottaa erityiskorvausjärjestelmän piiriin tarpeettomia viivytyksiä välttäen, koska uusilla lääkeaineilla hoidollinen tulos saattaa olla parempi kuin aikaisemmin käytössä olleilla.

Usein kuitenkin uusien lääkkeiden saaminen erityiskorvattavuuden piiriin viivästyy, ja useissa tapauksissa se merkitsee suomalaisten potilaiden joutumista eriarvoiseen asemaan uusien lääkkeiden käyttöön otossa verrattuna muiden maiden kansalaisiin. Lain mahdollistamaa poikkeamista kahden vuoden odotusajasta erityisistä syistä ei ole juuri käytetty. Tämä on nyt tullut esiin viime vuoden aikana esimerkiksi muutamien uusien insuliinien kohdalla.

Ed. Stenius-Kaukonen onkin tehnyt lakialoitteen, jotta systeemi tulisi vieläkin joustavammaksi. Asiaa kannattanee tutkia, sillä aika ajoin kehitetään lääke, joka on syytä ottaa välittömästi käyttöön, koska sen hoidollinen merkitys on odotuksia antava ja se voi olla tuntuvasti aikaisempia parempi. Toisaalta tuo kahden vuoden määräaika voi olla monesti hyväkin. Siinä ajassa tulevat myös haittavaikutukset selville. Tahtoo olla niin, että kun lääke on tehokas yhtäällä, sillä on monesti myös haittavaikutuksia toisaalla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Marjatta Stenius-Kaukonen monen tämän alan asiantuntemusta osoittavana edustajakollegana on jälleen tehnyt hyvän aloitteen, jossa hän puuttuu aivan todelliseen ongelmaan niitten ihmisten kohdalla, joita jokin tällainen uusi lääke voisi auttaa. Mutta sitten korvattavuusasian käsittelyprosessi on, niin kuin täällä on todettu, erittäin raskas ja hidas. Kun on kysymys sairaasta ihmisestä, jonka asiasta on kyse, tämä on hyvin ikävää, että siihen ei niin kuin oikeutta tunnu tulevan, eli meillä yhteiskunnassa pitäisi käytäntö olla sellainen, että sairaan ihmisen asioita edesautettaisiin, niin että hän tuntisi saavansa oikeutta ja myötätuntoa kaiken tyyppisissä asioiden käsittelyissä.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Todella, ed. Marjatta Stenius-Kaukonen on Diabetesliiton varapuheenjohtaja ja aktiivinen asioiden seuraaja ja aktiivinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Tällä asiantuntemuksella ja kokemuksella on tehty tämä käsittelyssä oleva lakialoite. Arvostan myös ed. Ihamäkeä erityisesti tässä sekä lääkärinä että ennen muuta sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä, kun hän on esitellyt tämän asian asiantuntevasti, kun ed. Stenius-Kaukonen on ollut estynyt.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen sitä, mikä on ollut se syy, että tämä asia ei ole ihan normaalilla tavalla siellä hallituspuolueitten piirissä keskustelua käymällä mennyt eteenpäin. Vielä, kun otetaan huomioon juuri ed. Stenius-Kaukosen asema Diabetesliitossa jnp., olisi voinut kuvitella, että siinä olisi ollut jo sitä ulkopuolista painostustakin aivan tarpeeksi. Siinä suhteessa ihmettelen vain tätä asian edistymättömyyttä tässä katsannossa.