Arvoisa puhemies! Esitän kysymykseni työministerille.

Laman seurauksena syntyneen työttömyysongelman purkaminen on jäänyt varsin vaikeaksi haasteeksi. Vaikka toisaalta talouskasvu on luonut työllisyyttä ja uusia työpaikkoja, toisaalta työllisyyttä ei ole saatu kohennettua riittävän tehokkaasti, näin siitä huolimatta että työhallinnon toimenpidesalkussa on mittava määrä erilaisia keinoja ja rahaakin kohtuullisesti käytössä.

Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan kiinnittäneet huomiota ministeriön toiminnan tuloksellisuuteen ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Nykyinen, määrällisiin suoritteisiin perustuva tulosohjaus tulisi tarkastajien käsityksen mukaan korvata räätälöidyllä, työvoiman kysynnän ja tarjonnan ehtoihin perustuvalla ohjauksella, jossa tärkein toimintaa ohjaava kriteeri on työllistyminen avoimille markkinoille. Kysynkin:

Mihin toimenpiteisiin työministeriö aikoo ryhtyä parantaakseen työvoimapoliittisten toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta?

Työministeri  Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Siihen ei minuutti riitä, koska toimenpiteitä on niin paljon. Me olemme tehneet laajaa tutkimusta vaikuttavuudesta esimerkiksi EU:n työllisyyspolitiikan yhteydessä. Siinä tutkimuksessa selkeästi osoitetaan se, että työvoimapolitiikan vaikuttavuus syrjäytymisen ehkäisemisessä, inhimillisen pääoman kasvattamisessa ja ihmisten työntekoedellytysten parantamisessa on hyvä. Sen sijaan työvoimapoliittiset toimet, koulutus tai tukityö, eivät sinänsä juuri synnytä työpaikkoja, koska se on kysyntäpuolen asia. Tämä on mielestäni varsin luonnollista. Pitkäaikaistyöttömyys on alentunut enemmän kuin työttömyys keskimäärin, jopa toistuvaistyöttömyys on alentunut enemmän kuin työttömyys keskimäärin. Tämä ehkä kertoo siitä, että vaikuttavuutta on pystytty lisäämään.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin tilintarkastajien raportissa nostettiin esiin selvitykset työvoimapalvelu-uudistuksen tuloksellisuudesta. Raportin mukaan uudistuksen vaikuttavuus työllistymiseen ja työnhakijan aktivoitumiseen jäi varsin vähäiseksi ja ne keinot, kuten määräaikaishaastattelu ja toisaalta työnhakusuunnitelma ja työnhakukoulutus, aktivoivat lähinnä lyhytkestoisesti. Selvitysten mukaan aktiiviset työnhakijat kokivat uudistuksen riittämättömäksi. Sen sijaan ne, jotka ovat työttöminä tai esimerkiksi eläkeputkessa, pitivät palvelua hyvänä.

Työvoimatoimistoissa asia jouduttiin ottamaan kireällä aikataululla käyttöön. Näyttää siltä, että uudistuksen osalta ongelmana ehkä on kiivastempoinen uudistaminen, niin että kentällä välttämättä ei ole aikaa toteuttaa asiakaslähtöistä ja räätälöityä palvelua. Millä tavalla aiomme varmistaa sen, että tämä uudistus tuottaisi paremman hyödyn jatkossa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Voisi sanoa, että eduskunnan hyvällä avustuksella tätä on varmistettu esimerkiksi sitä kautta, että on perustettu yhteispalvelupisteitä suurimpiin kaupunkeihin, joissa pystytään rakenteellisen työttömyyden torjumiseksi nimenomaan räätälöintitarvetta edellyttävään palveluun panostamaan enemmän ja hakemaan yhteisiä ratkaisuja. Sen lisäksi niin sanottu toisen aallon uudistus, joka tämän vuoden alusta on astunut voimaan ja jota eduskuntakin on käsitellyt, on täynnä niitä keinoja, joilla pyritään tähän haasteeseen vastaamaan.

Mutta on totta, että kun työttömyysjaksoja kuitenkin on kaiken kaikkiaan lähes miljoona, koska ihmiset ja työmarkkinat toimivat varsin liikkuvasti, se on toisella puolella lisännyt resurssitarvetta, vaikka meillä samanaikaisesti on suuri joukko pitkään työttöminä olleita ihmisiä, jotka tarvitsevat yhä enemmän henkilökohtaisempia ja räätälöidympiä palveluja, mutta myös palveluja sosiaalitoimen ja Kelan puolelta, koska yksin työvoimahallinnon keinoin näitä kaikkia ihmisiä ei pystytä auttamaan.

Arvoisa puhemies! Kun tämä hallituskokoonpano aloitti vuonna 95 työnsä, sen keskeinen lupaus oli puolittaa työttömyys. Tiedämme, että hyvä tavoite ei toteutunut ensimmäisellä vaalikaudella, ja näyttää siltä, että edes kaksinkertainen aika ei riitä tuon tavoitteen toteutumiseksi. Rohkenen nyt kysyä:

Onko ministerillä esittää jotakin uutta aikataulua siitä, milloin tuo tavoite saattaisi toteutua? Onko hallitukselta sen toimikauden aikana vielä odotettavissa joitakin uusia toimenpiteitä, joilla työttömyys saadaan nujerrettua?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Oecd:n tuoreimmassa maaraportissa todetaan, että Suomen työttömyys on puolittunut. Tämä on Oecd:n arviointi eikä hallituksen arviointi siitä, miten työllisyys on kehittynyt. Voisi sanoa, että kun syvimmän laman jälkeen on syntynyt 320 000 työpaikkaa, se on ihan kohtuullinen saavutus. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö meidän pitäisi jatkuvasti ponnistella enemmän sen eteen, että nimenomaan rakenteellista työttömyyttä pystytään purkamaan. Siihen on vastattu kahta kautta:

On pyritty tukemaan kysyntää niin kuin esimerkiksi tämän vuoden budjetissa. Siellä on veronkevennyksiä, siellä on työnantajamaksujen alentamista, siellä on työttömyysmaksujen alentamisia, jotka kaikki vaikuttavat työn hintaan. Mutta myös on vaikutettu työn tarjontaan, jota on tehty koulutuksen ja nimenomaan erityisten, räätälöidympien toimien kautta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidossa tarvitaan talouskasvua. Se oli tämän hallituksen yksi keskeinen periaate myöskin, että talouskasvun edellytykset hoidetaan. Tällä hetkellähän kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa ovat parhaat talouskasvun edellytykset. Eli toimintaympäristön luomisessa ja parantamisessa hallitus on tähän asti onnistunut. Nyt meillä on laman pitkä varjo, joka aiheuttaa erityisen suuret haasteet pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien hoidossa. Muutoin edellytykset ovat kunnossa.

Arvoisa herra puhemies! Ihmisillä olisi halu työllistyä, ja myös yrittäjillä olisi halu ottaa ihmisiä töihin, mutta yhdeksi esteeksi on nyt noussut oppisopimuskoulutus. Yksin yrittävä ei voi ottaa tänä päivänä oppisopimuskoulutussuhteeseen nykyisen lainsäädännön mukaan.

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta myös oppisopimuskoulutus tulee jälleen mahdolliseksi?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallitus lisäsi rahaa oppisopimuskoulutukseen viime vuoden puolella siinä vaiheessa, kun työllisyyskehitys näytti negatiivisemmalta kuin budjettiriihessä oli ennakoitu. Se miksi yhden henkilön yrityksissä työvoimapoliittisia toimia ei käytännössä voi käyttää, johtuu siitä, että toiminta perustuu työyhteisön olemassa olemiseen ja työssä oppimiseen esimerkiksi työharjoittelun tiimoilta. Silloin on vaikea ajatella, että pystyttäisiin yhden hengen yrityksissä turvaamaan se muoto, jonka nämä toimet vaativat. Mutta oppisopimuskoulutus on sellaista toimintaa, että jos voidaan luoda työnantajan kanssa järjestelmä, jossa turvataan oppiminen aivan oikeasti ja aidosti, lain purkamista pitää pohtia.